PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 1. Johdanto 2. Kaavoitus Pyhäjärven kunta tarjoaa kuntalaisilleen kat ta vat pe rus pal ve lut se kä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön. Tavoit teena on talou dellisesti, sosiaali sesti ja ekologisesti kestävä yhdyskun tarakenne. Pyhäjärven kunnan pohjavesivarat ovat kunnan erityisessä suojelussa, pohjavesien puhtaus on koko kunnan hyvinvoinnin keskei nen edellytys. Kunnallisella vesi huollolla ja ja vesihuollon yleisellä ke hittämisellä tur vataan kaikille kuntalaisille riittävästi hy vänlaatuista ta lousvettä. Vesistöjen ekologinen tervehdyttäminen ja niiden virkistys käyttömah dollisuuksien parantaminen on yksi kunnan keskeisistä ym päristön hoitotöistä. Kaavoitus huolehtii yhdyskuntarakenteen terveestä kehityk sestä ja taloudellisuudesta sekä turvaa riittävän tonttivarannon tulevien vuosien ra kennustoiminnalle. Kaavaprosessi hoidetaan kaupungin omana työnä, kaavasuunnittelu ostopalveluna. 3. Ympäristönsuojelu Vuoden 2010 alusta rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäris töterveydenhuollon järjestäminen siirtyvät peruspalvelukuntayhty mä Se län teen ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden vastuul le. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto tekevät oman tilinpäätöksen. 4. Vesihuolto Pyhäjärven kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on lähettänyt lausunnon Poh jois-pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.11.2010. Suun ni tel man on laa ti nut Pöy ry Environment Oy.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan Pyhäjär ven kau pun gin ve si huollon kehittämissuunnitelma täyttää vesihuoltolain aset tamat edelly tyk set ja siinä on myös otettu huomioon viemäriverkosto jen lä hi alueilla ole vien kiinteistötihentymien viemäröiminen. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon ko. kehittämissuunnitelmasta 22.10.2009. Lausunnossaan Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kiinnitti huomiota muutamiin seikkoihin, jotka on korjattu lausuntopyynnön mukaiseen 28.10.2010 päivättyyn kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelmassa esitetyt vesihuollon ongelmakohdat mm. viemäriverkoston suuret vuotovesimäärät, puhdistamon ohijuoksutukset ja toiminta-alueiden vahvistaminen tulee saattaa kuntoon mahdollisimman pian. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue kattaa asemakaava-alueet ja vesi laitok sen toi min ta-alue kat taa runkojohtojen alueet. Vesiverkostoa on noin 410 km ja vie märiverkostoa noin 90 km. Toi mintaympäristön laajentumi nen on lisännyt työ teh täviä yhä kauempana. Linjastoa on merkattu maas toon yli 280 km ja se on saatet tu numeraaliseen muotoon kar talle. Vedenottamoita on 4 kpl; Pitkäkangas, Lahdenjoki, Kohiseva ja Olkkosen mäki. Olkkosenmäki otettiin käyttöön helmikuussa 2009 ja samalla Kohise va jäi vara vedenotta moksi. Kohisevassa tapahtuu veden alkalointi ja ver kostoon syöttö. Pitkänkankaan pohjavesialueelle on tarkoitus rakentaa lisäkaivo. Kaivon paikan päättämiseksi alueella on tarpeen tehdä pohjavesitutkimuksia, työ on aloitettu vuonna 2009 ja jatketaan edelleen. Koepumppaukset kesällä 2011. Haa ra lan ala ve si ase ma ra ken ta mi nen aloi tettiin vuonna 2009, lo pullinen toteu tus siirtyi vuo delle 2010, koska teh das ei py sy nyt ai katau lussaan. Ollintien vesi- ja viemärijohtojen uusiminen tehtiin tieremontin yhteydessä. Jätevedenpuhdistamolla on uusi ympäristölupapäätös vuodelta 2007. Vuonna 2009 tehtiin uudesta sakolietteen vastaanotosta suunnitelma, joka toteutettiin vuonna 2010. Taulukko 3. Vesi- ja jätevesimäärät vuosittain, m3 TP 2009 TP 2010 Pumpattu vesi määrä 875.000 887.751 Myy ty vesi määrä 645.308 659.389
