TV-tuotannon opintopäiväkirja 7.12.2011 Teija Pasanen
Teija Pasanen 2 Sisältö TELEVISIO-OHJELMIEN SUUNNITTELUSTA... 3 MONIKAMERATUOTANNOSTA... 5 MITÄ TEKISIN NYT TOISIN... 9
Teija Pasanen 3 TELEVISIO-OHJELMIEN SUUNNITTELUSTA Tv-juornalismista opin, että haastattelun taustatyöt täytyy tehdä perusteellisesti, mutta tilanteen tullen täytyy osata heittää kysymykset roskiin ja antaa räväkän haastateltavan tuoda itse itsensä esiin. Kannattaa tehdä esihaastattelu paikan päällä esim. nauhurin/kameran kanssa, niin samalla huomaa, miten haastateltava reagoi kameraan. Räikeä persoona luonnossa saattaa jäätyä täysin kameran edessä. Haastateltava lämmitellään ensin, ja jatkossa kannattaa antaa ohjeistus jännittämisen, pyrskähdysten varalle -> lopeta ja pidä tauko. Mikään ei ole leikkaajasta tuskallisempaa kuin muuten käyttis haastatteluääni, paitsi jokaisen lauseen perässä oleva naurun pyrähdys, jota ei pysty leikkaamaan pois. VESILASI JA OMENA! Opin myös sen, että kannattaa varmistaa ensin puhutteleeko tapaamisella oikeaa ihmistä, eikä huomaa sitten esihaastattelussa, että kyseessä onkin eri ihminen ^^. Meillä ei tullut mieleenkään, että samoissa tiloissa työskentelisi kaksi eri yritystä ja kaksi eri koruseppää. Menimme aluksi puhuttelemaan ja esittelemään insertti ideamme väärälle henkilölle. Onneksi oikea henkilökin suostui tulemaan mukaan. Teimme hänestä päähenkilön ja toisesta sepästä sivuhenkilön emmekä maininneet kummankaan yritystä tasapuolisuuden vuoksi. Huomasin myös, kuinka hankalaa on suunnitella ohjelmaa tietylle kohderyhmälle ja että TV- ohjelmat ja elokuvat täytyy olla aina suunnattu tosi rajatulle ryhmälle tai siitä tulee plattu. Analysoimme varhaisnuorten kiinnostuksen kohteita Galaxia varten ja se oli yllättävän vaikeaa. Kanava, jolle tv-sarjaa tehdään täytyy pitää ajan tasalla. Opin myös, että pilotti jaksolla on muukin kuin myyvä tarkoitus. Sarjan pilotilla saadaan karsittua ongelmia etukäteen. Ja leikkaus kannattaa aloittaa kuvausten aikana sillä leikkauspöydässä tarkentuu lopullisesti sisältö ja jaksorakenne.
Teija Pasanen 4 TV-INSERTTIEN TEKO Insertin leikkausksesta opin sen, että insertissä tärkeintä ON ääni. Leikatessa laitetaan ensin speakit+ 100% haastikset toimittajalta saadun käsikirjoituksen mukaisesti ja kerrotaan äänellä tarina. tämän jälkeen lisätään kuvituskuvat ja korostetaan tarinaa speakillä (jälkikäteen nauhoitettu selostus ääni), musiikilla ja grafiikoilla. Varsinkin uutisinsertin täytyy olla kuvalaadultaan huono ollakseen uskottava. Siinä ei saa olla erikoisefektejä, taustaa blurrina ja kuvan oltava hieman jopa rakeista. Valona -insertti toimi kaikille esimerkkinä, kuinka liian hieno kuvitus ja elokuvallinen kerronta ilman speakiä sai insertin näyttämään mainokselta. Insertin alkuun on laitettava 3 sek kuvituskuvaa ennen speakiä ja loppuun kuvahäntää pysäytyskuvana n 10sek, koska nauhaan leikatessa tv:ssä kuva ei saa mennä koskaan mustaan, jottei katsoja hätäänny ihmettelemään menikö telkkari rikki. Puhuvasta päästä ei saa jättää pysäytyskuvaa, vaan ääni otetaan pois. Tv- uutisinserteissä täytyy olla tarkka käsis ja suunnitelma, sillä ei ole aikaa kikkailuille. Kuvamateriaalia on oltava sopivasti, muttei liian paljon, sillä leikkaajalla on vain 1-2 h aikaa leikata ennen insertin ajoa ulos. LEIKKAAJA VASTAA KUVAN JA ÄÄNEN