trafi/jp lvm/jh VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Samankaltaiset tiedostot
kumotaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 21 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 47/2017

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Onko polttomoottoriautoilla enää asiaa kaupunkeihin? Päästöskandaalin jälkipyykki

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

Valtioneuvoston asetus

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Hallitusneuvos VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASE- TUKSEN MUUTTAMISESTA

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2: :156. lak.yht. 2: dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo No30. sr-2.

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

I L M A I L U L A I T O S

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

1 Excel-sovelluksen ohje

VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

W dt dt t J.

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Ilmavirransäädin. Mitat

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

1. Pitkien kuormien sijoitteluvaatimukset

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

EFG Käyttöohjeet EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

F E . 1. a!? # % b $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

Tasaantumisilmiöt eli transientit

Notor Upotettava. 6

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still

SELOSTUS K muutos 1

DFG/TFG DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

Valtioneuvoston asetus

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen Mekaniikka 2

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

Tietoliikennesignaalit


XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23

Pyörätraktorit Vakolan tiedote 34/83

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

Seinämien risteyskohdat

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Painevalukappaleen valettavuus

Built Environment Process Reengineering (PRE)

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

Muutokset asetukseen ajoneuvon käytöstä tiellä, ajoneuvon tai yhdistelmän käyttöä koskevat säännöt

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

Seinämien risteyskohdat

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Lasin karkaisun laatuongelmat

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. työvoimakustannusindeksistä. (komission esittämä)

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske

Transkriptio:

rafi/jp lvm/jh 19.8.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ajoneuvojen käyösä iellä anneua aseusa muueaisiin. Ehdouksen mukaan kolmiakselisen auon suurin salliu massa koroeaisiin ieyin edellyyksin nykyisesä 26 onnisa 28 onniin. Lisäksi koroeaisiin joidenkin puoliperävaunuyhdiselmien suurimpia salliuja massoja sekä ehäisiin vähäisiä arkennuksia ajoneuvojen massoja ja mioja koskeviin säännöksiin, joilla mahdolliseaan LNG-kuljeusen ja niin sanoujen pylväsauojen ehokkaampi käyö. 1. Esiyksen avoiee ja keskeise ehdoukse 1.1 Tavoiee Ehdousen avoieena on, eä kuljeusyriäjä voiva enisä paremmin valia kuljeusehävään parhaien sopivan kuljeuskaluson silloin, kun siiä ei aiheudu liikaa kusannuksia ienpidolle eikä sillä ole negaiivisia vaikuuksia ympärisölle ai liikenneurvallisuudelle. 1.2 Toeuamisvaihoehdo Kolmiakselisen auon salliun massan koroaminen 28 onniin olisi ehdouksen mukaan mahdollisa vain, kun auossa on molemmilla aka-akseleilla paripyörä. Nykyisä suurempi 28 onnin massa voiaisiin sallia myös auolle, jossa on yksi paripyörin varuseu aka-akseli ja yheensä kaksi ohjaavaa ai ohjauuvaa akselia. Lisäehona voisi olla, eä muu kuin paripyörillä varuseu akseli olisi varuseu renkain, joiden nimellisleveys on vähinään 385 millimeriä. Ahaissa paikoissa käyeäväksi arkoieu auo varuseaan usein ohjaavalla ai ohjauuvalla aka-akselilla, joka ekee auosa keerän myös silloin, kun kaikki akseli ova ala-asennossa. Ohjaavaa akselia ei kuienkaan käyännössä varusea paripyörin, joen paripyörien edellyäminen kahdella akselilla suuremman massan ehona käyännössä poisaa mahdollisuuden ällaisila auoila. Yksiäispyörin varuseujen akseleiden iekuormius on kuienkin Liikennevirason ukimusen mukaan niin paljon paripyöräakseleiden vasaavaa suurempi, eä äsä aiheuuisi huomaava lisäys eiden ylläpiokusannuksiin. Puoliperävaunuyhdiselmälle ja puoliperävaunulle säädey vaaimus käänymisesä ieyjen kaarosäeiden sisällä on ällä hekellä EU-säännöksiä vasaava. Käänyvyyssäännön lievenämisellä voiaisiin helpoaa ajoneuvoyhdiselmän kuormaamisa niin, eä 52 onnin yhdiselmämassa olisi useammassa apauksessa mahdollisa saavuaa yliämää puoliperävaunun elille säädeyä 24 onnin enimmäismassaa. Tämä voiaisiin oeuaa käyämällä puoliperävaunuja, joiden akseliso on normaalia aaempana. Suomen ie- ja kauverkon kannala huonompi käänyvyys ei aiheuaisi suuria ongelmia, koska Suomessa on jo ny EU-säännöksiä lievempiä käänyvyysvaaimuksia esimerkiksi äysperävaunuyhdiselmille. Käänyvyyssäännön lievenämisä ei ole sisällyey ehdoukseen, koska siiä seuraisi, eä Euroopassa yleisesi käyey kaluso ei olisi kaikissa kuljeuksissa kilpailukykyisä. Nykyinen käänyvyyssäänö on lisäksi mahdollisa äyää myös silloin, kun akseliso on normaalia aaempana, jos käyeään puoliperävaunun akimmaisena akselina ohjauuvaa akselia.

