HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 31.8.2011 HUS Tilakeskus Hyvinkään sh-alueen johtaja hyväksynyt 12.09.2011, 125

Hallitus 26.3.2012, OHEISMATERIAALI 3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 31.8.2011 HUS Tilakeskus Hyvinkään sh-alueen johtaja hyväksynyt 12.09.2011, 125 HYVINKÄÄN SAIRAALA ENDOSKOPIAYKSIKÖN MUUTOSTYÖT HANKESUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyvinkään sairaalan ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1975. Rakennusosia on lisätty vuosien varrella toiminnan laajentuessa. Sairaalan endoskopiayksikkö sijaitsee sairaalan päärakennuksen runko-osan ensimmäisessä kerroksessa. Peruskorjausta ei kyseisellä alueella ole tehty. Hankesuunnitelman mukaan endoskopiayksikön muutostöissä tilat rakennetaan ajanmukaisiksi vastaamaan potilas- ja työturvallisuutta, hyvää hygieniatasoa sekä laadukasta hoidon tasoa. Hankealueelle, endoskopiayksikön tiloihin rakennetaan kuusi toimenpidehuonetta, jotka varustetaan nykyaikaista toimintaa vastaaviksi. Potilaiden tarkkailutiloja lisätään ja varustetasoa parannetaan. Välinehuoltotilat rakennetaan kolmeosaiseksi ja varustetaan ajanmukaisilla tähystimien pesu- ja kuivauskaapeilla. Henkilökunnan tilat rakennetaan henkilökuntamäärää vastaavaksi ja toimistotilojen rakentamisessa huomioidaan potilaiden haastattelutilanteet intimiteettisuojaa vastaavaksi. Ilmanvaihtokonehuone uusitaan samoin hankealueen vesi- ja viemäriputket. Jätteiden keräystä parannetaan rakentamalla jätteiden keräilypiste. Hankkeen energiatehokkuussuunnitelmilla parannetaan rakennuksen energiataloutta. Yksikköön saadaan rakentamisen yhteydessä lämmön talteenottojärjestelmä. Energiatalous huomioidaan myös vesihanojen, sähkötoimintojen ja huoneiden lämpötilasäätöjen suunnittelussa. Suunnitelman mukaan yksikön muutostyöhanke vaiheistetaan kolmeen vaiheeseen, jotta rakennustöiden aiheuttama haitta olisi mahdollisimman vähäinen yksikön toiminnalle. Hankkeen vaiheistaminen vähentää rakennusaikaisia väistötilatarpeita. Rakennustöiden aikana normaalista endoskopiatoiminnasta arvioidaan voitavan suorittaa noin 60 %. Rakentamisesta aiheutuu hankealueen läheisyydessä oleville tiloille jonkin verran meluhaittaa, kulkureittien muutoksia ja katkoksia LVIS-järjestelmissä. Sairaalaalueen parkkipaikkatilanne huononee rakentamisen aikana. Muutostyöhankkeen hyötypinta-ala on 368,5 hym2 rakentamisen aikaiset väistötilat mukaan lukien ja bruttolaajuus on 573 brm2. Hankesuunnitelman tarkistettu kustannusarvio on 2 150 000. Suunnitelman mukaan hankkeen rakennustyöt alkavat toukokuussa 2012 ja tilat valmistuvat toukokuun 2013 lopussa.

1 JOHDANTO...3 2 SAIRAALAN YLEISKUVAUS...4 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT...4 4 ENDOSKOPIAYKSIKÖN TOIMINTA JA TILANTARVE...4 4.1 Nykyinen toiminta...4 4.2 Tuleva toiminta...5 4.3 Tilantarve...5 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA...7 6 HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS...8 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus...8 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut...8 6.3 Rakennustekniset työt...8 6.4 LVI-tekniset työt...9 6.5 Sähkö- ja teletekniikka...12 6.6 Kiinteät sairaalalaitteet...14 7. ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA...15 8 TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA...15 8.1 Tilapäisjärjestelyt...15 8.2 Häiriöt työmaan aikana...16 9 HANKKEEN LAAJUUS JA ARVIO KUSTANNUKSISTA...16 10 AIKATAULUTAVOITTEET...17 11 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN...17 LIITTEET: Liite 1 Asemapiirustus Liite 2 Leikkauskuva Liite 3 Pohjapiirustus 1. krs Liite 4 Pohjapiirustus endoskopiayksikkö 1-osa Liite 5 Pohjapiirustus endoskopiayksikkö 2-osa Liite 6 Tilaluettelo Liite 7 KSL-laiteluettelo

3 1 JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän Hyvinkään sairaala sijaitsee osoitteessa Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää. Hyvinkään sairaalakiinteistö koostuu useasta eri rakennusosasta, jotka ovat valmistuneet vuosina 1975 2010. Kiinteistön bruttoala on noin 47 000 m2 ja tilavuus noin 169 000 m3. Hyvinkään sairaanhoitoalue on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin pohjoisin tulosalue ja siihen kuuluu viisi kuntaa; Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Alueen sairaalat ovat Hyvinkään sairaala Hyvinkäällä ja Kellokosken sairaala Tuusulassa. Sairaanhoitoalueen asukasluku on vuoden 2010 lopussa 181 295. Hyvinkään sairaalan sairaansijamäärä vuoden 2010 lopussa on 232. Endoskopiayksikkö sijaitsee päärakennuksen runko-osan ensimmäisessä kerroksessa. Peruskorjausta ei kyseiselle alueelle ole tehty, yksittäisiä huoneita on saneerattu viime vuosien aikana. Peruskorjaussuunnittelu on aloitettu jo 2000 luvun alussa. Sekä rakennus- että taloteknisesti tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa; välinehuoltotilat ovat puutteelliset ja riittämättömät nykyiseen toimintaan, LVI-järjestelmät ovat pääosin alkuperäisiä eivätkä vastaa nykyvaatimuksia, ilmastointi on puutteellinen ja sekä potilaiden että henkilökunnan tilat ovat riittämättömiä nykytoimintaan. Tilasuunnittelun tavoitteena on yleispätevyys. Tiloja tulee voida käyttää eri tarkoituksiin kulloistenkin toiminnallisten linjausten mukaisesti. Peruskorjattaviin tiloihin sijoitetaan edelleenkin endoskopiayksikkö, joka tarjoaa ruuansulatuskanavan tähystykset ja toimintatutkimukset, keuhkotähystykset ja virtsateiden tähystykset sekä toimintatutkimukset alueen avoterveydenhuollolle sekä sairaalan eri erikoisalojen poliklinikoiden ja osastojen aikuispotilaille. Tilat varustetaan ajanmukaisesti. Potilas- ja työturvallisuus lisääntyy samoin yksikön hygieniataso. Muutostyöhanke vaiheistetaan kolmeen vaiheeseen. Vaiheistuksella pyritään vähentämään rakennustöiden vaikutusta yksikön toimintaan. Vaiheistuksen ansiosta varsinaisia väistötiloja yksikön ulkopuolelta tarvitaan vain yhden huoneen ja yhden WCtilan verran. Toiminnan arvioidaan kuitenkin rakentamisen aikana supistuvan noin 40 %. Rakentamisesta aiheutuu hankealueen läheisyydessä oleville tiloille meluhaittoja, kulkureittien muutoksia ja toimintakatkoksia LVIS-järjestelmissä. Alakattoja joudutaan avaamaan erilaisten asennusten vuoksi. Ensisijaisia haitta-alueita ovat endoskopiayksikön lisäksi 1. kerroksen samassa siivessä sijaitsevat tilat sekä alapuolella sijaitsevat P-kerroksen tilat. Vesijohtojen ja viemäreiden nousulinjojen uusiminen aiheuttaa haittaa P-kerroksessa sijaitsevissa röntgenosastossa ja kliinisessä laboratoriossa. Haitat ovat sekä käyttökatkoksia että toimintaa rajoittavia. Kerroksen yläpuolisiin osastoihin ja T-kerroksen välinehuoltoon aiheutuu käyttökatkoksia. Sähkö- ja televerkostojen kaapelointityöt aiheuttavat haittaa T-kerroksen huoltokäytävälle ja sen varrella oleviin teknisiin tiloihin sekä 1. kerroksen laboratorion ja sisätautien poliklinikan tiloihin sekä näiden välisille käytäville. Hanke sisältyy HUS:n vuosien 2011 2013 investointiohjelmaan. Koko hankkeelle on varattu 2 000 000 euroa, josta 200 000 euroa vuodelle 2011 ja loppuosa vuodelle 2012. Tarkistettu kustannusarvio on 2 150 000. Ylitys tullaan huomioimaan uudessa, vuosien 2012 2014 investointiohjelmassa. Peruskorjattavien tilojen bruttopinta-ala on 573 brm2 ja hyötypinta-ala on 368,5 hym2, joista väistönaikaisia tiloja on 19,5 hym2. Hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu turvallisuusselvitys.