TASOSTA En tiennyt, että inserttien kuvituskuvissa on tiettyjä lainalaisuuksia. Kuvituskuvista opin: käytä 10 sek kuvaa -> panorointi 10sek -> kuvaa 10 sek -> kolmen kuvan kuvitus -> kertoo tarinan PALJON YKSITYISKOHTIA tallenna kuvituskuvissakin ääni tullessasi kohtaukseen käytä laajaa panorointia, sisääntulo -> paikan esittely kuvilla täytyy tuoda tarina leikkaajalle selväksi kuvaa sisääntulot ja poismenot -> leikkaajalle matskua MIETI HAASTIS PAIKKA- > EI TYLSÄ PIMEÄ HUONE ota irti paikasta kaikki toiminnalla ->kaikki paikasta saatavat äänet ja tekemiset esim. navetta -> lypsäys, eläinten hoito, tallityöt, ei pelkästään kököttämistä puuseinää vasten haastattelukuvissa katseensuunta TÄRKEÄ
Teija Pasanen 5 Äänileikkauksesta opin mm. että speakin äänen laatuun vaikuttaa tila, etäisyys, kenelle puhuu, samanaikainen toiminta ja tavoite. Nämä tekevät speakista aidon kuuloisen. Intonaatio eli painotus tulee luonnostaa luonnollisesti eli ei saa lukea paperista. Mitä rikkaampi puhe (murre, slangi, sanasto) sen parempi ja luonnollisempi puhe on. Leikkauksessa ei saa leikata kaikkia nonverbaalisia ääniä (huokaisut, hmm, ööh) pois, sillä ne kertovat tunteista. Muutama termi tuli myös selkeytettyä: score= erityisesti sävelletty ja sourse = mitä tahansa musaa. MUSIIKILLA JA TEHOSTEILLA OLTAVA FUNKTIO MONIKAMERATUOTANNOSTA Signaalitekniikasta Opettelimme monikameratuotannon signaalienvetoa PNC-, RCL- ja virtapiuhojen avulla. Kokosimme koko laitteiston mm. CCU (keskushommeli), mikseri, kuvatarkkaamo, tallentavat ja toistavat nauhurit, monitorit PRGM:lle, PREVikalle, kolmelle kameralle, nauhurille, ja TG:lle (tekstikrafiikka). Kasasimme sen opettajan johdolla pariin otteeseen, hommaa helpotti se, että piuhat oli nimetty ja numeroitu. Impro TV showssa sain Jonnan kanssa kasata saman setin ilman opettajan ohjausta. Videpen autoa en päässyt testaamaan. Varsinaisesti en koskaan pystynyt kokonaan sisäistämään, mitä signaalia menee mistäkin laitteesta, milläkin johdolla ja mitä varten. Mutta jotain jäi mieleen mm. sen että kaikista laitteista meni synkronisointi piuha johonkin laitteeseen. Kuva meni kameroista kuvatarkkaamoon ja sitä kautta mikseriin ja sieltä monitoreihin. Ja jotenkin tämä signaali vedettiin nauhoittavalle nauhurille. Varsinainen johtohelvetti. Johtojen vetoja voisi luetella vaikka kuinka, mutta niiden merkityksiä olisi pitänyt opetella paremmin. Tai sitten en vain ole sellainen ihminen joka jotain johdoista ymmärtää. Minulle riittää, että osaan vetää virtajohdon tietokoneeseen, laittaa hiiren ja näppiksen johdon paikalleen ja jos vielä näyttöön osaan laittaa johdot niin sillä hyvä. Monikamera harjoitukset Vedimme ekalla harjoitusviikolla lyhyitä vetoja niin, että jokainen kiersi lähes jokaisen työtehtävän läpi. Minä kokeilin miksaamista, kuvaamista, TG:tä, nauhuria, kuvatarkkailijana oloa, valopöytää, ja katselin äänimiksaajan työtä. Jouduin muutaman
