KIRJALLINEN KYSYMYS 38/2009 vp Oppisopimuskoulutus lomautustilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Taloudelliset suhdanteet ovat vaikuttamassa työmarkkinatilanteeseen siten, että näkyvissä on poikkeuksellisia lomautusaaltoja useilla ammattialoilla jo keväällä 2009. Yritysten ja työpaikkojen taloudellinen tilanne lomautuksineen vaikuttaa oppisopimusopiskelijoiden asemaan. Tilanne on hankala myös oppisopimustyönantajille mm. työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vuoksi. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, johon sovelletaan laajasti työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Työlainsäädännön mukaan määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi mm. lomauttaa. Tästä on jo aiheutunut ja aiheutumassa ongelmia työpaikoilla, mikä on käynyt ilmi opiskelijoiden, työnantajien, työntekijöiden, luottamusmiesten sekä työmarkkinajärjestöjen otettua yhteyttä oppisopimuskeskukseen. Oppisopimusopiskelijoiden lomauttaminen pitäisi välittömästi tehdä mahdolliseksi ainakin väliaikaisesti osana elvytystoimenpiteitä. Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajat ovat käyneet työpaikoilla neuvottelemassa ja etsimässä lomautusongelmaan ratkaisuja. Usein mukana ovat olleet myös työhallinnon edustajat. Näissä neuvotteluissa on käynyt ilmi mm. seuraavia asioita: Oppisopimustyönantajilla on usein tarvetta lomauttaa koko henkilökunta mukaan lukien oppisopimusopiskelija. Lomautustarve on tullut täytenä yllätyksenä kaikille osapuolille. Mikäli koko henkilöstö lomautetaan, opiskelijoilla ei ole työn ja kouluttajien puuttuessa edellytyksiä oppia. Oppisopimustyönantajat korostavat haluaan varmistaa, että oppisopimusopiskelija voisi jatkaa työnantajan palveluksessa lomautusajan jälkeen (muistissa työvoimapula viime vuonna). Monet työnantajat ovat panostaneet rahaa ja aikaa löytääkseen työntekijöilleen selviytymisväyliä tai -palveluja laman yli pääsemiseksi. Oppisopimusopiskelijat haluavat mieluummin tulla lomautetuiksi kuin irtisanotuiksi, ts. he haluaisivat jatkaa oppisopimusta heti, kun se on mahdollista. Koska oppisopimusopiskelijaa ei voi lomauttaa, hänet joudutaan irtisanomaan (vaikka työnantaja ja opiskelija eivät sitä halua), jotta opiskelijan toimeentulo ei vaarannu. Työttömyyskassat eivät maksa lomautetuille oppisopimusopiskelijoille työttömyysturvaetuuksia, koska niiden kanta on, että lomautus on laitonta. Kassat kehottavat opiskelijoita nostamaan oikeusjuttuja työnantajiaan vastaan tästä opiskelijat ovat ahdistuneet, koska haluaisivat jatkaa myöhemmin yritysten palveluksessa. Monet yritykset ovat sopineet työhallinnon kanssa yhteishankintakoulutuksista henkilöstölleen lomautusaikana, mutta niihin oppisopimusopiskelijat eivät voi osallistua (koska ammattiliittojen työttömyyskassat eivät maksa lomautetuille oppisopimusopiskelijoille työttömyysturvaetuuksia). Työntekijät suhtautuvat negatiivisesti siihen, että vain oppisopimusopiskelijat jäisivät yksin tai keskenään työpaikalle muiden ns. van- Versio 2.0
hempien osaajien joutuessa lomautetuiksi. Luottamusmiehet kokevat tilanteen hankalaksi. Kun toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevat työntekijät tekevät määräaikaisen oppisopimuksen, voi heidänkin työttömyysturvansa heikentyä epäselvän tilanteen vuoksi. Oppisopimuskeskus on yhdessä työhallinnon kanssa löytänyt koulutusratkaisuja, joilla varmistettaisiin opiskelijan tutkinnon suorittaminen. Näitä järjestelyjä estävät työttömyyskassojen kannanotot työttömyysturva-asioissa. Työhallinto pitää syntynyttä tilannetta valitettavana, samoin asiakkaat. Oppisopimusopiskelijoiden lomautus on ollut ongelma viimeksi 1990-luvun laman aikana. Ns. normaalitilanteessa lomautettuja on ollut varsin vähän, eikä siitä ole muodostunut ongelmaa, kuten nyt poikkeuksellisessa tilanteessa näyttää tapahtuvan. Normaalitilanteessa lomautetut yleensä pystytään sijoittamaan joko uusille oppisopimustyöpaikoille tai muuhun koulutukseen tutkinnon takaamiseksi. Oppisopimuskeskus varmistaa yleensä yhdessä työnantajan kanssa palkanmaksukyvyn ja yrityksen taloudellisen tilanteen. Lomautuksesta huolimatta oppisopimus on suosittu tapa työllistyä ja hankkia osaamista sekä parantaa työmarkkinakelpoisuutta myös vuonna 2009. Työnantajat pitävät oppisopimusta