4 2 SAIRAALAN YLEISKUVAUS Hyvinkään sairaala on päivystävä monierikoisalainen sairaala. Sairaala päivystää 24 tuntia vuorokaudessa. Päivystyspoliklinikalla toimii erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi Hyvinkään kaupungin terveyskeskuspäivystys ympärivuorokautisesti. Hyvinkään sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1975 ja sitä on laajennettu moneen otteeseen. Terveysasema sijaitsee sairaala-alueella. Hyvinkään sairaalassa oli vuonna 2010 sairaansijoja 232. Hyvinkään sairaanhoitoalueen asukasluku vuoden 2010 lopussa oli yhteensä 181 295, mikä on noin 11.9 % Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoalueen väestömäärästä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestömäärä jakautuu siten, että Hyvinkäällä asukkaita oli 45 489, Järvenpäässä 38 680, Mäntsälässä 19 975, Nurmijärvellä 39 937 ja Tuusulassa 37 214. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Hyvinkään sairaalan operatiiviseen tulosyksikköön kuuluva endoskopiayksikkö sijaitsee päärakennuksessa vuodeosastosiiven 1. kerroksessa. Endoskopiayksikkö on aloittanut toimintansa nykyisissä tiloissa vuonna 1991. Tiloja ei ole peruskorjattu, ainoastaan joitakin yksittäisiä huoneita on saneerattu viime vuosina. Tilojen peruskorjaussuunnittelu on aloitettu jo 2000 luvun alussa. Vuosien kuluessa muutostöiden tarvetta on tarkennettu. Vaativan endoskopiatoiminnan toteuttaminen nykyisissä tiloissa ei ole mahdollista potilas- ja työturvallisuuteen liittyvien puutteiden vuoksi. Nykyiset tilat eivät ole tarkoituksenmukaisia joustavalle endoskopiatoiminnalle, mikä vaikuttaa myös suoritettaviin tutkimusmääriin ja heijastuu muun muassa hoitotakuuvelvoitteen ylläpitämiseen. Nykyisissä tiloissa potilaille ei voida tarjota laadukasta hoitoa. Potilaiden tarkkailutilat eivät ole riittäviä. Haastattelu- ja valmistelutilat ovat puutteellisia ja riittämättömiä, minkä vuoksi potilaiden intimiteettisuoja ei toteudu. Henkilökunnan tauko- ja kokoustilat ovat kooltaan ja varustukseltaan riittämättömiä. Endoskopiayksikön muutostöistä on tehty tarveselvitys keväällä 2010. Tarveselvityksen mukaan yksikön välinehuoltotilat ovat puutteelliset ja riittämättömät nykyiseen toimintaan. Välinehuoltotilassa on tehty työsuojelutarkastus vuonna 2009, jolloin tilassa on todettu huomattavia melu-, ilmastointi- ja hajuhaittoja. Välinehuoltotilassa ei ole erotettu likaista ja puhdasta puolta. Puhdistettujen skooppien (tähystimien) asianmukaiset kuivaustilat puuttuvat. LVI-järjestelmät ovat pääosin alkuperäisiä ja eivät vastaa nykyvaatimuksia. Suurin osa hankealueen rakenteista ja teknisistä järjestelmistä on vuodelta 1975. 4 ENDOSKOPIAYKSIKÖN TOIMINTA JA TILANTARVE 4.1 Nykyinen toiminta Endoskopiayksikkö on avoinna arkipäivisin klo 7.30 16.00. Viikonloppupäivystystä ei ole, päivystyspotilaat hoidetaan arkipäivisin työpäivän aikana. Endoskopiayksikössä eri erikoisalojen lääkärit suorittavat tähystystoimenpiteitä. Tähystyksistä tavallisimpia ovat sisätautiset ja kirurgiset mahalaukun ja paksusuolen, sappi- ja haimateiden, virtsarakon sekä keuhkojen tähystykset. Tähystysten yhteydessä tehdään lisäksi erilaisia toimenpiteitä sekä muun muassa ruokatorven, virtsarakon ja peräsuolen toimintatutkimuksia. Ultraäänitutkimuksia tehdään muun muassa pe-

