Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen Orgnisaation toimintakykysuunnitelma

Kaupunkistrategia Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen Orgnisaation toimintakykysuunnitelma Pohjautuu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaan 2025

Sisällys ORGANISAATION TOIMINTAKYKYSUUNNITELMA 3 ORGANISAATION TOIMINTAKYKY SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSi 3 ORGANISAATION TOIMINTAKYKY SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTi 4 Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa 5 PAINOTUKSET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2014 2017 6 Talouden tasapaino ja talouskehys 6 Hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä tulosta ja hyvinvointia 8 Yhdessä ja avoimesti kohti parasta kaupunkia 10 Uudistuva organisaatio vaatii tekoja 12 Liite 1. TAMPEREEN TALOUDEN KEHITYSARVIOT 14 LIITE 2. RAKENTEELLISET MUUTOKSET - TOP 10 VUOSINA 2013-2016 17 LIITE 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET 18 LIITE 4. ICT MAHDOLLISTAJANA 21 Liite 5. Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit 25

ORGANISAATION TOIMINTAKYKYSUUNNITELMA Organisaation toimintakykysuunnitelma on kaupunkiorganisaation sisäistä toimintaa ja johtamista koskeva suunnitelma vuosille 2014 2017. Suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa ja siinä otetaan huomioon muun muassa aiemmin erillisenä laaditun henkilöstöohjelman ja tietohallinto-ohjelman sisältöjä ja teemoja. Kaupunginhallitus on hyväksynyt organisaation toimintakykysuunnitelman 2.12.2013. Toimintakykysuunnitelman lähtökohtana on pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma sekä kaupunginvaltuuston 19.8.2013 hyväksymä Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia. Kaupunkistrategiaa tarkennetaan toimintakykysuunnitelman lisäksi myös hyvinvointisuunnitelmassa, elinvoimasuunnitelmassa sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa. Toimintasuunnitelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka ohjaa kaupunkia strategian osoittamaan suuntaan. Uudessa kaupunkistrategiassa toimintaa ohjaavat erityisesti kaupungin yhteiset toimintatavat sekä strategiset painotukset koskien talouden tasapainottamista, uudistuvaa organisaatiota ja yhdessä tekemistä. Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää toimintatapojen muuttamista, rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa ja toimintamenojen hillitsemistä. Organisaation toimintakykysuunnitelman jäljempänä olevat vuosien 2014 2017 tavoitteet ja toimenpiteet onkin asetettu kaupungin taloustilanne ja talouden tasapainovaatimus huomioiden. Valtuustokaudella toteutettavia organisaation toimintakykysuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä yhdistää tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen toimintaa kehittämällä ja kustannustehokkuutta lisäämällä. Työhyvinvointia ja luottamuskulttuuria edistetään painottamalla johtamista ja yhdessä tekemistä. Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumista palvelujen ja toiminnan kehittämiseen lisätään systemaattisesti. Kaupunki avaa tietoaan ja kehittää erityisesti sähköisiä palvelujaan. Uusi Tampere toimintakykysuunnitelma edellyttää muutoskykyä sekä rohkeutta haastaa, priorisoida ja toteuttaa valitut asiat. ORGANISAATION TOIMINTAKYKY- SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI Organisaation toimintakykysuunnitelma on laadittu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian myötä ensimmäistä kertaa. Suunnitelman valmistelu toteutettiin laajasti osallistamalla ja keräämällä näkemyksiä kaupunginvaltuuston strategiaseminaareista, kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolta, konsernijohtajilta ja konsernihallinnon johtoryhmiltä, tuotannon johtoryhmiltä ja pääluottamusmiehiltä. 3

Henkilöstö osallistui organisaation toimintakykysuunnitelman valmisteluun sähköisellä kyselyllä. Kyselyssä henkilöstöä pyydettiin valitsemaan yhdestätoista organisaation toimintakyvyn painopistealueesta kolme tärkeintä keinoa, joilla kaupungin uudistumista ja toiminnan taloudellisuutta voidaan parantaaa. Henkilöstökysely oli avoinna huhtikuussa 2013 ja siihen vastasi 724 henkilöä. Organisaation toimintakykysuunnitelma sisältää yhtymäkohtia hyvinvointisuunnitelmaan, elinvoimasuunnitelmaan sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan. Valmistelun aikaisella yhteistyöllä on varmistettu toimintasuunnitelmien ristiriidattomuus ja yhdenmukaisuus. ORGANISAATION TOIMINTAKYKY- SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Organisaation toimintakykysuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat vuosille 2014 2017. Toimintakykysuunnitelmassa määriteltyjen neljän vuoden tavoitteiden ja toimenpiteiden pohjalta valitaan keskeisimmät vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet, jotka sisällytetään talousarvioon. Näiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan toiminnan ja talouden katsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Toimintayksiköt arvioivat vuosittain tavoitteiden toteutumista ja niitä uhkaavia riskejä sekä antavat arvioinnistaan selvityksen tilinpäätöksen yhteydessä. Tilivelvollinen konsernijohto ja toimintayksikköjen tilivelvollinen johto vastaavat toimintakykysuunnitelman toimeenpanosta. Suunnitelma vastuutetaan ja sen toteutumista arvioidaan tuloskorttien avulla. Kaupunginhallitukselle raportoidaan kaksi kertaa valtuustokauden aikana. 4

YHTEINEN TAMPERE NÄKÖALOJEN KAUPUNKI Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tuemme vision toteuttamista Toimimalla yhdessä kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen Toimimalla vastuullisesti kannamme vastuuta talouden tasapainosta, ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta Toimimalla avoimesti ja rohkeasti uudistamme toimintatapojamme Strategiset painotukset 2025 Kaupunkistrategian strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan 1 yhdessä tekeminen ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen elinvoima ja kilpailukyky kestävä yhdyskunta tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. 1 Kaupunkistrategian painotukset ja tavoitteet ovat näkyvissä julkaisun lopussa. 5