hyvänä rekrytointitapana. Viime vuonna Pirkanmaalla oli yli 4 500 oppisopimusopiskelijaa. Opiskelijoista lähes 1 000 oli opintonsa aloittaessaan työttömiä. Heistä suurin osa työllistyy huonossakin työmarkkinatilanteessa. Oppisopimuksia on solmittu vilkkaasti tammikuussa 2009, Pirkanmaalla peräti 350 sopimusta. Tämä antaa uskoa siihen, että kaikilla aloilla ei ole lama. Joillakin aloilla tilanne mm. parantaa työvoimapulaa (mm. kiinteistönhoito, sosiaaliala jne.). Monet työnantajat haluavat rekrytoida nyt uutta väkeä, mutta ymmärrettävästi esim. kolmen vuoden määräaikainen työsopimus pelottaa, kun lomauttaa ei voi. Monet työpaikat haluavat kouluttaa nyt, kun on hieman enemmän aikaa. Työntekijäasiakkaita on ollut liikkeellä ennätysmäärä, sillä nyt haetaan työmarkkinoilta uusia työmahdollisuuksia, kun irtisanomiset joillakin aloilla uhkaavat toimeentuloa. Ehdotus Oppisopimusopiskelijoiden ja -työnantajien tilanteen helpottamiseksi tulisi tehdä lainsäädäntöön pikainen muutos: oppisopimusopiskelijoiden lomauttaminen tulisi mahdollistaa ainakin väliaikaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että oppisopimuskoulutus turvataan lomautustilanteessa? Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2009 Jukka Gustafsson /sd 2
Ministerin vastaus KK 38/2009 vp Jukka Gustafsson /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jukka Gustafssonin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 38/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että oppisopimuskoulutus turvataan lomautustilanteessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ja vahvistamiseen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen koulutusmuotona. Opetusministeriön hallinnonalalla oppisopimuskoulutuksen rahoitus valtion vuoden 2009 talousarvion mukaan on 126,2 milj. euroa, josta noin 60 % on ammatillisen lisäkoulutuksen ja noin 40 % ammatillisen perustutkintokoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, josta määrätään opetusministeriön koulutuksen järjestäjille antamissa järjestämisluvissa. Laissa ei säädetä erikseen oppisopimuskoulutusta hoitavista viranomaisista tai viranhaltijoista eikä lainsäädäntö ota kantaa oppisopimuskoulutuksen hallinnon organisointiin. Oppisopimuskoulutuksen ja oppisopimusten valvonnasta vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 9 :n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 5 :n nojalla järjestämisluvan saaneet kunnat ja kuntayhtymät sekä rekisteröidyt yhteisöt, säätiöt ja valtion liikelaitokset. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä on velvollinen vastaamaan kaikesta oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta, kuten oppisopimuksen hyväksymisestä, opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatimisesta, koulutusedellytysten arvioinnista, työpaikalla tapahtuvan opiskelun seurannasta ja valvonnasta, tietopuolisen koulutuksen hankkimisesta ja näyttötutkintomahdollisuuden järjestämisestä, opintososiaalisia etuuksia koskevista päätöksistä sekä koulutuskorvausten maksatuksesta. Laskennallinen valtionosuusjärjestelmä perustuu ensisijaisesti luottamukseen siten, että koulutuksen järjestäjillä ja valtionosuuksien saajilla on oikeus järjestää toimintansa tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla siten, että opetus tapahtuu opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten mukaisesti. Koulutuksen määrästä, toiminnasta ja taloudesta tapahtuva tiedonkeruu perustuu koulutuksen järjestäjille tehtäviin Opetushallituksen kyselyihin sekä Tilastokeskuksen keräämiin kuntien talous- ja toimintatilastoihin. Opetusministeriö on tietoinen kysymyksessä esitetyistä ongelmakohdista. Oppisopimusopiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä 49 500 opetusministeriön hallinnonalan rahoituksen piirissä. Opiskelijoista noin 85 % on tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Oppisopimusopiskelijat edustavat merkittävää osaa työvoimasta ja taloudellisen taantuman johdosta yritysten tuotannolliset ja taloudelliset edellytykset oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen ovat nopeasti huonontuneet. Samalla opetusministeriö toteaa tyydytyksellä, että koulutuksen järjestäjät ja työnantajat ovat ryhtyneet kehittämään toimenpiteitä oppisopimusten mukaisen koulutuksen loppuunsaattamiseksi. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde ja siihen sovelletaan eräin poikkeuksin työsopimuslakia (55/2001). Oppisopimus voidaan keskeyttää määrätyksi esim. lomautuksen ajaksi. Keskeytyksen jälkeen ja työpaikalla tapahtuvan op- 3