5 räsuolen toimintatutkimusten yhteydessä. Avannehoitaja ja uroterapeutti pitävät hoitajavastaanottoa kerran viikossa. 4.2 Tuleva toiminta Peruskorjauksen jälkeen endoskopiayksikön toiminnan organisoiminen helpottuu. Ajanmukaiset tilat mahdollistavat muun muassa päivystystähystysten tekemisen aamuisin ennen varsinaisen vastaanottotoiminnan alkamista. Tutkimusmäärien arvioidaan kasvavan lähivuosina väestön ikääntymisen myötä. Hyvinkään sairaanhoitoalueella oli vuonna 2010 yli 65 vuotiaita 23 949 ja väestöennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65 vuotiaita olisi 37 578. Väestöennusteen lisäksi on muun muassa kolorektaali- eli paksu- ja peräsuolisyöpien sekä urologisten syöpien lisääntyminen odotettavissa, kymmenen vuoden kuluessa tähystysten tarve tältä pohjalta voisi lisääntyä noin 10 %. Lantionpohjan tutkimuksia tullaan laajentamaan ja lisäämään. 4.3 Tilantarve Tilatarpeen suunnittelun lähtökohtana pidetään toimintalukuja, joiden arvioidaan nousevan jonkin verran lähivuosien aikana. Toimintaluvut vuosina 2010 sekä arviot vuosille 2015 ja 2020 Vuosi 2010 2015E 2020E Suoritteet * 3268 3724 4162 Lähde: Cressida * sis. ensikäynnit, hoitokäynnit, uusintakäynnit, sarjahoitokäynnit Vuonna 2010 on lisäksi ollut noin 1100 lisäkäyntiä sekä hoitopuheluja ja soittoja yhteensä noin 630. Tarvittavien tutkimushuoneiden määrän laskennassa käytetään keskimääräisiä vastaanottoaikoja ja käyttöajaksi kuusi tuntia päivässä. Työpäiviä lasketaan tässä teoreettisessa laskelmassa olevan 240 vuodessa. Toimenpiteiden käyntimäärä arvio vuonna 2015 Keskimääräinen vastaanottoaika min. Käyntejä / vastaanottotila / päivä Vastaanottopäiviä / vuosi Huonetarve / päivä 4 800* 45 min 8 603 2.5 ~3 * sis. ensikäynnit, hoitokäynnit, uusintakäynnit, sarjahoitokäynnit, arvion lisäkäynneistä (n1000) Toimenpidehuoneet Endoskopiayksikköön rakennetaan suunnitelmien mukaan kuusi toimenpidehuonetta. Kaikki huoneet sijaitsevat samalla puolella käytävää. Tähystysten erilaisuuden vuoksi useampi toimenpidehuone on toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen kannalta eduksi. Tähystyksiä tekevät lääkärit eivät työskentele vakituisesti endoskopiayksikössä vaan heille kuuluu tähystysten lisäksi muun muassa vuodeosasto-, leikkaussali- sekä poliklinikkatyöskentelyä. Eri toimenpidehuoneissa tehdään eri erikoisalojen tähystyksiä. Potilaiden valmistelu toimenpiteisiin tehdään toimenpidehuoneissa. Potilaiden mahdollinen lääkitys, esim. rauhoittavat lääkkeet ennen tutkimuksia, annetaan tarvittaessa toimenpidehuoneissa. Huoneita käytetään myös sekä potilashaastatteluihin että potilasohjauksiin. Tähystysten kesto vaihtelee tähystyksestä riippuen 30 60 mi-

6 nuuttiin. Potilaat tulevat tähystyksiin pääasiallisesti polikliinisena potilaana, mutta joskus myös vuodeosastoilta. Huoneissa tarvitaan riittävästi tilaa potilaan lisäksi yhdelle lääkärille ja kahdelle hoitajalle. Huoneessa voi olla tutkimusten aikana myös opiskelijoita ja joskus esimerkiksi nukutusryhmä. Tilaa tarvitaan myös tutkimuspöydälle ja laitteille sekä säilytystilaa tutkimusvälineille ja hoitotarvikkeille. Isommissa tutkimushuoneissa on tilaa myös sänkypotilaille. Heikkokuntoisille potilaille tähystys voidaan tehdä potilaan omassa sängyssä. Joidenkin toimenpidehuoneiden tutkimuspöytä voidaan säätää gynekologisille tutkimuksille sopivaksi. Toimenpidehuoneissa, joissa käytetään formaliinia näytepalojen säilömiseen jatkotutkimuksia varten, tarvitaan vetokaappi. Kaikissa toimenpidehuoneissa on happi ja paineilmakytkennät. Toimenpidehuoneessa 1 tehdään virtsarakon tähystyksiä noin seitsemän tähystystä päivässä. Tähystyksen jälkeen tilaa käytetään potilasohjaukseen ennen potilaan kotiutumista. Kyseinen huone varustetaan siten, että siellä voidaan tehdä myös nukutusta vaativia toimenpiteitä maha- ja suolikanavaan esimerkiksi lapsipotilaille. Huoneessa on monitorointimahdollisuus. Isommat toimenpidehuoneet 2 ja 5 varustetaan samanlaisiksi. Näissä huoneissa tehdään maha- ja suolikanavan tähystyksiä päivisin noin kymmenen kappaletta kummassakin huoneessa sekä pientoimenpiteitä. Huoneessa annetaan potilaille jatkohoitoohjeita tähystyksen jälkeen. Huoneissa on monitorointimahdollisuus. Toimenpidehuoneessa 3 tehdään erilaisia ruuansulatuskanavan toimintatutkimuksia. Tutkimuksiin tarvitaan tutkimuslaitteistoja sekä tutkimuspöytä. Avannehoitaja pitää vastaanottoaan tässä huoneessa. Toimenpidehuoneessa 4 tehdään urologisia toimintatutkimuksia. Uroterapeutti käyttää huoneen yhteydessä olevaa WC-tilaa muun muassa katetrointiopetukseen. Toimenpidehuoneessa 6 tehdään keuhkotähystyksiä päivisin1-3 kappaletta. Tutkimuksen jälkeen potilas siirretään välittömästi tarkkailuun joko keuhkopoliklinikalle tai vuodeosastolle. Keuhkotähystyksiin tulevien potilaiden esivalmistelut ja mahdollinen esilääkitys tehdään joko keuhkopoliklinikalla tai vuodeosastolla. Huoneeseen suunnitellaan alipaineistus. Huoneessa on monitorointimahdollisuus. Kaikkien toimenpidehuoneiden yhteyteen tulee WC-tilat ja pukeutumistilaa potilaille. Toimenpidehuoneiden 2 ja 5 yhteyteen tulee potilaille erilliset isommat pukeutumistilat. Tarkkailuhuoneet Potilaiden tarkkailuhuoneita on kaksi ja ne sijoitetaan toimenpidehuoneita vastapäätä. Toiseen huoneeseen mahtuu yksi sänky ja toiseen kaksi sänkyä. Isompaan tarkkailutilaan asennetaan videokamera, jonka kautta kuva välittyy osastonkansliaan. Pienenpää tarkkailuhuonetta voidaan käyttää myös sänkypotilaan odotustilana ennen tähystykseen tuloa. Potilaita seurataan 2-4 tuntia, jos he ovat saaneet rauhoittavaa lääkettä tai jos heille on tehty isompi toimenpide. Hyväkuntoiset potilaat lähtevät kotiin heti toimenpiteen jälkeen. Kahden hengen tarkkailuhuoneessa kummallakin potilaspaikalla on monitorointimahdollisuus sekä happi- ja imupisteet. Pienemmässä tarkkailuhuoneessa ei ole monitorointimahdollisuutta.

