Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1071/2009 vp Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Yritysten huono työllisyyskehitys on johtanut henkilökunnan irtisanomisiin ja lomautuksiin. Tämä negatiivinen kehitys on johtanut erityisesti nuorten työttömyyden kasvuun. Oppisopimuskoulutus on erinomainen tapa opiskella uusi ammatti, jolla voidaan torjua myös nuorten työttömyyttä. Oppisopimustoimistoista saatujen tietojen mukaan työllisyyden negatiivinen kehitys on johtanut siihen, että oppisopimuksia on nyt keskeytetty tai purettu merkittävästi. Käytännössä oppisopimusten keskeytyksiä ja purkamisia on ollut enemmän kuin uusien sopimusten perustamisia. Hallitus on kohdentanut vaatimattomasti elvytystä työllisyyttä lisääviin toimiin, ja tästä kärsivät nyt erityisesti työelämään opiskelevat ja opiskeluista valmistuneet nuoret. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta oppisopimuskoulutuksen negatiivisesta kehityksestä ja mitä hallitus tulee tekemään tilanteen korjaamiseksi? Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 Raimo Piirainen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1071/2009 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta oppisopimuskoulutuksen negatiivisesta kehityksestä ja mitä hallitus tulee tekemään tilanteen korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ja vahvistamiseen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen koulutusmuotona. Opetusministeriön hallinnonalalla oppisopimuskoulutuksen rahoitus valtion vuoden 2010 talousarvion mukaan on 135 milj. euroa, josta noin 60 % on ammatillisen lisäkoulutuksen ja noin 40 % ammatillisen perustutkintokoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, josta määrätään opetusministeriön koulutuksen järjestäjille antamissa järjestämisluvissa. Oppisopimuskoulutuksen ja oppisopimusten valvonnasta vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 9 :n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 5 :n nojalla järjestämisluvan saaneet kunnat ja kuntayhtymät sekä rekisteröidyt yhteisöt, säätiöt ja valtion liikelaitokset. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä on velvollinen vastaamaan kaikesta oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta, kuten oppisopimuksen hyväksymisestä, opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatimisesta, koulutusedellytysten arvioinnista, työpaikalla tapahtuvan opiskelun seurannasta ja valvonnasta, tietopuolisen koulutuksen hankkimisesta ja näyttötutkintomahdollisuuden järjestämisestä, opintososiaalisia etuuksia koskevista päätöksistä sekä koulutuskorvausten maksatuksesta. Koulutuksen järjestäjillä ja valtionosuuksien saajilla on oikeus järjestää toimintansa tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla siten, että opetus tapahtuu opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten mukaisesti. Koulutuksen määrästä, toiminnasta ja taloudesta tapahtuva tiedonkeruu perustuu koulutuksen järjestäjille tehtäviin Opetushallituksen kyselyihin sekä Tilastokeskuksen keräämiin kuntien talous- ja toimintatilastoihin. Opetusministeriö on tietoinen kysymyksessä esitetyistä ongelmakohdista eli työttömyyden kasvun vaikutuksista oppisopimuskoulutuksen kysyntään sekä olemassa olevien oppisopimusten purkamiseen tai keskeyttämiseen. Oppisopimusopiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä noin opetusministeriön hallinnonalan rahoituksen piirissä. Opiskelijoista noin 85 prosenttia on tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Oppisopimusopiskelijat edustavat merkittävää osaa työvoimasta ja taloudellisen taantuman johdosta yritysten tuotannolliset ja taloudelliset edellytykset oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen ovat nopeasti huonontuneet. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde ja siihen sovelletaan eräin poikkeuksin työsopimuslakia (55/2001). Oppisopimus voidaan keskeyttää määrätyksi esim. lomautuksen ajaksi. Keskeytyksen jälkeen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen edellytysten palattua ennalleen koulutusta voidaan jatkaa alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Oppisopimuksen lomauttamisessa ongelmakohdaksi muodostuu, että keskeytyksen 2

