JÄSENTIEDOTE 2-2010 Tässä tiedotteessa: Jaana Kettusen Post doc vuosi Bostonissa Professori Juhani Ruuskasesta SYMP ry:n ensimmäinen kunniajäsen SYMP ry:n syyskokous Itä-Suomen yliopistolla Kuopion kampuksella ja pikkujoulut Puijon tornissa 6.11.2010 Tieteen ja politiikan rajapinnalla Ratkaiseeko tutkimus kasvihuoneilmiön uhkakuvat? Perjantaina 5.11.2010 klo 13:00-14:30 Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Luentosali L21, Snellmania
Professori Juhani Ruuskasesta ensimmäinen SYMP ry:n kunniajäsen Yhdistys sai uudella nimellään ensimmäisen kunniajäsenensä. Yksimielisesti kevätkokouksessa kunniajäseneksi valittu professori ja pitkäaikainen Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan dekaani Juhani Ruuskanen vastaanotti Kuopiossa keskiviikkona 22.9.2010 Tietotekniassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa ensimmäisen jaetun uuden viirin kukkien kera. Juhani Ruuskanen on yhdistyksen kaiken kaikkiaan seitsemäs kunniajäsen. Aiemmin huomionosoituksen ovat vastaanottaneet Matti Jantunen, Pentti Kalliokoski, Raija Aromaa, Erkki Björk, Lauri Kärenlampi ja Taisto Raunemaa. Professori Juhani Ruuskanen kukitettiin varapuheenjohtaja Netta-Leena Maljasen (oik.) ja tilaisuudessa jäsenistöä edustaneen Riikka Asikaisen toimesta. Yhdistyksen sääntöjen 6 mukaan Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisesti kunnostautunut toimimalla yhdistyksen ja sen tarkoitusperien hyväksi. Kunniajäsenen kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous, kun asiasta on tehty kirjallinen vähintään 10 varsinaisen jäsenen allekirjoittama esitys, josta on mainittu kokouskutsussa, ja jonka hallitus oman lausuntonsa ohella esittää kokoukselle. Päätöstä tulee kannattaa vähintään 4/5 äänestykseen osallistuneista. Professorina ja dekaanina Juhani Ruuskanen on neljän vuosikymmenen aikana toiminut ansiokkaasti ympäristötieteen koulutuksen, tieteenalan, tutkimuksen ja ammatillisen toiminnan kehittämiseksi. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1973, filosofian lisensiaatiksi Joensuun yliopistosta vuonna 1979 ja filosofian tohtoriksi pääaineenaan fysiikka myös Joensuun yliopistosta vuonna 1984. Kuopioon Ruuskanen saapui soveltavan ympäristökemian yliassistentiksi vuonna 1986 ja on toiminut ympäristötieteen apulaisprofessorina ja professorina ensin määräaikaisesti vuodesta 1992 ja päätoimisesti vuodesta 1996 lähtien. Vuosina 1987-88 Ruuskanen toimi vierailevana apulaisprofessorina Cincinnatin yliopistossa Ohiossa. Yhdistyksen uusi viiri No 1, joka ojennettiin professori Juhani Ruuskaselle 22.9.2010 Professori Ruuskanen on ohjannut yli kolmeakymmentä väitöskirjaa ja lähemmäs satakunta maisteritutkintoa ja on korkeatasoisella osaamisellaan ja ihmisläheisellä ja rakentavalla ohjaamisellaan merkittävällä tavalla vaikuttanut alan kehittymiseen ja uusien asiantuntijoiden ja tutkijoiden kasvattamiseen. Merkitykseltään vähäistä ei ole myöskään se, että Juhanin yritys- tai yhteiskuntakontaktien kautta moni on saanut ensityöpaikkansa. Dekaanina toimiessaan professori Ruuskanen on ollut edustamassa ympäristötieteitä Kuopion yliopiston profiilikoulutusalana ja lisännyt omalta osaltaan alan näkyvyyttä ja merkitystä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Ruuskasen tieteellisiä artikkeleita on siteerattu yli 2600 kertaa. Kunniajäsen on yhdistyksen täysivaltainen ainaisjäsen. Yhdistyksen ja jäsenistön puolesta haluamme onnitella Juhania yhdistyksen korkeimman huomionosoituksen johdosta. Otto Hänninen
