Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin

Samankaltaiset tiedostot
Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin

Sähkökemialliset tarkastelut HSC:llä

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Korkealämpötilakemia

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta

Thermodynamic and process modelling in metallurgy and mineral processsing Toteutusajankohta: Syksy 2018 (periodit 1 ja 2)

Korkealämpötilakemia

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

Ellinghamin diagrammit

Korkealämpötilakemia

Korkealämpötilakemia

Johdanto Termodynaamiset tasapainot -kurssiin Mihin termodynamiikkaa käytetään?

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Thermodynamic and process modelling in metallurgy and mineral processsing Toteutusajankohta: Syksy 2017 (periodit 1 ja 2)

Korkealämpötilakemia

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Kurssi on toteutettu pääpiirteissään samalla tavalla jo noin 10 vuoden ajan.

- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali

Kurssin tavoitteet, sisältö ja toteutus

Sähkökemian perusteita, osa 1

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

Korkealämpötilakemia

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Korkealämpötilakemia

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen

Dislokaatiot - pikauusinta

Kellogg-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 1

Suoritustapana käytettiin jatkuvaa arviointia, joka koostui erilaisista kurssin aikana palautettavista tehtävistä.

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Standarditilat. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 2. Tutustua standarditiloihin

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Korkealämpötilakemia

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Tärkeitä tasapainopisteitä

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Ratkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

KEMA KEMIALLINEN TASAPAINO ATKINS LUKU 7

Faasipiirrokset, osa 1: Laatiminen sekä 1-komponenttipiirrosten tulkinta

Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 19,19 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.

Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen

Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Reaktiot ja tasapaino

Reaktiot ja tasapaino

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Konvertteriprosessien ilmiöpohjainen mallinnus Tutkijaseminaari , Oulu

782630S Pintakemia I, 3 op

LUKU 16 KEMIALLINEN JA FAASITASAPAINO

KE Prosessien perusteet

Korkealämpötilakemia

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1

Kellogg-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2012 Teema 1 - Luento 1

213a. MS-A0503 Todennäköisyyslaskenna n ja tilastotieteen per; M (vkot 3-7)

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Metallurgiset liuosmallit: Metallien ja kuonien mallinnus

Lukion kemian OPS 2016

Hiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Korkealämpötilakemia

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe klo 8-10 (oma huone) Ke Tehtävien palautus

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

PROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 3/2014. Eetu-Pekka Heikkinen; pj, siht. Jussi Paavola (kohta 7) Olli Nousiainen (kohta 7)

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

PROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 4/2014. Eetu-Pekka Heikkinen; pj, siht. Pekka Tanskanen

Pourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3

Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 33,33 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.


5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

6. Yhteenvetoa kurssista

LUENTO 7 TAULUKKOLASKENTA I

IIO10200 Tietokantaohjelmointi (4 op)

Prosessimetallurgian opintosuunta

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1)

Transkriptio:

Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin Torstai 27.10.2016 klo 14-16 Luennon tavoite Tutustua eri tapoihin määrittää termodyn. tasapaino laskennallisesti Tutustua termodynaamisten tasapainolaskentaohjelmistojen toimintaperiaatteeseen Minimointimenetelmä Tietokannat Ohjeistaa kurssiin kuuluvat mikroluokkaharjoitukset 1

Luennon sisältö Termodynaamisen tasapainon laskennallinen määritys Tasapainovakiomenetelmä Minimointi-/optimointimenetelmä Computational thermodynamics (CTD) Tietokannat Tasapainolaskentaohjelmistoja Esimerkkinä HSC Chemistry Ohjeet mikroluokkaharjoituksiin/ työselostuksen tekemiseen Termodynaamisen tasapainon laskennallinen määrittäminen Luennot Ke & To Mikroluokkaharjoitukset Pe Luennot Ke & To Tasapainovakiomenetelmä Yksittäisten reaktioiden tarkasteluun Lähtökohtana kemiallinen reaktio sekä sen termodyn. tilansuureet ja tasapainovakio Optimointi- eli minimointimenetelmä Useamman reaktion systeemien tarkasteluun Lähtökohtana tarkastelusysteemissä (mahdollisesti) esiintyvät faasit ja niiden osaslajit Reaktioita ei tarvitse tuntea etukäteen Molemmissa keskeisenä suureena Gibbsin vapaaenergia 2