PAINOTUKSET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2014 2017 Talouden tasapaino ja talouskehys Tampereen kaupungin taloustilanne on heikentynyt viime vuosina nopeasti yhteisöverotuottojen vähenemisen, valtionosuusleikkausten ja toimintamenojen voimakkaan kasvun vuoksi. Taloustilanteen tasapainon saavuttaminen ja kestävälle pohjalle saaminen edellyttävät, että kaikki kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 2.4.2013 hyväksymät rakennemuutokset (liite 2) toteutetaan suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Tämä edellyttää myös palvelujen kohdentamista ja priorisointia sekä henkilöstömäärän sopeuttamista muun muassa eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta hyödyntämällä. Rakenteellisten muutosten valmistelua jatketaan osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana ja tilikauden tulos on ylijäämäinen viimeistään vuonna 2015. Käyttötalouden tasapaino saavutetaan, kun menojen kasvu on tulojen kasvun sallimissa rajoissa. Keinoja tähän ovat tulopohjan parantaminen ja nettomenojen kasvun pienentäminen. Talouden tasapainovaatimus sisältää myös kaupungin rahoitusaseman vakauden ja tulorahoituksen riittävyyden. Investointien rahoittamisessa hyödynnetään monipuolisesti uusia rahoitusmalleja. Kaupungin kehittämiseen liittyviä laajennusinvestointeja voidaan rahoittaa myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta. Talouden tasapainoa arvioidaan tilikauden tuloksen ja tulorahoituksen riittävyyden sekä velkaantumisen avulla. Talouden suunnittelun aikajännettä on pidennetty siten, että taloussuunnitelma laaditaan jatkossa neljälle vuodelle eli vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä esitetään hyväksyttäväksi taloussuunnitelma vuosille 2014 2017. Tavoitteena on vahvistaa pidemmän aikavälin suunnittelua sekä rakenteellisten muutosten talousvaikutusten huomiointia taloussuunnittelussa. Talouskehys ja taloussuunnitelma päivitetään jatkossa rullaavasti vuosittain. Investointi- ja rahoitussuunnitelma päivitetään vuosittain talouskehyksen yhteydessä. Taloussuunnitelmaan sitoutumista parannetaan korostamalla valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuussäännösten merkitystä toimielinten ja tilivelvollisten osalta. TALOUSKEHYS VUOSILLE 2014 2017 Käyttötalous on tasapainossa, kun tilikauden tulos on ylijäämäinen eli tuotot riittävät kulujen kattamiseen. Kaupungin tulopohjan perustan muodostavan verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kehitysarviot on esitetty liitteessä 1. Tulopohja tarkastellaan ja päivitetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä koko taloussuunnitelmakaudelle muun muassa valtionosuusuudistuksen sekä mahdollisten lainsäädäntömuutosten vuoksi. Kaikki toimintatulojen lisäysmahdollisuudet käydään vuosittain läpi ja toteutetaan. Maksutuloja säädellään laajasti asetuksella. Yleisenä periaatteena on, että maksu- ja myyntituloihin tehdään vähintään kustannuskehityksen 6

ja inflaation edellyttämät tarkistukset vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan täysimääräisinä. Mahdolliset satunnaiset erät eivät sisälly talouskehykseen. Verotuksen tasoa ja veropohjan laajuutta tarkastellaan osana talouden tasapainottamista. Talouskehyksessä määritetään tulopohjan sallima kaupungin vuosittaisten nettomenojen enimmäiskasvu. Kaupungin nettomenojen keskimääräinen kasvu (nimelliskasvu) on vuosina 2014 2017 talouskehyksen mukaan 1,5 prosenttia vaihdellen nollaprosentista 2,5 prosenttiin. Nettomenojen kasvun tulee pysyä talouskehyksessä väestömäärän ja palvelutarpeen kasvusta huolimatta. Merkittävien valtion taholta tulevien uusien tehtävien sekä mahdollisten tulopohjaan vaikuttavien muutosten vaikutus arvioidaan talouskehykseen erikseen. Vuoden 2014 nettomenojen kasvu on talouskehyksessä laskettu tilinpäätösennusteeseen 2013. Talouskehyksen osatekijät on esitetty liitteessä 1. Talouskehys TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Nettomenojen kasvu, % 0,0 % 1,7 % 1,7 % 2,5 % Nettomenojen kasvun hillitseminen edellyttää rakenteellisten muutosten toteuttamista, toimintojen tehostamista sekä tuottavuuden parantamista. Tavoitteet ja toimenpiteet näiden osalta asetetaan tässä suunnitelmassa ja niitä täsmennetään vuosittain talousarviossa ja johdon tuloskorteissa. Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 1. Kaupungin talous on tasapainotettu valtuustokaudella määrätietoisin toimenpitein. Toteutetaan rakenteelliset TOP 10 muutokset (liite 2). Kehitetään toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan menetelmiä sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä. Realisoidaan strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta suunnitelman mukaisesti. Tehdään maksu- ja myyntituloihin vähintään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset vuosittain. 7

Hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä tulosta ja hyvinvointia Teemme yhdessä Suomen parasta kaupunkia ja työpaikkaa. Kaupungin menestymiseen ja päämäärissä onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi henkilöstön osaaminen sekä kyvykkyys toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Hyvä palvelu perustuu motivoituneen, palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilöstön työpanokseen. Tuloksellisessa toiminnassa on keskeistä hyvä päivittäisjohtaminen. Kaikkien täytyy tuntea organisaation toimintatavat, vastuunsa, velvoitteensa sekä työtehtävänsä yhteys kaupungin kokonaisuuteen. Jokaisen kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa asetetaan yhdessä selkeät tavoitteet seuraavalle vuodelle. Työn tavoitteet ja osaamisen kehittäminen pohjautuvat kaupungin strategiaan ja oman yksikön tavoitteisiin. Tampereen tekijät kehittävät aktiivisesti omaa osaamistaan tulevaisuuden muuttuvien osaamistarpeiden mukaisesti erityisesti tieto- ja viestintäteknologian (ICT) alueella sekä johtamis- ja esimiestaidoissa. Esimiehen vastuulla on seurata työntekijän suoriutumista vuoden aikana ja työntekijällä on oikeus saada työstään palautetta. Kannustaminen motivoi hyviin työsuorituksiin. Kannustaminen ja palkitseminen voivat kohdistua yksittäiseen työntekijään, ryhmään tai toimintayksikköön. Työhyvinvointi edellyttää esimiehiltä hyviä esimiestaitoja ja kaikilta työntekijöiltä hyviä työyhteisötaitoja. Johdon ja henkilöstön välistä säännöllistä vuoropuhelua lisätään. Jokainen on vastuussa työyhteisön ja työilmapiirin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tuetaan mahdollisuuksien mukaan joustavilla työajoilla ja etätyöllä. ICT mahdollistaa työn tekemisen ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteinä ovat työhyvinvoinnin johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannusten hallinta. Kaupungin toiminnassa on keskeistä tiedolla johtaminen, joka perustuu oikean ja ajantasaisen tiedon saatavuuteen sekä tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Jokaisella tiedon käsittelijällä on vastuu tiedon laadusta ja luotettavuudesta. Kaupunkikonsernin toiminnassa noudatetaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Toimintaa linjaavat myös kaupungin henkilöstöpoliittiset periaatteet (liite 3). Konserniohjaus on kaupungin menestymisen kannalta ratkaisevaa. Sen tulee olla oikea-aikaista, selkeää ja johdonmukaista. Suuren kaupungin konserniohjauksen haasteena on konsernin kokonaisedun huomioiminen, yhteisen näkemyksen löytäminen ja päätösten määrätietoinen toimeenpano. Konserniohjaus viestitään selkeästi organisaation kaikille tasoille. 8

