Vapaaehtoisohjelman rakentaminen työyhteisölle

Samankaltaiset tiedostot
Työyhteisön vapaaehtoisohjelman rakentaminen

Työyhteisön vapaaehtoisohjelman rakentaminen

Työyhteisön vapaaehtoisohjelman rakentaminen yhdistykselle

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus,

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

Tiimin muodostaminen seurassa

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

- Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja käytännön kentästä.

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

IPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Lahden 4H- yhdistys ry Neljänkaivonkatu LAHTI

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa

Muutosta ja tuloksellisuutta yhteistoiminnassa

Terveellinen ruokavalio raskausdiabetesta sairastaville

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Viesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka

Osaston askeleet aluetyöntekijä vapaaehtoisen rinnalla, vapaaehtoisen rooli

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

RAKSAKYMPPI käytännöksi

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa Finlandiatalo

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Vapaaehtoistoiminta on muuttunut mitä nyt tehdään? Näin meillä: case-esimerkkejä pop-up-luontoisen vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä

Diabetestukiryhmä PALVELUPROJEKTIN SUUNNITTELUOPAS

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Hankeidea

Fokusprosessia ohjeet

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

1 The Project Description Describe your project or volunteering activity and your participants

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Esitys vuosikokoukselle

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, Dipl. Social Scientist Peter Hilger

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Aloitetoiminnalla voi olla monia tavoitteita

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

Laadukkaan vapaaeht oist oiminnan t arkist uslist a


Lappeenrannan tiedekirjasto yhteinen kirjasto INFORMAATIOALAN AKATEEMISET RY:N SYYSSEMINAARI ULLA OHVO

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

-seminaari Kisakallio

Kun nuori tulee töihin

HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA!

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suorituksen johtamisen murros ja Osaavan käyttöönotto

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Transkriptio:

Kumpulantie 1 A, 6. kerros, 00520 Helsinki Lisätietoja: Suunnittelija Jatta Vikström jatta.vikstrom(at)kansalaisareena.fi p. 050-5903322 Vapaaehtoisohjelman rakentaminen työyhteisölle Prosessiopas Miksi työyhteisö tarvitsee kirjallisen ohjelman vapaaehtoistoimintaansa? Ohjelma määrittelee vapaaehtoistoiminnan merkityksen organisaatiolle selkeyttää ja ohjeistaa käytännön yhteistyötä ja toimintaa toimii työyhteisössä markkinoinnin ja tiedottamisen välineenä Miksi vapaaehtoisyhteisö tarvitsee kirjallisen ohjelman työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaansa? Ohjelma määrittelee työyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan merkityksen vapaaehtoisyhteisölle selkeyttää ja ohjeistaa käytännön yhteistyötä ja toimintaa toimii yhteisössä markkinoinnin ja tiedottamisen välineenä

Tarvitaanko ammattitaitoista välittäjää? Välittäjä auttaa rakentamaan onnistuneita työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmia ja helpottaa sopivien työyhteisöjen ja vapaaehtoisorganisaatioiden kohtaamista! Välittäjällä on hyvä paikallistuntemus ja verkosto-osaaminen sektorirajat ylittävät yhteistyösuhteet ja -taidot halu ja ammattitaito vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen kumppanuusosaaminen luovia ja joustavia työskentelytapoja ja käyttökelpoisia työkaluja: o kokemusta ja kuvauksia muista ohjelmista o Hyviä Käytäntöjä o projektinhallinnan työkaluja o tiedotus- ja motivointimateriaalia ajantasainen verkoston toimijoiden ja toiminnan tuntemus kyky ennakoida tulevia suuntauksia neuvottelutaito ideoiden yhteensovittamisessa Välittäjä tunnistaa ja auttaa yhdistämään eri osapuolten tarpeet, odotukset ja mahdollisuudet tekee ehdotuksia ja kerää ideoita sopii konsultointitason ja tukee projektinhallinnassa aktivoi ja huolehtii aikatauluista auttaa ongelmatilanteissa Sekä sovitulla tavalla ja sovitussa määrin huolehtii vapaaehtoisohjelman hallinnasta ja läpiviemisestä järjestää tarvittavat yhteistyötapaamiset tekee työpaikkakäyntejä suorittaa riskiarviointeja ja valmistelee riskienhallintasuunnitelmat tekee terveys- ja turvallisuustarkastuksia ja valmistelee tarvittavat turvallisuussuunnitelmat kouluttaa, valmentaa ja ohjaa huolehtii tiedottamisesta ja julkisuudesta sekä tiedotusmateriaaleista huolehtii seurannasta ja arvioinnista huolehtii tunnustus- ja kiitosprosesseista

