Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015 Paavo Okko, TuKKK XV Teollisuuspäivä, Turku 10.10.07 1. Globalisaatio uudet piirteet toinen suuri osittuminen 2. Mitä se merkitsee suomalaisen yritystoiminnan kannalta: minkälainen yritystoiminta pysyy ja menestyy Suomessa ja mikä hakee mahdollisuutensa ulkoa? 3. Uhkaako meitä näivetystauti: mitä voimme tehdä yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi?
Elintason osatekijät: tuottavuus ratkaisee ja se on aina hyvä pohja kilpailukyvylle (logaritmisia indeksejä, M. Pohjola) 10,5 10 9,5 9 8,5 8 7,5 7 Bkt asukasta kohti Bkt työtuntia kohti Sadassa vuodessa: elintaso on kasvanut 12-kertaiseksi tuottavuus on kasvanut 14- kertaiseksi työn määrä asukasta kohti on vähentynyt 6,5 Työtunnit asukasta kohti 6 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 log (Bkt/asukas) = log (Bkt/työtunnit) + log (Työtunnit/asukas)
Ensimmäisen asteen globalisaatio (1850-) Teknologia (kuljetus ja tuotanto) teki mahdolliseksi erottaa alueellisesti tuotannon kuluttamisesta. Aluksi (1. aalto 1850-1914) Länsi (Pohjoinen) teollistui ja Itä (Etelä) deindustrialisoitui, mutta nyt 2. aallossa (1950-luvulta lähtien) päinvastoin! Maailman tuloerot kasvoivat aluksi, nyt Lännen ja teollistuvan Idän ero supistuu (tulotasokonvergenssi) Kauppa ja tekijäliikkeet (pääoma sekä työvoima) kasvoivat 1. aallossa, 2. aallossa kauppa ja erityisesti pääomaliikkeet/suorat sijoitukset
Toisen asteen globalisaatio (1980-) Ricardon suhteellisen edun teoriassa pohdittiin, missä kannattaa tuottaa viiniä ja missä kangasta ja mihin suuntaan hyödykkeet sitten kaupassa liikkuvat. Silloin ei ollut järkevää ajatella, että tuotteen eri osat olisi tuotettu eri maissa: tavaroiden ja ihmisten liikkuminen oli hidasta ja kallista. Tuotteet ja tuotannonalat siis kilpailivat keskenään. Tavaroiden ja ihmisten ja erityisesti ideoiden/tiedon siirtokustannusten lasku on tehnyt mahdolliseksi nyt osittaa tuotantoketjun eri vaiheita eri puolille maailmaa. Ulkoistaminen koskee yrityksen sisällä eri toimintoja eri tavalla: ulkoistaminen tulee palveluihin, myös yritysten hallintopalveluihin
Kilpailu muuttuu tehtävien väliseksi (Baldwin)
% 70 Aasiasta on tullut maailman teollinen työpaja Eri alueiden osuus maailman teollisuustuotannosta 1750-2100, % 60 Itä-Aasia 50 40 30 20 Pohjois-Amerikka 10 0 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 2100 Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Eurooppa
Percentage points 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 GDP Contributions to World GDP Growth in 2001-2005* * 2005 PPP-weights 0.4 Average GDP growth in 2001-5: 4 % 0.2 0 ETLA, IMF Brazil Japan Euro area European Union India United States China
Mitä globalisaatio ja integraatio tekee kasvulle? (tulotason reaalikasvu, %/v) 1960 1970 1980 1990 -luku -luku -luku -luku Rikkaat maat 4,7 3,1 2,3 2,2 Globalisaatioon osallistuneet 1,4 2,9 3,5 5,0 Globalisaatiosta syrjään jääneet 2,4 3,3 0,8 1,4 Köyhien (tulotaso alle 1,5 $/päivä) lukumäärä väheni maailmassa 400 miljoonalla 1990-luvulla, silti heitä on vielä 650 miljoonaa. Rikkaimpien ja köyhimpien välinen tulotasoero on kuitenkin kasvanut
Globalisaation uusi tyyli Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa hajautetun toimintatavan. Globaali kilpailu ei koske vain lopputuotemarkkinoita Konsernin sisällä eri alueilla sijaitsevat toimipaikat kilpailevat toiminnoista ja tehtävistä. Uudenlainen sijaintipaikkakilpailu ei koske vain teollisuustuotantoa vaan yhä enemmän myös palveluluontoisia toimintoja (t&k, atk-tuki, puhelinkeskuspalvelut...)
Ulkoistaminen muuttaa tehtävärakennetta (USA)
Kuinka paljon voidaan ulkoistaa (ulkomaille)? USA: 10-20% työpaikoista Eurooppa: hiukan pienempiä lukuja Mikä edistää hyödykkeen/palvelun ulkoistamista? IT-intensiivisyys, tuotteen digitaalisuus tuote/tehtävä on koodattavissa oleva ja sähköisesti siirrettävissä vaatii vähän face-to-face kontaktia
Yritysten ulkoistukset 2000-luvulla 70.0% 60.0% Ulkoistanut, % Ulkoistanut kotimaahan, % Ulkoistanut ulkomaille, % 50.0% 40.0% 30.0% 20.0% 10.0% 0.0% Valmistus- ja tuotantotoiminta T&k-toiminta Palvelutoiminnot Lähde: Ali-Yrkkö (2006). Osuudet on painotettu vastaamaan kohdepopulaatiota.