Laskennallinen termodynamiikka = Computational Thermodynamics (CTD) Tasapainojen määritys laskentaohjelmistoja käyttäen Useita ohjelmistoja kehitetty erilaisiin sovelluksiin Tasapainon määritys perustuu yleensä optimointieli minimointimenetelmään Ohjelmistoissa sisällytettynä tietokannat, joissa erilaisia puhtaita aineita ja/tai seoksia kuvaavat termodynaamiset arvot Laskennallinen termodynamiikka Käyttöliittymä itsessään ei yleensä vaikea käyttää Keskeistä on tarkasteltavan systeemin määrittely oikealla tavalla Laskennallinen systeemi vastaa sitä, mitä halutaan tarkastella Faasit (puhtaat aineet, seokset), osaslajit, systeemin kokonaiskoostumus, olosuhteet, käytetyt arvot ja mallit,... Ohjelma voi kertoa onko määrittely puutteellinen, mutta ei sitä, onko se mielekäs 3

Tasapainon määritys minimointimenetelmällä Lähtötiedoksi systeemin määrittely Faasit ja niiden osaslajit Systeemin kokonaiskoostumus Olosuhteet (vakiot, muuttujat) Käytetyt taulukkoarvot ja mallit Monissa ohjelmistoissa toteutus siten, että valitaan käytettävä tietokanta ennen systeemin määrittelyä ja faaseja määritettäessä ohjelmisto hakee ko. faasia kuvaavat mallit ja arvot annetusta tietokannasta automaattisesti Vaatii tietoa/osaamista tarkasteltavasta systeemistä HUOM! Reaktioita ei tarvitse tuntea etukäteen! Tasapainon määritys minimointimenetelmällä Perusajatus laskennassa: Systeemin kokonaiskoostumus määrittelee tarkastelussa käytettävissä olevat alkuaineet Nämä alkuaineet jaetaan mahdollisiin faaseihin mahdollisina osaslajeina siten, että systeemin kokonais(gibbsin vapaa)energia on minimissä = Tasapainotila Laskennassa etsitään globaali minimi systeemiä kuvaavalle Gibbsin energian lausekkeelle G = f(t,p,x i,x j,...) oltava käytettävissä Tietokannat 4

Tietokannat Sisältävät tiedon käytetyistä malleista sekä malliparametreistä Termodynaaminen taulukkodata H 0, S 0, C p =f(t), a i =f(t,p,x i,x j,...) Yleensä erikseen puhdasainetietokannat ja liuostietokannat Ohjelmistot yleensä hakevat datan automaattisesti systeemin määrittelyn pohjalta Osa tietokannoista avoimia, osa suljettuja Tasapainon määritys minimointimenetelmällä / Esimerkki Kokonaiskoostumus (l. alkukoostumus): CO(g) 25 % CO 2 (g) 25 % H 2 (g) 25 % H 2 O(g) 25 % Olosuhteet: T = 900 C P kok = 1 bar Lähtötilanne Systeemin koko: 1 Nm 3 Mahdolliset faasit: Kaasufaasi (CO,CO 2,H 2,H 2 O) Kaasusta erkautuva noki (= Kiinteä C) Käytettävissä olevat alkuaineet C x mol O y mol H z mol Systeemin Gibbsin vapaaenergian lauseke Tulokset Systeemissä esiintyvät faasit ja niiden koostumukset tasapainotilassa annetuissa olosuhteissa: 1 Nm 3 kaasua, jossa 23 % H 2 23 % CO 2 27 % CO 27 % H 2 O (Nokea ei muodostu) Tietokanta Mallit, taulukkodata 5

Esimerkkejä tasapainolaskentaohjelmistoista HSC Chemistry for Windows FactSage ThermoCalc MTData Pandat MineQL PHREEQC... Laskentaohjelmistojen sovelluskohteista Ohjelmisto HSC FactSage Puhtaat aineet Erittäin hyvä Erittäin hyvä (Ideaali-) Kaasut Metallit (s/l) Oksidit (s/l) Vesipohjaiset liuokset Erittäin hyvä Ei lainkaan Ei lainkaan Hyvä ja kehittymässä Erittäin hyvä Hyvä Hyvä Erittäin hyvä Thermo Calc Hyvä Erittäin hyvä Erittäin hyvä Rajoitettu Rajoitettu? MT Data Hyvä Erittäin hyvä Rajoitettu Erittäin hyvä? 6