Vapaaehtoisohjelman rakentaminen Prosessiopas työnantajille, työyhteisöille ja työntekijöille 1. Perustiedot 1.1 Yhteisö: 1.2 Vastuuhenkilö: 1.3 Puhelin/s-posti: 1.4 Työryhmän jäsenet: 1.5 Työryhmän työskentelyaikataulu ja muuta sovittua:

2. Nykytilanteeseen tutustuminen 2.1 Selviättekö ohjelman rakentamisesta itse vai tarvitsetteko ulkopuolista apua? Mistä voisi kysyä? Kuka ottaa yhteyttä? 2.2 Kenellä olisi jo kokemusta? Keiden avainhenkilöiden, mm. tiimijohtajien kanssa tulisi keskustella asiasta heti suunnittelun käynnistyessä? 2.3 Millaisiin toimintoihin työntekijänne haluaisivat osallistua? Voisiko asiaa selvittäviä kysymyksiä lisätä esim. osaksi (henkilöstö)kyselyä? 3. Tukea asialle koko organisaatiolta 3.1 Millä tavalla vapaaehtoisohjemaa markkinoidaan organisaationne sisällä? Vastuuhenkilö? Esittäkää menestyksekkäitä ohjelmia yrityksistä, jotka toimivat samalla alalla. Järjestäkää tutustumismahdollisuuksia toimintoihin ja kertokaa syntyvistä hyödyistä. Etsikää liittolaisia, keskustelkaa henkilökohtaisesti asialle jo myönteisten johtajien kanssa ja pyytäkää heiltä apua ja tukea asialle. Aloittakaa selkeällä organisaation toimintaan liittyvällä projektilla, jonka on mahdollista tuottaa helposti havaittavaa lisäarvoa. Keskijohdon tuen saaminen on tärkeää mutta haasteellista, sillä ohjelma vaikuttaa eniten juuri heidän työhönsä. Selittäkää heille, mikä ohjelma on, ja miten se toimii. Kertokaa hyödyt ja kuinka tärkeässä asemassa he ovat ohjelman onnistumisen kannalta ja kuinka he voivat tukea hanketta.

4. Yhdessä työntekijöiden kanssa 4.1 Työntekijöiden tulee tuntea vapaaehtoisohjelma omakseen. Miten työtekijät osallistuvat ohjelman rakentamiseen? Järjestäkää tilaisuuksia, joissa ohjelmaa työstetään yhteistyössä henkilöstön kanssa ja perustakaa työryhmä asiaa varten. Tiedottakaa avoimesti ja kuunnelkaa työntekijöitä. Huolehtikaa, että työtekijät ovat tietoisia tarjolla olevasta tuesta ja osaavat käyttää sitä. 5. Tarpeiden ja päämäärien määritteleminen 5.1 Miksi työyhteisöllenne rakennetaan vapaaehtoisohjelma? Miten ohjelma toteuttaa businesstavoitteita ja strategioita? Onko vapaaehtoisohjelma osa työyhteisön laajempaa sosiaalisen vastuun ohjelmaa? Onko tavoitteena julkisen imagon parantaminen? Onko tavoitteena työntekijöiden yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen? Onko tavoitteena tiimien koulutus ja kehittyminen? Onko tavoitteena avustaa/auttaa niitä lähiyhteisöjä, joissa ohjelma toteutetaan? Onko tavoitteena lisätä työntekijöiden sitoutumista työnantajaan? Onko tavoitteena vahvistaa työyhteisön sisäisiä arvoja?

