Kokemuksia Ruotsin, Tanskan ja Hollannin työkyvyttömyyseläkeuudi stuksista Antti Mielonen Työeläkepäivä 14.11.2012
Esityksen rakenne Miksi nämä maat mielenkiintoisia? Tanskan uudistukset (2003-2012) Ruotsin uudistukset (1990-2008) Hollannin uudistukset (1985-2010) Yhteenveto Eläketurvakeskus 3
Miksi juuri nämä maat? Sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksien merkittävä kasvu Hollanti 1996-2003 Ruotsi 1998-2004 Tanska 1984-1998 Järjestelmäuudistuksia 2000-luvulla Hollanti: jatkuvia uudistuksia 1985-2010 Ruotsi: 2008 Tanska: 2003 Kokemuksia uudistuksista alkaa jo olla Sosiaaliturva sekä yhteiskuntajärjestelmä lähellä Suomea Eläketurvakeskus 4
Muutosten määrät Lähde: OECD 2009, Sickness, Disability and Work: Breaking the Barriers The Case of Sweden Eläketurvakeskus 5
Uudistukset Tanskassa ongelmat Vanha järjestelmä vuodelta 1984: Etuudensaajien määrä suhteessa työikäiseen väestöön Tk-eläkkeessä neljä eri tasoa ja lisäksi muita etuuksia Näkökulma: työkyvyttömyyden taso Etuudensaajien suhteellinen määrä noussut jatkuvasti vuodesta 1984-98 Kun otetaan huomioon muut terveyteen liittyvät etuudet (sv-päiväraha, kuntoutus), etuudensaajien suhteellinen osuus nousee yli 11 % Lähde: Disability programs, Health and retirement in Denmark since 1960, NBER 2011 Eläketurvakeskus 6
Tanskan uudistukset v. 2003 järjestelmä Näkökulma työkyvyttömyydestä jäljellä olevaan työkykyyn Työkyvyn arvioinnissa työkykyä heikentäviä lääketieteellisiä tekijöitä ei mainita Järjestelmää yksinkertaistettiin yksi etuus, ei osa- tai määräaikaisia eläkkeitä Ehtoja tiukennettiin Eläkkeeseen oikeus vain, mikäli hakijalla ei työkykyä normaaliin työhön tai tuettuun työhön (fleksjob) Fleksjob: työnantajalle maksetaan 50 tai 67 % palkkatukea Eläketurvakeskus 7
Tanskan uudistukset ei odotettuja tuloksia Fleksjob-työt ovat lisääntyneet merkittävästi Fleksjobiin oikeutettujen mutta työttömien määrä myös lisääntynyt Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei ole vähentynyt Kustannukset nousseet n. 1,1 mrd. enemmän kuin suunniteltu (2010) Etuuksien saajat 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Työkyvyttömyyseläke Fleksjob Kuntoutus Työttömyys Lähde: Pensionsstyrelsen Eläketurvakeskus 8
Tanskan uudistukset tulevat muutokset Vuoden 2013 alussa tke-järjestelmä sekä fleksjob uudistuvat Alle 40 vuotiaille ei pääasiassa tk-eläkettä» 1-5 vuoden pakollinen resurssikartoitus» Resurssikartoituksen aikana maksetaan samaa etuutta kuin ennen kartoitusta» Psyykkiset sairaudet useimmiten parannettavissa Fleksjobit määräaikaisiksi ja suunnataan nykyistä vähemmän työkykyisille Nykyiset eläkkeensaajat paremmin osallistuman työelämään Tavoite säästää n. 250 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä Eläketurvakeskus 9
Uudistukset Ruotsissa talous taustalla Lamaleikkauksia 1992 työnantaja velvollinen maksamaan 14 päivältä sairausajan palkkaa, 1993 karenssipäivä käyttöön Sv-päivärahan tason leikkauksia 1991,1992, 1993 1997 tiukemmat myöntöehdot yli 60-v. tk-eläkkeeseen 90-l puolivälissä talous nousuun: Leikkausten hätäisyys ja työmarkkinajärjestöjen vastustus leikkauksiin johti sääntöjen heikkoon noudattamiseen sekä svpäivärahan tasokorotuksiin vuodesta 1998 lähtien sairauspoissaolot ja tkeläkkeiden alkavuus jyrkkään kasvuun Eläketurvakeskus 10