Ministerin vastaus pimisen edellytysten palattua ennalleen koulutusta voidaan jatkaa alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Oppisopimuksen lomauttamisessa ongelmakohdaksi muodostuu, että keskeytyksen aikana opiskelija ei ole oikeutettu työttömyysturvaan. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 18 :n mukaan oppisopimus voidaan myös purkaa opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella. Lisäksi oppisopimus voidaan yksipuolisesti purkaa, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimus voidaan purkaa myös perusteilla, jotka työsopimuslain perusteella oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisia säännöksiä tai koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Opetusministeriö katsoo, että oppisopimusopiskelutilanteeseen tulisi voida kehittää ratkaisu, jossa tutkinnon suorittaminen sekä samanaikaisesti opiskelijan työttömyysturvan varmistaminen olisivat mahdollisia. Mainitusta syystä opetusministeriö ja työvoima- ja elinkeinoministeriö ovat käynnistäneet 16.2.2009 selvityksen vaihtoehdoista, miten em. tavoitteet koulutuksen loppuun saattamisesta voitaisiin toteuttaa työttömyysturvaa vaarantamatta. Tarkoituksena on selvittää, mitä joustavia vaihtoehtoja koulutuksen järjestämiseksi on olemassa. Työllisyystilanteen nopeasti muuttuessa asia tulisi pyrkiä ratkaisemaan ensisijaisesti ilman lainsäädännöllisiä muutoksia. Yhtenä lähtökohtaisena vaihtoehtona on, että lomautuksen kohteena olevien oppisopimukset puretaan yhteisillä sopimuksilla ja työllisyystilanteen parantuessa tehdään uudet oppisopimukset, jossa henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti huomioidaan aikaisemmin hankittu koulutus ja osaaminen. Toisena vaihtoehtona on tehostaa työvoimapoliittisen koulutuksen käyttämistä tutkintoon valmistavan koulutuksen loppuun saattamiseksi. Opetusministeriö ja työvoima- ja elinkeinoministeriö pyrkivät selvityksessä löytämään mahdollisimman joustavat ratkaisut vaihtoehtoisten keinojen soveltamiseksi siten, että lomautuksen aikainen työttömyysturva ja koulutuksen loppuun saattaminen voitaisiin samanaikaisesti varmistaa. Selvityksen perusteella opetusministeriö ja työvoima- ja elinkeinoministeriö tulevat ohjeistamaan koulutuksen järjestäjiä ja työvoimaviranomaisia erillisellä ohjekirjeellä. Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 38/2009 vp Jukka Gustafsson /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 38/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Jukka Gustafsson /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att läroavtalsutbildningen ska säkerställas i permitteringssituationer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I regeringsprogrammet har regeringen förbundit sig att utveckla och stärka läroavtalsutbildningen som en form av grundläggande yrkesutbildning och yrkesinriktad tilläggsutbildning. Inom undervisningsministeriets förvaltningsområde finansierades läroavtalsutbildningen 2009 över statsbudgeten med 126,2 miljoner euro. Av denna summa användes ca 60 procent för yrkesinriktad tilläggsutbildning och ca 40 procent för grundläggande yrkesutbildning. Läroavtalsutbildningen är ett sätt att ordna yrkesutbildning. Bestämmelserna om denna utbildning finns i de tillstånd att ordna utbildning som utbildningsanordnarna får av undervisningsministeriet. I lagstiftningen finns inga särskilda bestämmelser om de myndigheter eller tjänsteinnehavare som ska sköta läroavtalsutbildningen och lagstiftningen tar inte heller ställning till hur förvaltningen av denna utbildningsform ska ordnas. För tillsynen över läroavtalsutbildningen och läroavtalen svarar de kommuner och samkommuner samt registrerade samfund, stiftelser och statliga affärsverk som med stöd av 8 9 i lagen om yrkesutbildning och 4 5 i lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning har fått tillstånd att ordna utbildning. Den som anordnar läroavtalsutbildning ska svara för all ledning av och tillsyn över utbildningen, t.ex. godkännande