Yhteiskuntavastuu 2011

Suurten projektien vuodet Yhteiskuntavastuu 2011 Teollisuuden Voima Oyj - Hyvinvointia ydinsähköllä

2 LUKUOHJE TVO pähkinänkuoressa TVO:n yhteiskuntavastuun tavoitteena on tukea suomalaisten hyvinvointia tuottamalla ilmastoystävällistä ja kohtuuhintaista sähköä turvallisesti ja luotettavasti. TVO on tuottanut sähköä Olkiluodossa yli 33 vuotta. Yhteiskunta- Ydinvoimaan liittyvät asiat ovat usein laajoja ja monimutkaisia. Olemme yrittäneet parantaa luettavuutta kertomalla asioista asiantuntijoiden haastattelujen kautta. Haastatteluja täydentävät faktalaatikot ja taulukot sekä TVO:n inter- Kotipaikka Käyvät laitosyksiköt Rakenteilla oleva laitosyksikkö Suunnitteilla oleva laitosyksikkö Osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksesta (%) Olkiluodon tuulivoimalaitos Helsinki Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2) Olkiluoto 3 (OL3) Olkiluoto 4 (OL4) 45 vastuuraportissamme kerromme, miten yhteiskuntavastuu sisältyy jokapäiväiseen vastuulliseen toimintaamme. Raporttimme on laadittu Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeiston mukaisesti. GRI-indikaattoritaulukko on sivuilla 74 76. Raportin sisällön suunnittelussa olemme tukeutuneet selvityksiin netsivut. Lisää tietoa vastuullisuudesta sekä TVO:n toiminnasta vuonna 2011 on yhtiön internetsivuilla www.tvo.fi sekä yhtiön muissa vuosiraporteissa, jotka myös löytyvät internetsivuilta. Raportit ovat saatavilla myös TVO:n Vierailukeskuksessa Olkiluodossa. TVO julkaisee yhteiskuntavastuu- Omistajille toimitetun sähkön määrä yht. (GWh) - OL1 (GWh) - OL2 (GWh) - Meri-Pori (GWh) * sisältää tuulivoimasähköä 1,9 (1,1) GWh ja kaasuturbiinisähköä 0,3 (0,4) GWh Toimitetun sähkön osuus Suomen sähkön käytöstä (%) 14 944* 7 253 6 876 815 17,7 sidosryhmiämme kiinnostavista aiheista ja teemoista sekä TVO:n yhteiskuntavastuuryhmän yhtiön johdolle tekemän kyselyn tuloksiin tärkeimmistä yhteiskuntavastuun aiheista. Näiden perusteella laatimamme olennaisuusmatriisi on sivuilla 14 15. Sidosryhmillemme kiinnostavimmista keskustelunaiheista olemme muodostaneet neljä teemaa: turvallisuus, ympäristö, uraani kalliosta kallioon ja TVO:n vuosi raportin sekä suomeksi että englanniksi. Riippumaton ja puolueeton akkreditoitu todentaja DNV Certification Oy/AB on varmentanut ja todentanut yhteiskuntavastuuraportin GRI:n G3-ohjeiston vaatimusten ja ohjeiston mukaiseksi. Todentamislausunto on sivulla 78. Suluissa on esitetty vuoden 2010 luvut. Taloudelliset raporttimme on tarkastanut Eero Suomela KHT ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja ympäris- Käyttökertoimet yhteensä (%) - OL1 (%) - OL2 (%) Liikevaihto (M ) Investoinnit (M ) T&K-toiminnan kulut (M ) Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat* (M ) * ilman VYR-osuutta Omavaraisuusaste (%) Henkilöstöä keskimäärin vuoden 2011 aikana 92,8 94,8 90,9 347 314 46 2 922 29,6 847 2011. Teemojen avulla haluamme tuoda esille niihin liittyvää Olkiluodossa tehtävää määrätietoista työtä ja osaamisen kehittämistä. töraporttimme DNV Certification Oy/Ab. TVO:n osakkaat ja osuudet (%) EPV Energia Oy Fortum Power and Heat Oy Karhu Voima Oy Kemira Oyj Oy Mankala Ab Pohjolan Voima Oy 6,5 25,8 0,1 1,0 8,1 58,5

04 TVO omistajan näkökulmasta 06 Toimitusjohtajan katsaus 08 Toimintaympäristö 14 Olennaisuusmatriisi 3 16 Turvallisuus 32 Uraani kalliosta kallioon 42 Ympäristö 54 TVO:n vuosi 2011 74 GRI-indikaaTTOritaulukko 77 RaporTOintiperiaatteet ja raportin sisältö 78 Todentamislausunto 79 Yhteys- ja lisätiedot Teollisuuden Voima Oyj (TVO) tuottaa ydinsähköä Eurajoen Olkiluodossa kahdella laitosyksiköllä, rakentaa kolmatta ja on käynnistänyt neljännen laitosyksikön kilpailu- ja suunnitteluvaiheen. TVO tuottaa vuosittain noin kuudesosan Suomessa käytetystä sähköstä. Yhtiön palveluksessa on yli 800 ydinalan osaajaa Eurajoen Olkiluodossa ja Helsingissä.

4 TVO omistajan näkökulmasta PVO:n toimitusjohtaja, TVO:n hallituksen puheenjohtaja Lauri VirKKUnen Hyvä käytettävyys, turvallisuus ja luottamus kulkevat yhdessä Yhteiskunta tarvitsee TVO:ta me kohtuuhintaista ja vakaata perus- nassamme siitä, että ydinvoima kuuluu Olkiluotoon on ja TVO yhteiskuntaa. Olkiluodossa tuotettu ydinsähkö on kilpailukykyistä ja vakaata sähköä, joka ylläpitää Suomen kansallista kilpailukykyä. Toisaalta yhteiskunta määrittää ja mahdollistaa TVO:n toiminnan. Elämme hyvässä kuormaa, jota Olkiluodossa tuotetaan. Ydinvoima edellyttää luottamusta Virkkunen toteaa ydinvoimatuotannon olevan mitä suurimmassa määrin luottamusbisnestä. Eri sidosryhmien luottamus on TVO:n toiminnalle elintärkeää. Omistajien Suomessa energiantuotantovalikoimaan, antaa yhtiölle selkänojaa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Yli 40-vuotisen historiansa ajan TVO on kantanut vastuuta turvallisuusasioiden kehittämisestä. Olkiluotoon on kehittynyt vahva jatkuvan parantamisen kulttuuri, josta modernisointihankkeet ja vuosihuoltojen yhteydessä tehdyt inves- kehittynyt vahva jatkuvan parantamisen kulttuuri. Ydinvoimalaitoksessa turvallisuus ja käytettävyys kulkevat tiukasti käsi kädessä, sillä vain turvallista laitosta voi käyttää. symbioosissa, TVO:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Virkkunen toteaa. luottamuksen lisäksi suuren yleisön, median, päättäjien ja kumppanien on voitava luottaa TVO:hon. Vuosikymmenten hyvä toiminta on rakentanut luottamuspää- toinnit ovat oivallisia esimerkkejä. Vain turvallinen laitos tuottaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen jatkuvasti maailman huippuluokkaa olevat käyttökertoimet kertovat siitä, että laitosyksiköitä osataan käyttää hyvin ja samalla ylläpide- omaa. Siitä osoituksena ovat esimerkiksi Omistajat haluavat laitosten käyvän tään myös korkeaa turvallisuuskulttuuria. Meillä on Suomessa vähän kansallisia OL3- ja OL4-laitosyksiköiden periaate- tasaisen varmasti ja tuottavan mahdol- Mankala-periaate on Virkkusen mie- energiaresursseja, vain puuta, turvet- päätökset. lisimman paljon sähköä. Hyvä käytettä- lestä mahdollistanut TVO:n koko toimin- ta sekä vähän vesivoimaa. Kaukana Suomessa vallitseva vakaa po- vyys on avainasemassa, kun on kyseessä nan ja kasvun merkittäväksi suomalai- päämarkkinoistaan toimivan teollisuuden liittinen toimintaympäristö muodostaa ns. peruskuormalaitos, joka tuottaa säh- seksi sähköntuottajaksi ja maailmallakin kilpailukyvylle sähkön hinta on merkittävä erinomaisen kasvualustan TVO:n kehit- köä jatkuvasti 24 tuntia vuorokaudessa, huomioiduksi ydinvoiman edelläkävijäksi ja tekijä. Pyörien pyörittämiseksi tarvitsem- tämiselle. Yhteinen näkemys yhteiskun- Virkkunen selittää. vertailukohteeksi.