Post doc vuosi Bostonissa Palasin hiljattain Suomeen Bostonista vuoden post doc -tutkijapestini päätyttyä. Vuosi vierähti nopeasti ja matkaan mahtui monenlaisia kokemuksia. Ensimmäinen ajatus lähdöstä ulkomaille tuli noin puolitoista vuotta ennen kuin väittelin. Silloin aloin miettiä ja kysellä paikkaa, jonne kannattaisi lähteä post doc tutkijaksi, koska työskentely ulkomailla oli jäänyt jonkinlaiseksi haaveeksi vietettyäni opiskeluaikana lukuvuoden Yhdysvalloissa. Ohjaajiltani sain vinkkejä mahdollisista paikoista, joista The Centre for Research in Environmental Epidemiology (CREAL) Barcelonassa ja Harvard School of Public Health (HSPH) Bostonissa tuntuivat mielenkiintoisimmilta vaihtoehdoilta. Vierastin Barcelonaan lähtöä, koska espanjan ja katalaanin kielet eivät ole tuttuja, ja päädyin ottamaan yhteyttä professori Joel Schwartziin HSPH:ssa, Bostonissa. Yhteydenoton jälkeen kävin hänen puheillaan paikanpäällä, ja tällä lyhyellä vierailulla sain alustavan kuvan siitä, mitä heidän ryhmässään voisin tutkia. Palattuani reissusta aloin hahmotella tutkimussuunnitelmaa apurahahakemuksia varten. Kun talven mittaan sain ilmoitukset Suomen Kulttuurirahaston ja Sydäntutkimussäätiön myöntämistä apurahoista, alkoi ajatus lähdöstä todella olla ajankohtainen. Viisumien hankkiminen, ja muun byrokratian läpikäyminen Yhdysvalloissa työskentelyä varten vei aikansa, mutta jälleen siitä selvittiin. Jo näihin lähtövalmisteluihinkin kannattaa varata jonkin verran aikaa ja varoja, sillä paperien pyörittäminen ei ole aivan yksinkertaista Suomessa eikä Yhdysvalloissa. Kun elokuun lopulla vuosi sitten saavuin Bostoniin, vastassa oli suomalaisittain mukavan lämmin kesäsää. Koko syyskuun sain nauttia parinkymmenen asteen lämpötiloista ja aloin pitää paikasta. Töihin pääsin käsiksi parin viikon kuluttua saapumisestani. Vaikka työskentelinkin Harvardin yliopistossa, työpisteeni ei ollut Cambrigden pääkampuksella, vaan HSPS ja Harvard Medical School muodostavat oman kampus- ja tutkimusalueensa Bostonin puolella useiden sairaaloiden ja muiden tutkimuslaitosten läheisyydessä. Ensimmäinen yllätys töiden alkaessa oli se, että en voinutkaan analysoida aineistoa, kuten olin suunnitellut, sillä näitä analyysejä oli jo alettu tehdä. Totesin, että näin ne suunnitelmat siis muuttuvat huippuyliopistoissakin! Geenien ja ympäristön vuorovaikutukset jäivät siis muiden tutkittavaksi, ja tehtäväkseni tuli ulkoilman lämpötilan sydänvaikutusten tutkiminen. Analyysimenetelmät olivat joka tapauksessa pitkälti samat, kuin suunnitelmassanikin, joten aloin tutustua Bostonista kerättyyn kohortti-aineistoon. Työtahti ryhmässäni voi ulkopuolisesta tuntua kovalta, kun tutkijoiden odotetaan kirjoittavan neljä julkaisua vuodessa. Täytyy kuitenkin huomioida, että Harvardissa monilla tutkimusryhmillä on paljon valmista aineistoa, jota on kerätty ympäri Yhdysvaltoja, ja mm. ympäristöepidemiologisten julkaisujen valmistelemiseen ei siten varsinaisesti kuulu aineiston keräys kuten usein on Suomessa. Ehdin vuoteni aikana kirjoittaa analysoimastani aineistosta kolme julkaisua, ja pääsin mukaan myös kahden muun artikkelin kirjoittamiseen, mikä oli mukavaa vaihtelua tutkijan yksinäiseen puurtamiseen. Huomasin, että tilastotieteellinen osaaminen on HSPH:ssa vahvaa. Jo opiskeluaikana, ja etenkin väitöskirjan tekijöille, on tarjolla paljon tilastotieteen kursseja, ja niillä riittää opiskelijoita. Itse tutustuin kurssitarjontaan osallistumalla kuuntelu-oppilaana muutamille kursseille. Tunneilla syntyi oman kokemukseni