Puoliperävaunuyhdiselmän enimmäismassan korous voiaisiin sallia vain sillä ehdolla, eä puoliperävaunun akseleille ulevasa massasa suurin osa kohdisuisi paripyörin varuseuille akseleille. Näin oeueuna säädösmuuos hieman jopa pienenäisi ienpiokusannuksia. Seurauksena olisi kuienkin, eä ajoneuvoyhdiselmien poloaineenkuluus ja pääsö kasvaisiva, jolloin muuoksella saavueava sääsö kuljeuskusannuksissa jäisivä noin kolmasosaan siiä, miä voidaan saavuaa ilman vaaimusa paripyörisä. Lisäksi seurauksena olisi, eä suurempaa massaa ei voisi hyödynää käyämällä Euroopassa yleisesi käyeyä kalusoa. Puoliperävaunun kolmiakseliselle elille salliun massan koroaminen nykyisesä 24 onnisa esimerkiksi 27 onniin helpoaisi yhdiselmän kuormaamisa niin, eä salliuja elimassoja ei ylieäisi. Tämä olisi mahdollisa ehdä käyäen avanomaisia puoliperävaunuja, koska niiden eknisissä hyväksynnöissä on nykyisin useimmien huomioiu ällainen mahdollisuus. Mainiu 27 onnin massa on salliu joissain EUmaissa. Käänyvyyssäännön muuamiselle ei ällöin olisi niin suura arvea. Telimassan korousa ei kuienkaan ole sisällyey ehdoukseen, koska puoliperävaunun akseli on pääsäänöisesi varuseu yksiäispyörin ja muuoksesa olisi seurauksena ierasiusen ja siä kaua ie- ja kauverkon ylläpiokusannusen kasvu. 1.3 Keskeise ehdoukse Kolmiakselisen auon suurin salliu massa koroeaisiin nykyisesä 26 onnisa 28 onniin. Muuos koskisi käyännössä vain kuorma-auoja. Suuremman massan edellyyksenä olisi, eä auon akseleisa kaksi on varuseu paripyörin. Lokakuun 1 päivänä 2013 voimaan ulleeseen säännökseen, jolla salliaan ennen marraskuun 1 päivää 2013 käyöönoeuille kolmiakselisille auoille 28 onnin massa 30 päivään huhikuua 2018 asi, ei asiallisesi ehäisi muuoksia. Edellä kerrou pysyvä muuos ulisi kuienkin koskemaan myös suura osaa siirymäajan poikkeuksen piirissä olevisa auoisa, koska ne äyävä edellä kerrou vaaimukse. Vähinään kuusiakselisen puoliperävaunuyhdiselmän suurin salliu massa koroeaisiin nykyisesä 48 onnisa 52 onniin. Nykyinen 48 onnin massa on mahdollisa saavuaa jo viisiakselisella ajoneuvoyhdiselmällä. Muuoksella paranneaisiin liikenneurvallisuuden kannala äysperävaunuyhdiselmiä parempien puoliperävaunuyhdiselmien kilpailuasemaa ja lisääisiin iekuormiuksen kannala parempien useampiakselisen ajoneuvoyhdiselmien houkuelevuua. Lisäksi ehäisiin pieni äsmennys veävällä euakselilla varuseujen auojen salliuihin massoihin ja yhenäiseäisiin kolmiakselisen auon kaksiakselisen elin massaa koskeva säännös neliakselisen auon kaksiakselisen elin massaa koskevaa säännösä vasaavaksi sekä arkenneaisiin, eä lämpöeriseylle korirakeneelle salliua suurempaa leveyä voidaan sovelaa myös lämpöeriseyihin säiliöajoneuvoihin. 2. Esiyksen vaikuukse 2.1 Taloudellise vaikuukse 2.1.1.Yriysvaikuukse Kolmiakselisen auon ja kuusiakselisen puoliperävaunuyhdiselmän salliujen massojen koroaminen alenaisi kuljeuskusannuksia. Liikennevirason arvion mukaan vaikuus olisi yheensä 71 miljoonaa euroa 15 vuoden aikana. Arviossa on huomioiu se, eä puoliperävaunuyhdiselmissä ei aina voida hyödynää