5.2 Mitkä ovat vapaaehtoisohjelmanne päämäärät? Mitä sen avulla halutaan saavuttaa? 5.3 Mitä organisaation sisäisiä rakenteita on olemassa, joita voitaisiin käyttää/hyödyntää ohjelman rakentamisessa ja toteuttamisessa? (sisäiset lehdet, ryhmät, clubit, ) 5.4 Mitä ulkopuolista apua/tukea ohjelman luomiseksi on tarjolla (asiantuntijoita, organisaatioita, )? 5.5 Mitä/millaista/miten vapaaehtoistyötä haluatte tehdä? 5.6 Miksi odotuksia työntekijöillä on vapaaehtoisuudesta? 6. Ohjelmamalli 6.1 Mitä kirjalliseen ohjelmaanne sisällytetään? Perustelut, hyödyt ja vapaaehtoistoiminnan arvon tunnistaminen Päämäärät ja tavoitteet Käytännön periaatteet: mm. työajan käytölle, In Kind- ja taloudelliselle hyväntekeväisyydelle, vapaaehtoisprojektien valintaperusteet Tiedottaminen Yhteistyö Seuranta ja arviointi Resurssit

6.2 Millaiset ovat vapaaehtoisohjelmanne periaatteet ja käytännöt? Mahdollista kaikille työntekijöille? Palkallisella työajalla? Palkattomalla työajalla? Työaikajoustoin? Osana senioriohjelmaa? Kertaluonteisina tapahtumina? Osana tiimikoulutusta? Pitkäaikaisen sitoutumisen mahdollistavana säännöllisenä työaikapanostuksena? Asiantuntujavaihtona? Mentorointina? Lyhytaikaisena sijoituksena? Pitkäaikaisena sijoituksena? Johtokuntatyönä Kehityksellinen toimeksiantona (esim. koulutuksellinen, tiimiytys) Komennuksena (esim. 6-12 kk, mm. eläkkeelle siirtymisen tai rakenteellisten muutosten yhteydessä) 7. Kumppanuuden muodostaminen 7.1 Missä vapaaehtoisorganisaatioissa työtekijänne haluaisivat työskennellä, ja mitä/millaista/miten työtä he haluaisivat tehdä? 7.2 Mitä vapaaehtoisorganisaatioita tunnette entuudestaan?

7.3 Mistä saisitte lisää tietoa muista vapaaehtoisorganisaatioista? 7.4 Mitkä ovat ohjelman hyödyt ja intressit eri osapuolille (työnantajalle, työntekijöille, vapaaehtoisorganisaatiolle)? Mitä lisäarvoa ohjelma tuottaa kullekin osapuolelle? 7.5 Miten etenette sopivien partnerien löytämisessä? Vastuuhenkilö? 8. Resurssien kohdentaminen 8.1 Mitä taloudellisista vaikutuksia (kustannuksia, tuloja) vapaaehtoisohjelmalla on budjettiinne? 8.2 Onko budjetti määritelty ja kuka vastaa taloudesta? 8.3 Kuinka paljon aikaa ja mitä muita resursseja on käytettävissä etukäteissuunnitteluun?

8.4 Mitä henkilö- ja materiaaliresursseja ohjelman toteuttaminen edellyttää? 8.5 Kuka yhteisössänne on vastuussa työyhteisöille suunnatuista vapaaehtoisohjelmista kokonaisuutena? 8.6 Oletteko neuvotelleet vapaaehtoisorganisaation kanssa kustannusten jakamisesta/kattamisesta? Mitä on sovittu? 9. Oikeat työt oikeille vapaaehtoisille 9.1 Vastaavatko tarjolla olevat vapaaehtoistehtävät työntekijöidenne odotuksia? 9.2 Edellyttääkö vapaaehtoisohjelma työntekijöiden ja sopivien tehtävien täsmäämistä? 10. Työpiste ja matkustaminen 10.1 Onko vapaaehtoistoiminnan työpiste helposti saavutettavissa? Miten olette huomioineet vapaaehtoisohjelmaanne liittyviä matkustustarpeet?