7 Toimistotilat Osastonkanslia sijoitetaan käytävän keskivaiheille, toimenpidehuoneiden väliin. Kanslia on osastonsihteerin työtila. Huoneessa säilytetään potilaspapereita ja potilaiden ilmoittautuminen tapahtuu tässä huoneessa. Osastonhoitajan huone on luonteeltaan toimistotila, joka soveltuu henkilöstöhallintotehtävien ja muun muassa potilaiden ajanvarauksien hoitamiseen. Lääkäreiden ja hoitajien toimistotilaa voidaan käyttää toimistotyöskentelyn lisäksi myös potilaiden haastattelutilana. Huoltohuone Huoltohuone on kolmiosainen ja sijoitetaan käytävän keskivaiheille, toimenpidehuoneita vastapäätä. Käytetyt välineet puhdistetaan, huolletaan ja desinfioidaan niin sanotussa likaisessa huoltohuoneessa, joka on alipaineistettu. Huoltotilojen laitehuoneessa sijaitsevat skooppien eli tähystimien läpiantomalliset pesukoneet sekä ultraäänipesukone. Puhtaassa huoltotilassa, jonne tähystimet saadaan läpiantopesukoneen kautta, sijaitsevat skooppien kuivauskaapit. Tässä huoneessa myös pakataan ja säilytetään tutkimus-, hoito- yms. välineitä. Puhdastila on ylipaineistettu. Likaisen huoltohuoneen laitteet palvelevat myös sisätautipoliklinikan tarpeita. Odotustila Potilaiden odotustila sijoitetaan lähelle osastonkansliaa, käytävän toiselle puolelle. Tila toimii myös saattajien odotustilana. Henkilökunnan taukotila Taukotilassa henkilökunnalla on mahdollisuus pitää tauot ja halutessaan myös ruokailla. Taukotilassa voidaan pitää myös osaston henkilökunnan yhteisiä pienimuotoisia neuvottelu-, kokous- ja koulutustilaisuuksia. Jäte- ja siivoushuone Jätehuone toimii jätteiden keräilypisteenä. Sinne sijoitetaan lajitteluohjeiden mukaiset jätesäiliöt jätteiden välivarastointia varten. Jätteiden keräilypiste eriytetään sisätautipoliklinikan käytävän päässä jo olemassa olevasta siivoushuoneesta. Jätteiden keräilypiste on useamman yksikön käytössä. Siivoushuone on siivouskärryn ja siivousvälineiden ja aineiden säilytystila. Lisäksi osastolla on tarvittavat oheistilat kuten WC- ja varastotilat. 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Endoskopiayksikön henkilökuntaan kuuluu yksi osastonhoitaja, kuusi sairaanhoitajaa, yksi perushoitaja ja yksi osastonsihteeri. Lääkäreitä ei ole vakinaisesti sijoitettu endoskopiayksikköön vaan jokainen erikoisala on sijoittanut lääkärityövoimasta tietyn prosenttimäärän endoskopiatoimintaan. Välinehuoltopalvelut ostetaan HUS-Desikolta. Nykyisen henkilökunnan lisäksi olisi tarvetta sekä yhdelle uroterapeutille että yhdelle avanne-/lantiopohjahoitajalle. Yksi sairaanhoitajan vakanssi tarvitaan lisää runsaan viiden vuoden kuluttua. Lääkärityövoima lisääntyy endoskopiatoiminnan laajenemisen

8 myötä. Välinehuoltopalvelujen tarve tulee lisääntymään toiminnan kasvaessa arviolta ½ työpäivää. 6 HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Endoskopiayksikön muutostyöt sijoittuvat Hyvinkään sairaalan vuonna 1975 valmistuneeseen A-osaan 1.kerrokseen. Hankealueen bruttopinta-ala on 573 brm2 ja hyötypinta-ala on 368,5 hym2. 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut Endoskopiayksikön toiminnan tehostamiseksi toimenpidehuoneiden yhteyteen lisätään pukuhuone/wc-tiloja, mikä nopeuttaa potilaiden kiertoa ja mahdollistaa toimenpiteiden määrän lisäämisen. Välinehuolto rakennetaan kolmeosaisena. Likainen puoli, pesutila ja puhdas puoli ovat omia tilojaan. Tämä parantaa hygieniaa ja työskentelyoloja (melu). Henkilökunnan taukotila mitoitetaan henkilömäärään sopivaksi. Taukotila toimii myös neuvottelutilana. 6.3 Rakennustekniset työt Purkutyöt Purku- ja rakennustyöt suoritetaan toimivan sairaalan tiloissa, joten töiden vaiheistukseen ja käytössä olevien tilojen suojaamiseen työmaan haitoilta on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilmanvaihtokonehuonetta laajennetaan ja konehuoneessa sijaitseva porras puretaan, jolloin saadaan tarvittavaa lisätilaa uusille ilmanvaihtokoneille. Konehuoneeseen järjestetään kulku 1. krs käytävältä uudella oviaukolla. Edellä mainitut työt aiheuttavat rakenteellisia muutoksia. Endoskopiayksikön tilajakoa muutetaan. Osa vanhoista seinistä säilytetään. Käytävälinjat säilyvät entisillä paikoillaan. Seinät Uudet väliseinät rakennetaan metallirunkoisina ääneneristettyinä levyseininä. Märkätilojen seinät ovat kiviaineisia. Kuivien tilojen seinät tasoitetaan ja maalataan. Käytävillä ja muissa törmäyksille alttiina olevissa tiloissa seinät suojataan puoleen korkeuteen seinäsuojaverhouksella. Märkätilojen ja WC-tilojen seinät laatoitetaan kokonaan. Osalaatoituksia käytetään keittiötiloissa, kalusteiden välitiloissa ja allastaustoissa. IV-konehuoneissa katto- ja seinäpinnat verhoillaan äänenvaimennuslevyillä.