suurina salliua 52 onnin massaa, koska puoliperävaunun akselisolle salliu 24 onnin enimmäismassa rajoiaa useissa kuljeuslajeissa myös yhdiselmämassaa. Kolmiakselisen auon salliun massan koroaminen helpoaa ajoneuvoyhdiselmien kuormaamisa, koska kuorman sijoielu veoauon ja perävaunun välillä on vapaampaa. Kolmiakselisen auon veäville pyörille ulevan massan koroaminen paranaa ajoneuvon ja ajoneuvoyhdiselmän eenemiskykyä liukkaalla ien pinnalla ja vähenää sien kiinnijäämisisä aiheuuvia viiveiä ja liikeneen ruuhkauumisia. Siirymäkauden säännöksen nojalla yli 26 onnin kokonaispainoa hyödynää ällä hekellä yli 5000 kolmiakselisa auoa. Lisäksi vuonna 2013 ehdyn muuoksen jälkeen on rekiseröiy kolmiakselisia auoja, joka eivä voi hyödynää siirymäkauden poikkeusa, mua joka voiaisiin ehdoeun muuoksen voimaanulua muuoskasasaa nykyisä suuremmalle massalle. Ehdoeujen muuosen vaikuus koimaiselle ajoneuvoeollisuudelle olisi pieni. Ehdoukse voisiva jonkin verran lisää puoliperävaunuyhdiselmien suosioa ja sien hieman vähenää usein koimaassa valmiseavien äysperävaunujen määrää. Toisaala auon ja kahden puoliperävaunun muodosaman yhdiselmän kilpailuaseman lievä paraneminen voi lisää koimaassa valmiseavien niin sanoujen B- railerien myyniä. 2.1.2. Vaikuukse liikenneympärisön ylläpiokusannuksiin Ehdoeujen muuosen vaikuus liikenneympärisön ylläpiokusannuksiin jäisi hyvin pieneksi. Todennäköisesi ylläpiokusannukse kasvaisiva hieman. Liikennevirason arvion mukaan vaikuus olisi yheensä 5 miljoonaa euroa 15 vuoden aikana. 2.2 Vaikuukse viranomaisen oiminaan Ehdoeujen muuosen vaikuus viranomaisen oiminaan olisi vähäinen. Muuokse lisäisivä jonkin verran muuoskasasuksia ja aiheuaisiva Liikeneen urvallisuusvirasolle arpeen iedoaa muuoksisa kasasajia ja muia sidosryhmiä. Siirymäajaksi salliujen suurempien massojen muuuminen joilain osin pysyviksi aiheuaisi arpeen ajoneuvoieojen päiviämiselle ja iedoamiselle. Veävällä euakselilla varuseujen auojen rinnasaminen salliujen massojen osala muihin auoihin vähenäisi Liikeneen urvallisuusvirason myönämien poikkeuslupien määrää 1-3 kappaleella vuodessa. 2.3 Ympärisövaikuukse Ehdoeujen muuosen vaikuus ympärisölle olisi vähäinen. Poloaine on useissa kuljeussuorieissa suurin yksiäinen kusannuserä. Muuokse anaisiva kuljeusyriyksille enemmän vaihoehoja ehokkaimman kaluson valinaan ja siä kaua poloaineenkuluus kuljeussuoriea kohden voisi jonkin verran laskea. Kasvihuonepääsö ja haiallise pääsö ova käyännössä suoraan verrannollisia poloaineenkuluukseen, joen niiden osala muuos vasaisi muuosa poloaineenkuluuksessa. Uusien kolmiakselisen auojen kilpailukyvyn paraneminen suheessa vanhoihin edisäisi jonkin verran ajoneuvokaluson uudisumisa ja vähenäisi siä kaua haiallisia pääsöjä. Muuosen vaikuus raskailla ajoneuvoilla ehävien iekuljeusen CO 2 -pääsöihin olisi karkeasi arvioiden noin 0,7 prosenia ja sien kaikkiin liikeneen pääsöihin yheensä alle 0,1 prosenia. Arvio perusuu siihen osaan kuljeuskusannusen alenemisesa, joka johuu poloaineenkuluuksen vähenemisesä. 2.4 Yheiskunnallise vaikuukse