av läroavtal, upprättande av personliga studieprogram, bedömning av utbildningsförutsättningar, uppföljning och kontroll av studier på arbetsplatsen, teoretisk utbildning och ordnande av fristående examina, beslut om studiesociala förmåner och betalande av utbildningsersättningar. Systemet med statsandelar enligt schablon bygger i första hand på förtroende. Utbildningsanordnarna och mottagarna av statsandelar har rätt att ordna sin verksamhet enligt läroplaner och examenskrav på ett sätt som de anser vara ändamålsenligt. Uppgifterna om utbildningsvolymer, verksamheten och ekonomin bygger på förfrågningar som görs av Utbildningsstyrelsen och på Statistikcentralens ekonomi- och verksamhetsstatistik. Undervisningsministeriet känner till de problem som förs fram i spörsmålet. Det finns för närvarande sammanlagt 49 500 läroavtalsstuderande som omfattas av finansieringen inom undervisningsministeriets förvaltningsområde. Av de studerande är 85 procent i utbildning som förbereder för en examen. Läroavtalsstuderandena utgör en betydande del av arbetskraften och på grund av den ekonomiska nedgången har företagens produktionsmässiga och ekonomiska förutsättningar för att ordna läroavtalsutbildning snabbt försämrats. Samtidigt konstaterar undervisningsministeriet med tillfredsställelse att utbildningsanordnarna och arbetsgivarna har börjat utveckla åtgärder för att utbildning enligt läroavtalen ska kunna slutföras. Läroavtalet är ett tidsbundet anställningsförhållande och arbetsavtalslagen (55/2001) tillämpas på det med vissa undantag. Ett läroavtal kan avbrytas för en viss tid, t.ex. under en permittering. Efter avbrottet, då förutsättningarna för lä- 5
Ministerns svar rande på arbetsplatsen har återställts, kan utbildningen fortsätta i enlighet med det ursprungliga avtalet. Vid en permittering blir problemet med läroavtal att den studerande inte har rätt till utkomstskydd för arbetslösa under avbrottet. Enligt 18 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) kan ett läroavtal även hävas ifall den studerande och arbetsgivaren gemensamt kommer överens om detta. Dessutom kan avtalet ensidigt hävas om arbetsgivaren upphör med sitt företag, försätts i konkurs eller avlider. Med utbildningsanordnarens tillstånd kan ett läroavtal likaså hävas på de grunder som enligt arbetsavtalslagen berättigar till uppsägning av arbetsavtalet. Dessutom kan utbildningsanordnaren efter att ha hört den studerande och arbetsgivaren häva läroavtalet, om bestämmelserna i lagen om yrkesutbildning eller bestämmelserna i avtalet mellan utbildningsanordnaren och arbetsgivaren inte iakttas i den utbildning som ordnas på arbetsplatsen. Undervisningsministeriet anser att man borde kunna utveckla en lösning där det är möjligt att avlägga examen och samtidigt säkerställa arbetslöshetsskyddet för studerande. Av nämnda anledning har undervisningsministeriet och arbetsoch näringsministeriet den 16.2.2009 inlett en utredning om alternativen kring hur de nämnda målen gällande slutförande av utbildning kan uppnås utan att utkomstskyddet för arbetslösa äventyras. Avsikten är att utreda vilka flexibla alternativ det finns att ordna utbildning. När sysselsättningsläget snabbt förändras borde man sträva efter att lösa frågan i första hand utan ändringar i lagstiftningen. Ett primärt alternativ är att läroavtalen vid en permittering hävs genom en gemensam överenskommelse och att man när sysselsättningsläget förbättras gör nya läroavtal, i vilka man i enlighet med föreskriften om personlig tilllämpning beaktar tidigare utbildning och tidigare förvärvat kunnande. Ett annat alternativ är att effektivisera användningen av arbetskraftspolitisk utbildning för att slutföra utbildning som förbereder för en examen. Undervisningsministeriet och arbets- och näringsministeriet strävar i utredningen efter att hitta så flexibla lösningar att tillämpa alternativa sätt så, att utkomstskyddet för arbetslösa under permitteringar och slutförande av utbildning kan säkerställas samtidigt. Utgående från utredningen kommer undervisningsministeriet och arbetsoch näringsministeriet att ge utbildningsanordnarna och arbetskraftsmyndigheterna anvisningar genom ett separat cirkulär. Helsingfors den 6 mars 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6