tvo omistajan näkökulmasta 5 TVO ja Olkiluodon ydinvoimalaitos eivät olisi syntyneet ilman toimintamallia, jossa osakkaat rakentavat voimavaransa yhdistämällä suuren mittaluokan tuotantoa. TVO:n olisi ollut vaikeaa selvitä alkuvuosien suurista investoinneista ilman osakkaidensa vahvaa tukea. Mankala-malli on vuosien varrella arvioitu useammankin kerran ja aina todettu lainsäädännön ja käytäntöjen mukaiseksi. TVO:sta on omistajiensa tuella kehittynyt maailmanluokan ydinvoimayhtiö, jonka tuottama sähkö luo hyvinvointia laajasti yhteiskuntaan. Keskustellen eteenpäin Vuonna 2011 TVO:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Virkkunen kuvaa TVO:n hallitustyöskentelyä keskustelevaksi, monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Hallitus ei luonnollisesti puutu päivittäiseen johtamiseen vaan toimii toimitusjohtajan sparraajana, haastajana ja tukena. Kokoonnuimme 16 kertaa vuonna 2011. Hallituksen tehtävänä on valvoa, että toimiva johto rakentaa sopivat turvallisuusjärjestelmät sekä varmistaa niiden toiminnan ja laadun. Hallituksessa on runsaasti energia-alan osaamista, ja tarvittaessa käytössä on myös omistajayritysten asiantuntijoita. Fukushiman onnettomuus ja Säteilyturvakeskukselle, STUKille, annetut selvitykset näkyivät viime vuoden hallitustyöskentelyssä. TVO käy jatkuvaa vuoropuhelua myös viranomaisten kanssa toimintansa kehittämisestä. Tarvittavat kehittämiskohteet tulevat aikanaan myös hallituksen käsittelyyn investointiesityksinä. Kasvu on iso haaste TVO elää historiansa suurinta kasvun vaihetta. Rakenteilla oleva OL3-laitosyksikkö valmistuttuaan kaksinkertaistaa Olkiluodon voimalaitoksen sähköntuotannon. Suunnitteilla oleva OL4-yksikkö lisää tuotantoa saman verran. Lisäksi saarella laajennetaan käytetyn polttoaineen välivarastoa, iso hanke sekin. On selvää, että näin valtava kasvu tuo haasteita. Olennaisen tärkeää on se, että yhtiötä kehitetään ja laajennetaan säilyttämällä vallitseva vahva turvallisuuskulttuuri ja laitosyksiköiden hyvä käytettävyys, jotka ovat olleet OL1- ja OL2-yksiköille luonteenomaista. Virkkusen mukaan kasvun haastavuutta lisää vielä se, että samaan aikaan TVO:sta on eläköitymässä joukko pitkään mukana olleita ydinvoiman suomalaisia pioneereja. Heidän osaamisensa siirtäminen nuoremmille on ensiarvoisen tärkeää. Edessä olevat suuret hankkeet, kuten OL3:n käyttöönotto ja OL4:n rakentaminen, lankeavat jo pääosin uusien TVO elää historiansa suurinta kasvun vaihetta. osaajien vedettäviksi. Kasvuun tarvitaan sekä taloudellisia resursseja että erinomaista osaamista ja sen ylläpitämistä. Hallituksen tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa resurssien riittävyys. Olkiluodossa on erinomaiset lähtökohdat rakentaa tulevaa. Uskon TVO:n kykyyn selviytyä edessä olevista haasteista. Ydinvoimayhtiön yhteiskuntavastuun ytimessä suurimpana ja merkittävimpänä asiana on ydinturvallisuus. Siihen liittyvistä asioista puhutaan hallituksen jokaisessa kokouksessa. Yhteiskuntavastuu ja sen eri osa-alueet ovat muutenkin hallituksen agendalla, sillä hallituksen tehtävänä on katsoa, että TVO:n mahdollisuudet ydinsähkön tuottajana säilyvät. Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmiemme kanssa on tärkeä osa tätä tehtävää, Virkkunen linjaa. Lauri Virkkunen

6 toimitusjohtajan katsaus turvallista tuotantoa, aktiivista vuoropuhelua Viime vuonna Suomessa käytiin paljon keskustelua taloudesta, talouskasvusta ja sen tarpeellisuudesta. Yhteisenä tavoitteena on kaikkien kansalaisten hyvinvointi. Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan kestävää taloudellista kasvua. Taloudellinen kasvu syntyy työstä ja tehtaiden tuotannosta. Tämä puolestaan vaatii energiaa - erityisesti sähköä. TVO on osa tätä suomalaista hyvinvointiketjua ja yhteiskuntavastuulupauksemme onkin hyvinvointia ydinsähköllä. Tuotimme kahdella ydinvoimalaitosyksiköllämme viime vuonna noin kuudesosan Suomessa käytetystä sähköstä. Olkiluodon voimalaitoksen tuotantotulos oli hyvä. Kokonaistuotanto oli 14,2 miljardia kilowattituntia. Jäimme pari prosenttia asetetusta tavoitteestamme, kun molempien laitosyksiköiden vuosihuolloissa korjaustyöt kestivät ennakoitua pidempään. Laitosyksiköiden käyttökerroin oli yhteensä 92,8 (93,5) prosenttia, mikä on erittäin hyvä tulos kansainvälisessä vertailussa. Laitosyksiköillä on tehty sähköä jo yli 33 vuoden ajan, mutta modernisoinnit ja turvallisuusinvestoinnit ovat pitäneet huolen siitä, että laitosyksiköt ovat jopa paremmassa kunnossa kuin valmistuessaan. Ikääntymisen merkkejä tulee toki silloin tällöin esiin. Ennakkohuollolla ja modernisoinneilla ikääntymisilmiöitä pyritään hallitsemaan pitkäjänteisesti ja mahdollisimman hyvin. Toisaalta uskon, että yksiköiden nuoruusvuodet ovat nyt ohi, ja parhaimmat tuottavuusvuodet vielä edessä. Molempien laitosyksiköiden nettosähköteho on nyt 880 MW, mikä on 20 MW enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Projektit etenivät Vaikka OL3-laitosyksikkö on viivästynyt alkuperäisestä aikataulustaan, tapahtui kuluneen vuoden aikana monia, selvästi näkyviä askeleita eteenpäin. OL3:n rakennustyöt ja pääkomponenttien asennustyöt ovat suurelta osin valmiit, viime vuoden lopulla lähes kaikki betonityöt oli tehty, turbiinilaitoksella asennukset olivat jo viimeistelyvaiheessa ja kokonaisuutena projekti eteni käyttöönoton valmisteluun. Työmaan henkilövahvuus vuoden lopussa oli noin 3 200 ja työturvallisuus säilyi hyvällä tasolla koko vuoden. Laitosyksikkö valmistuu sähkön tuotantoon laitostoimittajan arvion mukaan elokuussa 2014. Olkiluoto 4 -hankkeessa edettiin kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen, ja kaikki nykyiset omistajat ilmoittivat sitoutuvansa Jarmo Tanhua