CTD osana prosessisimulointiohjelmistoja Aspen Plus Aspen HYSYS CHEMCAD PRO/II FLOWBAT (HSC Sim) Yhdistäminen virtauslaskentaohjelmistoihin Fluent, Hydrus Termodynaamisen mallinnuksen lisäksi myös esim. reaktiokineettinen mallinnus Tasapainotarkastelu on yksi osa prosessimallinnusta HSC Chemistry for Windows Käytössä versio = 8.1 (Uusin = 9) Kehitetty alunperin Outokummun tutkimuskeskuksessa Porissa Tausta metallurgiassa/mineraalitekniikassa Nykyinen kehittäjä/myyjä: Outotec Alkuperäisen tasapainolaskennan rinnalle lisätty lukuisia muita moduuleja Kattava puhdas aine -tietokanta Liuosmalleja mahdollista lisätä omatoimisesti Helppo käyttöliittymä AddIn-funktioiden käyttömahdollisuus Lisätietoa: www.outotec.com/hsc 7

HSC Chemistry for Windows Versio 8 - Laskentamoduulit Tasapainotarkastelut Reaction Equations Equilibrium Calculations Tasapainopiirrokset yms. H, S, Cp and G Diagrams Tpp Diagrams Lpp Diagrams Eh-pH Diagrams Pourbaix Prosessisimulointityökalut Sim Process simulation LCA Evaluation Mass Balance Tasetarkastelut Heat and Material Balances Exergy Balance Lämmönsiirtotarkastelut Heat Loss Calculator Mineraalitarkastelut Mineralogical calculations Vesipohjaiset liuokset Water Steam tables, etc. Aqua Yksikkö-, ym. muutokset Measure Units Species Converter Lisäksi tietokanta ja datan käsittely HSC Chemistry for Windows Versio 8 - Tietokannat Termodynaaminen data puhtaille aineille H, S & C p yli 28 000 aineelle/yhdisteelle Vesipohjaisten liuosten mallinnusdata Lämmönsiirtodata Johtuminen, konvektio, säteily Mineraalien ominaisuuksia Yli 13 000 mineraalille Alkuaineiden ominaisuuksia Yksikkömuunnoskertoimia 8

Mikroluokkaharjoitukset tällä kurssilla Tutustutaan HSC-ohjelmistoon Tehtävät ohjeistettu kurssin www-sivulla Lisäksi tarkempi ohjeistus harjoitusten aikana Kolme harjoitusryhmää Kaksi harjoitusta Tehdään pareittain Yksinkin saa tehdä, mutta aivan kaikille ei riitä tietokoneita, jos kaikki tekevät yksin Mikroluokkaharjoitukset tällä kurssilla Kaksi harjoitusta Ensimmäisessä tutustutaan ohjelmistoon ja sen käyttöön yleisesti ohjelmiston tietokantaan muutamiin laskentamoduuleihin, jotka mahdollistavat yksinkertaiset tarkastelut (esim. yksittäiset reaktioyhtälöt, yksikkömuunnokset, termodyn. tilansuureiden graafinen esittäminen, jne.) Toisessa suoritetaan tasapainotarkastelu, jossa arvioidaan lämpötilan, paineen ja systeemin alkukoostumuksen muutosten vaikutuksia kaasutasapainoon 9

Mikroluokkaharjoitukset tällä kurssilla Valittavana kolme harjoitusryhmää: Ensimmäinen ryhmä Ensimmäinen harjoitus: Pe 28.10 klo 8-10 (PR105) Toinen harjoitus: Pe 18.11 klo 8-10 (PR105) Toinen ryhmä Ensimmäinen harjoitus: Pe 4.11 klo 8-10 (PR105) Toinen harjoitus: Pe 25.11 klo 8-10 (PR105) Kolmas ryhmä Ensimmäinen harjoitus: Pe 11.11 klo 8-10 (PR105) Toinen harjoitus: Pe 2.12 klo 8-10 (PR105) Mikäli tehtävä jää kesken, ota yhteyttä opettajaan Kurssilla käytössä kaksi kannettavaa konetta Työselostukset mikroluokkaharjoituksista Ensimmäisen harjoituksen työselostus on lomake, joka täytetään harjoituksen aikana Lomakepohja löytyy kurssin www-sivuilta Toisesta harjoituksesta laaditaan kirjallinen asiatyylinen työselostus Ohjeistus kurssin www-sivuilla Tehdään pareittain Saa tehdä yksinkin jos haluaa 10

Työselostukset mikroluokkaharjoituksista Palautus-deadlinet aina 2 viikon kuluttua mikroluokkaharjoituksesta Ensimmäinen ryhmä: Ensimmäinen harjoitus: 11.11 Toinen harjoitus: 2.12 Toinen ryhmä: Ensimmäinen harjoitus: 18.11 Toinen harjoitus: 9.12 Kolmas ryhmä: Ensimmäinen harjoitus: 25.11 Toinen harjoitus: 16.12 11