YLIKUNNALLINEN RAKENNUSVALVONTA Maankäytön ja rakentamisen neuvottelupäivä Lahti 18.11.2014
Ympäristöministeriön 18.3.2014 asettamaa työryhmä Tehtävänä on valmistella esitys rakennusvalvontatoimen toiminta- ja organisaatiovaihtoehdoista 31.8.2014 mennessä sekä tuottaa selvityksiä organisoimisen ja siihen liittyvän lainsäädännön tueksi. Rakennusvalvontatoimen suurempiin yksiköihin kokoamiseen on johtanut yhtäältä - Suuret kuntakohtaiset erot rakennusvalvontatoiminnassa, sen resursoinnissa ja osaamisessa sekä säädösten tulkinnoissa. - Rakentamisen haasteet tulevat lähitulevaisuudessa vaatimaan myös rakennusvalvontatoimelta uutta osaamista ja erikoistumista, edellyttää rakennusvalvonnan kehittämistä. Riittävää ja monipuolista asiantuntemusta ja erityisosaamista voidaan tarjota vain suurempien rakennusvalvontayksiköiden avulla. - Riittävä rakentamisen määrä mahdollistaa, että uusimuotoinen toiminta voidaan kattaa lupamaksuilla ja näin saavuttaa myös säästöjä kuntien menoihin. 1. Vaihe Organisointivaihtoehdot 2. Vaihe Lainvalmistelu (syyskuusta 2014). Ministeri asettaa laaja-alaisen työryhmän, joka arvioi organisaatiovaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä ohjaa lainvalmistelutyötä 3. Vaihe Toimeenpano vuoden 2016 aikana Toimeenpanotyöryhmä tuottaa tukea uuteen toimintaan koulutuksen ja ohjauksen muodossa.
Ensimmäisen vaiheen työryhmä Puheenjohtaja rakennusneuvos Aila Korpivaara, ympäristöministeriö Jäseninä johtava lakimies Ulla Hurmeranta, Suomen kuntaliitto virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen, Helsingin kaupunki rakennusvalvontapäällikkö Päivi Kauppinen-Ketoja, Porvoon kaupunki johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki, Järvenpään kaupunki kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, Lahden kaupunki rakennusneuvos Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö yliarkkitehti Pekka Lukkarinen, ympäristöministeriö Sihteereinä ovat toimineet ylitarkastaja Ulpu Juvalainen ja lakimiesharjoittelija Santeri Syrjälä Työryhmän jäsenet on kutsuttu tehtävään asiantuntijoiksi. Työssä tarkastellaan ainakin isäntäkuntamallia, kuntayhtymää ja muuta yhteistoimintamallia sekä yksityistämismallia. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tuottaa selvityksiä mm. eri organisointitapojen vaikutuksista kuntien toimintoihin mm. maankäytön suunnitteluun ja kiinteistö- ja mittaustoimeen, muuhun viranomaisyhteistyöhön, tarvittaviin resursseihin. Työryhmän raportti on vielä luonnos
Ympäristöministeriö on teettänyt - selvityksen rakentamisen vastuusta (Lauri Jääskeläinen) n) - selvityksen koskien pientalon, loma-asunnon ja kerrostalon rakennuslupa- ja valvontamenettelyä sekä näissä tarvittavaa asiantuntemusta ja resursseja (Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ). Työryhmä on lisäksi hyödyntänyt - Rakennusvalvonnan alueellistaminen väliraportti, Kuntaliitto 2014 - Rakennusvalvonnan uudistamista koskeneesta otakantaa.fi -kyselystä 26.6. 31.8.2014 saatuja näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. - Rakennusvalvonnan täydennyskoulutuskurssin (käynnistyi 2/2014) harjoitustöitä ja työryhmän kanssa yhteistyössä järjestettyä työpajaa. - Kansainvälisiä rakennusvalvonnan organisaatio- ja toimintamalleja - Muita tuoreita selvityksiä ja raportteja
Rakennusvalvonnan tehtävät ja kunnan resurssit Rakennusvalvontaviranomaisen lakisääteiset tehtävät Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista koskevien lupien käsittelystä ja valvoaa osaltaan rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa (ns. jatkuva valvonta). Näiden tehtävien lisäksi rakennusvalvonnan tehtävänä on rakennustyönaikainen valvonta. Kunnan määräämät muut maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät Esimerkiksi suunnittelutarveratkaisujen valmistelussa ja poikkeamispäätösten tekemisessä rakennusvalvonta viranomaisella tai sen alaisilla viranhaltijoilla on merkittävä asema useissa kunnissa. Muut lakisääteiset tehtävät Esimerkiksi ympäristösuojelutehtäviä. Muut kuin lakisääteiset kunnan tehtävät Esimerkiksi kunnan rakennusmestarin tehtäviä, teknisen johtajan tai kunnaninsinöörin sijaisen tehtäviä tai isännöintitehtäviä. Muu palvelukysyntä Neuvonta- ja selvityspyynnöt, kuten naapurussuhderiitojen selvittely tai homevaurioarvioinnit Minkä kokoiselle rakentamiselle tarvitaan rakennuslupa?