Tavoite otks:ssa 2. Johtamis-, esimies- ja työyhteisötaidot vastaavat uudistuvan organisaation tarpeita. Toimenpiteet Esimiestyötä ja johtamisosaamista arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti sekä tavoitteellisesti 360 -esimiesarviointia hyödyntäen. Kehityskeskusteluissa käydään läpi organisaation strategiset tavoitteet, asetetaan jokaiselle henkilökohtaiset tavoitteet, arvioidaan suoriutuminen ja osaamistarpeet sekä käydään läpi tulevaisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät teemat. 3. Johtamisen ja päätöksenteon tueksi on käytettävissä tarvittava tieto. Tiedolla johtamisen toimintamalli, roolit ja vastuut on määritelty. Kehitetään tavoitteellisesti ja määrätietoisesti keinoja johtaa organisaatiota ja sen palveluita paremmin luotettavan ja laadukkaan tiedon avulla. 4. Henkilöstön osaaminen on monipuolistunut ja vahvistunut. Tehtäväkiertoon kehitetään systemaattinen ja joustava malli. Henkilöstö parantaa osaamistaan ja erityisesti ICT-valmiuksiaan kouluttautumalla, työssä oppimalla ja osaamista jakamalla rakenteelliset muutokset huomioiden. 5. Kaupunki on houkutteleva ja vetovoimainen työnantaja. Tehdään Tampereen kaupungista Suomen paras työpaikka strategiakaudella. Kesätyöpaikkoja ja harjoittelupaikkoja lisätään. Uudet työntekijät, pitkiltä poissaoloilta palaavat ja uusiin tehtäviin siirtyvät perehdytetään säännönmukaisesti. Perehdytyksen onnistumista arvioidaan. 6. Työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja työkyvyttömyyden kustannukset ovat laskeneet. Konsernijohdolle ja tuotantojohdolle asetetaan selkeät tavoitteet työhyvinvoinnin parantamiselle. Laaditaan malli työkyvyttömyyden kustannusten laskentaan ja seurantaan. 7. Kannustinjärjestelmä on uudistettu. Kaupungin palkitsemisen ja kannustamisen periaatteita uudistetaan työtuloksiin perustuviksi. Henkilöstöetuudet uudistetaan. 8. Toiminnan taloudellisuutta on parannettu selkeällä konserniohjauksella. Konserniohjauksella asetetaan konsernijohdolle ja tuotantojohdolle selkeät ja arvioitavat tavoitteet. Vahvistetaan voimassa olevien johto- ja toimintasääntöjen tuntemusta ja toimitaan niiden mukaisesti. Arvioidaan konsernimääräysten ajanmukaisuus ja vähennetään niiden määrää. 9

Yhdessä ja avoimesti kohti parasta kaupunkia Yhdessä tekeminen on yksi kaupunkistrategian tärkeimmistä viesteistä. Se tarkoittaa kaupungin sidosryhmien ja verkostojen aiempaa laajempaa osallistumista palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon sekä haastaa kuntalaiset ja yhteisöt aktiiviseen toimintaan, jota kaupunki tukee omilla toimenpiteillään. Avoimella tiedolla kaupunki tukee omaehtoista toimintaa ja edistää palveluinnovaatioiden syntymistä. Vuorovaikutusta, osallistumista ja päätöksenteon avoimuutta edistetään ja tehostetaan ICT:n keinoin. Kuntalaiset otetaan mukaan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen jo osana palveluprosessia. Henkilöstöä kannustetaan kehittämiseen ja aloitteellisuuteen osana päivittäistä työntekoa ja työssä oppimista. Parhaiden kehittämisideoiden löytämiseksi henkilöstölle tarjotaan myös uusia työskentelymuotoja. Yhdessä tekeminen tarkoittaa myös tiivistyvää yhteistyötä muiden kaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ja selkeällä hallintomallilla. Avoimuus, yhdessä tekeminen ja verkostojen hyödyntäminen ovat keinoja luoda vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia tapoja tuottaa palveluja. Olemassa olevia toimintakäytäntöjä tulee tarkastella ja kyseenalaistaa rohkeasti. Yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta syntyy hyvä sisäinen ja ulkoinen luottamuskulttuuri. Luottamus syntyy teoista ja rakentuu kumppanuudesta sekä yhteisistä tavoista toimia. Kaupunkistrategian toimintatavat saatetaan kaikkien tietoon ja osaksi arjen toimintaa: TOIMIMME YHDESSÄ Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä. TOIMIMME VASTUULLISESTI Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. TOIMIMME AVOIMESTI JA ROHKEASTI Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää. 10

Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 9. Henkilöstön osallistuminen oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on lisääntynyt. 10. Kuntalaisten osallistuminen palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin on lisääntynyt. 11. Kaupungin edunvalvontaa ja viestintää on vahvistettu ja yhtenäistetty. 12. Tiedon avoimuus on lisääntynyt ja avoimen datan hyödyntäminen on kasvanut merkittävästi. 13. Toiminta kaupunkiseudulla on sujuvaa. Perustetaan avoimia ja kohdennettuja työpajoja määriteltyjen kehittämiskohteiden uudistamiseksi. Lisätään johdon ja henkilöstön vuoropuhelua. Lähidemokratiamalleja kehitetään suoran demokratian ja ICT-ratkaisujen keinoin. Kehitetään ja tuetaan toimintamalleja, joissa kuntalaiset ja yhteisöt voivat osallistua palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Palautetietoa kerätään systemaattisesti. Huomioidaan palautteet myös sähköisen osallistumisen muodoista. Viestinnän prosessit ja vastuutahot täsmennetään sekä sisäisen viestinnän että yhteisöviestinnän osalta. Kaupungin edunvalvonnan vaikuttavuutta lisätään määrittämällä keskeisten virkamiesten roolit ja tehtävät edunvalvonnassa seudullisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tietovarannot avataan systemaattisesti avoimeksi dataksi. Kehitetään toimintatapoja ja -malleja avoimen datan hyödyntämiseksi palveluinnovaatioissa. Kaupungin toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä huomioidaan seudullinen näkökulma. 11

Uudistuva organisaatio vaatii tekoja Kaupungin organisaatiota ja toimintatapoja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksiin ja heikentyvään kuntatalouden tilaan. Uudistuminen edellyttää muutoskykyä sekä rohkeutta haastaa, priorisoida ja toteuttaa valitut asiat. Erityinen huomio on uudistusten määrätietoisessa toteuttamisessa ja kehittämisprojektien onnistuneessa läpiviennissä. Kaupunkistrategiaan pohjautuvalla kehittämisen uudella toimintamallilla parannetaan kehittämistoiminnan kokonaisohjausta ja tehokkuutta. Yhä kiristyvässä taloustilanteessa on tärkeää keskittyä ydintehtäviin ja luopua hallitusti vähemmän tärkeistä tehtävistä. ICT:tä hyödynnetään tuottavuuden parantamisessa. Sähköisten palveluiden avulla voidaan tehostaa ja sujuvoittaa palveluprosessia sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Kehitystyötä tehdään sähköisten palveluiden ja sujuvan hallinnon alustavien kehityssuunnitelmien mukaisesti (liite 4). Kiihtyvä eläköityminen ja muu vaihtuvuus lisäävät mahdollisuuksia toimintojen uudelleenarviointiin ja henkilöstömäärän sopeuttamiseen. Tämän edellytyksenä on toimintojen priorisointi ja henkilöstöresurssien joustava hyödyntäminen yli yksikkörajojen. Toimintatapamuutokset, työtehtävien sisältöjen muotoilu ja yksikön työjärjestelyt ovat ensisijaisia toimenpiteitä rekrytoinnin sijaan. Lisäksi tarvitaan muutoksia työn sisällössä, osaamisessa ja henkilöstörakenteessa. Erilaisia osaamisia ja kokemuksia yhdistämällä voidaan synnyttää uusia luovia ratkaisuja. Kyky oppia ja omaksua uutta tietoa ja uusia ajatuksia on yksi tärkeä menestystekijä. Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 14. Toiminta on tehostunut ja tuottavuus on parantunut. Tunnistetaan toimintayksikön ydintehtävät ja luovutaan vähemmän tärkeistä tehtävistä. Valtuustokauden aikana tehdään itsearviointi, jonka pohjalta kehitetään prosesseja konsernin kokonaisetu huomioiden. Hallinto tehdään sujuvaksi ICT:tä tehokkaasti hyödyntäen tavoitteena paperiton toimisto. Monituottajamallin vaatimukset huomioidaan. Toimintayksiköille asetetaan tavoitteet koskien henkilöstön vaihtuvuuden hyödyntämistä. Parannetaan ICT-ratkaisujen toimivuutta ja yhteensopivuutta. Riskienhallinta kytketään entistä tiiviimmin osaksi toiminnan normaalia suunnittelua, ohjausta ja seurantaa. 15. Uusia työskentelytapoja ja työmuotoja on otettu aktiivisesti käyttöön. Työskentelytapoja tehostetaan tehtävien priorisoinnilla, työajan käytön suunnittelulla, hyödyntämällä pikaviestimiä sekä lisäämällä itsepalveluun ja automaatioon pohjautuvia toimistoratkaisuja. Kokouksiin käytettyä työaikaa vähennetään lyhentämällä kokousten kestoa ja vähentämällä niiden määrää. Kokouksia tehostetaan hyvillä kokoustekniikoilla ja lisäämällä online-kokousten käyttöä. Etätyö otetaan käyttöön yhtenä työn tekemisen muotona niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. 12

Tavoite otks:ssa 16. Kaupungin johtamisjärjestelmä on arvioitu ja uudistettu. Toimenpiteet Kaupungin johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan arvioidaan ja uudistetaan suunnitelman mukaisesti. Tilivelvollisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden roolit ja vastuut selkiytetään. Päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan organisaatiossa tarkoituksenmukaiselle tasolle. 17. Kehittämisen kokonaisohjausta vahvistetaan tavoitteena parempi kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. 18. Sähköiset palvelut ovat korvanneet perinteisiä palveluita niin, että tuottavuus ja asiakastyytyväisyys on parantunut. 19. Hankintatoiminnan ohjaus ja tehokkuus ovat parantuneet. Luodaan strategialähtöinen kehittämisen toimintamalli. Kaupungin toimintojen ja ICT:n kehittäminen tehdään yhteistyössä. Parannetaan projektikokonaisuuden johtamista, projektimenetelmiä ja projektiosaamista. Sähköistetään palveluita, jotka ovat kuntalaisten tarpeiden ja kaupungin tuottavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisia. Kehitetään uusia ehdottavia palveluita kuntalaisten palvelukokemuksen ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusten hallintaa, seurantaa ja hankintaprosessia uudistetaan sekä hankintaosaamista parannetaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjausta tehostetaan. Yhdenmukaistetaan palveluiden hankintatavat omalta ja ulkoiselta tuotannolta. Laajennetaan tulos- ja vaikuttavuusperusteista hankintaa sekä otetaan käyttöön uusia, innovatiivisia hankintatapoja ja -menetelmiä. 13

