Lukukausimaksujen tulevaisuus Ylijohtaja Anita Lehikoinen Lukukausimaksut vai ei? Mihin ja miten tutkintokoulutuksen maksullisuus vaikuttaa? 31.1.2013 Tampereen yliopisto
Lukukausimaksut Lukukausimaksujen periminen oman maan kansalaisilta Euroopassa yleistä (pl. Pohjoismaat). Useimmat EU-maat perivät lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta. Maksut yleisempiä ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ns. toisella syklillä. Maksut yleensä korkeampia toisella syklillä kuin ensimmäisellä syklillä. Maksut yleensä korkeampia muille kuin EU/ETA-kansalaisille. Maksut määritellään keskitetysti tai korkeakoulu päättää maksun suuruuden. Maksuille määrätty vaihteluväli, enimmäismäärä, minimäärä tai maksujen katettava koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Rinnalla usein apurahajärjestelmiä (julkisista varoista, yksityiseltä sektorilta, korkeakouluista).
Miksi opiskelijoilta peritään maksuja? Taloudelliset syyt (rahoituspohjan laajentaminen, lisätulot) Korkeakoulutuksesta saatava hyöty halutaan osittain edun saajan maksettavaksi (tarve jakaa koulutuskustannuksia) Nähdään keinona vaikuttaa opiskeluaikoihin Halu vaikuttaa hakijamääriin (erityisesti ulkomaiset opiskelijat) Halu vaikuttaa koulutuksen aloittavien määriin Väline profiloitumiselle (maksujen suuruus ja apurahajärjestelmät myös kilpailutekijä) Halu yhtenäistää käytäntöjä (esim. kv-yhteistyön mahdollisuuksien lisäämiseksi) Kaupallinen toiminta, koulutusvienti (esim. etäkampukset, franshising)
Keneltä maksuja peritään? Määrittely kansalaisuuden mukaan (kaikilta, EU/ETA-alueen ulkopuolisilta) Määrittely opetuskielen mukaan (kaikilta vieraskielisten ohjelmien opiskelijoilta) Määrittely tutkintotason mukaan (ensimmäinen ja toinen sykli) Määrittely opintomenestyksen tai opintojen etenemisen mukaan => Maksujen perimiseen liittyvät rajaukset vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen
Millaisia maksuja korkeakoulutuksessa peritään? Hakemusmaksu hakemusmaksu kaikille/hakemusmaksu tietylle ryhmälle (ulkomaalaiset opiskelijat, EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat hakijat) hakijakohtainen maksu (hakukohteiden määrää ei rajattu, hakukohteiden määrä rajattu)/hakemuskohtainen maksu) maksetaan yl. korkeakoululle tai keskitetysti hakua koordinoivalle taholle Esim. 2012: Ruotsissa hakemusmaksu noin 100 euroa EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta hakijoilta, hakemusmäärää ei rajattu; Saksassa EUmaiden kansalaisilta noin 40 euron maksu, EU/ETA-alueen ulkopuolisilta noin 70 euroa, hakemusmäärä rajattu Rekisteröintimaksu maksetaan korkeakoululle ilmoittauduttaessa lukukausimaksuja pienempiä, esim. Islannissa, jossa lukukausimaksuja ei ole, rekisteröintimaksu oli vuonna 2012 noin 350 euroa Lukukausimaksut
Voidaanko lukukausimaksujen vaikutuksia mitata? Korkeakoulutuksesta on osoitettavissa olevaa hyötyä yhteiskunnalle ja yksilölle Lukukausimaksujen hyötyjä ja haittoja arvioitaessa tulisi niiden vaikutuksia tarkastella laajasti yhteiskunnan, korkeakoulun ja yksilön näkökulmasta. Tarkastelussa esim. koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen, ml. mahdollisuudet päästä koulutukseen opintojen eteneminen taloudelliset hyödyt, ml. osaamisen vienti koulutuksesta ja maksujen perimisestä aiheutuvat kustannukset
Lukukausimaksut Suomessa Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu päättyy vuoden 2014 lopussa. Kokeilu ei sille asetetuilla reunaehdoilla ole tuottanut yleistettävää tietoa maksujen vaikutuksista korkeakoulujen kansainvälistymiseen, vetovoimaan, opiskelijavirtoihin ja opetuksen laatuun. Tanskan ja Ruotsin kokemuksista mahdollista saada seurantatietoa. Korkeakoulut toivoneet pikaisia päätöksiä maksullisuudesta tai maksuttomuudesta vuoden 2014 jälkeen. Maksuja koskevat päätökset vaikuttavat myös koulutusviennin mahdollisuuksiin ja kansainvälisiin yhteistyömahdollisuuksiin ja niiden rahoitukseen (kaksois-yhteistutkinnot, Erasmus Mundus).