Myy ty jä te vesi määrä 201.000 206.217 Puh dis ta mol le tullut jäte 390.282 435.525 vesi, määrä 5. Jätehuolto Pyhäjärven kaupungin alueella jätehuollosta vastaa Vestia Oy. 6. Vesiensuojelu Järvien kunnostushankkeen toimenpiteet osahankkeittain vuonna 2010: 1. Junttiselän Itärannan kunnostus Osahanke on valmis ja toimenpiteet on suoritettu suunnitelman mukaisesti. Kevään ja alkukesän aikana saariin istutettiin puuntaimia, laitettiin nurmiseosta, niitettiin ja tehtiin kolmen saaren laitureihin kävelysillat. 2. Selkäinjärven kunnostus Alkutalvella 2010 Selkäinjärven vesialueelle tehtiin neljä laskeutusallasta sekä kasvillisuuden poistoa ruoppaamalla aluetta koneellisesti sekä pohjoispäästä että eteläpäästä järveä (3,5 ha yhteensä). Koneellinen ruoppaus tuli huomattavasti kalliimmaksi kuin mekaaninen niitto, kuten hanke oli alussa tarkoitus toteuttaa. Ruoppausmaat nostettiin rantaan sekä rannan läheisyyteen sähkölinjan alle maanomistajan suostumuksella. Massojen siistiminen tapahtuu syksyllä 2011. Selkäinjärven veden pinnan lasku tehtiin kesällä, jolloin maanomistajat saivat kunnostaa kustannuksellaan omia rantojaan. Ennen veden pinnan laskua ruopattiin jokiuomaa noin 200 m ja tehtiin kiertouoma säännöstelypadon ohi. Selkäinjärven yksityistien alitse asennettiin tilapäinen rumpu veden ohijuoksutusta varten, joka poistettiin uoman täyttövaiheessa. Myöhemmin kesällä ruopattiin uomaa vielä lisää 124 m, koska veden pinnan lasku ei olisi muutoin onnistunut. Veden pinnan lasku saatiin tavoitetasolle heinäkuun loppuun mennessä. Tyhjennysjuoksutuksen aikana veden virtaama sekä Selkäinjärven vedenkorkeus kirjattiin päivittäin. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti veden laatua tarkkailtiin kolmesta eri kohdasta viikottain. Vesinäytteistä analysoitiin sameus, kiintoaine, rauta ja väriluku. Täyttövaiheen aikana vedenlaatua tarkkailtiin samoin, mutta vain joka toinen viikko siihen asti kunnes veden pinta nousi tasoon N 60 +153,50 lokakuun loppuun mennessä. Uimakopin ja muiden rakennelmien teko siirtyi vuodelle 2011, koska alueen maanvaihto ei ollut toteutunut.
3. Komujärven ja -joen vesialueen kunnostussuunnittelu Suunnitelma valmistui heinäkuun loppuun mennessä ja sitä täydennettiin joulukuun alkuun asti. Suunnitelmassa Komujärven ja joen kunnostukseen kuuluvat Lintulahden, Matinlahden ja Topanlahden ruoppaus sekä Lintulahden veneenlaskupaikan rakentaminen, vesikasvillisuuden niitto ja poisto, biomanipulaatio, 11 laskeutusallasta sekä aliveden pinnan nosto padon avulla. 4. Junttiselän happamuus- ja hapettomuusongelmien hoito Junttiselän alueelle vuokrattiin yksi WATERIX 70 merkkinen hapetin sekä saatiin ELY-keskuksilta käyttöön 3 hapetinta korvauksetta, tosin niihin jouduttiin teettämään torvet sekä kuljettamaan paikan päälle. Hapettimet saatiin asennettua vasta maaliskuun alussa, koska ensimmäisellä tarjouskierroksella hankinnat olisivat ylittäneet budjetin. Lisäksi sääolosuhteet vaikeuttivat laitteiden siirtoa järvelle. Ilmastimet olivat käytössä huhtikuun alkuun asti. Kahdelle hapettimelle jouduttiin rakennuttamaan sähkönjakokaappi ympäristöineen. Kolmelle ilmastimille menevät sähkökaapelit ostettiin sekä vedettiin kohteisiin jääpeitteen ollessa riittävän vahva ja ne sijoitettiin noin 1,5 m korkeudelle. Lyhin sähkökaapeli saatiin vuokrattua Ely-keskukselta. Alueen turvallisuuteen kiinnitettiin