Ksl info 14.9.2016 Pakankylän kartanon asemakaavaehdotus
Asialista Tervetulosanat! Niina Pyy, Kaisankodin toimitusjohtaja Christian Ollus, aluearkkitehti, Espoon kaupunki Matias Kallio, kaavoitusinsinööri Markus Pasanen, suunnitteluinsinööri (liikenne) Anna Suihko, vuorovaikutussuunnittelija Katariina Peltola, maisema-arkkitehti Asemakaava, Christian Ollus, esittely 20 min. Kaisankodin hanke, Niina Pyy, esittely 10 min. Kysymykset ja keskustelu
Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava (lainvoimainen 2007) - Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. - Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi.
Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I (lainvoimainen 1997) - Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). - Länsireuna on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) - Itäreuna on kyläaluetta (AT). Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava (POKE), jonka tarkoituksena on uudistaa yleiskaavaa vastaamaan mm. kaupungin kasvutavoitteita. Tavoitteena on, että yleiskaavaluonnos tulee nähtäville vuonna 2017.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.10.2012 seuraavat kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen, jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.4 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle, alueelta karsitaan villiintynyttä kasvillisuutta ja varsinaisella kartanoalueella avataan jälleen tarkasti harkitut näkymät. 1.5 Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan.
Valmisteluaineisto nähtävillä 5.11.-4.12.2012 Asukastilaisuus pidettiin 6.11.2012. Valmisteluaineistosta saatiin 11 mielipidettä, joissa oli useita allekirjoittaneita ja 4 lausuntoa/kannanottoa. Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, että automuseon toimintaedellytykset heikkenisivät. Huolta aiheutti myös lisääntyvä liikenne ja liikenneturvallisuus sekä pelättiin sitä, että uusi rakennuskanta heikentäisi luonto- ja kulttuuriarvoja. Kaupunginmuseo suhtautui pääasiassa varovaisen myönteisesti kaavaan, joskin pitää rakentamisen määrää liian suurena. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa ja että kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Tekninen keskus kiinnitti huomiota alueen länsiosan huonoon rakennettavuuteen. Espoon ympäristökeskus kiinni huomiota siihen, että kartanoalue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeään rakennettuun ympäristöön ja siihen että uusi rakentaminen ja siihen liittyvä liikenne tulee olla sopusoinnussa alueen luonteen ja ympäristön kestävän käytön kanssa.
Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen Laadittu selvitykset: Backbyn kartanon kulttuurihistoriaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 27.5.2016) Espoon Pakankylän kartanon asemakaava-alueen liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.3.2016) Vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesienhallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy 3.3.2016) Pakankylä Kaisankoti, luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy 31.12.2013) Asemakaavaa on tarkistettu mm. seuraavasti: Täydennetty kaavamääräyksiä siten että varmistetaan uudisrakentamisen sopeutuminen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaavaan on lisätty suojelumääräykset. Rakennusoikeutta on vähennetty 29 000 k-m²:stä noin 24 000 k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopeutuu paremmin ympäristöön ja vastaa Kaisankodin tavoitteita.
Kaava-alueelta laaditun kulttuuriympäristöselvityksen suositukset
Maisematilan muutos Bodomintieltä tarkasteltuna Tilanne noin 1930 40 -luvulta Kaisankoti Nykytilanne Google Street view Blom, kuvien 12.10.2016 kopiointi on kiellettyä 9
Havainnekuva
Havainnekuva lounaasta
Havainnekuva lounaasta Bodomintieltä
Kaava-alueen korkeussuhteet Päärakennus Kiinteistöjen raja Oja / Kiinteistöjen raja
Asemakaavakartta
Kaavamääräykset 1
Kaavamääräykset 2
Valokuvia Kuva: Kaavassa suojellaan kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset. Yksi alueen arvokkaimmista rakennuksista on vanhassa kuvassa näkyvä kartanon päärakennus. Kaisankoti. Kuva: Kaavassa suojellaan myös kulttuurimaiseman kannalta arvokas puutarhaalue. Vanhan puutarhan ydinaluetta on etelärinteen puutarha, josta on aiemmin avautunut näkymiä aina Bodominjärvelle saakka. Kaisankoti.
Luontoselvitykset (2011, 2013, 2016) - Luontoarvot liittyvät kiinteästi kulttuurihistoriaan. - Alueella ei esiinny luonnontilaisia ympäristöjä. - Linnusto koostuu tyypillisestä eteläsuomalaisesta kartanomiljöön linnustosta. - Havaittu LsL 49 mukainen lepakon levähdyspaikka. - Ei havaintoja liito-oravasta.
Liikenne Alueen liikennemäärät ovat pysyneet noin 500 ajoneuvossa/vrk (liikenne Espoossa 2008, 2012 ja 2014). Kaisankodissa tulee laajennuksen myötä vierailemaan arvion mukaan noin 330 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siirtolapuutarhan liikennemääräksi on arvioitu enintään noin 55 ajoneuvoa/vrk. o Matkatuotokset keskittyvät kevät syksy väliseen aikaan ja varsinkin iltoihin ja viikonloppuihin Lähialueen muun maankäytön kasvu näkyy Bodomintiellä ja Kunnarlantiellä vähäisenä liikenteen kasvuna. Ajoneuvoliittymät Snettansintieltä Kaisankodin alueelle on haettu näkemien ja liikenneturvallisuuden kannalta hyville paikoille. Bodomintien länsipuolella olevan jalankulku- ja pyörätien jatko Snettansintielle on tällä hetkellä rakennussuunnitteluvaiheessa. Toteutusaikataulu ei ole vielä tiedossa. Liikenteen kasvua ei voi pitää merkittävänä eikä se aiheuta alueen liikenneverkolla ruuhkia. Kaisankodin ympäristössä Bodomintiellä ja Snettansintiellä on tapahtunut vuosien 2003 2016 välisenä aikana 8 liikenneonnettomuutta, joista yhdessäkään ei ole tapahtunut henkilövahinkoja.
Suunniteltu jalankulkuja pyöräilytie
Nyky- ja ennusteliikennemäärät
Blom, kuvien kopiointi on kiellettyä Röyläntien ja Punametsän risteys, keskimääräinen arkivuoroliikenne (KVAL) 1700-1900
Kaavaehdotus nähtävillä 3.10. 31.10.2016 Osalliset voivat jättää kirjallisen muistutuksen viimeiseen nähtävilläolopäivään klo 15.45 mennessä: - Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai - sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi (Pakankylän kartano) sekä aluenumero (710100) on mainittava.