Teija Pasanen 6 kerran kameran eteenkin, mikä kumma kyllä oli pelottavampaa kuin mikään muu. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä ja sain koulusta irti eniten tähän mennessä. Koko monikameratuotanto prosessi, työnkuvat yms. tuli uutena asiana ja sisäistämistä oli paljon. Opin monikameratuotannon komentokielen, eri työtehtävien roolin ja tärkeyden. Opin, kuinka tärkeää ohjaajan on olla rauhallinen, sillä sen hermoilu saa koko junan karkaamaan raiteilta. Muukin porukka kärsii huonosta ohjaajasta. Samoin kuvaussihteerin rooli on toooosi tärkeä. Tämä laskee aikoja seuraavaan studioon, bumperiin, inserttiin yms. ja pitää ryhmän ajan tasalla missä ollaan ja mihin mennään seuraavaksi. Studio-ohjaajan tärkein tehtävä on kuvaussihteerin huutojen toisto studio väelle, merkkien anto ja mihin kameraan aloitetaan tai lopetetaan. Selkeä käskytys kameroille liikkesitä ja kuvakooista helpottaa niidne yhteistyötä. TG: Johdonmukainen käskytys ja ennalta sovitut TG:t helpottavat TG:n työtä. Jos ohjaaja unohtaa TG niin se on turhauttavaa. Katrin ohjeet ja tapa laittaa TG oli minulle helpoin, sillä tiesin aina milloin ja minkä kokoisille kuville ne tulee ja hän ohjeisti ne minulle tarkasti siinä järjestyksessä kuin oli suunnitellut. On tosi turhauttavaa arvailla kenen TG:n ohjaaja haluaa miksata seuraavaksi kun kuvat pomppivat haastateltavasta juontajaan kokoajan. Miksaaja: Improshowssa sain harjoitella miksaamista oikein olan takaa. Kolme tunnin harjoitusta studiossa ja itse show Yo-teatterilla oli 3h. Opin sorminäppäryyttä ja samaan aikaan katsomaan kuvamonitoreja kun sormet juoksee mikserillä. Sekä myös ennakoimaan mitä ohjaaja haluaa ja tarjoamaan previkkaan seuraavaa kuvaa. Nauhuri: opin kelaamaan nauhat oikeisiin kohtiin ja nollaamaan aikakoodin nauhoittavasta nauhurista. Osasin nauhojen vaihdon hyvin. Kuvatarkkailija: Kuvatarkkailijan kannalta tasainen valo on paras, ei mustia eikä valkoisia vaatteita. Opin käyttämään tarkkailupöytää, scooppeja ja mittareita säätääkseni oikean valoisuuden, mustan tason ja valkotasapainon. Valopöytä: Jonna näytti miten se toimii ja kokeilin sitä kerran. Opin perusteet mutta liukujen käyttöä pitäisi harjoitella. Valopöydällä voi tallentaa eri valotilanteita. Monikamera harjoitukset messuporukoissa Harjoittelimme kädentaitomessuja varten messuryhmissä ja kukin omassa tehtävässään. Olin kolmessa lähetyksessä TG. Harjoittelin hyvin vanhalla koneen rämällä, jossa oli hankala TG-ohjelma. Lisäsin nimet valmiiseen tg pohjaan, jonka grafiikka ryhmä oli tehnyt. Jouduin kirjoittamaan harjoituksissa nimet lennosta, mutta se oli hyvää harjoittelua. Huomasin, että jokaisella ohjaajalla oli oma tapansa ohjata, ja miten he halusivat TG:nsä. Katrin tapa oli selkeä, mutta muilla jouduin arvailemaan, mitä he kulloinkin haluavat. Olin valmiina seuraavan TG:n kanssa pitkän aikaa ja sitten se miksattiin väärälle henkilölle. ARGGG. Kun taas koetti tarjota sitä Tg:tä jonka kuva oli ulkona, olin aina kuvan jäljessä ja
Teija Pasanen 7 ohjaaja ja minä turhauduimme. Sovimme lopulta lähetyksiin, mitkä TG:t tulee ja missä järjestyksessä. Minun tehtävä oli muistuttaa niistä, ja jos joku jäi välistä, niin hypättiin vaan seuraavaan. Lopulta se yhteistyö löytyi, vaikka välillä tuli sellainen turha olo, ettei mun hommaa arvostettu ja kaikki muu meni mun homman edelle. Pystytystä ja lavastusta Pystytystä messuhallissa ke Itse Videpen autolla en ollut signaalitekniikan tiimoilta rakentamassa, eikä valotiimiin mahtunut auttamaan. Rekvisiittaa autoin kaikissa mitä pystyin ja roudasin kamaa. Katsoin strussi kehikon rakennusta ja näin ekaa kertaa sellaisen rakentamisen, nyt tiedän periaatteen, kuinka se pystytetään to Lavastus ja studio viimeisteltiin. Videpe