10.2 Syntyykö vapaaehtoisohjelmaan osallistuville matkakustannuksia? Mitä olette sopineet kulukorvauskäytännöistä? 11. Koulutus 11.1 Miten tarvittava perehdytys ja koulutus on organisoitu? Kuka vastaa koulutuksista? 11.2 Millä tavalla ja kuinka paljon työntekijöillänne on mahdollisuus osallistua vapaaehtoisyhteisön järjestämään koulutukseen? 12. Vakuutukset 12.1 Kattaako vakuutusturvanne vapaaehtoistoiminnan? Oletteko tarkistaneet vapaaehtoisorganisaation vakuutusten kattavuuden? Vastuuhenkilö? 13. Luottamuksellisuus 13.1 Oletteko selvillä salassapitovaatimuksista? Oletteko allekirjoittaneet tarvittavat salassapitosopimukset? Vastuuhenkilö?

14. Oikeudet ja velvollisuudet Vapaaehtoiset työntekijät Hyväksyttekö tarvittavat etukäteistarkastukset? Sitoudutteko teille tarjottavaan koulutukseen/perehdyttämiseen? Sitoudutteko suorittamaan sovitut tehtävät sovitussa aikataulussa? Sitoudutteko noudattamaan tehtävänkuvauksia ja sovittuja käytäntöjä? Sitoudutteko käyttäytymään hienotunteisesti sekä vaitiolovelvollisuuteen ja yksityisyyden suojaan? Sitoudutteko ilmoittamaan vapaaehtoistoimintaan liittyvät epäkohdat ja ongelmat vastuuhenkilöille? Sitoudutteko toimimaan ammattimaisesti ja edustamaan työnantajaanne kunnioittavalla tavalla? Sitoudutteko raportoimaan työnantajallenne vapaaehtoisohjelman kokemuksista? Työnantaja Sitoudutteko vapaaehtoisohjelman toimintaan? Sitoudutteko kirjaamaan selkeät vapaaehtoisohjelman periaatteet ja politiikan? Sitoudutteko määrittelemään vastuuhenkilöt ja varmistamaan heidän mahdollisuutensa neuvotella vapaaehtoisohjelmasta vapaaehtoisorganisaation kanssa? Mikäli vapaaehtoistoiminta tehdään työajalla, sitoudutteko irrottamaan sovitun henkilökunnan sovittuna aikana? Sitoudutteko avoimesti keskustelemaan kaikista tiedotus- ja markkinointitoiminnoista, joita haluatte liittää vapaaehtoistoimintaan? Sitoudutteko keräämään ja seuraamaan palautetta vapaaehtoisohjelmaan osallistuneelta henkilökunnaltanne? 15. Tiedottaminen, markkinointi, rekrytointi ja promootio Suusta suuhun rekrytointimenetelmä toimii. Pyytäkää vapaaehtoisia puhumaan asiasta työtovereilleen. Saakaa se kuulostamaan hauskalta!! Tehkää henkilöstölehteen juttuja vapaaehtoisista. Kutsukaa vapaaehtoisyhteisön edustajia kertomaan työntekijöille vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja mahdollisuuksista. Personoikaa ohjelma antakaa sille porukassa nimi! Huolehtikaa siitä, että ohjelman mahdollisuudet ovat kiinnostavia ja niitä on riittävästi. Kertokaa selkeästi, mitä merkitystä vapaaehtoisuudella on. Kertokaa, miten organisaationne on ohjelmaan sitoutunut, ja mikä on sen osuus osallistumisesta.

15.1 Miten työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmanne lanseerataan? Vastuuhenkilö? 15.2 Miten vapaaehtoisohjelmasta on tiedotettu sisäisesti ja raportoitu ulkoisesti? Tiimikoulutukset/tiedotukset Internetsivut Ilmoitustaulut Henkilöstölehdet Ilmoitukset Tiedotustilaisuudet 15.3 Miten tiedonkulusta huolehditaan jatkossa? Vastuuhenkilö? 15.4 Oletteko neuvotelleet ja sopineet julkisuudesta yhteistyössä vapaaehtoisorganisaation kanssa? Mitä on sovittu? 15.5 Miten olette kiittäneet kaikkia ohjelman suunnitteluun osallistuneita?