9 Lattiat Lattiat päällystetään yleisesti hitsattavalla homogeenisella suuntavapaalla ja vahavapaalla muovimatolla ja muovisilla jalkalistoilla. Tarpeen mukaan käytetään puolijohtavaa muovimattoa. Kosteissa tiloissa käytetään liukuestemuovimattoa nostettuna seinille jalkalistaksi. Alakatot Alakatot tehdään huonetiloissa ja käytävillä pääosin akustoivasta alakattolevystä. Märkätiloissa ja WC-tiloissa käytetään hygienialevyä. Ovet Ovet ovat pääosin laminaattipintaisia laitosovia puureunalistoin. Puukarmit ovat rstsuojattuja. Osa ovista on liukuovia. Liukuovien karmirakenteeseen tehdään täyskorkea rst-suojaus. Joissakin ovissa on lasiaukot. Osa ovista on ääneneristettyjä. Porrashuoneen ovi on teräsrakenteinen ja lasiaukollinen palo-ovi. Ilmanvaihtokonehuoneen ovi on umpiteräksinen palo-ovi. Osa ovista varustetaan kulunvalvonnalla. Ovien lukitus uusitaan Hyvinkään sairaalan uuteen lukostoon. Kalusteet Laminaattipintaiset kalusteet tehdään kosteudenkestävästä lastulevystä. Reunoissa käytetään massiivipuulistaa. Välinehuoltotilojen kalusteet ovat rst-rakenteisia (ruostumatonta terästä). Irtokalustehankinnat eivät sisälly hankkeeseen. Materiaalit Materiaalit valitaan potilasturvallisuutta, helppohoitoisuutta, kestävyyttä ja viihtyisyyttä ajatellen. Kaikkien käytettävien pintamateriaalien valinnassa pyritään siihen, että tuotteet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä, pintamateriaaliluokituksen M1 mukaisia tuotteita. Varusteet Tiloihin asennetaan huonekorttien ja HUS-ohjeistuksen mukaiset varusteet. 6.4 LVI-tekniset työt Vaiheistus Saneeraustyö toteutetaan vaiheistettuna, joka aiheuttaa merkittäviä väliaikaisjärjestelmiä LVI-tekniikalle. Seuraavassa on esitetty seikkaperäinen listaus LVI-vaiheistuksesta: Vaihe 0.1 Väliaikainen tuloilmakoje siirretään rakennuksen päätyyn ja liitetään rakennuksen tuloilmakanaviin IV-konehuoneessa (esim. IV-konehuoneen lauhdutusilma säleikköä hyödyntäen). Vaihe 0.2 Nykyisen IV-konehuoneen A1.041 ilmanvaihtokojeiden purkaminen.

10 Ilmanvaihtokonehuoneessa A1.041 tehtävät rakennustekniset työt (väliseinän poistaminen, porrasaukon umpeen rakentaminen, uuden kulkuoven teko, pintojen uusiminen). Vaihe 0.3 Uuden tuloilmakojeen asennus ja liittäminen nykyisiin tuloilmakanaviin. Väliaikaisen tuloilmakojeen liitoskanavien purkaminen. Vaihe 1.1 Vaiheen 1 urakka-alueen saneeraus. Vaihe 1.2 Väliaikaisen ilmanvaihtokojeen siirtäminen vesikatolle sekä liittäminen vaiheen 1 ulkovyöhykkeelle rakennettavaan tuloilmakanavaan (kanavointi ikkunan läpi). Nykyinen vaiheen 2 alueella olevien jäähdytyspuhaltimien kompressorien (1 krs. parvekkeella) ja puhaltimien purku. Vaihe 2.1 Vaiheen 2 urakka-alueen saneeraus. Vaihe 2.2 Tuloilmakanavien lopullinen liittäminen uuteen tuloilmakojeeseeen. Väliaikaisen tuloilmakojeen kanavistojen purkaminen. Vesijohdot ja viemärit Vesijohto ja viemärikalusteet uusitaan koko urakka-alueella. Vesikalusteet ovat sairaalaan soveltuvia hygieniamalleja sekä kaikki käsienpesuun tarkoitetut hanat kosketusvapaita elektronisia hanoja sähköliitynnällä. Käytäville asennetaan 30 metrin välein pikapalopostit. Pikapalopostikaappi sisältää myös kalvovaahtosammuttimen. Kalustevesijohdot uusitaan koko urakka-alueen laajuudelta. Runkolinjat tehdään kuparista ja kalustejohdot ovat muovia uppoasennettuna suojaputkessa. Urakka-alueen vesijohtojen sekä viemäreiden nousulinjat uusitaan 1.kerroksen katosta P- kerroksen kattoon (ja siitä n. 500 mm alaspäin) asti. Kalusteviemärit uusitaan koko urakka-alueen laajuudelta. Kaikki viemärit ovat valurautaa. Lämmitys Nykyiset lämmityspatterit säilytetään. Lämmityspattereiden termostaattiventtiilit ja sulkuventtiilit uusitaan. Nykyiset lattiavalussa menevät patterikytkentäjohdot uusitaan pinta-asennettavina. Pattereiden lämmityksen nousulinjat uusitaan P-kerrokseen. Pattereita ei uusita, ne huoltomaalataan. Ilmanvaihtokojeen lämmityspatteri liitetään nykyiseen IV-lämmityslinjaan IVkonehuoneessa 1-patterijärjestelmän lämmönsiirtimen välityksellä. Jälkilämmityspattereille rakennetaan oma pumppu ja lämpötilasäätöpiiri (+40 30 C), joka liitetään IV-lämmitysverkostoon.

11 Jäähdytys Tilojen jäähdytys toteutetaan pääosin jäähdytetyllä tuloilmalla. IV-kojeen jäähdytyspatteri liitetään nykyiseen vedenjäähdyttimeen. Jäähdytyskojeesta on jo tehty putkistovaraukset IV-konehuoneeseen. Paljon lämpökuormaa sisältäviin tiloihin asennetaan kiertoilmajäähdyttimet. Kiertoilmajäähdyttimet toteutetaan ns. kondensoimattomina eli kiertoilmaa varten rakennetaan oma pumppu ja lämpötilansäätöpiiri (+12 17 C). Höyry ja lauhde Höyryä tarvitsevat laitteet sisältävät oman höyrynkehittimen. Kohteeseen ei rakenneta höyry- tai lauhdeverkostoja. Sairaalakaasut Hengityspaineilma, hengityshappi sekä instrumentti-ilma liitetään nykyisiin sairaalaalueen verkostoihin. Kaikki urakka-alueen kaasujohdot uusitaan täyttämään lääkkeellisille kaasuille asetetut vaatimukset. Tutkimus- ja hoitohuoneet varustetaan hengityspaineilman ja hengityshapen ulosottopistein. Lisäksi kattokeskukset liittyvät paineilma- ja happiverkostoihin. Hengityspaineilma- ja hengityshappiverkostot varustetaan osastokohtaisilla pikasulku- /hätäsyöttöventtiileillä. Verkostoihin tulee paineenvalvonta- ja hälytysjärjestelmä. Lisäksi huoltohuoneisiin asennetaan instrumentti-ilman ulosottopiste. Ilmanvaihto Yleistä Muutosalueen koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan ilmanvaihtokoneiden osalta kokonaisuudessaan. Nykyiset kolme ilmanvaihtokojetta puretaan. Uusi koneistus tullaan toteuttamaan yhdellä pääilmastointikojeella. Koneet, jotka varustetaan lämmöntalteenottojärjestelmällä, sijoitetaan nykyiseen konehuoneeseen. Lämmöntalteenoton poistoilmapatteristo sijoitetaan vesikatolle, josta rakennetaan lämmöntalteenottolinja 1. kerroksen IV-konehuoneeseen. Pääilmanvaihtokone toteutetaan ns. yksipatterijärjestelmällä, jossa yhdellä tuloilmakojeeseen asennetulla patterilla toteutetaan LTO-, lämmitys- ja jäähdytystoiminnot. Lämmitys ja jäähdytysverkostot kytketään järjestelmään lämmönsiirtimien välityksellä. Pääilmastointikojeiden puhaltimina käytetään suorakäyttöisiä keskipakopuhaltimia. Poistoilma toteutetaan nykyisiä vesikatolle meneviä poistoilmakanavointeja hyödyntäen. Vetokaapit liitetään nykyisiin vetokaappien poistoilmakanavointeihin. Aluetta palvelevat poistoilmapuhaltimet uusitaan. Kanavistoissa hyödynnetään nykyisiä kanavointeja. Uudet kanavistot toteutetaan sinkityillä kierresaumakanavilla. Kanttikanavia käytetään vain ahtaiden asennustilojen sitä vaatiessa. Tuloilman runkokanavat eristetään. Päätelaitteet uusitaan koko muutosalueelta.