3 Ministerin vastaus KK 1071/2009 vp Raimo Piirainen /sd aikana opiskelija ei ole oikeutettu työttömyysturvaan. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 18 :n mukaan oppisopimus voidaan myös purkaa opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella. Lisäksi oppisopimus voidaan yksipuolisesti purkaa kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimus voidaan purkaa myös perusteilla, jotka työsopimuslain perusteella oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisia säännöksiä tai koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Opetusministeriö ja työvoima- ja elinkeinoministeriö laativat keväällä 2009 yhteistyössä työelämän järjestöjen kanssa ohjeistuksen toimintavaihtoehdoista oppisopimusten lomautus- ja purkamistilanteisiin (TEM ). Ohjeistuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selkiyttää vaihtoehtoja oppisopimusopiskelun jatkamiselle lomautus- ja purkamistilanteissa ja kartoitettiin oppisopimusopiskelijan työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä eri tilanteissa oppisopimussuhteen aikana ja sen jälkeen. Ohjeistukseen sisällytettiin toimintavaihtoehdot seuraavien kokonaisuuksien mukaisesti: a) oppisopimusopiskelijan lomauttamisen edellytykset, b) vaihtoehdot oppisopimusopiskelun jatkamiselle lomautus- ja purkamistilanteissa, c) oppisopimus ja työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset, d) oppisopimussuhteessa olevan lomauttaminen ja työttömyysturva, e) oppisopimuksen tilapäinen keskeyttäminen ja työttömyysturva sekä f) oppisopimuksen purkaminen ja työttömyysturva. Ohjeistuksen toimintavaihtoehdot ja suositukset rakennettiin siten, että eri tilanteissa voitaisiin edistää mahdollisimman hyvin sekä ammatillisen koulutuksen että työsopimuslainsäädännön tavoitteita. Lähtökohtaisesti oppisopimusopiskelutilanteeseen pyrittiin kehittämään ratkaisu, jossa tutkinnon suorittaminen sekä samanaikaisesti opiskelijan työttömyysturvan varmistaminen olisivat mahdollisia. Osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on lisätty myös työvoimapoliittisena koulutuksena tapahtuvan oppisopimistyyppisen koulutuksen (TOPPIS) tarjontaa. Opetusministeriö on asettanut laajapohjaisen valmisteluryhmän oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä ja kehittää yhdenmukaisia käytäntöjä oppisopimuskoulutuksen laadun varmistamiseksi erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen näkökulmasta. Työryhmän määräaika on Valmistelutyö on tarkoitus tehdä tiiviissä yhteistyössä oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä edustavan yhdistyksen sekä työelämän valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelleen johtoryhmän toisen väliraportin ehdotusten mukaisesti (OPM 2009:11) on päätetty käynnistää eduskunnan lausumien perusteella vuoden 2010 alussa oppisopimuskoulutuksen kustannuspohjaa, laskentapäiviin perustuvaa rahoituksen määräytymistä sekä määrällistä säätelyä koskeva valmistelutyö. Samassa yhteydessä selvitetään myös työnantajille maksettavien koulutuskorvausten määräytymisperusteita. Opetusministeriö toteaa, että ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävässä oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoiden määrää ei säännellä, vaan koulutusta saa järjestää kysynnän mukaisesti ja valtionosuusrahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärien ilmoitusten perusteella. Oppisopimuskoulutus on myös työnantajalle vaativa koulutusmuoto ja taantuman takia työnantajien kiinnostus erityisesti pitempikestoiseen eli oppisopimuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen on selvästi vähentynyt johtuen edellä todetun mukaisesti työnantajien vaikeutuneista taloudellisista tilanteista ja ennustettavuudesta, jolloin työnantajilla ei ole 3

4 Ministerin vastaus samassa määrin mahdollisuuksia sitoa resursseja työpaikalla tapahtuvaan kouluttamiseen. Sen sijaan työelämässä jo oleville aikuisille soveltuvan oppisopimuksena järjestettävän lyhytkestoisen ammatillisen lisäkoulutuksen kysyntä on kasvanut ja tähän vastaamiseksi po. koulutuksen kiintiötä on mm. osana taantumatoimenpiteitä nostettu kaudella neljäsosalla eli paikasta yli :een. Toteutuneiden opiskelijamäärien perusteella lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiö vastaa valtakunnallista kysyntää. Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 4