näytti kuinka monikamera-auton vehkeet toimii. Opettelin Videpen auto yllä, alla tulostamani tiimarijuliste TG-koneen käyön. Heillä oli uusi kone ja uusi ohjelma ja opin, että TG-tyyppi voi itsenäisesti laittaa TG:t ruutuun niin studiohaastattelun kuin insertinkin aikana. Harjoittelimme kukin ryhmä läpi oman settimme, eli minä kolmessa ryhmässä. Vedimme studiopalaverin ja harjoitukset. Harjoittelin vain laittamaan TG:t valmiiksi mutten miksannut niitä ulos, miksaaja hoiti sen. Kaiken varalta en viitsinyt ottaa käyttöön uutta tapaa, kun koulussa oltiin kumminkin 3viikkoa harjoiteltu vanhalla tavalla. Harmittaa jälkikäteen. Olisi pitänyt koko to päivä harjoitella uutta tapaa ja miksata lähetyksissä itse ulos TG:t niin olisin päässyt enemmän vastuuseen. pe
Teija Pasanen 8 Minä kävin aamusta tulostamassa 4 tiimarin jättimainosta, ja TAMK, messu ja tiimari A3 ja A5 mainoksia. Minun lähetys oli iltapäivällä. Autoin lavastusta julisteiden laittamisessa. Katselin läpi ekan lähetyksen taukotilasta. Oma lähetykseni alkoi 16.00. Meillä oli studio palaveri, sitten nopea harjoitus ja sitten teimme loistavan suoran lähetyksen. Tein kaikkiin omiin ryhmiini lopputekstit ja reppariryhmien inserttteihin TG:t. En tehnyt yhtään virhettä lähetyksessä, vaikka jännitti ihan sikana. Reppariryhmien TG-tietoja sai odotella viime sekunneille ja oli kiire kirjoittaa ja tasata ne oikein, mutta hyvin se meni. Otto ohjasi viimeisen lähetyksen studio palaveri by Topi Tirri la Minä olin molemmissa lähetyksissä. Sama rulianssi, en juuri muista yksityiskohtia, jännitin kai liikaa. Oli harkat ja sitten suora lähetys. Taas oli harkat ja sitten suora lähetys. Sain ihan itse laittaa ekan lähetyksen reppari ryhmän TG:t ulos, sovin vaan miksaajan kanssa, että hän laittaa TG:n ulos ja minä laitan tyhjä-tg-tyhjä. Se oli hieno tunne, että osasin tehdä extemporee jotain uutta. Olisi pitänyt hoitaa kaikki TG:t niin, mutta en epävarmuuttani rohjennut. Illalla purimme taukotilan, autoin strussien siirtämisessä ja purimme kimpsut ja kampsut alle 2h ja lähdimme kotiin. AIVAN MAHTAVA VKL!
Teija Pasanen 9 Minä TG työssäni MITÄ TEKISIN NYT TOISIN Olisin harjoitellut to TG:t itse miksaamaan ja hoitanut itse lähetyksessä täysin itse TG:tten miksaamisen, vaikka ohjaajan komennolla tai ilman. Siitä olisi oppinut enemmän. Signaalitekniikkaan olisi pitänyt pystyä paneutumaan/ymmärtämään paremmin, miksi piuhat meni niin kuin meni. Myöhästelin usein studiopalavereista, koska olin joko autossa tekemässä lopputekstejä, TG:tä tai muuten vaan keskityin johonkin ja ajan taju katoaa. Täytyy opetella seuraamaan kelloa vaikka keskittyykin johonkinolisin voinut kokeilla kaiketi vastuullisempiakin työtehtäviä ekan viikon harjoituksissa, mutta vastuu pelottaa minua enkä halunnut siksi ottaa kauhean vastuullista hommaa messuillakaan, koska pelkään mokaavani. Seuraavalla kerralla koetan ottaa rohkeasti vastuuta asioista.. Olin ylpeä siitä, että sain ihan itse hoidettua suurkuvatulosteet ja otin siitä vastuuta ihan alusta asti ite. Aluksi vastuu painoi ja pelotti, mutta onneksi sain homman hoidettua kunnialla. Insertin kuvaamiseen en jatkossa kuluttaisi niin paljon aikaa. Nopeasti ja ytimekkäästi tarvittavat kuvat ja valmiiksi pureskellussa järjestyksessä ja kuvakooissa. Kiitos ja kumarrus kaikille! LISÄÄ KUVIA
Teija Pasanen 10