Yritysten ulkoistukset ja siirrot Suomessa 2000-luvulla Vuotuiset ulkomaille ulkoistukset ja tuotannon siirrot keskimäärin 1500 3500 työpaikkaa/vuosi = 1-2,5 % vuosittain poistuvista työpaikoista Kotimaahan ulkoistettu n. 60000-70000 työpaikkaa. Teknologiateollisuusyritykset ulkoistaneet tuotantoa useammin kuin muu teollisuus. Myös ulkomaille ulkoistus on ollut muuta teollisuutta yleisempää.
Miksi ulkoistuksia on tehty? Lisäkapasiteetin hankkiminen Tuotanto Teknologian/osaamisen hankkiminen T&k Joustavuuden lisääminen Joustavuuden lisääminen Kustannussäästöt Kustannussäästöt Fokusointi Lisäkapasiteetin hankkiminen Markkinoillepääsy tai asiakastarpeet Fokusointi Teknologian tai osaamisen hankkiminen Asiakastarpeet 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Ali-Yrkkö (2006) Huom: Osuudet on painotettu vastaamaan kohdepopulaatiota.
Ulkoistamisen vaikutukset Vaihtosuhdevaikutus (hintavaikutus) Työllisyysvaikutus Tuottavuusvaikutus Vaikutus palkkatasoon: enemmän tehtävän mukaan kuin alan keskiarvon mukaan Palvelujen ostot ulkomailta lisääntyvät, mutta korkean tulotason maat ovat suurimpia palvelujen viejiä Meillä molemmat vielä vähäistä
Uuden osittumisen vaikutukset Uudet piirteet johtavat siihen, että globalisaation vaikutuksia on vaikeampia ennakoida ja ne tulevat entistä yllätyksellisemmiksi ja ne voivat koskea myös korkean osaamisen aloja ja tehtäviä, joissa luulimme olevamme kilpailukykyisiä
Suomen ja Euroopan ongelma on tässä: globalisaatio haastaa rikkaat maat Sellainen tuotanto tai sen yksittäinen vaihe, joka voidaan siirtää helposti, siirretään alemman kustannustason maihin: tuottavuusero palkkaero ratkaisee (jos siirrettävissä oleva) Uutta nousevaa korkeaan osaamisen tuotantoa ei voi helposti siirtää eikä ole tarvettakaan, koska sen ei tarvitse kilpailla vain hinnalla: meillä pitää olla aina vaan lisää sellaista! sekään ei kuitenkaan anna turvaa alan kaikkien tehtävien osalta! Suomessa väki vanhenee ja työvoima alkaa supistua: työvoimapula ja julkisten menojen kasvupaine! Tuotavuuden nostaminen on ainoa lääke moni alemmankin koulutustason tehtävä pysyy Suomessa ja nekin on hoidettava tuottavasti
Mitä nykyinen globalisaatio vaatii elinkeinopolitiikalta? Voittavien alojen tietäminen ennalta on vaikeaa: esim. kaikki tietoyhteiskuntatehtävät eivät pysy korkean tulotason maissa Päinvastoin, tietointensiivisyys helpottaa tehtävien ulkoistamista. Koulutusta pitää kehittää tasaisesti/monipuolisesti kaikille tasoille Työmarkkinareformeilla olisi EU:ssa pelastettavissa enemmän työpaikkoja kuin Lissabonin strategialla (vaikka strategia olisi onnistunutkin!) Joustavuutta edistävät ratkaisut työmarkkinoilla sekä yleensä verkostosuhteissa tärkeitä
Arvonlisäyksen volyymi ind 1975 = 100 Alkutuotanto Jalostus Julkiset palvelut Yksityiset palvelut 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 Y:1975 Y:1978 Y:1981 Y:1984 Y:1987 Y:1990 Y:1993 Y:1996 Y:1999 Y:2002 Y:2005 ETLA
Kriittinen kysymys: jalostusarvon jääminen Suomeen Sellainen tuotanto, jota ei voi siirtää, pysyy tietysti kotimaassa, mutta siirrettävissä olevien toimintojen kenttä laajenee Siirrettävissä olevan tuotannon tuottavuusetu pitää olla suurempi kuin kustannushaitta - kumpaan on helpompi vaikuttaa? Suhteellisten hintojen muuttuminen vaikuttaa tuotannon sijoittumiseen: energia, ruoka, muut luonnonvarat Riittävästi jalostusarvoa tuottava yritys menestyy; ulkoistaminen on tapa menestyä; jalostusarvoketjun osat voivat olla muualla, yrityksen ytimen olisi hyvä säilyä Suomessa
Menestystä tukevia tekijöitä Teollinen tuotanto pysyy kotimaassa ja menestyy, jos tuotantoon liittyy kehitystyötä niin tiiviisti, ettei valmistusta voi viedä kauemmas Tuottajapalvelukset on laajeneva sektori Kuluttajapalvelusten tuottaminen tapahtuu aina valtaosin kotimaassa Osaamisella ja asiakkaan hyvällä palvelemisella menestyy Perinteinen hintakilpailukyvystä huolehtiminen on aina tärkeää ja on nousemassa nyt takaisin arvoonsa