12 Kanavistoon asennetaan riittävä määrä säätöpeltejä sekä puhdistusluukkuja. Toimenpidehuoneet varustetaan ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Tarvittaessa tilat voidaan alipaineistaa järjestelmän kautta. Palo-osastojen läpivientikohtiin asennetaan kanaviin moottoritoimiset palopellit. Peltien toimintaa ohjaa itsenäinen palopeltien ohjauskeskus. Rakennusautomaatio 1. kerroksen IV-konehuoneeseen sekä 6. kerroksen poistoilmanvaihtokonehuoneeseen asennetaan uudet alakeskukset, jotka liitetään nykyiseen rakennusautomaatiojärjestelmään. Kaikki rakennusautomaation kenttälaitteet liitetään uusiin alakeskuksiin. Automaattinen sammutusjärjestelmä Kohteessa jätetään tilavaraus mahdollisesti myöhemmin toteutettavan automaattisen sammutusjärjestelmän (vesisumusammutus) laajentamiseksi ko. alueelle. 6.5 Sähkö- ja teletekniikka Sähköasennukset toteutetaan standardin SFS 6000/2007 mukaisesti, käyttäen halogeenivapaita kaapelointeja. Purkutyöt Nykyisten tilojen sähköasennukset puretaan kokonaisuudessaan. Nykyiset keskukset puretaan nousujohtoineen pääkeskukselta asti. Purettavat, uusittavat keskukset syöttävät myös muutosalueen ulkopuolella olevia tiloja. Purkutöiden lisäksi joudutaan asentamaan väliaikaisia asennuksia vaiheistuksen edellyttämässä laajuudessa niin, että nykyiset järjestelmät toimivat muutostyön aikana. Sähkötilat Nykyisiä muutettavia tiloja varten rakennetaan uudet keskustilat huomioiden rakentamisen vaiheistukset. Sähkönjakelu ja keskukset Rakennettavia tiloja palvelemaan asennetaan uudet normaalivoiman, turvasyöttöverkon ja UPS-syöttöverkon nousu- ja jakokeskukset. Keskukset liitetään sairaalaan nykyiseen sähköverkkoon uusilla nousujohdoilla. Uudet keskukset palvelevat myös muutosalueen ulkopuolisia sisätautien poliklinikan ja laboratorion tiloja. G2-luokan lääkintätilojen IT-jakelua varten asennetaan lääkintäsuojaerotusmuuntajat valvontalaitteineen. Turvasyöttöverkon keskusten nousujohtoina käytetään palonkestäviä kaapeleita. Tilat luokitellaan lääkintätilojen sähköasennuksia koskevan standardin mukaisesti. Toimenpidehuoneet 1, 2, 3, 5 ja 6 luokitellaan lääkintätilaluokkaan G2, muut tilat luokkaan G1 tai G0. Muutosalueille asennetaan johtoreiteiksi uudet kaapelihyllyt ja johtokourut. Muilla alueilla käytetään pääsääntöisesti nykyisiä johtoreittejä.

13 Asennettavat LVI- ja kiinteät sairaalalaitteet sekä ovikoneistot varustetaan tarvittavilla ryhmä-, ohjaus- ja hälytysjohdoilla. Valaistus Muutosalueen tiloihin asennetaan tilojen käyttötarkoituksen mukaiset valaisimet. Käytävätilojen valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmalla ja aikaohjelman ulkopuolella läsnäolotunnistimilla. Muutosalue varustetaan määräysten mukaisella merkki- ja turvavalaistuksella. Kulunvalvonta Muutosalueelta sekä laboratoriosta aulaan A1.102 johtaviin sisäovien ohjaamista sekä kiinniolon valvomista varten asennetaan kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmän laitteet liitetään nykyiseen järjestelmään. Sairaalassa on Timecon-työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmä, jota täydennetään. Tele- ja turvajärjestelmät Muutosalueelle asennetaan ristikytkentäkaapit, joihin sijoitetaan yleiskaapeloinnin kerrosjakamot ja telejärjestelmien aktiivilaitteet ja pääkytkennät. Antennipistorasioita asennetaan huonekorttien mukaisesti, odotustiloihin sekä henkilökunnan tiloihin. Antennijärjestelmä liitetään nykyiseen yhteisantennijärjestelmään. Muutosalueelle asennetaan kuulutusjärjestelmää varten kaiutinverkosto, joka liitetään nykyiseen äänentoistojärjestelmään. Osastolle asennetaan tiedonsiirtoa ja puhelinpisteitä varten 6A-tasoiset yleiskaapelointipisteet. Tiedonsiirtoa varten asennetaan lisäksi tarvittavat valokuiturasiat valokuituverkkona huonerasialle asti. Yleiskaapeloinnin kerrosjakamoiden ja serverihuoneen talojakamon välille asennetaan optiset runkokaapeloinnit. Langatonta WLAN-verkkoa varten asennetaan yleiskaapelointi pisteet. Tiedonsiirtoverkon aktiivilaitteiden sekä WLAN-tukiasemien hankinta ei sisälly hankkeeseen. Puhelinjärjestelmän runkokaapelit päätetään yleiskaapeloinnin kerrosjakamoihin ja liitetään kiinteistön nykyiseen puhelinjakamoon. Langattomia puhelimia varten asennetaan langattoman puhelinjärjestelmän (DECT) tukiasemia varten yleiskaapelointijärjestelmän pistorasiat. Langattoman puhelinjärjestelmän tukiasemien hankinta ei sisälly hankkeeseen. Muutosalueelle asennetaan huonekorttien mukaisesti aikakelloja, jotka liitetään nykyiseen aikakellojärjestelmään. Neuvottelu-, toimenpide- ja pukuhuoneiden sekä asiakas WC-tilojen oville asennetaan varattu - valot. Toimenpidehuoneiden oven ulkopuolelle asennetaan Toimenpide käynnissä - valot, joiden ohjaus tehdään kytkimellä toimenpidetilan puolelta. Toimistotilojen oville asennetaan sisäänpyyntökojeet ( koputuskoje ). Toimenpide- ja tarkkailutiloihin asennetaan hoitajakutsu- ja lisäapukutsupainikkeet, puheyhteys sekä huonenäyttö. Potilas WC-tiloihin ja haastattelutoimistoon asennetaan hoitajakutsupainikkeet. Kutsunäyttöjä asennetaan lisäksi käytäville, kansliaan, toimistoon ja taukotilaan.