5 Ministerns svar KK 1071/2009 vp Raimo Piirainen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1071/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Piirainen /sd: Är regeringen medveten om den negativa trend inom läroavtalsutbildningen som nämns i motiveringen och vad ämnar regeringen göra för att korrigera situationen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I regeringsprogrammet har regeringen förbundit sig att utveckla och stärka läroavtalsutbildningen som en form av grundläggande yrkesutbildning och yrkesinriktad tilläggsutbildning. Inom undervisningsministeriets förvaltningsområde finansieras läroavtalsutbildningen 2010 över statsbudgeten med 135 miljoner euro. Av denna summa är ca 60 % statsandelsfinansiering för yrkesinriktad tilläggsutbildning och ca 40 % är statsandelsfinansiering för utbildning för yrkesinriktad grundexamen. Läroavtalsutbildningen är ett sätt att ordna yrkesutbildning. Bestämmelserna om denna utbildning finns i de tillstånd att ordna utbildning som utbildningsanordnarna får av undervisningsministeriet. För tillsynen över läroavtalsutbildningen och läroavtalen svarar de kommuner och samkommuner samt registrerade sammanslutningar, stiftelser och statliga affärsverk som med stöd av 8 9 i lagen om yrkesutbildning och 4 5 i lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning har fått tillstånd att ordna utbildning. Den som anordnar läroavtalsutbildning ska svara för all ledning av och tillsyn över utbildningen, t.ex. godkännande av läroavtal, upprättande av personliga studieprogram, bedömning av utbildningsförutsättningar, uppföljning och kontroll av studier på arbetsplatsen, teoretisk utbildning och ordnande av fristående examina, beslut om studiesociala förmåner samt betalning av utbildningsersättningar. Utbildningsanordnarna och mottagarna av statsandelar har rätt att ordna sin verksamhet enligt läroplaner och examensfordringar på ett sätt som de anser vara ändamålsenligt. Datainsamlingen som gäller utbildningsvolymerna, verksamheten och ekonomin grundar sig på förfrågningar som görs av Utbildningsstyrelsen hos utbildningsanordnarna samt på kommunal ekonomi- och verksamhetsstatistik som Statistikcentralen har samlat in. Undervisningsministeriet känner till de problem som förs fram i spörsmålet, dvs. hur en ökande arbetslöshet inverkar på efterfrågan på läroavtalsutbildning samt på hävning av eller avbrott i befintliga läroavtal. Det finns för närvarande sammanlagt ca läroavtalsstuderande som omfattas av finansieringen inom undervisningsministeriets förvaltningsområde. Av de studerande genomgår ca 85 procent utbildning som förbereder för en examen. Läroavtalsstuderandena utgör en betydande del av arbetskraften och på grund av den ekonomiska recessionen har företagens produktionsmässiga och ekonomiska förutsättningar att ordna läroavtalsutbildning snabbt försämrats. Läroavtalet är ett anställningsförhållande för viss tid och arbetsavtalslagen (55/2001) tillämpas på det med vissa undantag. Ett läroavtal kan avbrytas för en viss tid, t.ex. under en permittering. Efter avbrottet och efter det att förutsättningarna för inlärning på arbetsplatsen har återställts kan utbildningen fortsätta i enlighet med 5

6 Ministerns svar det ursprungliga avtalet. Vid en permittering blir problemet med läroavtal att den studerande inte har rätt till utkomstskydd för arbetslösa under avbrottet. Enligt 18 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) kan ett läroavtal även hävas ifall den studerande och arbetsgivaren gemensamt kommer överens om detta. Dessutom kan läroavtalet ensidigt hävas om arbetsgivaren upphör med sitt företag, försätts i konkurs eller avlider. Med utbildningsanordnarens tillstånd kan ett läroavtal likaså hävas på de grunder som enligt arbetsavtalslagen berättigar till uppsägning av arbetsavtalet. Dessutom kan utbildningsanordnaren efter att ha hört den studerande och arbetsgivaren häva läroavtalet, om det i den utbildning som ordnas på arbetsplatsen inte iakttas bestämmelserna i lagen om yrkesutbildning eller bestämmelserna i avtalet