Liikenneurvallisuus Liikenneurvallisuuden kannala muuoksen odennäköise vaikuukse olisiva pieniä. Kolmiakselisen auon 28 onnin massaa koskevan säännöksen muuaminen koskemaan myös uusia auoja poisaisi suurela osin arpeen jakaa keinoekoisesi vanhojen auojen käyöikää, koska ne eivä enää saisi kilpailueua uusiin verrauna. Ajoneuvokaluson uudisuminen on liikenneurvallisuuden kannala posiiivinen asia. Kolmiakselisen auon massan koroamisella lisääisiin myös veoauon ohjaaville ja veäville akseleille kohdisuvaa massaa sekä muueaisiin auon ja perävaunun välisä massasuhdea asapainoisemmaksi. Toisaala silloin, jos nykyinen neliakselinen auo korvaaan kolmiakselisella sen paranuneen kilpailuaseman vuoksi, apahuu vasaavaa siirymää oiseen suunaan. Kuusiakselisen puoliperävaunuyhdiselmän salliun massan koroaminen lisäisi puoliperävaunuyhdiselmien hyöykuormaa. Hyöykuorman lisäyksen seurauksena saman avaramäärän kuljeamiseen arviaisiin vähemmän ajoneuvoja, millä olisi lievä posiiivinen vaikuus liikenneurvallisuueen, vaikka energiamäärä örmäysilaneessa olisikin suurempi. Muuoksella myös lisääisiin puoliperävaunuyhdiselmien akselimääriä, millä on pääsäänöisesi ajoneuvon käyäyymisä eriyisesi liukkaalla rauhoiava vaikuus. Ajoneuvon liikeneeseen hyväksymisen ehona on, eä se äyää siä koskeva eknise vaaimukse. Raskaiden kuorma-auojen ja perävaunujen eknise vaaimukse ova sama riippumaa auolle salliusa massasa. Jos ajoneuvon salliua massaa koroeaan, on esimerkiksi jarrujen, ohjauslaieiden ja kykenälaieiden mioiuksessa huomioiava korkeampi massa niin, eä ajoneuvo äyää vaaimukse myös korkeammalla massalla. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 21. Auon massa. Pykälän 1 momenin c kohdassa arkenneaisiin, eä auon 26 onnin massan yhenä edellyyksenä oleva veävien akselien varusaminen paripyörillä koskisi vain veäviä aka-akseleia. Nykyinen muooilu on aiheuanu arpeen myönää ajoneuvokohaisia poikkeuslupia, koska auon veävää euakselia ei käyännössä koskaan varusea paripyörin eikä veävällä euakselilla varuseun auon muia pienemmälle massalle ole peruseia. Lisäksi koroeaisiin c kohdassa mainiu akselikohainen enimmäismassa 9,5 onnisa 10,5 onniin. Muuos yhenäisäisi säännöksen 20 :n e kohdan ja 21 :n g kohdan kanssa sekä muuaisi 21 :n 2 momenissa säädeyn siirymäajan säännöksen älä osin arpeeomaksi. Pykälän 1 momenin uudessa d kohdassa salliaisiin kolmiakselisen auon massaksi 28 onnia silloin, kun sen akseleisa kaksi, käyännössä aka-akseli, on varuseu paripyörin. Vaaimuksella paripyörisä lievenneäisiin iehen kohdisuvaa kuormiusa ja saaaisiin nykyisä suurempi osa kolmiakselisella auolla vedeävän ajoneuvoyhdiselmän massasa kohdisumaan paripyörin varuseuille akseleille. Lisäämällä auon veäville akseleille kohdisuvaa massaa myös paranneaisiin auon ja ajoneuvoyhdiselmän eenemiskykyä liukkaalla pinnalla. Veoauolle salliun massan koroaminen lisäisi jonkin verran myös auon euakselille ulevaa massaa ja paranaisi sien ohjaavuua. Lisäksi veoauolle salliun massan koroaminen helpoaisi ajoneuvoyhdiselmän kuormaamisa niin, eä ei ylieä salliuja massoja. Uuden 1 momenin d kohdan lisäyksen johdosa nykyinen d koha muuuisi e kohdaksi, e koha f kohdaksi, f koha g kohdaksi ja g koha h kohdaksi.