toimitusjohtajan katsaus 7 hankkeen tähän vaiheeseen. Vuoden ydinvoimalaitosonnettomuus. Tässä ra- tsunami ja näiden seurauksena tapah- Vuorovaikutus jatkui vilkkaana aikana viimeisteltiin tarjouspyyntöasia- portissa kerromme, kuinka turvallisuutta tunut vakava ydinonnettomuus vaikutti Tavoitteenamme on lisätä keskinäistä kirjat, hanke organisoitui omaksi osastok- hoidetaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksella. meihin monin tavoin. Ydinvoimaan ja luottamusta sidosryhmissämme ja tukea seen ja sen organisaatiota vahvistettiin. Turvallisuus ei liity vain laitteisiin ja tek- turvallisuuskulttuuriimme kuuluu, että avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta lähi- Rekrytoinnit jatkuvat tulevina vuosina. niikkaan vaan ennen kaikkea henkilöstön seurasimme, tutkimme ja analysoimme alueellamme, suomalaisessa yhteiskunnas- osaamiseen, asenteeseen ja turvallisuus- tapahtumaa, teimme selvityksiä ja myös sa ja toimialallamme maailmanlaajuisesti. Turvallisuus tärkeintä yhteiskuntavastuussamme Toiminta-ajatuksemme mukaisesti tuotamme sähköä suomalaisen yhteis- kulttuuriin, jota yhtiössä noudatamme. Osaamisen varmistaminen avainasia päätöksiä siitä, mitä voimme tapahtumasta oppia ja miten voimme omia laitoksiamme sekä toimintatapojamme yhä parantaa. Vuoden aikana oli monia vuorovaikutustapahtumia ja niistä ehkä tärkeimpiä olivat lähiseudun asukkaiden tapaamiset. Turvallisuus- ja käytetyn polttoaineen loppusijoituskysymykset kiinnostavat kunnan tarpeisiin turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. Noiden Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kasvavan yhtiön haasteisiin vastaaminen Ympäristövaikutukset vähäisiä eniten myös lähiseudulla, ja tiedon välittäminen näistä kysymyksistä on meidän laatusanojen lunastamiseksi teemme ovat meille tärkeimpiä työhyvinvoinnin Tuotamme Olkiluodossa sähköä ympäris- keskeisimpiä viestintäasioitamme. tunnollisesti töitä joka päivä. Tuotannon asioita. Olemme keskellä isoa sukupolven- tön kannalta kestävällä tavalla. Tuotan- Ydinvoimayhtiössä yhteiskuntavas- turvallisuus on meidän yhteiskuntavas- vaihdosta, ja kun samanaikaisesti yhtiös- tomme hiilidioksidipäästöt vastaavat uu- tuun on oltava integroituna kaikkeen tuutamme ympäröivälle yhteiskunnalle ja sä on menossa monia mittavia projekteja, siutuvan energian päästötasoa. Autamme toimintaan, kehittämiseen ja johtami- se on koko henkilöstön yhteinen asia. asettaa se suuria vaatimuksia henkilöstön näin ilmastonmuutoksen hillinnässä. seen. Vastuullisuus on arvojamme ja sen Johtajisto arvioi viime vuonna osaamiselle ja koulutukselle. Osaamisen Pyrimme minimoimaan ympäristöön mukaisesti toimii koko henkilöstö. Kiitän yhteiskuntavastuun kehitysprojektissa varmistaminen onkin viime vuosina ollut kohdistuvat haitalliset vaikutukset henkilöstöä ja lukuisia alihankkijoitamme tuotannon turvallisuuden yhtiön tär- yhtiön strategisia tavoitteita. tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Toinen hyvästä ja vastuullisesta toimintavuo- keimmäksi yhteiskuntavastuuasiaksi. Kun Olemme tehostaneet monia toimia teemamme tässä raportissa onkin uraanin desta. Toteutuneesta toiminnasta on ilo tämä sama tuli esille myös henkilöstön henkilöstömme työhyvinvoinnin kehit- käyttö koko ketjussa kaivoksesta aina kertoa kaikille sidosryhmillemme. arvokoulutuksessa, yhteiskuntavastuu on tämiseksi ja työ jatkuu. Osaamisen käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen yhtiössämme oikealla tavalla sisäistetty. jatkuvan kehittämisen lisäksi pidämme asti. Jarmo Tanhua Toimintamme turvallisuudesta emme huolta henkilöstön työturvallisuudesta ja Vuoden aikana auditoimme uraanin toimitusjohtaja tingi piiruakaan, emme missään olosuh- varmistamme sekä edistämme laadukkai- tuotantoa Kazakstanissa ja ryhmämme teissa. den ja tasapuolisten työolosuhteiden to- arvion mukaan asiat olivat siellä kunnossa. Turvallisuus on valittu myös tämän teutumista. Nolla tapaturmaa -tavoitetta Lisätietoja ympäristöasioista, tavoit- raportin teemoihin. Se on niitä asioita, emme työturvallisuudessa vielä saavutta- teista ja niiden toteutumisesta saa lisäksi joista sidosryhmämme haluavat tietoa neet, mutta onnistuimme siitä huolimatta erillisestä ympäristöraportista, joka eikä vähiten siksi, että viime vuonna hyvin. Työ tätä tavoitetta kohti jatkuu. löytyy nettisivuiltamme. tapahtui Japanissa, Fukushimassa, vakava Japanissa sattunut maanjäristys,

8 toimintaympäristö Yhteisessä eurooppalaisessa energia- POLitiikassa OLLaan tienhaarassa.

Energiapolitiikkaa epätietoisuuden ilmapiirissä toimintaympäristö 9 Eurooppalaista energiapolitiikkaa tehdään epätietoisuuden ilmapiirissä. Epävarma taloustilanne heijastelee energiasektorillekin: jäsenmaa noudattaa itsekästä, omiin tarpeisiinsa ja lähtökohtiinsa perustuvaa ja yhteiset tavoitteet hylkäävää kansallista energiapolitiikkaa, Leskelä toteaa. Nyt suositaan lyhyellä aikavälillä kuta- maassa syrjäyttää usein esimerkiksi ilmasto- ja ympäristötavoitteet, hän kiteyttää ongelmaa. Saksan päätös oli aikamoinen isku yhteistä energiapolitiikkaa havittelevalle Euron kriisi vaikuttaa investointeihin Vuonna 2011 euro ajautui kriisiin ensin Portugalin, sitten Kreikan ja pienemmässä investoinnit ovat jäissä ja hankkeita lykätään. Talouspolitiikka on syrjäyttänyt ilmastopolitiikan päättäjien agendalta ja ydinvoiman renessanssi sai vähintäänkin kolhun Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuudesta. kin maata hyödyttäviä toimia, pidemmällä aikavälillä voi tosin olla, että valitut keinot eivät ole hyödyksi edes tälle kyseiselle maalle, Hyvärinen kommentoi. Kansalliset intressit hallitsevina Energiapolitiikkaa tehdään yhä selvemmin omista kansallisista intresseistä. komissiolle. Tosin uskon päätöksen tulevan vielä uuteen harkintaan. Huomattavaa on myös se, että komission omassa energian tiekartassa ydinvoimalla on edelleen oma, selvä roolinsa päästötöntä energiantuotantoa tavoiteltaessa, Rämö huomauttaa. Leskelä pelkää Saksan, ison ja keskeisen EU:n jäsenmaan, kesäisen päätöksen määrin Espanjan ja Italian kansantalouksien kasvavien alijäämien mukana. Hyvä esimerkki on Saksan päätös luopua sulkea ydinvoimalat nopeutetussa aika- Energiantuotannon toimintaympäristöstä ydinvoimasta. Tähän Saksalla on täysi oi- taulussa vaikuttavan energiapolitiikkaan ja sen muutostrendeistä keskustelevat keus, mutta vaikutuksia muihin maihin ei laajemminkin. sähkötuotannosta vastaava johtaja ole edes mietitty. On selvää, että päätös Kukin jäsenmaa haluaa olla oikeassa Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä, vaikuttaa sekä yhteiseen energiapolitiik- ja saada myös muut toimimaan oman yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärinen kaan että naapurimaiden energiapoliitti- mallinsa mukaisesti. Isoilla jäsenmailla Fortumista sekä energia- ja ilmastopo- siin ratkaisuihin, Hyvärinen aloittaa. on tähän luonnollisesti pieniä jäsenmaita litiikan johtava asiantuntija Jouko Rämö Oman maan hyvinvointi on syrjäyt- paremmat mahdollisuudet. Tähän asti Pohjolan Voimasta. tämässä yhteisesti asetettujen tavoit- ydinvoimakriittiset maat, kuten Itävalta, Yhteisessä eurooppalaisessa teiden toteuttamista. Hyvä esimerkki Alankomaat ja Tanska eivät ole olleet energiapolitiikassa ollaan nyt tavallaan ovat työpaikat: jäsenmaille toissijaista energiapolitiikan keskiössä, mutta Saksan tienhaarassa. Kehitetäänkö sitä määrätie- on vaikkapa työpaikkojen ympäristö- siirtyminen tähän leiriin muuttaa tasapai- toisesti kohti avoimia energiamarkkinoita ystävällisyys niiden määrään verrattu- noa, hän arvelee. vai ajaudutaanko tilanteeseen, jossa kukin na. Työllisyyden ylläpitäminen omassa Jukka Leskelä