Uudistukset Ruotsissa sairausluku ja alkaneet tk-eläkkeet Päiviä % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Sairausluku (ohälsotalet) Alkaneita tk-eläkkeitä Lähde: Försäkringskassan, Socialförsäkringsrapport 2011:6 Eläketurvakeskus 11
Uudistukset Ruotsissa 2003 2005 2003 hallituksen (sos.dem.) tavoite puolittaa sairauspoissaolot viiden vuoden sisällä 2003: sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutus yhdistettiin ja erotettiin eläkejärjestelmästä Förtidspension -> sjuk- och aktivitetsersättning V. 2005 sosiaalivakuutuksen organisaatiouudistus 21 itsenäistä aluekassaa + Riksförsäkringsverket -> Försäkringskassan Eläketurvakeskus 12
Uudistukset Ruotsissa ongelmat ja tavoitteet Mera försäkring och mer arbete Sairausvakuutusjärjestelmä liian passivoiva Pitkäaikainen sairauspoissaolo haitallista työkyvylle Liian suuri merkitys muilla kuin terveydellisillä seikoilla tkarvioinnissa Järjestelmässä liikaa arpapeliä Sairaudesta helpommin ja nopeammin takaisin työhön Lääkäreille käyttöön määrittelyt sopivista sairauslomista Rajoitettu sv-päiväraha-aika Eläketurvakeskus 13
Uudistukset Ruotsissa kuntoutusketju v. 2008 Määräaikaiset tk-eläkkeet poistuvat ja sv-päivärahaan maksimiaika Tk-eläkkeelle vain, mikäli työkyky pysyvästi (nuorilla 1 v.) heikentynyt ja kaikki kuntoutusmahdollisuudet käytetty Kuntoutusketju: 0-90 pv. Työntekijän ja työnantajan on yhdessä pyrittävä löytämään nykyisen työn mahdollistava ratkaisu. 91-180 pv. Työkykyä arvioidaan suhteessa saman työpaikan muihin mahdollisiin tehtäviin. Työntekijällä suojattu mahdollisuus etsiä töitä ulkopuolelta työttömyysetuudella. 181 pv. Jäljellä olevaa työkykyä arvioidaan suhteessa koko työmarkkinoihin. TK-korvaus, jos ei työkykyä, muuten työttömyysetuus, sosiaaliapu tai työvoimatoimiston kurssi (kuntoutustuki) Eläketurvakeskus 14
Uudistukset Ruotsissa etuudensaajien lukumäärä 600000 500000 400000 300000 200000 Sv. pv-raha 6 kk-1v. Sv. pv-raha yli 1 v. Yhteensä Tk-eläkkeensaajia 100000 0 Lähde: Försäkringskassan Eläketurvakeskus 15
Uudistukset Hollannissa taustaa Yleinen työkyvyttömyyseläkejärjestelmä (WAO) 1967 Työkyvyttömyyden määrittely laajaa 1970-l lopun ja 1980-l alun heikko talouskehitys Naiset yhä enenevässä määrin mukaan työelämään Työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä kolminkertaistui 70-l. lopusta 80-l puoliväliin mennessä: the Sick Man of Europe Työkyvyttömyysetuusmenot suhteessa bkt:hen kaksinkertaiset OECD:n keskiarvoon nähden Järjestelmässä suuria muutospaineita, joita lähdettiin vähitellen toteuttamaan Eläketurvakeskus 16
Uudistukset Hollannissa muutokset 1985-1993 Etuusleikkauksia 1985 korvaustason pudotus 80 % -> 70 % 1987 osa-työkykyisten etuusleikkaus 1993 ansiosidonnainen eläke max. 6 vuoden ajan Työkyvyn uudelleenarvioinnit 18-35 vuotiaat v. 1987 -> n. 50 % eläke pieneni tai lakkautettiin Alle 50 v. 1993 -> n. 50 % täysi eläke pieneni tai lakkautettiin Kannusteiden lisääminen työnantajille 1992 tuki työkyvyttömän palkkaamiseen Työkyvyttömyyden tiukempi määrittely 1993 1993 työkyvyn menetys täytyy olla suoraan havaittavissa sekä lääketieteellisesti objektiivinen. Työkyky arvioidaan suhteessa koko työmarkkinoihin Eläketurvakeskus 17