Rakennusvalvonnan ja kunnan toimijoiden yhteistyö Kunnan sisäinen yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia tuoden lisäarvoa valmisteluun ja päätöksentekoon.
Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyö Samaa mieltä väittämän: rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyö on nykyisin tiivistä ja alueellisilla rakennusvalvontayksiköillä olisi haitallinen vaikutus yhteistyöhön, kanssa oli 47 prosenttia vastaajista. Erävarmuutta asiaan suhtautumiseen ilmeni eniten pienissä alle 6000 asukkaan kunnissa. Eniten haittaa alueellisista rakennusvalvontayksiköistä nähtiin olevan 6000 12 000 asukkaan kunnissa. Yli 50 000 asukkaan kunnissa vain neljännes vastaajista epäili alueellistamisen heikentävän yhteistyötä kaavoituksen kanssa.
Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyö Rakennustarkastajista 43 prosenttia arveli alueellisten rakennusvalvontayksiköiden lisäävän ristiriitoja kaavoituksen ja rakennusvalvonnan välillä kaavojen tulkinnassa.
Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyö Rakennustarkastajista 43 prosenttia arveli myös alueellisten rakennusvalvontayksiköiden lisäävän ristiriitoja kaavoituksen ja rakennusvalvonnan välillä suunnittelutarvealueen määrittelyssä.
Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyö Vähän yli 40 prosenttia vastaajista näki, että alueelliset rakennusvalvontayksiköt pystyisivät antamaan nykyistä parempaa asiantuntija-apua kuntien kaavoitukselle.
Yhteistyö ja resurssit Rakennusvalvonnan ja maankäytön suunnittelun yhteistyö riippuu - organisaation suomista mahdollisuuksista - resursseista - toimipisteiden sijainnista ja henkilökemiasta Lahdessa yhteistyö on kirjattu ohjeisiin, mutta se koetaan välttämättömäksi käytännössäkin. v Rakennusjärjestys v Asemakaavavalmistelu v Yleiskaavavalmistelu v Hankkeet v Poikkeamislupa / Rava <= Kaavoittajan kanta v Suunnittelutarveratkaisu/ Kaavoittaja <= usein ravan kautta v Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi
Kuka maksaa hyvän yhteistyön edellyttämät tunnit? v Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja seuranta v Kaupunkikuvaryhmä v Kaupunkikuvaneuvottelukunta v Muut yhteistyökokoukset Mitä omakotitalon lupaprosessi saa maksaa?
Muiden alojen yhteistoiminta-alueet ovat hyvin erikokoisia
Tehtävänä on ollut tarkastella ainakin isäntäkuntamallia, kuntayhtymää ja muuta yhteistoimintamallia sekä yksityistämismallia Kunta itse ja vapaaehtoinen kuntayhteistyö Kunnat yhdessä yhteistoiminta-alueella Aluejaon muodostaminen Viranomaistehtävien osto toiselta kunnalta Vastuukuntamalli, yhteinen toimielin Kuntayhtymämalli Liikelaitosmalli Yksityisten toimijoiden hyödyntäminen Muut mallit Valtiollistaminen Välillisen julkisoikeudellisen organisaation malli Miten rakennusvalvonnan tulisi olla järjestetty, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin asiakkaita?
Toimintatavat ovat jo muuttuneet ja muuttuvat varmasti lisää v Kiitos