Merenrantaniityn hoitosuunnitelma Ympäristökorvaus maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon 2015 2020 Kalle Hellström, Oulun Maa ja kotitalousnaiset 17.12.2014 Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI hankkeen mallisuunnitelma aineistoa 1
1. Hakija Ympäristökorvaus maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon 5-vuotinen sopimus, 1.10.2015-30.9.2020 Yhdistyksen nimi Yhteyshenkilön nimi Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka p. 000 000 0000 Y-tunnus: 0000000-0 Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, 90101 Oulu Puh. 043 825 5253, 08 316 8611 (vaihde) Kuva 1. X:n merenrantaniityn sijainti Y:n kunnassa. Karttoja voi ladata esim. Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta. 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot, pinta-alat ja kiinteistötunnukset: U1 Rantaniitty 3,0 ha xxx-4xx-xxx-x Haettava pinta-ala yhteensä 3,0 ha 2
3. Yleiskuvaus Sopimukseen haettava alue sijaitsee merenrannassa X:n kunnassa rajautuen Y:n merenlahteen (Kuva 1). Alueelle on tullut uutta asutusta viimeisen 10 vuoden aikana. Alueelle ollaan kaavoittamassa uutta pientalovaltaista asutusta ja sitä varten on tehty konsulttityönä vuonna 2014 luonto- ja maisemaselvitys. Luontoselvityksessä suositellaan jätettäväksi ranta-alueet luonto- ja virkistysalueiksi luonnon monimuotoisuusarvojen ja huonon rakennettavuuden vuoksi. Alueella on voimassa tällä hetkellä kolme kaavaa: maakuntakaava (lainvoimainen x.x.20xx), yleiskaava sekä osayleiskaava (hyväksytty x.x.20xx). Valmisteilla olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo), jossa maankäytössä tulee huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajien säilymisedellytykset. Rannan tuntumaan on osoitettu myös virkistysyhteystarve. Luontoselvityksen maankäyttösuosituksissa myös alueen keskellä oleva maankohoamisrannikon sukkessiosarja on esitetty säilytettävän virkistysalueena. Kuva 2. X:n merenrantaniityn hoitoalueen (lohko U1) ja mahdollisen laajennusalueen rajaus. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 11/2014 aineistoa. 3
Kuva 3. X:n merenrantaniityn matalakasvuisempaa länsiosaa. Rannassa on ruovikkoa ja ylempänä pajupensaikkoja. X:n merenrantaniitty on suojeltu ELY-keskuksen vuonna xxxx tekemällä päätöksellä luonnonsuojelulain 29 mukaisena luontotyyppinä, X:n merenrantaniitty (LTAxxxxxx). Suojelurajauksen pinta-ala on n. 6,5 ha. Tällä kohdalla rantaniitty on säilynyt avoimempana kuin monilla muilla rannoilla lähialueella. Tosin viime vuosina ruovikkosaarekkeet ovat laajentuneet ja hoitotoimet ovat tarpeen kohteen arvojen säilyttämiseksi. Alueen asukkaat haluavat hoitaa rantaniittyä ja ovat perustaneet kesäkuussa 2014 yhdistyksen, jonka tavoitteena on hoitaa rantaniittyä siten, että sen luontoarvot säilyisivät ja entisestään kehittyisivät. Rantaniityn niittohoito on aloitettu heinäkuun lopussa 2014 noin 3 hehtaarin alueella, jolle yhdistyksellä on maanomistajalta hoitolupa (ks. kannen kuva). Tämä uusi lohko on merkitty Kuvan 2 karttaan tunnuksella U1. Luonnonsuojelulailla suojellun luontotyypin, merenrantaniityn, suojeluarvojen säilymiseksi olisi koko noin 6 ha suojelualue tärkeää saada hoidon piiriin. Yhdistys on halukas hoitamaan aluetta pitkälle tulevaisuuteen. Luontotyyppirajauksen länsiosan 2,7 ha alueen hoitoasia ratkaistaan alueelle laadittavan kaavarungon valmistuttua. Rantaniityn ruovikoitumattomat osat ovat paikoin luhtaista sara- ja heinärantaniittyä valtalajeinaan vesisara, luhtakastikka, suoputki, terttualpi ja rantamatara (Kuva 3). Luhtaisuudesta kertovat kurjenjalka, myrkkykeiso, luhtakuusio, luhtalitukka, rentukka ja järvikorte (ks. Kuva 5). Rantaniityn reunaan laskee ojia yläpuolisilta pelto- ja metsäalueilta, mikä lisää luhtaisuutta. Huomionarvoisista merenrantaniityn lajeista tavattiin rantanätkelmää, vilukkoa ja merisaraa. Avonaisimpana rantaniitty on säilynyt alueen länsireunalla, suunnitellulla hoidon laajennusalueella (Kuvat 2 ja 3). Vesirajassa on ruovikkoa, samoin itäosan varsinaisella hoitoalueella (Kuva 4). Ruovikon merenpuolella on kapeana vyönä sinikaisla- ja rantaluikkakasvustoja. Rantaviivan tuntumassa on paikoin märempää matalakasvuista rantaniittyä, jossa kasvaa mm. merisaraa, vesisaraa, vesikuusta ja myrkkykeisoa. Ylempänä rannalla pajukko valtaa alaa rantaniityn kasveilta. Kenttäkerroksen lajisto on sekoitus luhdan ja ylemmän rantaniityn lajeja: mesiangervo, 4