Liite 1. TAMPEREEN TALOUDEN KEHITYSARVIOT TAMPEREEN VERORAHOITUKSEN KEHITYSARVIO Veroennusteet perustuvat Kuntaliiton kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon sekä valtiovarainministeriön kuntatalouden kehitysennusteisiin. Ennustetta päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Verotulot (1000 euroa) TP 2012 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnallisvero 685661 720000 752200 783000 812000 844000 Muutos % 5,3% 5,0% 4,5% 4,1% 3,7% 3,9% Yhteisövero 43837 51800 54000 56000 47000 48000 Muutos % -38,9% 18,2% 4,2% 3,7% -16,1% 2,1% Kiinteistövero 52175 52200 62500 63000 63000 64000 Muutos % 22,7% 0,0% 19,7% 0,8% 0,0% 1,6% Koiravero 133 130 130 100 100 100 Verotulot yhteensä 781806 824130 868830 902100 922100 956100 Muutos % 2,1% 5,4% 5,4% 3,8% 2,2% 3,7% Muutos 1000 euroa 16214 42324 44700 33270 20000 34000 Taulukko 1. Tampereen kaupungin verotulojen kehitysarvio TAMPEREEN VALTIONOSUUKSIEN KEHITYSARVIO Tampereen kaupungin valtionosuuksien kehitysarvio perustuu hallituksen tekemien valtionosuusleikkausten vaikutusten arviointiin, väestön kasvun sekä ikääntymisen vaikutusten arviointiin. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kunnille annettavat uudet tehtävät sekä mahdolliset uudet valtionosuusleikkaukset tekevät valtionosuuksien arvioinnin hyvin ongelmalliseksi. Valtionosuusarvioita päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Valtionosuuksien leikkausten vaikutukset on arvioitu taulukossa 3. 14

Valtionosuudet (1000 euroa) TP 2012 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 229181 237200 236910 235000 237000 239000 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 10519 64200 62590 62000 63000 64000 Yhteensä 239700 301400 299500 297000 300000 303000 Muutos-% - 25,7% -0,6% -0,8% 1,0% 1,0% Muutos, 1000 euroa - 61700-1900 -2500 3000 3000 Taulukko 2. Tampereen kaupungin valtionosuuksien kehitysarvio Valtionosuuksien leikkausten TP 2012 TP Enn TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 vaikutus Tampere, milj. 2013 Hallitusohjelma -25,1-25,4-25,7-25,9-26,1-26,3 Kehysriihi 3 / 2012 - -5,0-10,0-20,2-20,4-20,6 Kehysriihi 3 / 2013 - - -9,5-7,1-8,8-10,9 Yhteensä -25,1-30,4-45,2-53,2-55,3-57,8 Muutos ed. vuoteen - -5,3-14,8-8,0-2,1-2,5 Taulukko 3. Valtionosuuksien leikkausten vaikutus Tampereen kaupungille (lähde: Hallitusohjelma 2011, kehysriihi 22.3.2012 ja 21.3.2013) 15

TALOUSKEHYS 2014 2017 Tampereen kaupungin vuosien 2014 2017 talouskehys linjaa vuosittaisten käyttötalouden nettomenojen nimelliskasvun enimmäismäärän. Nettomenot sisältävät toimintatuotot ja toimintakulut. Talouskehyksen osatekijöitä ovat lisäksi investointisuunnitelma, suunnitelman mukaiset poistot sekä lainanottosuunnitelma. Talouskehys perustuu vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelmakauden laskelmiin. Vuodelle 2014 korotettiin tuloveroprosenttia 0,75 prosenttiyksiköllä 19,75 %:iin ja myös osaa kiinteistöveroprosenteista korotettiin. (1000 euroa) TA 2013 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Verotulot 815 130 824 130 868 830 902 100 922 100 956 100 Valtionosuudet 302 302 301 400 299 500 297 000 300 000 303 000 Rahoituserät, netto 14 321 16 400 11 242 4554 2403-642 Verorahoitus + rahoituserät 1 131 753 1 141 930 1 179 572 1 203 644 1 224 503 1 258 458 Toiminnan nettomenot, nimelliskasvu % - - 0,0% 1,7% 1,7% 2,5% Toiminnan nettomenot -1 061 064 1 094 400 1 094 775 1 113 386-1 132 314-1 160 622 Poistot -87137-84554 -84797-90000 -92000-95000 Nettomenot + poistot -1 148 201-1 178 954-1 179 572-1 203 386-1 224 314-1 255 622 Tulos -16448-37024 0 258 189 2836 16

LIITE 2. RAKENTEELLISET MUUTOKSET - TOP 10 VUOSINA 2013-2016 Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa. Rakenneuudistuksilla tavoitellaan taloudellisia säästöjä erityisesti pitkällä aikavälillä, kuitenkin niin, että talouden tasapainottaminen on mahdollista jo taloussuunnitelmakaudella. Osa rakenneuudistuksista edellyttää myös taloudellisia panostuksia alkuvuosina, jotta pidemmän aikavälin hyödyt voidaan saavuttaa. Konsernihallinnon, tilaajien ja tuottajien yhteistyönä on valmisteltu esitys kymmeneksi rakenteellisten muutosten kärjeksi. Rakenneuudistusten edellytyksenä on, että koko kaupunkiorganisaatio sitoutuu niiden toteuttamiseen. Esitettyjen rakenteellisten muutosten lisäksi on lukuisa joukko muita rakenneuudistuksia, joita toteutetaan kaupunginhallituksen, tilaajalautakuntien ja tuotannon johtokuntien johdolla. Rakenteelliset muutokset on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 2.4.2013. Rakennemuutokset top 10 1. Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos 2. Hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon 3. Palveluverkon uudistaminen 4. Varhaiskasvatuksen monipuolistaminen 5. Lastensuojelun rakennemuutos 6. Hankinnan ja markkinoiden kehittäminen 7. Hallinnon ja muiden tehtävien keventäminen 8. Tiedolla johtaminen 9. Uusien työpaikkojen luominen 10. Kaavoitusprosessin nopeuttaminen 17