perusteella enemmän keskusteluja suomalaiseen opetustilanteeseen verrattuna. Opiskelijat olivat hyvin motivoituneita, mitä voi osaltaan selittää 50 000 dollarin lukukausimaksu. Rahalleen kyllä saa usein vastinetta, sillä muutamilla kursseilla oli mm. joka tunnilla vieraana aiheeseen tutustunut ulkopuolinen asiantuntija. Ulkopuolisten luennoitsijoiden kautta opiskelijoilla on näin mahdollisuus tutustua oman alansa asiantuntijoihin ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien, ja verkottuminen tulevaa työuraa ajatellen saa jo kursseilla hyvän pohjan. Post doc tutkija on nuori tutkija, jonka taitoja ja tietoja on tarkoitus laajentaa ulkomailla työskentelyn aikana, siksi tutkijoiden kannattaa käyttää monipuolista kurssitarjontaa hyväksi. Koska omalla kohdallani rahoitus oli itse hankittu, sallin itselleni vapauden käydä kursseilla, ja erään kurssin kautta sain myös mahdollisuuden toimia apuopettajana parilla muulla kurssilla, mistä sain hyvää kokemusta. En muutenkaan halunnut viettää vuottani tutkijan ikkunattomassa kammiossa, vaikka tutkimusta kovasti pyrittiinkin eteenpäin viemään. Boston on kaupunkina mukavan kokoinen, vaikka metropolialueella asuukin lähes kuusi miljoonaa ihmistä. Lisäksi kaupunkialueella pääsee liikkumaan yleisillä kulkuneuvoilla, kuten bussilla, paikallisjunalla tai T:llä. T on alueella toimiva metro, jonka käytön oppii helposti, eivätkä lippujen hinnatkaan päätä huimaan. Hankin kuitenkin ensitöikseni itselleni polkupyörän, jolla pääsi ajelemaan autoliikenteen seassa, kun muisti pistää kypärän päähänsä. Maastopyörä tuntui sopivalta valinnalta, sillä teiden huono kunto kaupunkialueella yllätti todella. Liikennevirrat olivat amerikkalaiseen tapaan varsin suuret, eikä ruuhkia tule täällä Savossa ikävä. Paikalliset autoilijat kutsuvat myös itseään nimellä Mass Driver, mikä viittaa normaalia amerikkalaista aggressiivisempaan ajotyyliin. Massachusettsin osavaltio on pieni, ja muutamassa tunnissa pääsee jo Connecticutin, New Yorkin, Vermontin, New Hampshiren tai
Mainen osavaltioihin. Reilussa neljässä tunnissa Bostonista pääsee bussilla New York Cityn Manhattanille, ja kansainvälinen lentokenttä helpottaa matkustamista muualle Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Meksikoon tai vaikkapa Karibialle. Tieteen ja politiikan rajapinnalla: Ratkaiseeko tutkimus kasvihuoneilmiön uhkakuvat? Joululomalla matkasimme Utahiin etsimään lunta ja hiihtomahdollisuuksia (Kuva 1). Utahista ja Coloradosta löytyvät maan parhaat hiihtopaikat, ja vuoristomaisemat ovat todella kauniita. Pienempiä vuoria on toki Uuden Englannin alueellakin, kun matkaa Vermontin, New Hampshiren tai Mainen puolelle. Kuva 1. Mill Creek, UT. Vaikka Salt Lake Cityn kaupungissa voi välillä olla ilmansaasteongelmia, vuoristoon noustessa taivas kirkastuu siniseksi ja aurinko paistaa usein, myös joulupäivänä. Huhtikuussa ajoimme ihailemaan Niagaran putouksia (Kuva 2) ja Ontario järveä Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalle. Sää oli tuolloin vielä viileä, ja heinäkuun helteillä alueella käy varmasti varsin erilainen kuhina. Massachusettsissa on myös hienoja hiekkarantoja, joilla voi kesäkuukausina käydä ottamassa aurinkoa ja pulahtamassa Atlantin viileisiin aaltoihin (Kuva 3). Kuva 2. American Falls iltavalaistuksessa. Niagara Falls, NY. Kuva 3. Cape Codin niemi (MA) on noin kahden tunnin ajomatkan päässä Bostonista ja siellä riittää hiekkarantaa. Kaiken kaikkiaan vuosi oli siis onnistunut ja tapahtumarikas. Asuessa ulkomailla vieraan