Pykälän 1 momenin g kohaan ehäisiin c kohaan ehdoeua muuosa vasaava muuos, jolla arkenneaisiin, eä auon 35 onnin massan yhenä edellyyksenä oleva veävien akselien varusaminen paripyörillä koskisi vain veäviä aka-akseleia. Pykälän 2 momenisa kumoaisiin määräajaksi säädey suurempaa salliua akselimassaa koskeva säännös, koska kyseinen massa salliaisiin 1 momenin c kohdan muuoksella pysyväsi. 23. Auon ja perävaunun yhdiselmän massa. Pykälän 1 momenin a kohaan lisääisiin mainina vähinään kuusiakselisesa auon ja puoliperävaunun yhdiselmäsä, jolle salliaisiin 52 onnin massa. Muuoksella paranneaisiin puoliperävaunuyhdiselmän kilpailukykyä äysperävaunuyhdiselmään verrauna. Esimerkiksi pikän puuavaran ai beonipalkkien kuljeuksessa puoliperävaunuyhdiselmä on usein äysperävaunuyhdiselmää parempi rakaisu. Muuos olisi myös liikenneurvallisuuden kannala peruselu, koska puoliperävaunuyhdiselmä on yleensä halliavuudelaan vasaavaa äysperävaunuyhdiselmää parempi. Puoliperävaunuyhdiselmän enimmäismassan korous helpoaisi myös niin kusuun B-junan eli auon ja kahden puoliperävaunun muodosaman yhdiselmän kuormaamisa niin, eä auolle ja eummaiselle puoliperävaunulle salliu yhdiselmämassa ei yliy. Ajoneuvoyhdiselmän äärimmäisen akselien ja massan välisä suhdea koskevaa 4 momenia ei muueaisi, joen edellyyksenä puoliperävaunuyhdiselmän käyämiselle 52 onnin massalla olisi, eä ajoneuvoyhdiselmän ensimmäisen ja viimeisen akselin välinen eäisyys olisi vähinään 11,8 meriä. Myös ajoneuvoyhdiselmän käänyvyyä koskeva 26 jäisi ennalleen. Pykälään lisääisiin uusi 7 momeni, jossa äsmenneäisiin, eä yhdiselmämassoja koskevia raja-arvoja sovelleaan myös ajoneuvoyhdiselmään, joka muodosaa osan ajoneuvoyhdiselmäsä. Pykälän aiempi muooilu jäää asian ulkinnanvaraiseksi, misä on aiheuunu ongelmia ienvarsivalvonnassa. Ehdoeu säännös vasaisi periaaeelaan yhdiselmän ääriakselivälin ja massan suhdea koskevaa 4 momenin säännösä. 25. Muu päämia. Pykälään lisääisiin uusi 4 momeni, jossa arkenneaisiin, eä 2 momenissa lämpöeriseylle ajoneuvolle salliua suurina leveyä 2,60 meriä saa sovelaa myös säiliöajoneuvoihin, joissa on lämpöerisey korirakenne. Lämpöeriseyn korirakeneen, käyännössä säiliön, seinämän paksuuden ulisi ällöin olla vähinään 45 millimeriä, joka on lämpöeriseyn korirakeneen seinän paksuudelle komission aseuksessa (EU) N:o 1230/2012 säädey minimiarvo. Muuos selkeyäisi yli 22 meriä pikien lämpöeriseyjen säiliöajoneuvoyhdiselmien suurimman salliun leveyden arvon samaksi kuin muilla lämpöeriseyillä ajoneuvoyhdiselmillä. Säiliöajoneuvojen säiliö ova yleensä selväsi ää kapeampia, suurina salliua leveyä arviaan vain kevyiden aineiden, kuen neseyeyjen kaasujen kuljeuksissa. Tällaisia ova esimerkiksi bio- ai maakaasusa valmiseu LNG poloainee. Aseusehdous (muuokse kursiivilla) Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen muuamisesa Valioneuvoson pääöksen mukaisesi

muueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen (1257/1992) 21, 23 ja 25, sellaisina kuin niisä ova 21 ja 23 aseuksessa 407/2013 sekä 25 mainiussa aseuksessa ja aseuksessa 1612/2015, seuraavasi: 21 Auon massa 1. Auoa iellä kuljeeaessa sen massa ei saa yliää seuraavia arvoja: 18 a) kaksiakselinen auo 25 b) kolmiakselinen auo c) kolmiakselinen auo, jos sen veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilmajousieu ai varuseu ilmajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akaakseli on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva massa yliä 10,5 onnia 26 d) kolmiakselinen auo, jonka akseleisa kaksi on varuseu paripyörin 28 e) kolmiakselinen nivellinja-auo f) neliakselinen auo g) neliakselinen auo, jos sen veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilmajousieu ai varuseu ilmajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akaakseli on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva massa yliä 10,5 onnia h) viisiakselinen auo 28 31 35 42 2. Edellä 1 momenin a ai c kohdassa arkoieuun auoon, joka on oeu käyöön ennen 1 päivää marraskuua 2013, sovelleaan 30 päivään huhikuua 2018 kaksi onnia a ja c kohdassa säädeyjä ajoneuvon enimmäismassan arvoja suurempia arvoja (pois). 3. Auon kokonaismassa ei kuienkaan saa yliää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaisela 0,10 merilä, jonka auon äärimmäisen akselien välinen eäisyys yliää 1,80 meriä, 20 onniin: a) 320 kg, jos auo on neliakselinen; b) 350 kg, jos auo on viisiakselinen. 4. Auon massasa vähinään 20 prosenia ulee kohdisua ohjaavaan akseliin ai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauon massasa, auon ollessa kuormau suurina rekiseröinnissä ja käyössä salliua massaa ja äyä aka-akselisolle kohdisuvaa massaa vasaavasi, kuienkin vähinään 30 prosenia ulee kohdisua euakselille. 5. M 2 -, M 3 - ja N-luokan ajoneuvon massasa vähinään 25 prosenia ulee kohdisua veävään akseliin ai veäviin akseleihin.