10 toimintaympäristö Komission omassa energian tiekartassa ydinvoimalla on edelleen oma, selvä roolinsa päästötöntä energiatuotantoa tavoiteltaessa. EU:n keskuspankki on yrittänyt elvyttää eurotalouksia syytämällä lisää rahaa markkinoille. Vahvat euromaat ovat joutuneet tukemaan ylivelkaantuneita kriisimaita euron vakaannuttamiseksi. Rahamarkkinoilla tunnelma on odottava ja epävarmuus taloudesta suurta, Rämö toteaa. Talouden epävarmuus heijastuu joka puolelle, energiasektorillekin. On epäselvää, saavutetaanko tavoitteeksi asetettu kasvu vai jatkuuko euromaiden kriisi ja miten se vaikuttaa EU-maiden talouksiin ja kilpailukykyyn, Hyvärinen pohtii. Energiasektorille kaivataan lähivuosien aikana runsaasti investointeja korvaamaan niin ikääntyviä kuin fossiilisia polttoaineita käyttäviä tuotantolaitoksia. Myös sähköverkkoihin kaivataan paljon investointeja. Komission arvioiden mukaan EU-maiden energiasektorin investointeihin tarvitaan seuraavan 10 vuoden aikana 1 000 miljardia euroa, Rämö kertoo. Tukipolitiikka sotkee investointeja uusiutuvaan energiaan Yhteisesti sovitut tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edellyttävät nekin investointeja päästöttömiin energiantuotantomuotoihin. Talouden epävarmuus ja vakauttamistoimiin liittyvät säästöpaketit vaikuttavat hankkeiden kannattavuuslaskelmiin ja vaikeuttavat investointien käynnistymistä, Rämö jatkaa. - Oman haasteensa tuovat erilaiset kansalliset tukimuodot ja niiden jatkuva muuttuminen. Yhteisillä markkinoilla tukien pitäisi olla mahdollisimman samantasoisia eri maissa. Olisi myös pohdittava, miten tuista aikanaan luovutaan. Enemmistö kaikista EU:n sähköntuotantoinvestoinneista tehdään jo tukien varassa. Se on kilpailukykyä ja markkinoiden tehokasta toimintaa ajatellen huolestuttava kehitys, Leskelä pohtii. Ydinvoiman renessanssille kolhu Vuodesta 2011 ei tullut ydinvoimalle hyvä vuosi. Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena ydinvoiman turvallisuutta arvioitiin ja arvioidaan uudelleen useassa maassa. Merkittävimpiä päätöksiä ovat eittämättä Saksan ja Italian päätökset. Saksassa ydinvoimalaitokset suljetaan nopeutetussa aikataulussa, Italiassa ei syntynyt jo varmana pidettyä rakentamispäätöstä. Tehdyt päätökset vaikuttavat hyvin hätäisiltä ja sisäpoliittisilta: Saksassa käytiin vaaleja ja Italiassa päätös liittyi Berlusconin lähtölaskentaan, Rämö harmittelee. Selvää on, että stressitestien seurauksena ydinvoiman turvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö Euroopassa tiukkenee ja yhdenmukaistuu. Tämä on Suomen kannalta vain hyvä asia, sillä nyt lainsäädäntö lähestyy suomalaista lainsäädäntöä, Leskelä toteaa. Jouko Rämö

toimintaympäristö 11 Stressitestien seurauksena ydinturvallisuuden vastuu siirtyy kansallisilta päättäjiltä vääjäämättä enemmän EU:lle. Samalla on kuitenkin huolehdittava etteivät ydinvoimayhtiöt joudu tasapainoilemaan kahden erilinjaisen säätelijän välissä, Hyvärinen varoittaa. On vaikea tietää, mitä Fukushima todella merkitsee eurooppalaiselle ydinvoimalle pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme suuren mittaluokan päästöttömän energiantuotantomuodon. Tarvitsemme joko hiiltä tai ydinvoimaa. Mikäli hiilidioksidin talteenotto (CCS) ei saavuta nykyistä suurempaa hyväksyttävyyttä, ydinvoimalle ei oikein ole vaihtoehtoja, Hyvärinen jatkaa. Esimerkiksi Tsekissä uudet ydinvoimahankkeet ovat kyllä vauhdittuneet Saksan päätöksestä. Siellä sähköntuotanto on teollisuutta ja sähkön vienti ymmärretään kansantaloudelle arvokkaaksi siinä kuin muukin vienti, Rämö kertoo. Tsekissä rakennetaan ydinvoimaa suurella innolla ja vientiä ajatellen. Suhtautuminen ydinsähkön tuotantoon on useimmissa maissa tästä poikkeavaa. Esimerkiksi Suomessa minkä tahansa muun teollisen jätti-investoinnin edeltä lakaistaisiin pienetkin kivet tarkkaan pois ja investoijan eteen levitettäisiin punainen matto. Ydinvoiman kohdalla investoinnit eivät kelpaakaan vaan emmitään ja mietitään investoinnin tarpeellisuutta, Leskelä kummastelee. Sähkö on ratkaisu, ei ongelma EU antoi 4 energiaan liittyvää tiekarttaa vuoden 2011 aikana. Tiekartoissa sähkö esitetään ratkaisuna, ei ongelmana, mikä on hyvin positiivista. Sähkö esitetään merkittävänä keinona lisätä energiatehokkuutta. Pelkästään energiatehokkuuden lisäämiseen tarvitaan sähköä. Meidän tehtävänämme on nyt etsiä päästöttömiä tapoja tuottaa tätä hyödykettä, Hyvärinen toteaa tyytyväisenä. Tiekartat eivät oikeastaan ole vielä tiekarttoja, vaan tavoitetta esitteleviä suunnitelmia eikä niissä ei juurikaan oteta kantaa miten tavoitteeseen päästään. Toteutusta varten tarvitaan sitten oikea tiekartta, Leskelä pohtii. Leskelä jatkaa pohdintaansa miettimällä ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteenasetantaa. Vaikuttaa siltä, että keinoista olisi tullut tavoitteita. Nyt pitäisi pikaisesti miettiä, mikä oikea tavoite on. Halutaanko ratkaista ilmastokysymys vai varmistaa uusiutuvan energian kansallisia tukia. Ilmastokysymyksen ratkaisemisessa tarvitsemme kustannustehokkaita, johdonmukaisia ja samaan suuntaan vieviä keinoja. Nyt kansallisesti päätetyt keinot ovat usein päällekkäisiä, ristikkäisiä ja vaikutuksiltaan toisensa kumoavia. EU-pöydissä kansallisten erityisolosuhteiden ymmärtäminen on tärkeää, etenkin Suomea ajatellen. Suomi poikkeaa monessa suhteessa keskivertoisesta EU-maasta, Rämö väittää. Ilmastonmuutoksen hillintä päästökaupalla sekä uusiutuvan energian että energiatehokkuuden lisääminen tarvitsisivat loogiset, selvät ja pitkäaikaiset pelisäännöt. Vain siten kolme tavoitetta voi toteutua. Tavoitteen saavuttamiseksi 27 jäsenmaan sekä EU:n on toimittava samansuuntaisesti yhdenmukaisilla keinoilla, Leskelä toteaa. Sähkö on tuote, jonka tuotannossa on edelleen tilaa tutkimukselle ja innovaatioille. Pelkästään energiatehokkuuden lisäämiseen tarvitaan sähköä. Esimerkiksi autoilussa siirtyminen fossiilisista polttoaineista sähköautoiluun lisää sähköntarvetta. Haasteena on tuottaa sähkö aiempaa paremmin, hyväksyttävästi ja kestävällä tavalla, Hyvärinen päättää. Esa Hyvärinen