14 Tarkkailutilaan A1.021 asennetaan videokamerat, joiden kuvaa voidaan katsoa kansliassa. Toimenpidetilojen potilasmonitorointi hoidetaan siirrettävällä, langattomalla, akkukäyttöisellä tarkkailulaitteella. Laitteiston hankkii käyttäjä. Sairaalarakennuksen nykyistä päällekarkausjärjestelmää laajennetaan kattamaan endoskopia yksikön tilat. Muutosalueelle asennetaan sairaalakaasujen valvontaa varten hälyttimet, jotka hälyttävät paikallisesti. Hälytystieto siirretään myös rakennusautomaatiojärjestelmään. Muutosalueelle sekä samalla paloalueella oleviin tiloihin asennetaan nykyiseen järjestelmään liitettävä, osoitteellinen, automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Kansliaan asennetaan paloilmoitinjärjestelmän infotaulu. Palohälytystieto välitetään myös hoitajakutsujärjestelmään, jolloin se näkyy järjestelmän huone- ja käytävänäytöissä. Muutosalueelle asennetaan savunpoistojärjestelmän laukaisulaitteet ja automaattiset palo-ovien sulkujärjestelmän laitteet ohjauskeskuksineen. Virve-verkon nykyistä antennikaapelia jatketaan muutosalueelle. 6.6 Kiinteät sairaalalaitteet Vaihe 0: Nykyinen huoltohuone varustetaan kahdella entisellä skooppien pesukoneella, entisellä sairaalavälineiden pesukoneella sekä uusilla RST- kalusteilla. Huoltohuone toimii välinehuoltotilana vaiheen I aikana. Jätteen välivarasto ja siivoustila varustetaan tarvittavilla RST- kalusteilla ja jätteiden lajittelussa tarvittavilla lääketynnyrien tynnyrijalustoilla sekä tietosuojatun paperin keräysastialla. Vaihe I ja II: Välinehuollon likainen huone varustetaan desinfioivalla huuhtelulaitteella, kaatoklosetilla sekä tarvittavilla RST -kalusteilla. Välinehuollon pesuhuone varustetaan neljällä skooppien pesukoneella, joista kaksi on entisiä ja kaksi hankitaan uusina. Lisäksi huone varustetaan läpiantoisella sairaalavälineiden pesukoneella sekä ultraäänipesukoneella. Välinehuollon puhdashuone varustetaan sairaalavälineiden kuivauskaapilla ja neljällä skooppien kuivauskaapilla sekä tarvittavilla RST -kalusteilla. Toimenpidehuoneisiin tulee tarvittavat kattokeskukset, toimenpide- tai tutkimusvalaisimet sekä monitorivarret. Kaksi toimenpidehuonetta varustetaan formaliinityöskentelyn takia vaadittavilla vetokaapeilla. Osaan toimenpidehuoneita sijoitetaan lääkejääkaappi ja/tai lämpökaappi. Tarkkailu A1.021Huone varustetaan tutkimusvalaisimella. Vaiheessa II puretaan vaiheessa 0 rakennettu huoltohuone, tilalle rakennetaan varasto ja kaksi WC-tilaa.

15 7. ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA Suunnittelussa noudetaan HUS:n ohjetta Energiatehokkuuden varmistaminen HUSrakennusinvestoinneissa. Saneerauksen yhteydessä tehtävät muutostyöt parantavat seuraavilta osin rakennuksen energiataloutta: Ilmanvaihtokoje varustetaan tehokkaalla 1-patterijärjestelmän lämmöntalteenotolla (nykyisissä kojeissa ei ole lämmöntalteenottoa). Uusi ilmanvaihtokoje liitetään nykyiseen vedenjäähdytysyksikköön, joka mahdollistaa energiataloudellisemman ja paremman jäähdytysenergiansäädön (nykyisissä kojeissa suorahöyrysteinen jäähdytyspatteri). Käsienpesualtaiden varustaminen elektronisilla hanoilla vähentää vedenkulutusta ja lämpimänkäyttöveden energiankulutusta. Toimenpidehuoneet varustetaan tarpeenmukaisella lämpötilaohjatulla ilmanvaihdolla sekä tehostuspainikkeella. Valaisimina käytetään hyvän valaistushyötysuhteen omaavia valaisimia ja liitäntälaitteina käytetään vähähäviöisiä elektronisia liitäntälaitteita. Valaisinten valonlähteinä käytetään energiatehokkaita ja pitkäikäisiä lamppuja esim. LED-lamppuja. Nousukaapeleiden mitoituksessa ja laitevalinnoissa huomioidaan myös energiahäviöt. Portaiden, aulojen, sekä vähemmän käytettyjen käytävätilojen valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmalla ja aikaohjelman ulkopuolella läsnäolotunnistimilla. 8 TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA 8.1 Tilapäisjärjestelyt Endoskopiayksikön toimintaa ei voida siirtää kokonaan pois nykyisistä tiloista, minkä vuoksi hanke vaiheistetaan kahteen päävaiheeseen. Ennen päävaiheita tehdään niin sanotun 0-vaiheen työt, jolloin uusitaan ilmanvaihtokonehuone, muutetaan nykyinen huoltohuone väliaikaiseksi välinehuoltotilaksi, käytävän päästä olevasta siivoushuoneesta erotetaan jätteiden välivarastointitila, uusitaan porrashuoneen ovi ja sisätautipoliklinikan taukotilasta tehdään toimenpiteiden väistötila. Vaiheessa 1 rakennetaan hissiaulan puoleinen osa ja vaiheessa 2 parvekkeen puoleinen osa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana voidaan väistötiloina käyttää hankkeen toisen vaiheen huoneita siten, että vain kirurgiset endoskopiat ja kystoskopiat voitaneen suurelta osin suorittaa. Huoneiden käyttöaikataulua porrastetaan erityyppisille tähystyksille. Välinehuolto toimii nykyisessä pienessä huoltohuonetilassa, mutta toiminta ei ole täysipainoista tilojen pienuuden vuoksi. Sisätautipoliklinikan henkilökunnan taukotila muutetaan väistönaikaiseksi toimenpidetilaksi, jossa voidaan tehdä gastroenterologisia tähystyksiä. Tilan yhteyteen rakennetaan mahdollisuuksien mukaan WC-tilat. Bronkoskopioille eli keuhkotähystyksille varataan yksi käytössä olevista toimenpidehuoneista aamuisin klo 8-9. Tämä vaikeuttaa kiireellisten endoskopioiden järjestelyä. Vuodeosaston bronkoskopiat järjestetään osasto 3:n tiloissa liikkuvan endoskopiayksikön avulla. Kystoskopiatoiminta siirretään osastonhoitajan huoneeseen.