myös huomiota merkitsemällä kaapelit sekä ilmastimet heijastinmerkein ja viitoin sekä varoituskyltein ja lehti-ilmoituksella. Junttiselän veden laatua seurattiin mittaamalla ph, Redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus viidesti maaliskuun aikana kuudesta eri kohdasta. Koska hapettimien toiminta-aika oli melko lyhyt, ei laitteiden vaikutuksista voinut tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Geologian tutkimuskeskuksen Marja Liisa Räisänen on tehnyt selonteon Junttiselän ilmastuksen vaikutus veden laatuun keväällä 2010. Talven 2010-2011 hapetus saatiin käyntiin 31.12.2011 3.1.2011 välisenä aikana. 5. Särki- ja Lohvanjärven kunnostussuunnittelu Kunnostussuunnittelu aloitettiin. Ennen suunnittelun aloittamista tehtiin ilmakuvaus keväällä tulvaveden aikana ja myöhemmin kesällä. Järven veden pinnan korkeus mitattiin keväällä. Lintukartoitus tehdään kevään 2011 aikana. Geologian tutkimuskeskukselta Marja Liisa Räisänen on tehnyt selvityksen Särkijärven pohjasedimenttien ja valuma-alueen pintavesien ja ojasedimenttien kemiallinen nykytila. 6. Pyhäjärven rehevien lahtien kunnostussuunnittelu Kunnostussuunnittelu on aloitettu ja järven ja joen vedestä on otettu vesinäytteitä. Geologian tutkimuskeskukselta Hannu Pajunen on tehnyt sedimenttitutkimuksen Sammallahden sedimenttitutkimus sekä myöhemmin Jari Mäkinen ja Maria Nikkarinen Pyhäjärven Kirkkoselän sedimentaatiotutkimus. Lahtiin on tehty ilmakuvaus sekä käyty paikan päällä maastokäynneillä.
7. Pyhäjoen yläosan virkistyskäytön kehittäminen Kunnostussuunnittelu aloitettiin tekemällä alueelle ilmakuvaus ja kartoittamalla kunnostettavia kohteita maanomistajien tiedotustilaisuudessa kuin maastokäynnein. Kalliokosken yläpuolisen Pyhäjoen suunnittelijaksi valilttiin FCG Oy. Suunnitelma tulee olla valmis elokuun loppuun mennessä 2011. 8. Pyhäjärven pohjoisosan biomanipulaatio Osahanketta on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Hankkeella on ollut 2-3 kalastajaa. Kalastajille on jouduttu hankkimaan työvaatteita sekä kunnostamaan kalastusvälineitä sekä ostamaan veneisiin bensaa. Hanke on tehnyt sopimuksen moottoriveneen varusteineen ja pyydysten vuokrasta Pyhäjärven kalastusalueen kanssa. Kevään ja syksyn pyynnin saalismäärä Pyhäjärveltä, Komujärveltä ja Parkkimajärveltä oli yhteensä 43 840 kg. Lisäksi Komujärven maanomistajille oli luovutettu 31 katiskaa 12 eri henkilölle. Katiskoista saatu kalamäärä oli 2 145 kg. Kalastus lopetettiin 6.11.2010 kun järvet jäätyivät yllättävän aikaisin. 9. Projektin hallinta, kunnostussuunnittelun ohjaus ja vesiensuojeluneuvonta Ohjausryhmän kokouksia on ollut 4 kpl, työryhmän kokouksia10 kpl. Maanomistajien tiedotustilaisuuksia on ollut 7 kpl (Komujärvi ja joki alue 2 kpl, Särkijärvi ja Lohvanjärvi alue, jätevesien käsittely ja kosteikkojen perustaminen koko kunnan alue, Selkäinjärven alue, Sammallahden alue, Pyhäjoen alue). Lehdistössä kunnostushanke on ollut esillä 24 kertaa joko ilmoituksen tai jutun osalta. Hankkeessa on ollut osa-aikainen hankevetäjä Tarja Takkunen sekä kokoaikainen työhön osallistuva työnjohtaja Juha Tikka. Lisäksi hankkeella on ollut noin 7 kuukauden ajan kaksi pääsääntöisesti kalastukseen ja niittoon osallistuvaa henkilöä. Hanke on toimittanut ELY-keskukselle maksatushakemus- ja rahoitusseurantalomakkeita, väliraportteja ja pääkirjan raporttiavaimia kaksi kappaletta (1.10.2009-31.3.2010 ja 1.4. - 31.8.2010), seurantalomakkeita kaksi kappaletta (1.7-31.12.2009, 1.1. -30.6.2010) ja viestintäsuunnitelma ja mediaseurantaraportti.