mellan utbildningsanordnaren och arbetsgivaren. Undervisningsministeriet och arbets- och näringsministeriet utarbetade våren 2009 i samarbete med organisationer i arbetslivet anvisningar för alternativa sätt att gå till väga vid permitteringar och hävande i samband med läroavtal (ANM ). Det primära syftet med anvisningarna var att förtydliga alternativen för fortsatta läroavtalsstudier vid permittering och hävning av avtal. Dessutom kartlades de arbetskraftspolitiska förutsättningarna för en läroavtalsstuderande att få arbetslöshetsförmåner i olika situationer under läroavtalsförhållandet och därefter. Till anvisningarna fogades verksamhetsalternativ enligt följande helheter: a) förutsättningar för permittering av en läroavtalsstuderande, b) alternativ för fortsatta läroavtalsstudier vid permittering och hävande av avtal, c) läroavtal och arbetskraftspolitiska förutsättningar för erhållande av arbetslöshetsförmån, d) permittering av en person i läroavtalsförhållande och utkomstskydd för arbetslösa, e) temporärt avbrott i läroavtal och utkomstskydd för arbetslösa samt f) hävning av läroavtal och utkomstskydd för arbetslösa. Verksamhetsalternativen och rekommendationerna i anvisningarna byggdes upp på ett sådant sätt att det i olika situationer ska vara möjligt att så bra som möjligt främja målsättningen för såväl yrkesutbildningen som arbetsavtalslagstiftningen. I regel försökte man för läroavtalsstudierna utveckla en lösning som innebär att det är möjligt att avlägga examen och samtidigt säkerställa den studerandes utkomstskydd för arbetslösa. Som en del av verkställandet av totalreformen av vuxenutbildningen har även utbudet av sådan utbildning av läroavtalstyp som ges som arbetskraftspolitisk utbildning (TOPPIS) ökats. Undervisningsministeriet tillsatte den 4 december 2009 en bredbasig beredningsgrupp för utvecklande av kvaliteten på läroavtalsutbildningen. Målet är att öka och utveckla de enhetliga metoderna för säkerställande av kvaliteten på läroavtalsutbildningen i synnerhet med tanke på inlärning på arbetsplatsen. Tidsfristen för arbetsgruppen går ut den 31 oktober Avsikten är att beredningen ska göras i nära samarbete med den sammanslutning som företräder dem som anordnar läroavtalsutbildning och de nationella organisationerna i arbetslivet. I enlighet med förslagen i den andra mellanrapporten av den ledningsgrupp som berett totalreformen av vuxenutbildningen (OPM 2009:11) har man utifrån riksdagens uttalanden beslutat att i början av 2010 inleda ett beredningsarbete som gäller kostnadsbasen för läroavtalsutbildningen, fastställandet av den finansiering som grundar sig på kalkyldagar samt den kvantitativa regleringen. I detta sammanhang utreds det även på vilka grunder de utbildningsersättningar som betalas till arbetsgivarna fastställs. Undervisningsministeriet konstaterar att antalet studerande i sådan läroavtalsutbildning som ordnas som grundläggande yrkesutbildning inte regleras, utan utbildning får ordnas enligt efterfrågan och statsandelsfinansiering betalas på basis av det antal studerande som utbildningsanordnarna uppger. Läroavtalsutbildningen är en krävande utbildningsform även för arbetsgivaren, och på grund av recessionen har arbetsgivarnas 6

7 Ministerns svar KK 1071/2009 vp Raimo Piirainen /sd intresse för i synnerhet långvarigare grundläggande yrkesutbildning, dvs. sådan som ordnas som läroavtal minskat märkbart. Detta beror, såsom ovan konstaterats, på arbetsgivarnas försämrade ekonomiska situation och möjligheter att förutse framtiden, och detta innebär att arbetsgivarna inte i samma mån har möjligheter att binda resurser vid utbildning på arbetsplatsen. Däremot har efterfrågan på kortvarig yrkesinriktad tilläggsutbildning som ordnas som läroavtal och som lämpar sig för fullvuxna personer som redan är i arbetslivet ökat, och för att tillgodose detta behov har utbildningskvoten bl.a. som en del av recessionsåtgärderna ökats under perioden med en fjärdedel, dvs. från platser till drygt platser. På grundval av det faktiska antalet studerande motsvarar läroavtalskvoten för tilläggsutbildning den nationella efterfrågan. Helsingfors den 15 januari 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 7