LIITE 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET Henkilöstöpoliittiset periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa 16.9.2013. Henkilöstöpolitiikka rakentuu johtamisen periaatteista, joita ohjaavat kaupungin keskeiset toimintatavat: yhdessä toimiminen, vastuullisuus sekä avoimuus ja rohkeus. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyy henkilöstöpolitiikan periaatteet. Konsernihallinnon henkilöstöyksikkö vastaa kaupungin henkilöstöpolitiikan sisällöstä ja henkilöstöasioiden strategisesta ohjauksesta. Henkilöstöpolitiikkaa täydentää henkilöstöhallinnon ohjeistus. Toimintayksiköissä tapahtuu päivittäisjohtaminen ja esimiehet ovat avainasemassa henkilöstöpolitiikan toteuttamisessa. Henkilöstöpolitiikan, ohjeistuksen ja henkilöstöasioiden käytännön toteutuksen tulee olla yhtenäistä. Henkilöstöpolitiikan periaatteet luovat kestävän pohjan työnantajan toiminnalle. Yhteistoiminta henkilöstön kanssa on tärkeää ja henkilöstön näkemykset huomioidaan niin päivittäisessä työskentelyssä kuin edustuksellisessakin yhteistoiminnassa. Vuorovaikutuksella ja vapaalla keskustelulla synnytetään yhteisiä tulevaisuuden ratkaisuja. Ammattiyhdistystoimintaan ja luottamushenkilöihin suhtaudutaan arvostaen ja avoimesti. Yhteistyö ja neuvotteluyhteys johdon ja henkilöstön välillä on mutkatonta ja ennakoivaa. Kaupungissa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Kaikessa toiminnassa kunnioitetaan tasapuolisuutta, ihmisten tasa-arvoisuutta ja yksityisyyttä. Työpaikalla ei suvaita henkilöiden syrjintää eikä häirintää. Asiakaslähtöisyys näkyy organisaation arvoperustassa ja toiminnassa. Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstöasioita hoidettaessa noudatetaan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia, hyvää johtamis- ja hallintotapaa, työsuojelumääräyksiä, kaupungin ohjeita ja muita velvoitteita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Henkilöstö on mukana kehittämistyössä ja voi vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin muutoksiin. Johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn. Vuosittain käytävillä kehityskeskusteluilla linkitetään strategia omaan työhön. Suorituksen johtamisessa esimiehen tehtävänä on varmistaa työnantajan edustajana, että kaikki työntekijät tietävät mitkä ovat heidän tehtävänsä ja henkilökohtaiset tavoitteensa sekä oman toimintayksikkönsä tavoitteet. Esimiehen tehtäviin kuuluvat myös osaamisen arviointi, kehittäminen ja palautteenanto. Esimiestaitoja arvioidaan ja kehitetään jatkuvana toimintana. Esimiestyö on ammatti, jota voi opiskella ja jonka hoitamisessa kehittyy kokemuksen myötä. Vastuullinen työnantaja Kaupunki tuntee vastuunsa seutukunnan suurimpana työnantajana ja tarjoaa vakaana työnantajana mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja hyvät palvelussuhteen ehdot. Työnantajana kaupunki osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Monituottajamallin ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vai- 18

kuttavuutta. Kaupungin oman tuotannon rinnalla on yritysten ja yhteisöjen tuottamaa palvelutuotantoa. Kaupunki vastaa palveluiden tuottamisen tavasta riippumatta kaupungin järjestämisvastuulla olevien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Yhteiskunnalliset muutokset ja kaupungin taloustilanne voivat vaatia olennaisia muutoksia tuotantotavoissa ja tehtävissä. Näissä tilanteissa arvioidaan toiminnan uudelleenjärjestelyjen ja palveluiden ostojen henkilöstövaikutukset kaupungin kokonaisedun kannalta. Mahdollisissa työvoiman vähentämistilanteissa työnantaja tarjoaa muuta työtä työntekijöille ja pyrkii löytämään muun ratkaisun irtisanomisen sijaan. Työnantaja tukee työntekijän selviytymistä uudessa tilanteessa. Uudelleensijoituksen onnistuminen edellyttää myös työntekijältä oma-aloitteisuutta, muutosvalmiutta ja vastuunottoa. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Henkilöstövoimavarojen suunnittelu sisältyy yksiköiden kaupungin strategiaan perustuvaan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Henkilöstösuunnitelmassa suunnitellaan henkilöstöresurssien määrä ja laatu. Toiminnan häiriötön jatkuminen varmistetaan varahenkilöjärjestelyin ja urasuunnittelulla. Henkilöstöresurssien tehokas käyttö on johdon vastuulla. Kiihtyvä eläköityminen ja vaihtuvuus antavat mahdollisuuden toimintojen uudelleenarviointiin. Toimintatapamuutokset, työtehtävien sisältöjen muotoilu ja yksikön työjärjestelyt ovat ensisijaisia toimenpiteitä rekrytoinnin sijaan. Työaikamuotojen valinnalla ja työajan tehokkaalla käytöllä on vaikutusta työn tuottavuuteen. Henkilöstöresurssien joustava hyödyntäminen yli yksikkörajojen vähentää tarvittavien henkilötyövuosien määrää. Asiantuntijuutta ja esimiestyötä arvostetaan samalla tavalla. Molemmissa tehtävissä tulee olla mahdollisuus työssä kehittymiseen ja urapolkuihin. Rekrytoinnin tavoitteena on saada osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Avoimena olevien toimien täyttämisessä annetaan lähtökohtaisesti etusija jo organisaation palveluksessa oleville, tehtäviin soveltuville henkilöille. On tärkeää, että oma ja muiden työ Tampereen kaupungilla koetaan arvokkaaksi. Esimies vastaa perehdytyssuunnitelman laatimisesta uusille, tehtäviään vaihtaville tai pidemmiltä vapailta töihin palaaville työntekijöille. Osaaminen ja kehittyminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että koko henkilöstöllä on strategian toteuttamisen edellyttämä osaaminen ja osaamistarpeita kyetään ennakoimaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu kehityskeskusteluissa asetettuihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Yksilöitä kannustetaan itsensä kehittämiseen. Kehittämisen tulee saada aikaan sellaisia vaikutuksia osaamiseen, että se näkyy toiminnan vaikuttavuuden parantumisena ja viime kädessä tuloksen kohentumisena. Henkilökiertoa hyödynnetään muutosvoimana ja mahdollisuutena henkilöstön ammatilliseen kehittymiseen. 19