23 Auon ja perävaunun yhdiselmän massa 1. Auon ja perävaunun yhdiselmän massa ei siä iellä kuljeeaessa saa yliää seuraavia arvoja: a) auon ja puoliperävaunun yhdiselmä: viisiakselisena vähinään kuusiakselisena 52 b) auon ja keskiakseliperävaunun yhdiselmä c) auon ja varsinaisen perävaunun yhdiselmä ai auon, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdiselmä ahi auon, puoliperävaunun ja sen päälle kykeyn oisen puoliperävaunun yhdiselmä aikka auon, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdiselmä: neliakselisena viisiakselisena kuusiakselisena seisemänakselisena kahdeksanakselisena kahdeksanakselisena, jos vähinään 65 prosenia perävaunun massasa ai perävaunujen massasa yheensä kohdisuu akseleille, joka on varuseu paripyörin vähinään yhdeksänakselisena vähinään yhdeksänakselisena, jos vähinään 65 prosenia perävaunun massasa ai perävaunujen massasa yheensä kohdisuu akseleille, joka on varuseu paripyörin 48 44 36 44 53 60 64 68 69 76 2. Edellä 1 momenissa akselien lukumäärää laskeaessa kuusi- ai useampiakselisissa yhdiselmissä ei oea huomioon akselia, johon kohdisuva massa on pienempi kuin viisi onnia. 3. Edellä 1 momenin c kohdasa poikeen seisemänakseliseen ajoneuvoyhdiselmään, jossa veoauo ai varsinainen perävaunu aikka molemma on oeu käyöön ennen 1 päivää marraskuua 2013, sovelleaan 30 päivään huhikuua 2018 enimmäismassan arvoa 64 onnia. 4. Auon ja siihen kykeyn perävaunun ai kykeyjen perävaunujen muodosaman massalaan yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselmän massa ei kuienkaan saa yliää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 onniin 320 kg jokaisela 0,10 merilä, jonka ajoneuvon ai ajoneuvoyhdiselmän äärimmäisen akselien väli yliää 1,80 meriä. Miä ässä momenissa edellä säädeään, sovelleaan myös 1 momenin c kohdassa arkoieun yhdiselmän osana olevaan auon ja puoliperävaunun

ajoneuvoyhdiselmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 onnia. Ajoneuvoyhdiselmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 onnia, auon akimmaisen ja massalaan yli 10 onnin perävaunun eummaisen akselin välin ulee olla vähinään 3,00 meriä. 5. Jos ajoneuvoyhdiselmän massa on yli 68 onnia, ajoneuvoyhdiselmän massasa vähinään 20 prosenia ulee kohdisua veäville akseleille. 6. Massalaan yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselmässä käyeävän auon mooorin ehon on olava vähinään 5 kilowaia jokaisa yhdiselmämassan onnia kohden. Ajoneuvoyhdiselmää, jonka massa on yli 60 onnia, saadaan kuienkin käyää 30 päivään huhikuua 2018, jos auon mooorin eho yliää arvon, joka saadaan kaavasa: 300 kw + 2,625 kw/ x (yhdiselmämassa onneina 60 ). 7. Miä 1 momenin a kohdassa säädeään, sovelleaan myös 1 momenin c kohdassa arkoieun yhdiselmän osana olevaan auon ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdiselmään. 25 Muu päämia 1. Auon ja perävaunun suurin salliu korkeus on 4,40 meriä. Tämä mia ei saa yliyä ajoneuvon ollessa kuormaamaomana ai akselinnosolaie yläasennossa. Jos ajoneuvon korkeus on yli 4,20 meriä, kuljeuksen suoriajan ja kuljeajan on varmiseava, eä kuljeuksen suoriaminen käyeävällä kuljeusreiillä on mahdollisa ilman riskiä osumisesa ien yläpuolisiin rakeneisiin. 2. Ajoneuvon suurin salliu leveys on 2,60 meriä. Kiineälä rakeneelaan yli 22,00 merin piuisessa yhdiselmässä käyeävän muun kuin lämpöeriseyn ajoneuvon sekä linja-auon suurin salliu leveys on kuienkin 2,55 meriä. Museoajoneuvoksi rekiseröidyn linja-auon, joka on liikennekäyössä eninään 50 päivää kalenerivuoden aikana, suurin salliu leveys on kuienkin 2,60 meriä. Henkilöauon (M 1 -luokka) suurin salliu leveys on 2,50 meriä. 3. Keskiakseli- ai varsinaisen perävaunun, jonka suurin rekiseröinnissä ja käyössä salliu massa on yli 3,5 onnia (O 3 - ja O 4 -luokka), leveys saa yliää veoauon leveyden eninään 0,15 meriä. Puoliperävaunun leveys saa yliää veoauon euakselin kohdala miaun leveyden eninään 0,35 meriä. 4. Edellä 2 momenissa arkoieuna lämpöeriseynä ajoneuvona pideään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöerisey ja jonka säiliön seinän paksuus on vähinään 45 millimeriä. --- Tämä aseus ulee voimaan päivänä kuua 20 Helsingissä x päivänä ykuua 20 (Liikenne- ja viesinäminiseri Esielijä)