12 toimintaympäristö Talouspolitiikka syrjäytti ilmastopolitiikan päättäjien agendalta Viime vuonna kansainvälinen talous- ja energiasektorin sekä kotitalous- kapasiteetti oli muutamaa voimalai- välisellä INES-luokituksella vakavim- kehitys etenkin euromaissa heijastui asiakkaiden ankarasti kritisoimat tosta lukuun ottamatta käytössä. paan luokkaan 7. talouspolitiikan välityksellä lähes energiaverojen korotukset. Uusi Euroopan komissio antoi 4 Onnettomuuden seurauksena kaikkeen päätöksentekoon. Talouskrii- hallitus päätti karsia uusiutuvan keskustelunavaajaksi tarkoitettua työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sin syvetessä euromaiden hallitukset energian tukia valtiontalouden tasa- tiekarttaa, jotka ulottuvat vuoteen pyysi STUKilta Suomen ydintur- sopivat vakauttamispaketista ja siihen painottamiseksi 25 miljoonalla eurolla 2050 saakka. Ilmastoon, liikentee- vallisuusviranomaisena selvityksen liittyvistä säästötoimista ylivelkaantu- muiden säästötoimien ohessa. seen, luonnonvaroihin ja energiaan siitä, miten suomalaisissa ydinvoi- neiden kansantalouksien tasapainot- liittyvät tiekartat tähtäävät ilmas- maloissa on varauduttu tulviin ja tamiseksi. Vuosi päättyi epävarmaan odotukseen EU:n etsiessä edelleen ulospääsyä euron kriisistä. Sähköä kulutettiin edellisvuotta vähemmän tonmuutoksen torjuntaan sekä resurssi- että energiatehokkuuden lisäämiseen. Sähkön rooli on merkit- muihin äärimmäisiin luonnonilmiöihin. STUK pyysi 21.3.2011 Fennovoimaa, Fortumia ja Teollisuuden Voimaa Kevään eduskuntavaalit muutti- Suomessa kulutettiin vuonna 2011 tävä tiekarttojen saavuttamisessa. selvittämään, miten niiden käytössä, vat poliittisia valtasuhteita ja vaalien sähköä noin 4 prosenttia edellis- rakenteilla ja suunnitteilla olevissa jälkeen Suomeen muodostettiin kuuden puolueen enemmistöhallitus vuotta vähemmän, 84,4 miljardia kilowattituntia. Vuoden alkupuoliskolla Ydinturvallisuus etualalle ydinvoimalaitoksissa on varauduttu poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin reilusti yli kuukauden kestäneiden teollisuuden suhdanteet sekä kylmä Japanin historian suurin maanjäris- ja varmistettu sähkön sekä jääh- neuvottelujen jälkeen. Hallitusohjelma talvi kasvattivat sähkön kulutusta, tys ja sitä seurannut tsunamiaalto dytysveden saatavuus erilaisissa painottaa taloudenhoitoa. Ydinvoi- mutta syksyllä talouden laskusuh- vaurioittivat pahoin Fukushima häiriö- ja onnettomuustilanteissa. man lisärakentamiseen liittyvät danne sekä lämmin syksy käänsivät Dai-ichin ydinvoimalaitosta 11.3.2011. Myöhemmin keväällä EU-mai- rakentamislupahakemukset hallitus kulutuksen laskuun. Sähkön lämpö- Voimalan sähkönsaanti katkesi den ydinturvallisuusviranomaiset lupaa käsitellä viivytyksettä. Uusina tilakorjattu kulutuksen väheneminen eikä reaktorirakennuksessa olleen käynnistivät Eurooppa-neuvoston energiapoliittisina elementteinä oli 1,3 prosenttia edellisvuodesta. ydinpolttoaineen jälkilämmön poisto aloitteesta ydinvoimalaitosten hallitus selvittää 170 miljoonan euron Sähkön tuonti kasvoi 32 prosent- onnistunut. Voimalaitoksen ykkös- ja turvallisuustilannetta selvittäneet keräämistä ns. windfall-veron avulla. tia edellisvuodesta. Sähkön käytön kakkosyksiköt vaurioituivat pahasti ja stressitestit. Suomessa stressi- Myös uraaniveron käyttöönottoa uusi kulutushuippu saavutettiin pak- laitokselta vapautui ilmaan ja mereen testejä koordinoi STUK, joka jätti selvitetään. kasjaksolla 18.2.2011, kun tilastoitu radioaktiivisia päästöjä. Fukushiman kansallisen loppuraportin EU:n ko- Vuoden 2011 alusta tulivat voi- huipputeho oli 14 998 MW. Tuolloin onnettomuus on luokiteltu kansain- missiolle vuoden lopussa. maan edellisen hallituksen esittämät lähes koko kotimainen tuotanto-

toimintaympäristö 13 Sähkön Hankinta energialähteittäin 2011 Yhteensä 84,4 TWh 1 Jäte 0,8 % 2 Turve 6,2 % 3 Kivihiili 11,8 % 1 2 4 Öljy 0,4 % 10 3 5 Biomassa 11,9 % 4 6 Maakaasu 10,9 % 9 5 7 Tuuli 0,6 % 8 7 6 8 Nettotuonti 16,4 % 9 Vesivoima 14,6 % 10 Ydinvoima 26,4 % Sähkön kokonaiskulutus 2011 Yhteensä 84,4 TWh Teollisuus yhteensä 48 % Muu kulutus yhteensä 49 % 5 4 6 7 3 1 2 1 Asuminen ja maatalous 27 % 2 Palvelut ja rakentaminen 22 % 3 Häviöt 3 % 4 Metsäteollisuus 25 % 5 Kemianteollisuus 8 % 6 Metallinjalostus 10 % 7 Muu teollisuus 5 % Lisätietoja osoitteessa WWW.energia.fi Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2011. Ydinvoima EU:ssa Euroopan unionissa lähes 30 prosenttia jäsenmaiden sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoimalaitoksia on 14 jäsenmaassa. Yhteensä EU:n alueella on 134 ydinvoimalaitosyksikköä. EU:ssa on rakenteilla 6 uutta ydinvoimalaitosyksikköä. EU:ssa 2/3 hiilidioksidipäästöttömästä sähköstä on ydinvoimaa. Lähde: www.iaea.org ja www.foratom.org.

14 OLEnnaisuusmatriisi TVO:n vastuullisuuden olennaisuusarvio Vuoden aikana kävimme läpi ja analysoimme sidosryhmien käsityksiä TVO:n yhteiskuntavastuuasioista. Tämän olennaisuusanalyysin tavoitteena oli tunnistaa ne asiat, jotka vaikuttavat yhtiön yhteiskuntavastuun toteutumiseen ja toisaalta analyysin tuloksia hyödynnettiin vuoden 2011 yhteiskuntavastuuraportin laadinnassa. Raportissa keskitymme niihin vastuullisuusasioihin, jotka sidosryhmät ovat kokeneet tärkeimmiksi. Näin toivomme raportin parhaiten palvelevan eri sidosryhmiämme. Olennaisuusanalyysi nosti esille sidosryhmillemme tärkeimmät yhteiskuntavastuuasiat, jotka ryhmiteltiin neljän teeman alle: turvallisuus, ympäristö, uraanin kulku kalliosta kallioon ja TVO yhtiönä. Analyysi sisälsi yhtiön johdon, henkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien keskusteluja ja tutkimuksia. Sidosryhmille tärkeitä asioita selvitimme kahden tutkimuksen avulla. Viestintätoimisto Pohjoisranta toteutti vuoden 2011 aikana kyselyn päättäjille, virkamiehille sekä medialle, vaikuttajille, asiantuntijoille sekä kansalaisjärjestöille. Kysely tehtiin internetkyselynä, ja sitä täydennettiin 35 teemahaastattelulla. Kysely lähetettiin 468 henkilölle ja vastaajia oli 208 eli vastausprosentti oli 44. Olennaisuusanalyysissä hyödynnettiin myös Yhdyskuntatutkimus Oy:n tekemää vuosittaista Energia-asennetutkimusta. Näiden lisäksi huomioimme myös Vierailukeskuksessa kävijöiltä saatuja kommentteja ja kyselyitä. Keväällä 2011 yhteiskuntavastuun kehitysprojektin yhteydessä käytiin TVO:n johtajien kanssa keskustelut (8 haastattelua) yhteiskuntavastuuseen liittyvistä asioista ja niiden käsittelystä eri toimintojen yhteydessä. Lisäksi keskusteltiin, kuinka vastuullisuusasioita tulisi kehittää yhtiössä. Näiden keskustelujen yhteenveto esitettiin johtajistolle johtoryhmän kokouksessa. Syyskuussa yhtiön asiantuntijoille järjestetyssä arvokoulutuksessa keskusteltiin yhtiön arvoista. Yhtenä arvona keskusteltiin vastuullisuudesta: Mitä se on, kuinka se toteutuu arkityössä ja miten sitä tulisi kehittää. Olennaisuusanalyysissä hyödynnettiin sekä yritysjohdon että henkilöstön haastattelujen tuloksia ja niitä on käytetty olennaisuusmatriisissa yhtiön vastuullisuusasioiden tärkeysasteen määrittelyssä. Sidosryhmien näkemyksiä TVO:n olennaisista yhteiskuntavastuuasioista saadaan parhaiten ja jatkuvasti lukuisten vierailuiden yhteydessä. TVO:lla käy vuosittain yli 17 000 vierasta ja vierailuista kerromme tarkemmin sivuilla 70 71. Vierailuiden lisäksi sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin tutkimuksen avulla, joka oli jatkoa keväällä 2009 tehdylle tutkimukselle. Edellinen tutkimus suunnattiin medialle, virkamiehille ja Olkiluodon lähialueen poliittisille päättäjille. Nyt tehdyssä tutkimuksessa oli laajempi kohderyhmä. Uusia kohderyhmiä olivat poliittiset taustavaikuttajat, asiantuntijat sekä työmarkkina-, opiskelija- ja kansalaisjärjestöt. Näiden tutkimusten tulokset on hyödynnetty olennaisuusanalyysissä ilmaisemassa asian tärkeyttä sidosryhmille. TVO:n sidosryhmät Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat: henkilöstö omistajat viranomaiset naapurit ja lähikunnat päättäjät rahoittajat alihankkijat ja tavarantoimittajat tiedotusvälineet suuri yleisö.