Uudistukset Hollannissa muutokset 1994-2004 Sairausvakuutus käytännössä yksityistettiin 1994 yritykset velvollisia maksamaan 6 viikkoa sairausajan palkkaa 1996 velvollisuus maksaa 1 vuoden ajan sairausajan palkkaa 2004 velvollisuus maksaa 2 vuoden ajan sairausajan palkkaa Kannusteiden lisääminen työnantajille 1998 riskiperusteinen työkyvyttömyyseläkemaksu 2004 alle 55 v. työkyvyn uudelleenarviointi Muutoksia n. 1/3:lle eläkkeensaajista 2002, 2004 Portinvartija -laki Tarkka määritys sairausajan toimenpiteistä, työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista ja vastuista sekä Sosiaalivakuutuslaitoksen (UWV) toiminnasta Eläketurvakeskus 18
Uudistukset Hollannissa portinvartija -laki Vastuu työntekijän kuntoutuksesta ja paluusta työhön työnantajalla, työntekijällä sekä työterveyshuollolla. Työnantaja velvollinen selvittämään työmahdollisuudet nykyisessä tai muussa tehtävässä sekä kuntoutusaikataulun noudattaminen Työntekijä velvollinen ottamaan vastaan sopiva työtehtävä sekä noudattamaan kuntoutusaikataulua Sosiaalivakuutuslaitos (UWV) toimii portinvartijana työkyvyttömyyseläkkeeseen Sanktiot sekä työnantajalle että työntekijälle, jos toiminta ei ole ollut riittävää ja lainmukaista» Työnantaja: maksimissaan 1 v. lisää palkanmaksuvelvollisuutta N. 13 % tapauksista (lähde: OECD)» Työntekijä: työkyvyttömyyseläkkeen leikkaus tai hakemuksen hylkääminen Eläketurvakeskus 19
Uudistukset Hollannissa uusi tke-järjestelmä 2006 Työkyvyttömyyseläke pysyvästi työkyvyttömille, muille palkkatuki Näkökulma työkykyyn, eikä kyvyttömyyteen IVA järjestelmä pysyvästi alle 20 % työkykyisille» Tavoitteena elintason turvaaminen: etuus 75 % palkasta WGA järjestelmä tilapäisesti täysin työkyvyttömille tai 21-65 % työkykyisille» Tavoitteena työnteon tukeminen: Työskentelevä saa aluksi 75-70 % ansionalenemasta + palkan Myöhemmin maksetaan 70 % ansaitun palkan ja arvioidun työkyvyn mukaisen palkan erotuksesta Eläketurvakeskus 20
Uudistukset Hollannissa nuoret Nuorten eläketapaukset lisääntyneet dramaattisesti Eläkkeensaajien määrä kaksinkertaistunut 1996-2010 V. 2001-2009 alkaneiden eläkkeiden lkm. 7 000 -> 17 600 V. 2001 n. 50 %:lla psyykkiset syyt, v. 2010 n. 80 %:lla Uusi järjestelmä v. 2010 Fokus työkyvyttömyydestä työkykyyn» Vanhassa järjestelmässä etuudensaajat 98 % kyvyttömiä ansaitsemaan normaalitöissä minimipalkkaa» Uudessa järjestelmässä arvioidaan kykyä ansaita missä tahansa työssä mitä tahansa palkkaa» Paremmat kannusteet työskentelyyn sekä työn vastaanottamiseen TK-tapaukset hienoiseen laskuun 2011 Eläketurvakeskus 21
Uudistukset Hollannissa tke-etuudensaajien lkm 1976-2010 Etuudensaajat x 1000 1200 1000 800 600 400 200 0 Alkaneet tkeläkkeet x 1000 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähde: UWV Työkyvyttömyyseläkkeet (WAO/WIA) Yrittäjien tke Nuorten tke Alkaneet tk-eläkkeet Eläketurvakeskus 22
Yhteenveto Tanskan järjestelmäuudistus pettymys Uudistus ensi vuonna Ruotsissa positiivinen kehitys alkoi jo ennen varsinaisia tke-järjestelmäuudistuksia Asenteet ja sääntöjen noudattaminen Fokus sv-päivärahakäytäntöön tuonut myöhemmin parannuksia Hollannissa järjestelmää on uudistettu käytännössä jatkuvasti. Euroopan sairas mies parantunut työkykyiseksi Nuorten ja psyykkisiin tekijöihin liittyvät eläkkeet kaikissa maissa kuitenkin yhä suuri mutta ei välttämättä kasvava ongelma Eläketurvakeskus 23
Yhteisiä piirteitä Näkökulma työkykyyn työkyvyttömyyden sijaan Kannusteet kohdalleen sekä työntekijöille että työnantajille ja viranomaisille Työskentely vaikuttaa positiivisesti työkykyyn Nuorten pääsyä työkyvyttömyyseläkkeelle rajoitetaan Eläketurvakeskus 24
Kiitos!