VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Savon PYLL-tulokset

Tiekartta varjosta valoon

KUVAT 1-7 & TAULUKOT 1-3 E-S SHP PYLL-2 Lehdistötiedote / Vohlonen & Vienonen

Tiekartta varjosta valoon

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Anna hyvän kiertää Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

YLISTARO. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mitä vaikuttavuuden mittaaminen tarkoittaa lääkärin kannalta? Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL LKT, anest.el

LAUSUNTO PYLL MIKKELI

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

Menetetyt elinvuodet PYLL-2 Johtavat viranhaltijat -neuvottelu Mikkeli Tiekartta varjosta valoon

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Fakta homma tasa-arvoa tiedolla

Yhteenveto Hyte-verkoston tapaamisesta

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

muutos *) %-yks. % 2017*)

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

*) %-yks. % 2018*)

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa:

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Vimpeli: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

3. KUOLLEISUUS JA ELINAIKA

muutos *) %-yks. % 2016

Lehtimäki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Lappajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alahärmä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kauhajoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kauhava: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alavus: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Isokyrö: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Lapua: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Ähtäri: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Isojoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Teuva: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto Juha Teperi

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Tapaturma- ja väkivaltakuolemat vähentyneet viidenneksellä kymmenessä vuodessa

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Transkriptio:

ilkka.vohlonen@uef.fi VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? Ilkka Vohlonen, professori 26.11.2013 Virpi Pitkänen, erityisasiantuntija Yhteistyöllä lähiöt kuntoon! Mikko Vienonen, senior adviser Ympäristöministeriö, Helsinki Kaj Husman, professori FCG lkka.vohlonen@fcg.fi 19.11.2013 Page 1

SISÄLTÖ 1. Mikä on PYLL? 2. Kuinka PYLL lasketaan? 3. Mitä PYLL näyttää Suomen tilanteesta? 4. Mitä PYLL näyttää Heinolan kaupungista? 5. Mitä PYLL näyttää Lahden kaupunginosista? 6. Kuinka PYLL-arvot muutetaan taloudellisiksi tunnusluvuiksi? 7. Kuinka kansanterveys ja kansantalous ovat sidoksissa? 19.11.2013 Page 2

Menetelmä Menetelmä vertaa henkilön ikää kuolinhetkellä hänen laskennalliseen elinajanodotteeseen (sopimusperäisesti käytetty 70 vuotta) Indeksin laskeminen perustuu ICD-10:n 27:ään ehkäistävissä olevaan kuolinsyyryhmään (WHO:n määrittelemä luettelo) Indeksi on ikävakioitu ja se ilmoitetaan summalukuna 100.000 henkilövuotta kohti

PYLL lähtökohta: Yksinkertainen laskutoimitus standardi-elämä jota vasten kaikki ehkäistävissä olevat kuolinsyyt heijastetaan 70 v A = Pekka kuoli sydäninfarktiin 55 vuotiaana PekanPYLL = 70-55 = 15 vuotta B = Anna kuoli alkoholimyrkytykseen 28 vuotiaana Annan PYLL = 70 28 = 42 vuotta C = Liisa kuoli aivohalvaukseen 71 vuotiaana Liisan PYLL = 70 71 = 0 vuotta

PYLL-analyysin tavoitteet 1. Arvioida ennenaikaisten ja ehkäistävissä olevien kuolinsyiden taustoja. 2. Kohdistaa terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä prioriteettialueilla, missä tarve ja saavutettava hyöty on suurin. 3. Arvioida takautuvasti jo toteutettujen ehkäisevien toimenpiteiden ja terveyssektorilla annettujen hoitojen tehoa väestön terveyteen. 4. Mitä halutaan: Täsmälleen oikeita vastauksia VÄÄRIIN kysymyksiin vai suunnilleen oikeita vastauksia OIKEISIIN kysymyksiin?

Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (PYLL) kansainvälisessä vertailussa 2006 Sweden Norway Canada Finland Denmark USA Russia Pitkaranta, Rep. Karelia 3000 3500 3600 4000 4100 5200 23200 SR PYLL (vuotta 100 000 henkilövuotta kohti) 19.11.2013 Page 6

19.11.2013 Page 8

19.11.2013 Page 10

Kaikki kuolinsyyt (A00-R99,V01-Y89) 30 000 Menetetyt elinvuodet 2007 2011 (PYLL) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Molemmat Miehet Naiset 7 000 6 000 5 000 4 000 Menetetyt elinvuodet 2007 2011 (PYLL) 3 000 2 000 1 000 Molemmat Miehet Naiset 19.11.2013 Page 11

Maaliikennetapaturmat (V01-V89*) Menetetyt elinvuodet 2007 2011 (PYLL) 700 600 500 400 300 200 100 Molemmat Miehet Naiset 19.11.2013 Page 12

Itsemurhat (X60-X84,Y870) 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Menetetyt elinvuodet 2007 2011 (PYLL) Molemmat Miehet Naiset 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Menetetyt elinvuodet 2007 2011 (PYLL) Molemmat Miehet Naiset 19.11.2013 Page 13

INHIMILLISEN PÄÄOMAN ARVOTTAMINEN Adam Smith -> MiltonFriedman -> Robert Solow Solow/Cobb-Douglasmallit taloudellisen kasvun tekijöistä: 1. Teknologian kehitys 2. Inhimillisen pääoman kehitys ja kasvu 3. Tuotannollisen pääoman kasvu 4. Väestön kasvu BKT per asukas/ Suomessa 2012 -> 35 928 Väestön määrä Suomessa 2012 > 5 401 267 asukasta 19.11.2013 Page 14

ERILAISTEN KUOLEMANSYIDEN AIHEUTTAMAT KANSANTALOUDELLISET KUSTANNUKSET KOKO MAASSA 2011 menetetyt elinvuodet pääoman arvo Pahanlaatuiset kasvaimet 38 124 1 368 000 000 Sydän-ja verenkiertoelinten sair. 31 590 1 137 000 000 Itsemurhat 27 216 972 000 000 Alkoholiperäiset sairaudet 24 948 896 000 000 Liikennetapaturmat 9 936 356 000 000 19.11.2013 Page 15

PYLLit vammautumiset, sairastamiset, työvoiman menetykset, inhimilliset kärsimykset

YHTEENVETO 1. PYLL osoittaa ehkäistävissä ja hoidettavissa olevat kuolinsyyt kiistattomasti 2. PYLL lasketaan objektiivisesti kuolintodistuksiin perustuen kuolleen asuinpaikan mukaan PYLL-arvot lasketaan ennenaikaisesti kuolleista 3. Suomen väestön terveydentila on huonompi kuin muiden skandinaavisten maiden 4. Heinolan kaupungin väestön terveydentilaan vaikuttavat perinteiset kansansairaudet entistä vähemmän 5. Lahden kaupunginosien väestöjen terveydentilaan vaikuttaminen edellyttää erilaisia toimintaohjelmia eri kaupunginosissa 6. PYLL-arvot kuvaavat henkisen pääoman kehitystä yhteiskunnassa. 7. Henkisen pääoman menetys aiheuttaa taloudellisia seuraamuksia sekä valtakunnan että kunnan tasoilla PYLL-kuvaa väestön terveydentilaa tavalla, joka on nähtävissä jäävuoren huippuna jos PYLL-arvot ovat huonot, niin pinnan alla on jotain paljon huonompaa! 19.11.2013 Page 17