olennaisuusmatriisi olennaisuusmatriisi 15 Merkitys sidosryhmille Kohtalainen Suuri Erittäin merkittävä Kohtalainen Suuri Erittäin merkittävä Merkitys TVO:lle Turvallisuus 1. Ydinturvallisuus 2. Häiriötilanteiden hyvä hoitaminen 8. Jatkuva kehittäminen 9. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 15. Työturvallisuus Kalliosta kallioon - elinkaari 3. 12. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuus Hankintaketjun vastuullisuus Ympäristöasiat 4. Ympäristövaikutukset tuotannon aikana 5. Tuotannon vähäiset hiilidioksidipäästöt 17. Energiatehokkuus tuotannossa 18. Rakennusvaiheen ympäristövaikutukset TVO yhtiönä 6. Tuotannon varmuus 7. Ydinvoiman hyväksyttävyys 10. Tuotannon kotimaisuus 11. Viestinnän avoimuus 13. Harmaan talouden torjunta 14. Tuotannon taloudellinen kannattavuus 16. Yhteistyö lähialueella 19. Työllistävä vaikutus 20. Hallinnon avoimuus ja eettisyys 21. Sidosryhmäyhteistyö 22. Sponsorointi

16 TURVALLISUUS Sarianna Niemi Jukka Henttinen Soili Vaimala Esa Mannola Mikko Kosonen

Turvallisuutta aina pahimpaan varautuen TURVALLISUUS 17 Ydinenergialaki edellyttää ydinenergian käytön olevan turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tämä hyvä ja viisas linjaus ohjaa kaikkea toimintaamme, ydinturvallisuudesta vastaava johtaja Esa Mannola kertoo. maattisesti monilla tavoin. Turvallisuus määrittää kaikkea tekemäämme, sillä vain turvallisia laitosyksiköitä voidaan käyttää sähköntuotantoon, Kosonen tiivistää. Mannola painottaa ydinturvallisuuden olevan kaikkien yhteinen asia. Ydinturvallisuutta eivät tee yksittäiset työntekijät tai organisaatioyksiköt vaan kaikkien on osallistuttava ja oltava mukana. Jatkuvan parantamisen periaate Fysiikan lait ydinturvallisuuden perustana Ydinturvallisuutta kehitetään analysoimalla riskejä ja varautumalla niihin. Ydinturvallisuuden perustana ovat aina lopulta fysiikan pätevät ja muuttumattomat lait, Mannola toteaa. Ydinvoimaloissa noudatetaan sekä syvyyssuuntaisia turvallisuusperiaatteita parannuskohteita laitoksen toimintavarmuudelle ja parannamme yleistä käyttövarmuutta. Menetelmän avulla kehitämme ja analysoimme erilaisia skenaarioita, mietimme, mitä voisi tapahtua ja yritämme varautua näihin, Mannola kertoo. Moninkertaiset turvajärjestelmät Meillä on Olkiluodon ydinvoimalaitoksella on turvallisuuskulttuurille hyvin keskeis- että moninkertaisia vapautumisesteitä. nelinkertaiset turvajärjestelmät, jolloin Ydinenergialaki mielessä pitäen varau- tä. Tekniikan, osaamisen, asenteen ja Useat erilaiset sekä rinnakkaiset yhden vikaantuessa vuoroon astuu toinen dumme aina pahimpaan mahdolliseen valmiuksien on oltava kohdillaan ja niitä turvallisuusjärjestelmät vähentävät vastaava. Käyttäjän virheet tai useatkaan tiedossa olevaan uhkaan, tuotantojoh- on vietävä alati eteenpäin. Meidän on onnettomuuden mahdollisuutta. Turvalli- laiteviat eivät pääse aikaansaamaan va- taja Mikko Kosonen puolestaan avaa jatkuvasti analysoitava riskejä ja niiden suusjärjestelmien suunnittelu ja mitoitus kavaa onnettomuutta, Kosonen selittää. TVO:n turvallisuuskulttuurin perusfilo- todennäköisyyksiä sekä etsittävä tapoja perustuu laskennallisiin onnettomuus- Ylläpidämme ja kehitämme valmiuk- sofiaa. edistää turvallisuuskulttuuria ja kouluttaa analyyseihin ja kokeelliseen tietoon. siamme mahdollisten seurausten lieven- Ydinvoimalaitoksessa kaikki liit- henkilöstöä. Laskemme erilaisille poikkeamille, tämiseksi. Erilaisten hätäjärjestelmien ja tyy turvallisuuteen. Turvallisuus menee häiriötilanteille ja mahdollisille tapahtumille onnettomuuksien hallintajärjestelmien ja meillä aina kaiken muun edelle ja jokainen todennäköisyyksiä. Käytämme ns. PRA- valmiiden toimintamallien avulla voimme tehtävä arvioidaan aina sen turvallisuus- menetelmää (Probabilistic Risk Assess- eristää radioaktiiviset aineet ympäristös- vaikutuksen perusteella. Ydinvoimalaitok- ment), jonka avulla arvioimme toiminnal- tä ja estää pysyvien haittojen muodostu- sen turvallisuutta rakennetaan syste- lisia tai suunnitelmallisia riskejä, etsimme minen onnettomuustilanteissa. TVO:lainen turvallisuuskulttuuri TVO:lainen turvallisuuskulttuuri on organisaation toimintatavoista ja yksittäisten ihmisten asenteista muodostuva kokonaisuus, jonka tuloksena ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät saavat kukin tärkeytensä edellyttämän huomion ja ovat etusijalla päätöksiä tehtäessä.