Suorituksen seuranta ja palkitseminen Tehtävän vaatimaa osaamista sekä tehtävälle asetetuista tavoitteista suoriutumista voidaan pitää perusteena palvelussuhteelle. Palkkaus määräytyy tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Palkkatasoa ja palvelussuhteen ehtoja määriteltäessä otetaan huomioon myös kilpailijoiden palkkataso sekä markkinatilanne. Henkilökohtaista suoritusta arvioitaessa otetaan huomioon työtulokset, ammattitaito, monitaitoisuus, yhteistyökyky ja vastuuntunto. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin työsuorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi ja ylittämiseksi. Palkitseminen toimii keskeisenä osana henkilöstön suorituksen johtamisessa. Työhyvinvointi Työhyvinvointi edellyttää johtajilta hyvää johtamista ja kaikilta työntekijöiltä hyviä työyhteisötaitoja. Jokainen on vastuussa hyvän työyhteisön ja työilmapiirin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Luottamus ja yhteisöllisyys synnyttävät sosiaalista pääomaa ja mahdollistavat arjen sujumisen. Työpaikalla sosiaalinen pääoma ilmenee ryhmään kuulumisen tunteena, yhteisinä arvoina, muutoskyvykkyytenä, vastavuoroisuutena ja koko henkilöstön toimintana yhteiseksi hyväksi. Tällainen työyhteisö on innovatiivinen, kannustaa, jakaa osaamista ja sietää epävarmuutta. Esimiehen varhaisen tuen ja puuttumisen sekä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tarkoituksena on tukea työkykyä ja ehkäistä työperäisiä sairauksia ja vammoja. Työturvallisuus on kaikkien asia ja se toteutuu jokapäiväisessä työssä. Työtapaturmista ja sairauksista johtuvien poissaolojen vähentäminen säästää välittömissä ja välillisissä kuluissa ja kasvattaa merkittävästi työpanoksen määrää. Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin edistäminen vastaa osaamiseen, henkilöstön motivaatioon ja jaksamiseen, sairauspoissaoloihin sekä eläköitymiseen liittyviin haasteisiin. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tuetaan mahdollisuuksien mukaan joustavilla työajoilla, etätyöllä ja tarkoituksenmukaisilla työvälineillä. 20

LIITE 4. ICT MAHDOLLISTAJANA ICT:n tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen liittyy keskeisesti kaupunkistrategian ja sitä toimeenpanevien toimintasuunnitelmien tavoitteiden saavuttamiseen. Tampereen kaupungin tietohallinnon tehtävänä on mahdollistaa Tampereen kaupunkikonsernin toiminnot kustannustehokkailla ja luotettavilla tieto- ja viestintäteknologisilla palveluilla (ICT-palvelut) ja vastata ICT-palvelujen kehittämisestä konsernin kokonaisedun mukaisesti. Tämän lisäksi tietohallinto vastaa sovituilta osin Tampereen kaupunkiseudun kuntien tietohallinnosta ja tietohallinnon seudullisesta, kuntien välisestä, kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhteiskunnan digitalisoituminen haastaa yhä voimakkaammin myös julkisen sektorin toimijat kehittämään toimintaansa. Tietohallinnon Visiona 2017 on, että kaupungin toimintojen tuottavuus ja tiedon hyödyntäminen ovat kasvaneet merkittävästi käyttämällä tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologiaa. Tuottavuus: kaupungin toiminnot ja palvelut voidaan toteuttaa merkittävästi nykyistä pienemmillä panostuksilla, kun niitä uudistetaan ICT:n avulla. Tiedon hyödyntäminen: kaupungin toiminnoissa syntyvän tiedon avoimuutta lisätään ja tietoa hyödynnetään merkittävästi nykyistä tehokkaammin päätöksenteossa ja palveluissa yli organisaatio- ja sektorirajojen. ICT:n hyödyntäminen kaupungin toimintojen ja palveluiden kehittämisessä tehdään kahden kehityssuunnitelman avulla. Nämä kehityssuunnitelmat ja toimintasuunnitelmien tavoitteista johdetut ICT-tavoitteet on esitelty alla olevassa kuvassa. 21

Sähköisten palveluiden kehityssuunnitelma Sähköiset palvelut yhdeltä luukulta Sähköisen asioinnin ja mobiilikäytön mahdollistaminen Elinvoimasuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma KAUPUNKI - RAKEN NE- ja ympäristösuunnitelma Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen Kuntalaisen oma- ja etähoidon mahdollistaminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Maankäytön toteutusohjelman ja palveluverkkosuunnittelun yhteensovittaminen Kiinteistö- ja infraomaisuuden hallinnan tehostaminen Paikkatiedon hyödyntäminen Sujuvan hallinnon kehityssuunnitelma Kohti paperitonta toimistoa Prosessien tehostaminen ja itsepalveluasteen nostaminen Liikkuvan ja paikkariippumattoman työn mahdollistaminen Seudulliset kehitystarpeet Organisaation toimintakykysuunnitelma Hankintojen ja sopimushallinnan tehostaminen Tiedon laadun ja hyödyntämisen kehittäminen, Avoin Data Kuntalaisen osallistumistapojen kehittäminen Riskienhallinnan tehokkuuden kehittäminen Kustannustehokkuuden ja toimivuuden varmistaminen 22

Kehityssuunnitelmien sisältö, prioriteetit ja tavoitteet määritellään vuosittain talous- ja strategiaprosessin aikataulun ohjaamana. Toteuttamista ja mahdollisia muutoksia tavoitteissa ohjataan ICT-kehittämisen toimintamallin avulla. Esimerkkejä mahdollisista sähköisiin palveluihin liittyvistä kehitystoimenpiteistä Kuntalaisten sähköisten palveluiden kehittäminen ns. Yhden luukun -periaatteella huomioiden myös mobiilikäyttö Uudistetaan palvelusetelien ja ostopalvelujen järjestäminen ja palveluihin hakeutuminen sähköistämällä niiden tarjonta, luominen, käyttäminen, hallinnointi, seuranta sekä tilitys palveluntuottajille Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen Avustusten hallinnan kehittäminen ja avustusten hallintajärjestelmän käyttöönotto Palvelukartta kuntalaisille Sähköisen yhdistysrekisterin tarjoaminen kuntalaisten käyttöön Sähköisten palveluiden käyttöönotto ja laajentaminen (mm. sähköinen terveyskysely ja ajanvaraus sekä lapsiperheille suunnatut Kohti Kumppanuutta -palvelut) Ympäristöterveydenhuollon lupien ja ilmoitusten sähköiset palvelut Toimeentulotuen sähköinen hakeminen Omahoito-ratkaisujen käyttöönotto (mm. esitietojen täyttämisessä, omien tietojen tarkistamisessa ja ylläpitämisessä) Asiakaspalautteen hallinnan keskittäminen ja kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen alueellisen hyödyntämisen kehittäminen (asiakkaan vapaa valinta ja liikkuvuus) Hyvinvointiteknologian ja etähoito/palveluratkaisujen hyödyntäminen kotona asumisen tukemisessa ja palveluissa Joukkoliikenteen sähköiset palvelut (matkakorttien latauspalvelu, kortti- ja maksujärjestelmä sekä opastus, kartta, aikataulu ja liikenteen seuranta -palvelut) Maankäyttö- ja väyläratkaisujen mallintaminen (esim. visiotampere.fi) Maankäytön toteutusohjelman ja palveluverkkosuunnittelun yhteensovittamisen ja analysoinnin kehittäminen (PALM, väestösuunnite) Lupa- ja ilmoitusasioiden hoito vuorovaikutuksessa viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa (Rakennusvalvonta, Kunnallistekniikka ja Ympäristöluvat), (esim. Lupapiste.fi) 23