järvikorte, suoputki, kurjenjalka, rentukka, rantanätkelmä, punanata, lehtovirmajuuri, hiirenvirna ja rantamatara. Rantaniityllä on merkitystä rantalinnuston pesimä- ja ruokailualueena. Alueella tehtiin keväällä 2014 konsulttityönä pesimälinnustoselvitys. Kuloruovikossa on pesinyt useana vuonna ruskosuohaukka, joka on lintudirektiivin liitteen I pesimälaji. Kahlaajista tavattiin 4 taivaanvuohiparia, pesivä punajalkaviklo ja rantasipi. Sorsalinnuista havaittiin 2 lapasorsa-, 2 tukkasotka- ja 1 haapanaparia. Myös luhtakanasta tehtiin havainto hoidettavalta niityltä. Aiempina vuosina rannassa on havaittu myös kurki, kuovi, harmaahaikara ja alueen erikoisuus mustapyrstökuiri. Kurki pesii lähistön luhtasuolla ja vuonna 2013 todettiin ruisrääkän pesintä. Kuva 4. Merenrantaniityn itäosa ennen hoitotoimien aloitusta 24.6.2014. 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, matalakasvuisten merenrantaniittyjen kasvilajiston ja siitä hyötyvän eläimistön elinmahdollisuuksien parantaminen sekä maisema- ja virkistyskäyttöarvojen lisääminen. Merenrantaniityt ovat vuonna 2008 valmistuneen luontotyyppien uhanalaisarvioinnin mukaan äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi (CR-kategoria). Korkeaan uhanalaisluokkaan on syynä luontotyypin voimakas väheneminen. Rantaniittyjen pinta-ala on vähentynyt 1950-luvulta alle 10:een prosenttiin. Syynä on rantojen umpeenkasvu laidunnuksen ja niiton loputtua. Myös meren rehevöityminen on lisännyt ruovikoitumista. Tämän suunnitelman kohdealueen osalta on merkillepantavaa, että asukkaat ovat tarttuneet alueen hoitoon ja haluavat olla vaalimassa sen luontoarvoja. Alueen kaavoituksesta on käyty keskustelua jo ainakin 5 vuoden ajan. Kaavoitusasiassa otettiin aikalisä ja sitä jatketaan tarkastelemalla laajempaa aluetta kaavarungon muodossa. Tämän 5
uuden vaiheen yhteydessä alueen luontoarvot on selvitetty perusteellisesti. Myös luontotyyppirajauksen saamisessa asukkaiden toiminnalla oli merkitystä. Asukaslähtöinen luonnonhoitohanke voi myös edistää ihmisten kiinnostusta luonnonhoitoasioihin ja omasta lähiympäristöstä huolehtimiseen. Hoitohankkeen avulla voidaan mahdollisesti lisätä yhteisöllisyyttä ja ympäristökasvatusta. 5. Hoitotoimenpiteet X:n merenrantaniittyä hoidetaan jatkossa niittämällä. Koska merenlahden rannat ovat melko pehmeäpohjaisia, niitto ei onnistu perinteisellä kumipyöräisellä traktoriniittokoneella tai se jättäisi ainakin syvät, pitkään säilyvät jäljet rantaan. Tämän vuoksi yhdistys kokeili niittoa heinäkuun 2014 lopulla tilaamalla niittopalvelun paikalliselta urakoitsijalta, jolla on telaketjuilla kulkeva niittokone. Koneessa on kolme vaakatasossa olevaa pyörivää terää ja se leikkaa kasvimassan pätkiksi. Terä katkaisee myös alle kolmen senttimetrin läpimittaiset puuvartiset kasvit, kuten pajut. Koneeseen voidaan vaihtaa myös raivausterä, jolloin se katkaisee vesakkoa 5 cm läpimittaan asti. Kone niittää tasaista heinikkoa tai ruovikkoa noin hehtaarin tunnissa, mutta jos seassa on paljon puuvartista kasvia, työ on hitaampaa. Tällä kohteella kesän 2014 niittoalueella oli melko paljon pajukkoa ja vanhoja kantoja aiempien raivausten jäljiltä. Raivauksissa urakoitsija on käyttänyt tuntihintaa, joka on ollut 80 + alv/tunti. Hehtaarin raivaukseen on voinut mennä 2-3 tuntia. Koneen niittoleveys on 270 cm ja niittovauhti normaalikasvustossa (ei puuvartisia) 3-4 km tunnissa. Kone pilkkoo niitetyn kasviaineksen pieniksi pätkiksi, joita on hankala kerätä. Sen vuoksi onkin perusteltua, että niitetty kasvimassa jätetään maatumaan paikalle. Syysmyrskyt myös siirtelevät rannoilla olevaa irtainta ainesta pitkiäkin matkoja, usein pitkälle metsän puolelle. Merenrantojen niitossa on käytetty paljon niittomurskaimia, jolloin niittoainesta ei ole myöskään voitu kerätä pois. Luontaisesti myös syysmyrskyillä rikkoutuvat jäät ovat leikanneet laajojakin ruovikoita pois ja siirtäneet kulomassan rannoille. Rantaniityn hoitotoimet suoritetaan loppukesällä lintujen pesimäajan jälkeen. Seudun merenrannoilla niitot on aloitettu 15.7. jälkeen. Niitto olisi hyvä tehdä ennen elokuun puoliväliä, jolloin järviruo ossa on suurin osa ravinteista vielä varressa, ja jolloin niitto kurittaa ruovikkoa tehokkaimmin. Syksyä kohti kasvi siirtää yhteytystuotteita vahvaan juuristoonsa ja kulottuvan ilmaverson poistamisella ei ole taannehdittavaa vaikutusta seuraavan kesän kasvua ajatellen. Koska X:n rantaniityllä lähivuosien tavoite on estää alueen umpeenkasvun eteneminen, voivat hoitotoimet olla melko voimakkaitakin ja niitto voidaan tehdä jo heinäkuun lopulla. Kun matalakasvuinen rantaniittykasvillisuus alkaa elpyä, voi niittoajankohtaa myöhentää esim. elokuulle ja tehdä kevyemmin, mahdollisesti jättää jonkin kohdan niittämättä jonakin vuonna. Tällainen alue voi olla luontaisesti märkä ja matalakasvuinen kohta. Niittoja toteutettaessa huomioidaan alueella pesivän ruskosuohaukan pesiminen. Laji pesii melko aikaisin, jolloin poikaset ovat todennäköisesti jo lennossa niittoaikaan heinäkuun lopulla. Laji suosii pesäpaikkana tiheitä ruovikoita, jolloin niittojen myötä laji siirtynee harvenevasta ruovikosta pesimään hieman kauemmaksi. 6
Vuosittaisista hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään niitot, puuston käsittelyt ja vesakon raivaukset jne. Hoitopäiväkirja tulee esittää, kun haetaan jatkosopimusta tulevaisuudessa. 6. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Oulun/Maa- ja kotitalousnaisten toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelmana (internet-julkaisu). Tästä on laadittu 12.9.2014 sopimus hakijan/maanomistajan ja suunnitelman laatijoiden kesken. Hakijan henkilötietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Suunnitelman laatija tutustui hoitoalueeseen 28.3. ja 24.6.2014, jolloin tässä suunnitelmassa olevat kuvat on myös otettu. Hakija hakee ympäristökorvausta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon kevään 2015 tukihaussa. Sopimus voi kuitenkin ilmeisesti uusilla kohteilla alkaa 1.10.2015, jolloin ensimmäinen tuen maksatus olisi vasta 2016. Omalla kustannuksella hakija voi kuitenkin hoitaa alueita jo kesällä 2015. Edellä esitetyt hoitotoimenpiteet edistävät suunnitelmassa asetettuja hoitotavoitteita. Matalakasvuiset rantaniityt ovat uhanalainen luontotyyppi ja niillä elää monia harvinaisia ja uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Niittohoidon avulla voidaan ruovikkoa vähentää ja antaa tilaa näille hoidosta hyötyville eliölajeille. Hoidetuilla niityillä lajisto on monipuolisempi kuin ruovikoituneilla alueilla. Hoito lisää siten luonnon monimuotoisuutta. Koska hoitokohde sijaitsee asuinalueen vieressä, sillä on merkitystä myös alueen asukkaiden lähimaisemassa ja hoidetulla alueella on myös helpompi liikkua, mikä voi parantaa kohteen virkistyskäyttöarvoa. Kuva 5. Luhtaisen rantaniityn lajistoa: kukassa luhtakuusio ja rantamatara. Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta marraskuussa 2014. Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501. 7
Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Yhdistyksen nimi Puheenjohtaja Ympäristökorvauksen hakija Paikka ja päiväys Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Varapuheenjohtaja Yhdistyksen nimi Ympäristökorvauksen hakija 8