* 18 TURVALLISUUS Suurimmat muutoshankkeet olkiluodossa MWe 900 850 800 Reaktoritehon nosto vuonna 1984 Lämpötehon nousu 2 000 MWth:sta 2 160 MWth:iin korkeapaineturbiinien avarrus Turbiinilaitoksen modernisointi vuosina 2005 2006 Tehon nousu 19 MWe laitosyksikköä kohden välitulistimien uusinta kaksivaiheisiksi korkeapaineturbiinien uusinta 840 mwe 860 mwe 880 mwe 750 700 650 660 mwe 710 mwe Neljän vuoden modernisointiprojekti vuosina 1994 1998 Reaktoritehon nousu 2 160 MWth:sta 2 500 MWth:iin, nettosähkötehon nousu 130 MWh/laitosyksikkö. matala- ja korkeapaineturbiinien uusinta höyrynerottimen vaihto ja ylipainesuojausventtiilien asennus pääkiertopumppujen sähkönsyötön uusinta päämuuntajan ja generaattorin katkaisijan vaihto latauskoneen modernisointi Modernisointiprojektit vuosina 2010 2011 Tehon nousu 20 MWe laitosyksikköä kohden matalapaineturbiinien uusinta generaattorin ja sen jäähdytysjärjestelmän uusinta merivesipumppujen uusinta sisempien eristysventtiilien uusinta 600 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 TVO ei mieti turvallisuusasioita yksin. Muut ydinvoimayhtiöt, alan järjestöt, tutkimuslaitokset ja viranomaistahot etsivät keinoja kehittää ydinvoiman turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria voimalaitoksilla. Esimerkiksi ydinvoimayhtiöiden yhteinen järjestö WANO (World Association of Nuclear Operators) antaa turvallisuuteen liittyviä ehdotuksia ja suosituksia. Ydinenergialaki velvoittaa meitä kehittämään turvallisuutta jatkuvasti. Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimin on mahdollista ja turvallisuuden kehittämiseksi on tehtävä toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioiden voidaan pitää perusteltuina. Lain velvoitteiden mukaisesti jatkuva parantaminen ja laitosyksiköiden kehittäminen kuuluu TVO:n arvoihin ja toimintaperiaatteisiin, Mannola selittää. Toimia sähkönsyötön varmistamiseksi Turvallisuuskulttuuri muodostuu usean eri tekijän yhdistelmästä. Varautuminen pahimpaan merkitsee sekä tekniikan että toiminnan jatkuvaa arviointia. Laitoksella tarvitaan kattavat suojaus- ja valvontajärjestelmät sekä valmiit, jatkuvasti harjoitellut toimintamallit. Olemmekin kehittäneet laitosyksiköitämme vuosien varrella ja vahvistaneet niiden turvallisuusominaisuuksia. Hyvä esimerkki ovat toimet, joilla olemme varmistaneet ympäristön turvallisuuden siinäkin erittäin epätodennäköisessä tilanteessa, että reaktorisydän vaurioituisi vakavasti tai jopa sulaisi. Reaktorisydän sijaitsee paineastiassa, joka puolestaan sijaitsee kaasutiiviissä suojarakennuksessa, Mannola kertoo. Suojarakennuksen eheyden ja tiiveyden varmistamiseksi vakavassa onnettomuustilanteessa olemme rakentaneet järjestelmän, jonka avulla suojarakennus voidaan esimerkiksi sähkön saannista riippumatta täyttää laitoksen palovesijärjestelmästä saatavalla vedellä. Laitosyksiköiden suojarakennukset on myös varustettu suodatetulla paineenalennusjärjestelmällä. Mikäli suojarakennuksen paineen hallinta edellyttäisi höyryn ja kaasun päästämistä ulos, tämä voidaan tehdä suodatetun

TURVALLISUUS 19 Vain turvallisia laitosyksiköitä voidaan käyttää sähköntuotantoon. paineenalennusjärjestelmän ansiosta ilman merkittävää radioaktiivisten aineiden päästöä ympäristöön. Olemme kiinnittäneet paljon huomiota myös laitosyksiköiden sähkönsaantiin ja parantaneet sähköjärjestelmiä. Niinpä Olkiluotoon saadaan sähköä sekä 400 että 110 kv:n ulkoisesta verkosta ja tarvittaessa myös läheisestä vesivoimalaitoksesta. Laitosyksikkökohtaisesti sähköä tuottaa tarvittaessa joko oma päägeneraattori tai neljä dieselgeneraattoria, joista jokainen syöttää sähköä oman osajärjestelmänsä turvallisuusjärjestelmille. Olemme lisäksi parantaneet laitosyksiköiden välistä sähkönsyöttöä. Näiden lisäksi Olkiluodossa on TVO:n ja Fingridin yhdessä rakennuttama kaasuturbiinilaitos, jonka kaksi kaasuturbiiniyksikköä tuottavat tarvittaessa varavoimaa, Mannola jatkaa. Modernit OL1- ja OL2-yksiköt Laitosyksiköillä on lisäksi käytössä uudenaikaiset vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmät. Voimmekin todeta, että Olkiluodossa on hyvin modernit nykyaikaiset laitosyksiköt, vaikka ne on otettu käyttöön jo yli 30 vuotta sitten. Meillä on laitosyksiköiden kehittämisessä jatkuvan parantamisen periaate ja pitkän tähtäimen suunnitelma tulevaisuuden toimenpiteistä ja tehtävistä modernisoinneista, Kosonen toteaa tyytyväisenä. OL1- ja OL2-laitosyksiköitä on kehitetty suurissa modernisointihankkeissa, joiden tavoitteena on parantaa laitosyksiköiden turvallisuutta, luotettavuutta ja suorituskykyä. Samalla varmistetaan laitetoimittajien tuotetuki ja varaosien saatavuus. Viimeisin suuri modernisointihanke oli keväällä OL2-yksikön käyttöiän pidentämiseen tähdännyt hanke. OL1-yksiköllä vastaava toteutettiin edelliskevään vuosihuollon yhteydessä. TVO:n stressitestiselvitys lokakuussa STUKille Eurooppa-neuvosto päätti keväällä toteuttaa ydinvoimalaitosten turvallisuusselvityksen eli ns. stressitestin. Ydinvoimalaitokset jättivät kansallisille säteilyturvallisuusviranomaisille omat selvityksensä Moninkertaiset turvallisuusjärjestelmät ehkäisevät onnettomuuksia Useat erilaiset sekä rinnakkaiset turvallisuusjärjestelmät vähentävät onnettomuuden mahdollisuutta Olkiluodossa. Turvallisuusjärjestelmien suunnittelu ja mitoitus perustuvat laskennallisiin onnettomuusanalyyseihin ja kokeelliseen tietoon. Yhden järjestelmän vikaantuessa käytettävissä on vielä useita muita järjestelmiä. Olkiluodossa on nelinkertaiset turvajärjestelmät, joten yhden vikaantuessa vuoroon astuu toinen vastaava. Käyttäjän virheet tai useatkaan laiteviat eivät aikaansaa vakavaa onnettomuutta. Vuonna 2011 Olkiluodon ydinvoimalaitoksella sattui yksi INES 1 -luokan tapahtuma (2), joka koski ulospuhallusjärjestelmän venttiilien ohjausja päämännissä havaittuja säröjä. Korjauksena venttiileihin vaihdettiin uudet osat ja korjaavana toimenpiteenä tullaan mm. tarkastamaan turvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden ennakkohuolto- ja vaihtoohjelmat. Vuonna 2011 laadimme toiminnastamme myös kaksi erikoisraporttia, jotka luokiteltiin INES 0 -luokan (3) tapahtumaksi (ei merkitystä ydintai säteilyturvallisuuteen). Ydinvoimalaitoksen yli 30 vuoden käyttöhistorian aikana on ollut kaikkiaan 3 INES 2 -luokan tapahtumaa ja useita INES 1 -luokan tapahtumia. Japanin Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus luokiteltiin vakavuusasteikolla vakavimpaan luokkaan 7. Lisätietoja WWW.TVO.fi ja WWW.stuk.fi