maan kulttuuriin pääsee tutustumaan syvällisemmin, ja hyvät sekä huonot puolet tulevat vähitellen selviksi. Monta kertaa tuntui, että tämä asia kyllä tehdään Suomessa paremmin, mutta toisinaan huomasin, että mekin voisimme ottaa oppia sikäläisistä tavoista. Suosittelen ulkomaan työkokemusta kaikille, joille mahdollisuus siihen aukeaa matkailu avartaa! Syysterveisin, Jaana Halonen Perjantaina 5.11.2010 klo 13:00-14:30 Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Luentosali L21, Snellmania Voiko tiede poistaa ilmastonmuutoksen uhat? Mikä on tutkimuksen ja koulutuksen rooli kun pohdimme ihmiskunnan tulevaisuutta? Voidaanko kasvihuoneilmiön ja sen torjunnan asettamat ongelmat voittaa teknisin ratkaisuin? Miten kansalaiset kokevat ympäristöriskit? Näistä kysymyksistä keskustelemme 5.11.2010 järjestettävässä seminaarissa, jossa alustajina esiintyvät: 13:00 Sara Sajaniemi, KYMPPI: Kansalaisvaikuttaminen ympäristökysymyksissä 13:15 Prof. Pertti Martikainen, Itä- Suomen yliopisto: Suoekosysteemit ilmastonmuutoksessa - millainen polttoaine turve on ilmaston kannalta? 13:30 Dos. Otto Hänninen, SYMP Ry: Energiantuotannon mitattavat terveysvaikutukset - hiiltä vai ydinvoimaa? 13:45 FM Olli Leino, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos: Tieto ja tunteet ydinvoiman riskien kokemisessa 14:00 Pirita Rantala, Hyeena ry: Keskustelun avaus: Lamaannuttaako arvoneutraalisuus luonnontieteen? 14:15 Sana on vapaa - avoin keskustelu koulutuksen, tieteen ja ympäristöpoliitikan vuoropuhelusta Seminaari vastaa opiskelijoille kahta osallistumista ympäristötieteen laitoksen tutkijaseminaariin. Seminaarin järjestävät yhteistyössä: o Suomen ympäristötieteilijät Ry (SYMP) o Kuopion kampuksen ympäristöklubi (KYMPPI) o Ympäristötieteen opiskelijoiden ainejärjestö Hyeena o Itä-Suomen Yliopiston Ympäristötieteen laitos o Puheenjohtajana FM Vesa Asikainen Suomen Ympäristötieteilijät Ry:stä
Kutsu SYMP ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen Aika: 6.11.2010 Klo 14 Paikka: Itä-Suomen yliopisto, Snellmania huone 3XXX, Kuopio Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Esityslistan täydentäminen ja hyväksyminen 4. Puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 5. Kokouskulujen hyväksyminen 6. SYMP ry:n säännöt ja sääntöuudistusten hyväksyminen 7. Toimintasuunnitelman 2011 hyväksyminen 8. Hallituksen 2011 valitseminen 9. Juhlavuoden 2011 suunnitelmat ja juhlatoimikunta 10. Muut esille tulevat asiat 11. Kokouksen päättäminen Ilmoittautumiset 1.11.2010 mennessä Marjo Valtaselle (marjo.valtanen(at)helsinki.fi tai 050-5302381). Lämpimästi tervetuloa! SYMP ry:n pikkujoulut 6.11.2010 klo 17 Puijon-tornissa Ilmoittautumiset 1.11.2010 mennessä Marjo Valtaselle (marjo.valtanen(at)helsinki.fi tai 050-5302381). Lämpimästi tervetuloa! SYMP ry:n budjetti vuodelle 2011 Tulot Jäsenmaksut varsinaiset jäsenet nuoremmat jäsenet 2 240 66 Muut tulot sponsoritulot 8 500 risteily maksut jäseniltä (50 euroa/risteilijä x 50 2 500 risteilijää) Yhteensä 13 306 Kulut Palkkakulut 1 236 jäsensihteerin palkka 1 236 Toimintakulut 570 hallituksen toimintakulut 200 yhdistyksen kokouskulut 250 toimistokulut 20 pankkipalvelumaksut 100 Tiedotus 500 jäsenkirje 170 postitus 280 muu tiedotustoiminta 50 Koulutus- ja virkistystoiminta 10 300 juhlaristeily (50 henkilöä x 200 ) 10 000 tutustumis- ja opintokäynnit 100 paikallinen SYHY:n toiminta 200 Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa 250 yhteistyö Hyeena ry:n kanssa 150 yhteistyö muiden järjestöjen