Esimerkkejä mahdollisista sujuvaan hallintoon liittyvistä kehitystoimenpiteistä Hankinta- ja sopimushallinnan kehittäminen (mm. sopimukset, sopimushallinta, ostotilaus, laskun automaattinen hyväksyminen, raportointi) Työntekijöiden liikkuvuuden ja työskentelyn mahdollistaminen aika- ja paikkariippumattomasti Työntekijöiden ja esimiesten itsepalveluasteen nostaminen henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa Tiedon laadun, luotettavuuden ja saatavuuden kehittäminen ydintietojen hallinnan ja hyödyntämisen kautta (mm. palvelu-, hankinta-, asiakas-, organisaatio-, henkilöstö- ja paikkatiedot) Tiedolla johtamisen menetelmien ja ratkaisujen kehitys (mm. väestösuunnite) Tietojen avaaminen avoimena datana Päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämisen tehostaminen 24

Liite 5. Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit Yhdessä tekeminen Tavoite 2014 2017 1. Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. 2. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. 3. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Mittari Palvelujen käyttäjien osallistuminen palvelujen kehittämiseen Tyytyväisyys osallistumismahdollisuuksiin palvelujen kehittämisessä Tyytyväisyys lähidemokratiamalleihin Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön Henkilöstön tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa Yhdistysten tyytyväisyys yhteistyöhön kaupungin kanssa 4. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupungin avaamien tietojoukkojen määrä 5. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Kaupunkiseudun hallintomallin uudistamisen tilanne Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Tavoite 2014 2017 Mittari 6. Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuk sia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistet tu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. 7. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon 1 kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). 8. Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %) vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). 9. Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=56,2 %). 10. Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Terveyden edistämisen toimenpiteet Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Tehostetussa palveluasumisessa asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Sijaishuollossa olevien lasten määrä Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta Nuorisotakuun toteutuminen: Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittuminen koulutukseen Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Jälkihuollossa olevien nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Toimeentulotukea saavat, % Tampereen yleinen pienituloisuusaste, % 11. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu. Pitkäaikaisasunnottomien määrä 1 Terveydenhuoltoon lasketaan seuraavat tilaajan palvelukokonaisuudet: perusterveydenhuollon avopalvelut, ennaltaehkäisevät palvelut, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut sekä sairaalapalvelut 25

Elinvoima ja kilpailukyky Tavoite 2014 2017 12. Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. 13. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. 14. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Mittari Kasvuyritysten määrä Työpaikkojen määrä Innovaatioympäristöissä syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Kaupungin luovuttamien teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistotonttien määrä (k-m 2 ) Edunvalvontatoimenpiteiden tilanne Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Tampere Pirkkalan lentokentän matkustaja määrän osuus Suomen lentoliikenteen matkustajamäärästä Lähijunaliikenteen vuorotarjonta 15. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Valmistuneiden sijoittuminen työelämään Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrä Korkeakoulujen hakijamäärät kansallisesti vertailtuna Oppisopimuskoulutusten lukumäärä Koulutusviennin toteutumistilanne 16. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan elinvoimaisuusindeksi 17. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtumaja matkailukaupunkina on vahvistunut. Sijoittuminen kaupunkien matkailua vertai levissa tutkimuksissa Suurtapahtumien määrä Kongressimatkailijoiden määrä Kestävä yhdyskunta Tavoite 2014 2017 18. Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. 19. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %). 20. Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016 (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). 21. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. 22. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 23. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. 24. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Mittari Kuntalaisten tyytyväisyys palvelujen saavutettavuuteen Palveluverkon uudistamistilanne Sähköisten palvelujen käyttäjämäärät Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet Pyöräilijöiden määrä laskentapisteissä Keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville kaavoitetun ja rakennetun asuinkerrosalan osuus Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöihin Yleiskaava- ja asemakaavavaranto Asuntotuotanto talotyypeittäin (pientalot, rivitalot, kerrostalot) Opiskelija-asuntotuotanto Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto Kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutus Uusiutuvien energialähteiden osuus Tampereella tuotetusta energiasta CO2-päästöjen määrä ja päästöt / asukas 25. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Uusien luonnonsuojelualueiden määrä (ha) 26

Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tavoite 2014 2017 Mittari 26. Tilikausien 2015 2017 tulos on positiivinen. Tilikausien kumulatiivinen tulos ilman satunnaiseriä 27. Tulorahoitus on riittävä. Investointien tulorahoitusprosentti Veroprosentin taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseudun kuntiin 28. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. 29. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. 30. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottajamalli on arvioitu ja uudistettu. 31. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. 32. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. Tuottavuusmittaristo Työhyvinvointimatriisin tulokset Kannustinjärjestelmän toimivuus ja hyödyntämis tilanne Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteet Hallinnollisen työn vähentämistoimenpiteet Ydinprosessien nettomenojen kehitysprosentti Pormestarimallin ja tilaaja tuottaja-mallin arvioinnin ja uudistamisen tilanne Osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin toimen piteet Kunta10-tutkimuksen tulokset Konsernihallinnon ja tuotannon nettomenojen kehitysprosentti ISBN 978-951-609-722-3 Graafinen suunnittelu ja taitto: Tuula Kaakinen DesignKomitea Kuvat: Paino: Esa Print Oy 27