16. Vapaaehtoisten kiittäminen ja muistaminen 16.1 Kuinka kiitätte vapaaehtoisia? Kiittäkää sekä yksittäisiä vapaaehtoisia että organisaatiota esim. tilaisuudella vapaaehtoistoiminnan viikolla: Sertifikaatit ja kiitoskirjeet Palkinto-ohjelmat Ehdollepano julkisiin vapaaehtoispalkintokilpailuihin Vuosittainen kiitostapahtuma Päivällinen Vastaanotto Kiitoskirje johdolta Vapaaehtoisorganisaation antamat todistukset 17. Verkostotyön johtaminen ja hyvä yhteistyö 17.1 Millä tavalla ohjelma suunnitellaan ja rakennetaan työyhteisönne ja vapaaehtoisyhteisön yhteistyönä? 17.2 Onko vapaaehtoisillanne käsitys vapaaehtoisyhteisön tarkoituksesta, tavoitteista ja missiosta? 17.3 Millaista palautetta tarvitsette? Miten saatte sitä? Vastuuhenkilö?

17.4 Miten keräätte vapaaehtoisten osallistumisen lukumäärätiedot ja tuntimäärät, ongelmat ja saavutukset? 17.5 Miten kerrotte säännöllisesti sekä vapaaehtoisille että vapaaehtoisyhteisölle, mitä hyötyä/lisäarvoa vapaaehtoisuus on tuottanut? 17.6 Kuinka usein lähetätte vapaaehtoisohjelmista kertovat vuosikertomukset yms. muun materiaalin vapaaehtoisyhteisölle? 17.7 Mihin omiin tilaisuuksiinne kutsutte vapaaehtoisyhteisön mukaan, ja mihin heidän tilaisuuksiinsa tarjoudutte itse puhumaan? 17.8 Miten huolehditte siitä, että viestit kulkevat yhdenmukaisina kaikkiin suuntiin?

18. Seuranta ja arviointi Seurannan ja arvioinnin suunnitteluun kannattaa varata aikaa, jotta se palvelisi vapaaehtoisohjelman toteutusta ja kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin valmistelulla seurannalla ja arvioinnilla voidaan mm. täsmentää ja tehostaa tehtyjä suunnitelmia, raportoida tuloksia sekä ennakoida ja havaita muutostarpeita ohjelman jatkuessa ja toiminnan kehittyessä. Seurannassa tärkeä työkalu on palautteen kerääminen. Oikein toteutettuna ja käytettynä palaute antaa suoraa tietoa kehittämistarpeista sekä tukee toimintaan sitouttamista. Arviointi suunnitellaan tuottamaan tietoa kaikilla ohjelman tulosalueilla. Arvioinnin osa-alueita voivat olla mm. Johtamisen/koordinoinnin tehokkuus Valmistelun sujuvuus Viestintä eri tahojen välillä Ohjelmaan osallistuneet, osallistumishalukkuus ja aktiivisuus Toiminnasta hyötyneiden lukumäärä Vapaaehtoistoiminnan tulokset Kustannusten suhde syntyneisiin tuloksiin/hyötyihin Julkisuus Yhteistyön lisäarvo Mahdollisuudet yhteistyöhön tulevaisuudessa Osallistujien ja eri osapuolien tyytyväisyys Toiveiden ja odotusten täyttyminen Sisäinen tiedottaminen ja valmennus (sitouttaminen) Ulkoinen tiedottaminen (esim. näkyvyys mediassa) Tyytyväisyys työyhteisössä Käytettyjen resurssien suhde saatuihin tuloksiin/ hyötyihin Ajankäytön tehokkuus Yhteistyön tuottamat hyödyt ja lisäarvo Yhteistyön jatkuvuus Yhteisöllisyyden tunteen ja/tai yksilöllisen auttamishalun kasvu Seurantaan ja arviointiin liittyviä termejä ja käsitteitä ovat mm: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnissa käytettävät mittarit Sisäinen ja ulkoinen arviointi Jatkuva arviointi Itsearviointi Vaikuttavuuden arviointi (esim. näkyvyys mediassa) Arviointi-/ palautekeskustelut Dokumentointi ja raportointi (esim. osana vuosikatsausta)

18.1 Miten vapaaehtoisohjelmanne onnistumista seurataan, mitataan ja arvioidaan? Menestystä työyhteisönne vapaaehtoisohjelman toteuttamiseen!