kanssa 100 SYHY:n markkinointi, lahjat ja avustukset 450 Yhdistyksen esittelymateriaalia 200 Mainos Hyeenan haalariin 250 Yhteensä 13 306 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 Jäsenistö Suomen ympäristötieteilijät ry:n (SYMP ry) jäsenmäärää pyritään kasvattamaan tuomalla yhdistystä esille erilaisissa tilaisuuksissa, opiskelijoiden keskuudessa sekä tiedotuskanavien, kuten internetin kautta. Tärkeää on tuoda yhdistyksen toimintaa esille etenkin Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden opiskelijoiden keskuudessa ja suunnata jäsenhankintaa vastavalmistuneisiin sekä juuri valmistumassa oleviin opiskelijoihin. Linkkinä opiskelijoihin toimii ainejärjestö Hyeena ry, jonka kanssa pyritään nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja tiedottamalla SYMP:n toiminnasta. Jäsenmaksut säilytetään edullisina ja opiskelijoilta peritään pienempi jäsenmaksu. Jo olemassa olevaan jäsenistöön pidetään yhteyttä kokoontumisten, tapahtumien, jäsentiedotteen, www-sivujen ja sähköpostilistan avulla.
Hallinto SYMP ry:n hallitus keskustelee ja päättää yhdistyksen asioista kokouksissaan noin 6-8 kertaa vuodessa. Päätösvaltainen hallitus koostuu eri puolella Suomea toimivista yhdistyksen jäsenistä. Hallitus pitää yllä omaa sähköpostilistaa, jonka kautta hallituksen sisäinen tieto kulkee kaikille hallituksen jäsenille. Hallituksen sähköpostilistan avulla pidetään myös suurin osa hallituksen kokouksista. Hallitus vastaa myös koko SYMP:n jäsenistölle tiedottamisesta yhdistyksen sähköpostilistan ja jäsentiedotteen välityksellä sekä päivittämällä yhdistyksen www-sivuja. Vuonna 2011 SYMP ry:ssä jatkaa palkallinen järjestösihteeri, joka hoitaa kokonaisvaltaisesti tiedotusta. Järjestösihteeri hoitaa pääasiallisesti myös jäsenrekrytointia sekä toimii yhtenä yhteyshenkilöistä ja on mukana myös talousasioiden hoidossa sekä muissa mahdollisissa hallituksen toimintaa tukevissa tehtävissä. Yhdistys pyrkii aktiivisesti kuuntelemaan jäsenkuntaansa ja antamaan jatkuvasti jäsenistölle mahdollisuuden vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksellä on kaksi yleiskokousta vuodessa, joihin kutsutaan koko yhdistyksen jäsenistö. Kevätkokous järjestetään huhti- tai toukokuun aikana ja syyskokous marras- tai joulukuussa. Kokouspaikkoja valittaessa pyritään ottamaan huomioon hyvät järjestämismahdollisuudet sekä saavutettavuus kokoukseen kutsutuille. Yleiskokousten yhteyteen pyritään järjestämään virkistys- tai koulutustapahtumia yhdistyksen jäsenille. Varainhankinta Yhdistyksen toiminta rahoitetaan ensisijaisesti jäsenmaksuilla. Yhdistys voi hankkia SYMP-päivää, koulutustapahtumia, ekskursioita yms. tapahtumia varten rahoitusta järjestön ulkopuolelta, esimerkiksi myymällä mainoksia ohjelmaan. Jäsenistön edunvalvonta Yhdistys seuraa ja edistää jäsenistönsä edunvalvontaa. Yhdistys edistää jäsentensä asemaa antamalla lausuntoja ja julkilausumia alan lainsäädännöstä sekä suunnitelmista, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun, työsuojeluun tai ympäristöterveydenhuoltoon. Yhdistys vaikuttaa alan työpaikkojen perustamiseen ja täyttämiseen siten, että jäsenistön edut otetaan huomioon sekä pitää tarvittaessa yhteyttä alan keskushallintoon, Teollisuuden ja työnantajien keskusliittoon, Suomen kuntaliittoon ja ympäristöalan järjestöihin. Vapaista työpaikoista ja työtä hakevista jäsenistä tiedotetaan yhdistyksen keskuudessa mm. jäsenkirjeessä ja sähköpostilistan kautta. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa SYMP ry pitää yhteyttä Hyeena ry:hyn ainejärjestön sähköpostilistan, järjestön SYMP-vastaavan ja oman järjestösihteerin kautta sekä järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Tapahtumiin voi kuulua mm. yritysvierailuja, yhteisiä illanviettoja ja esittelytilaisuuksia. Yhdistys pyrkii myös välittämään ympäristötieteen koulutusohjelmalla opiskeleville sijaisuuksia ja harjoittelupaikkoja sekä tiedottamaan sähköpostilistan ja Hyeena ry:n kautta tarjolla olevista työpaikoista. Työelämään tutustumista edistetään kutsumalla opiskelijoita mukaan yhdistyksen järjestämille tutustumis- ja opintokäynneille. Yhdistys voi tukea Hyeena ry:n ekskursiotoimintaa ja tarvittaessa osallistua yhteisiin ekskursioihin. Yhdistys voi myös auttaa Hyeena ry:tä sponsorirahoituksen saamiseksi. Yhdistys verkottuu ja kehittää yhteistyömahdollisuuksia Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton (YKL), Ympäristötieteellisen seuran, Suomen työhygienian seuran sekä muiden ammatillisten seurojen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Lausuntojen antaminen Yhdistyksen hallitus on aloitteellinen valtionhallinnon ja eri keskusjärjestöjen suhteen, jotta yhdistykseltä pyydettäisiin lausuntoja valmisteltaessa tulevaa lainsäädäntöä ja ohjeistoja. Yhdistys korostaa omien jäsentensä aktiivisuutta, jotta yhdistyksen ja sen jäsenistön kannalta tärkeitä asioita havaittaisiin käsitellä ja lausua yhdistyksen taholta. Yhdistys voi näkyvyytensä parantamiseksi antaa lehdistötiedotteen tai kirjoittaa asiantuntijamielipiteen alueellisessa tai valtakunnallisessa mediassa yhdistyksen ja jäsenistön osaamisalueeseen kuuluvasta erityisestä aiheesta. Koulutus ja virkistystoiminta Yhdistys osallistuu ympäristötieteen koulutuksen kehittämiseen seuraamalla aktiivisesti ympäristöalan kehitystä ja koulutuksen suunnittelua ja sen kohdentumista. Yhdistys järjestää jäsenilleen sekä ympäristötieteiden opiskelijoille tutustumiskäyntejä yrityksiin, laitoksiin ja tapahtumiin. Yhdistys edistää jäsenistönsä yhteenkuuluvuutta ja ammatillisten kontaktien saamista järjestämällä em. tutustumiskäyntejä, tapaamisia, SYMPpäiviä ja/tai virkistystoimintaa. Yhdistyksen jäsenkirje esittelee jäseniä ja heidän taustojaan aktiivisesti sekä nostaa esille heidän osaamistaan ja tarpeitaan. Juhlavuoden 2011 toiminta Vuonna 2011 yhdistys täyttää 30 vuotta. Syntymäpäiviä on tarkoitus juhlistaa mm. juhlaristeilyllä. Juhlavuoden toteuttamista varten perustettiin erillinen juhlatoimikunta. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Yhdistyksen kokouksista, tapahtumista sekä tärkeistä ajankohtaisista asioista kerrotaan jäsenkirjeessä, SYMP:n sähköpostilistalla (syhy@lists.uku.fi) ja SYMP:n kotisivuilla osoitteessa www.uku.fi/syhy. Yhdistys jakaa jäsenkirjeen mukana toimialaan liittyvää ajankohtaista materiaalia sekä ilmoittaa kirjeessä tulevista tapahtumista ja tehdyistä päätöksistä. Vuoden 2011 aikana jäsenkirjeen ulkoasua ja sisältöä uudistetaan järjestösihteerin avustuksella. Yhdistys voi sopia jonkin toisen järjestön kanssa yhteisen aineiston käyttämisestä
toistensa jäsenkirjeissä tai muissa julkaisuissa. Yhdistyksen jäsenkirje on saatavilla mahdollisimman nopeasti myös sähköisesti yhdistyksen kotisivuilla, ja jäsenkirjeen ilmestymisestä tiedotetaan yhdistyksen sähköpostilistalla. Jäsenkirjeen saajilla on mahdollisuus ilmoittaa haluavatko he kirjeen sähköisessä muodossa vain paperiversiona kotiin. Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon sekä työhygienian alalla toimiville yrityksille.