16 Endoskopiayksikön osastonhoitajan ja osastonylilääkärin toimistotilat siirretään Ekstran alakerran toimistotiloihin. Ekstran tiloissa on ylemmässä kerroksessa sekä hoitajien että lääkäreiden vastaanottotiloja ja alemmassa kerroksessa ATK-yksikön toimitiloja. Lisäksi tarvittaessa voidaan toimistotilaa osoittaa ns. väistöparakista. Ekstran kulloinkin vapaana olevaa tilaa voidaan käyttää potilaiden haastattelutilana. Potilaiden tarkkailu- ja valmistelutila sekä varastotilaa voidaan järjestää endoskopiatiloissa joustaen. Henkilökunnan taukotilana voidaan käyttää joko Ekstran taukotilaa, alakerran aulatilaa tai kirurgian poliklinikan taukotilaa. Väistön aikana endoskopiayksikön toiminta supistuu. Arvioiden mukaan toimenpiteistä voidaan suorittaa noin 60 %. 8.2 Häiriöt työmaan aikana Rakentaminen aiheuttaa häiriötä sairaalan normaaliin toimintaan rakennuskohteena olevan yksikön lisäksi urakka-alueen läheisyydessä olevissa tiloissa. Meluhaitat, kulkureittien muutokset ja katkokset LVIS-järjestelmissä ovat merkittävimmät häiriöt. LVIS-teknisten töiden vuoksi alakattoja joudutaan avaamaan ja asennuksia tekemään myös varsinaisen hankealueen ulkopuolella. Haitta-aluetta ovat ensisijaisesti 1. kerroksen samassa siivessä sijaitsevat tilat sekä alapuolella sijaitsevat P-kerroksen tilat. Endoskopiayksikön kanssa samassa kerroksessa ja palo-osastossa sijaitsevat sisätautien poliklinikka sekä laboratorio/näytteenotto. Rakentamisen aikaisilla suojaseinillä erotetaan toimivat alueet rakennustyömaasta. Kerroksen vesijohtojen ja viemäreiden nousulinjojen uusiminen aiheuttaa selkeää haittaa endoskopiaosaston alapuolella P-kerroksessa sijaitsevissa röntgenosastossa ja kliinisessä laboratoriossa. Haitat ovat sekä käyttökatkoksia että toimintaa rajoittavia. Kerroksen yläpuolisiin osastoihin ja T-kerroksen välinehuoltoon aiheutuu käyttökatkoksia. Kaikkiin ympäröiviin tiloihin aiheutuu myös meluhaittaa. Sähkötöistä aiheutuvat häiriöt sairaalan toiminnalle Hankealueen sähkö- ja televerkostojen liittämisestä nykyisiin verkostoihin aiheutuu haittaa kaapelointitöistä ja niitä varten avattavista alakatoista ja läpivientien tekemisestä johtuen. Laboratorio ja sisätautien poliklinikkatilojen sähkö- ja televerkot liitetään muutosalueen uusittaviin keskuksiin. Haitat keskittyvät lähinnä T-kerroksen huoltokäytävälle ja sen varrella oleviin teknisiin tiloihin sekä 1. kerroksen laboratorion ja sisätautien poliklinikan tiloihin sekä näiden välisille käytäville. Purkutyöt ja väliaikaisasennukset aiheuttavat katkoksia sähkö- ja telejärjestelmien toimintaan muutosalueen ulkopuolella. Sairaala-alueen parkkipaikkatilanne huononee rakennusaikana. 9 HANKKEEN LAAJUUS JA ARVIO KUSTANNUKSISTA Hanke käsittää Endoskopiayksikön peruskorjauksen ja toiminnalliset tilamuutokset.

17 Hankesuunnitteluvaiheen tietojen perusteella Hyvinkään sairaalan Endoskopiayksikön muutostöiden kustannusarvio on elokuun 2011 kustannustasossa 2 150.000. (alv 0 %). Kustannukset jakaantuvat seuraavan erittelyn mukaisesti: Hyvinkään sairaala, Endoskopiayksikön muutostyöt Kustannukset Rakennuttaminen ja suunnittelu 365 000 Rakennustekniset työt 700 000 LVIA-työt 425 000 Sähkötyöt 350 000 Erillishankinnat 310 000 Yhteensä 2 150 000 Kustannusarvioon sisältyy hankeselvitysvaiheen jälkeen suunnitelmiin lisätyt alkuperäisen hankealueen ulkopuolella olevien väistötilojen sekä jätteen välivaraston ja siivoustilan rakentaminen. Hankeselvitysvaiheessa ei suunnitelmassa ollut myöskään ilmastoinnin lämmöntalteenottoa. Kustannusarvio ei sisällä hoitajakutsujärjestelmää. Hankkeen hyötyala on 368,5 hym2 ja bruttoala 573 brm2. Kustannukset ovat 5 835 / hym2 ja 3 752 / brm2. 10 AIKATAULUTAVOITTEET Hankesuunnitteluvaiheen aikataulusuunnitelman mukaan toteutussuunnittelu alkaa lokakuussa 2011, tarjouspyynnöt lähetetään helmikuussa 2012, hallituskäsittely on huhtikuussa 2012 ja rakennustyöt aloitetaan toukokuussa 2012. Työt valmistuvat toukokuun 2013 lopussa. 11 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN Muutostöiden jälkeen endoskopiayksikön sisäisen vuokran arvioidaan olevan 332 000 euroa vuodessa. Rakentamisen jälkeen endoskopiayksikön käyttöön otettavien tilojen hyötypinta-ala on 349 hym2. HUS-tasolla hanke nostaa tilakustannuksia 215 000 euroa vuodessa Vaikutukset henkilökunnan palkkoihin, tarvikekuluihin ja palveluiden ostoon Hoitohenkilökunnan määrä pysyy samana, joten mutta sillä ei ole toimintakuluvaikutuksia. Palveluiden ostojen arvioidaan lisääntyvän 21 500 vuodessa, joista toimisto ja kunnossapitopalvelujen ostot muodostavat 11 500. HUS-Desikon palvelujen ostot ovat 10 000. Lääke- ja hoitotarvikkeiden kustannusten arvioidaan kasvavan 30 000 vuodessa.

18 Vaikutus toimintakuluihin Suoritemäärien kasvun myötä toimintatuottojen arvioidaan kasvavan vuosittain 260 800. ATK-laitteet hankitaan HUS-Tietotekniikan kautta leasingsopimuksella.