20 TURVALLISUUS lokakuun lopussa ja STUK lähetti EU-komissiolle Suomen kansallisen raportin joulukuun lopussa. Testien tarkoituksena oli selvittää, miten ydinvoimalaitoksilla on varauduttu maanjäristyksiin, tulviin sekä äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Näiden lisäksi arvioitiin ydinvoimalaitosten turvallisuusjärjestelmien samanaikaisesta pettämisestä aiheutuvia seurauksia ja varautumista vakaviin onnettomuuksiin. Olemme arvioineet esimerkiksi sellaista tilannetta, jossa sähkönsyöttö tai ulkoinen lämpönielu eli TVO:n tapauksessa merivesijäähdytys ei toimisi ja näiden lisäksi kaikki moninkertaiset vara- ja turvallisuusjärjestelmät menetettäisiin, TVO:n säteilyturvallisuusjaoksen päällikkö Pekka Viitanen kertoo. Viitanen vastasi TVO:n STUKille jätetyn selvityksen kokoamisesta. Monipuolisessa selvitysprosessissamme ei tullut esille suuria muutostarpeita Olkiluodon voimalaitosyksiköille. Tehty selvitystyö osoittaa, että uudistukset ja modernisointihankkeet ovat pitäneet OL1- ja OL2-laitosyksiköt ajan tasalla ja ne noudattavat nykyaikaisia turvallisuusvaatimuksia. OL3:lla uudet turvallisuusominaisuudet ja vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmät ovat olleet suunnittelun lähtökohtana alusta lähtien ja laitosyksikkö onkin ensimmäinen, jossa ne otetaan käyttöön heti käynnistyksestä lähtien. Olennaisinta Olkiluodon voimalaitoksen vakavien onnettomuuksien välttämisessä on sähkökäyttöisten turvallisuusjärjestelmien sähkönsaannin varmistaminen. Sähkönsaanti on Olkiluodossa varmistettu moninkertaisin turvajärjestelyin. Viitanen kertoo, että TVO parantaa edelleen vedensaantia reaktoriin tilanteessa, jossa vettä ei saataisi kiinteiden turvallisuusjärjestelmien kautta. Vettä syötettäisiin tällöin palovesijärjestelmän kautta reaktorirakennuksen polttoainealtaisiin ja reaktoripaineastiaan. STUK on parhaillaan uusimassa ydinturvallisuusohjeistoaan, ja TVO huomioi meneillään olevista säännöstömuutoksista mahdollisesti tulevat uudet vaatimukset Olkiluodon kaikilla laitosyksiköillä. Turvallisuusjärjestelmien kehitys jatkuu STUKin kansallisessa raportissa todetaan suomalaisten ydinvoimayhtiöiden parantaneen ydinvoimalaitosten turvallisuutta järjestelmällisesti niiden käyttöönotosta lähtien. Vaikka laitosten maanjäristys- ja säänkestävyyttä on parannettu, stressitestien yhteydessä ilmeni tarvetta lisätä järjestelmiä, joilla varmistetaan Olkiluodon voimalaitoksen sähkön saanti silloin, jos kaikki sähkönsaannin varajärjestelmät menetetään samanaikaisesti. STUK totesi myös, että valmiussuunnittelussa ei ole otettu riittävästi huomioon useampaan laitosyksikköön samanaikaisesti kohdistuvaa onnettomuutta. STUK arvioi, että henkilöresurssien riittävyyttä pitää vahvistaa näiden tilanteiden varalle. Jatkamme STUKin kanssa turvallisuusselvitysten analysoimista ja teemme tarvittavat toimenpiteet tulevina vuosina. Osa esille tulleista kehitystoimista on jo suunnittelupöydillä, osaa selvitämme vielä. Varmaa on, että ydinturvallisuus jatkaa kehittymistään, Mannola päättää. TurvallisuuskulTTUUriin liittyvät ohjeet TVO:laisille: varmistu noudata HUOLEHDi PysäHDY ja ajattele raportoi LUO kyseenalaista ja kehitä

TURVALLISUUS 21 työkunnostasi Tilanteen ratkaiseminen syyllisiä tärkeämpää TOImINTatapOJa ja ohjeita tinkimättömästi omasta ja muiden turvallisesta työskentelystä ja työskentelyolosuhteista ENNEN toimimista ja arvioi TOImINNan seuraukset havaitut ongelmat ja puutteet välittömästi ilmapiiriä, jossa tapahtumista VOIdaan raportoida ilman pelkoa syyllistämisestä TOImINTaa osana jatkuvaa parantamista Yritämme ehkäistä toiminnan häiriöistä aiheutuvia riskejä erilaisilla harjoitelluilla toimintamalleilla. Inhimillisten virheiden hallinnan menetelmät ovat osa hyvää ammattikäytäntöä ydinvoimalaitoksilla, kertoo TVO:n henkilöstön kehityspäällikkönä toimiva Petri Koistinen. Kannustamme työntekijöitä raportoimaan virheistä ja havainnoista, yritämme ylläpitää matalaa raportointikynnystä. Emme syyllistä vaan kehitämme toimintatapojamme vastaavien tapahtumien estämiseksi. Meille on tärkeää harkinta ja tilanteen analysointi, eikä mitään tehdä harkitsematta vaan aina pysähdytään miettimään ja pohtimaan. TVO:lla käytettävän PATA-periaatteen mukaisesti töitä tehdessä pitää aina ensin Pysähtyä ja Ajatella, Toimia vasta sitten ja lopuksi Arvioida, menikö kaikki oikein. - Turvallisuuskulttuurimme mukaisesti TVO käyttää työn aloituskokousta, riippumatonta varmennusta, parityöskentelyä, työn lopetuskokousta TVO:lla käytetään PATAperiaatetta: Pysähdy ja Ajattele, Toimi ja lopuksi Arvioi. ja selkeää kommunikointia. Hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla voimme välttää virheitä. Koistinen kertoo, että tavoitteena on järjestelmä, jossa tekniikka, ihminen ja työmenetelmät kohtaavat ja täydentävät toisiaan. TVO:lla on otettu oppia alan parhaista käytännöistä ja menetelmistä. Tunnistamme virheen mahdollisuuden. Jokainen tekee virheitä. Sen sijaan niiden salailua tai piilottelua emme hyväksy. Virheistä pitää kertoa jo senkin vuoksi, että haluamme oppia niistä. Työskentely ydinvoimalaitoksessa edellyttää ammattimaisuutta, osaamisensa jatkuvaa ylläpitoa ja korkeaa moraalia. Ohjeet ja toimintatavat on osattava - on oltava ydinvoima-alan ammattilainen.

22 TURVALLISUUS Henkilöstön säteilyannokset tarkassa valvonnassa Säteilysuojelun tehtävänä on huolehtia työntekijöiden säteilyturvallisuudesta ja estää radioaktiivisen kontaminaation kulkeutuminen Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiltä ympäristöön, säteilysuojelusta vastaava jaospäällikkö Jukka Henttinen kertoo. Säteilyä mitataan Olkiluodossa ja sen ympäristössä jatkuvasti ja monin tavoin. Säteilyvalvontaa TVO:lla ohjaavat lainsäädännön ohella viranomaisohjeet, kansainväliset suositukset sekä TVO:n turvallisuuskulttuurin periaatteet. Ennakkosuunnittelu minimoi säteilyaltistuksen määrän Kaikkien ydinvoimalaitoksen valvonta-alueella työskentelevien säteilyannosta valvotaan ja mitataan annosmittareilla. Niiden lisäksi STUK tekee säteilytyöntekijöiden ja lähiseudun asukkaiden kokokehomittauksia. TVO mittaa säteilyä myös ympäristöstä eli ilmasta, vedestä ja maaperästä sekä eliöstöstä. Mittaustulokset osoittavat kiistatta sen, että Olkiluodon ydinvoimalaitos ei ole aiheuttanut haitallista säteilyaltistusta ihmisille tai ympäristölle. Pyrimme toiminnassamme siihen, että työntekijät altistuvat säteilylle mahdollisimman vähän. Erityisen tyytyväisiä olemme kevään suurten vuosihuoltojen hyviin säteilysuojelutuloksiin, Henttinen kertoo. Olkiluodon saaren historian suurimmissa vuosihuolloissa alitettiin molemmilla laitosyksiköillä tavoitteet, OL2:lla jopa kuudella prosentilla yksikön laajasta huoltoseisokista huolimatta. Kevään 2011 vuosihuolloissa annosmittauksia tehtiin OL1:llä 1 838 (2 504) ja OL2:lla 2 636 (1 701) henkilölle. Säteilyturvakeskus STUK teki lisäksi 72 (70) henkilölle kokokehomittauksia. Hyvät saavutukset ovat tulosta koulutuksen ja ohjeistuksen mukaisesta työntekijöiden työskentelytavasta sekä suojavarusteiden, kuten esimerkiksi hengityssuojainten käytöstä, Henttinen toteaa. Valvonta-alueella säteilysuojelu kaikessa mukana Olkiluodon ydinvoimalaitos on jaettu säteilymittausten perusteella valvonta- ja tarkkailualueeseen sekä näiden ulkopuoliseen säteilysuojelun kannalta luokittelemattomaan alueeseen. Jokaisella valvontaalueella työskentelevällä on mukanaan kaksi säteilyannosmittaria, passiivinen TL-dosimetri ja reaaliajassa annosta näyttävä elektroninen dosi- metri. Valvonta-alueelta työntekijät poistuvat kaksinkertaisen säteilymittauksen eli henkilömonitoroinnin kautta. Valvonta-alueella tehtävät eri toimet vaativat pääsääntöisesti säteilytyöluvan, joka on esitettävä säteilyvalvojalle aina ennen työn aloittamista. Säteilysuojelujaos osallistuu laitosyksiköillä tapahtuvien työvaiheiden suunnitteluun tavoitteena annosten minimointi ja mahdollisimman hyvin toimivat säteilysuojelutoimenpiteet. Töiden ennakkosuunnittelu on tärkeää. Valvonta-alueella säteilyvalvonta on mukana kaikissa työvaiheissa ja töiden aloittamisesta on informoitava säteily-