Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 1 (13) Malmin lentokentän alue Tiimi 1 Hille Häkkinen 301466 Lauri Janhunen 528951 Salla Jäntti 513704 Svenja Lindner Carlo Raymann 423810
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 2 (13) Sisällysluettelo Malmin lentokenttä... 3 Suunnittelutavoitteet... 3 Kaupunkirakenne... 3 Mitoitus... 4 Puistoverkko ja virkistys... 4 Luonto ja kulttuuriympäristö... 4 Asuminen... 4 Työpaikat ja palvelut... 4 Liikenne ja kaupunkikuva... 4 Kestävä Malmin lentokentän alue... 4 Smart-Malmin lentokentän alue... 4 Kaavarungon kuvaus... 5 Korttelialueet... 5 Viher- ja virkistysalueet... 5 Katuverkko... 5 Joukkoliikennejärjestelmä ja raitioteiden sijoittelu alueella... 5 Jalankulku, pyöräliikenne sekä virkistysreitit... 6 Autoliikenne ja pysäköinti... 6 Kaavarungon toteuttamisen vaikutukset... 6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteessa... 6 Vaikutukset liikennejärjestelmässä... 7 Vaikutukset luonnonvaroihin ja ilmastonmuutoksen hallintaan... 7 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön... 8 Vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen... 8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ja toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä... 9 Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen... 9 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 9 Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin... 9 Suunnitteluvaiheet... 10 Vireilletulo ja vuorovaikutus... 10 Viranomaisyhteistyö... 10 Jatkosuunnittelu... 10 Liitteet... 11
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 3 (13) Malmin lentokenttä Suunnittelualue sijaitsee Koillis-Helsingissä Malmin lentokentän alueella ja on laajuudeltaan noin 300 ha. Valtaosa alueesta kuuluu Malmin kaupunginosaan, joskin alueen pohjois- ja koillisosa Suurmetsään. Lentokenttä on suurin osa aluetta, mutta sen ympärillä on metsiköitä. Helsingin keskustaan on matkaa linnuntietä 10,5 km. Alueen kaavarunko on asemakaavaa yleispiirteisempi ja sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Alue on pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa. Asemakaavoitus tullaan toteuttamaan siten, että rakentamaan päästään vuonna 2020 ja koko alueen rakennusprojekti kestää 25-30 vuotta. Valmisteilla olevan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan mukaan Malmin lentokentän alue on ensisijaisesti taajamatoimintojen aluetta. Ajatus alueen muuttamisesta asuin käyttöön on peräisin jo 1970-luvulta. Asiaa selvitettiin 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta korvaavan kentän rahoitus ja 90-luvun lama esti asian etenemisen. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa Malmin alue on merkittävin uusi rakentamisalue. Suunnittelualue on tasaista ja avointa savikkotasankoa. Lentokenttää ympäröi asutuksen, mäkien ja metsiköiden vaihteleva alue, joka toimii myös virkistysalueena. Longinoja on maisemallisesti merkittävä vähävetinen vesistö. Myös Fallkullan tila on maisemallisesti ja historiallisesti tärkeä. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee 13m ja 38m välillä. Nallenmäellä on suunnittelualueen korkein kohta. Maaperältään alue on savea, jonka syvyys on keskimäärin 5 15 metriä. Pohjavesi on lähellä maanpintaa. Alue kuuluu maisemallisesti merkittävän Longinojan valuma-alueeseen. Longinoja on kunnostuksista huolimatta osin umpeenkasvanut, ja sen kunnon parantaminen tulee huomioida alueen suunnittelussa. Malmin lentokenttä on historiallisesti merkittävä kohde, jossa liikennöinti aloitettiin vuonna 1936. Kenttä muuttui pienilmailukäyttöön vuonna 1952, kun Seutulan lentokenttä tuli käyttöön. Lentoasemarakennus ja lentokonehalli ympäristöineen tullaan suojelemaan. Lisäksi alueen eteläosassa on muinaismuistolain nojalla suojeltuja linnoitteita. Alueella asui vuonna 2015 noin 1000 henkeä, jotka sijoittuivat Sunnuntaipalstojen ja Nallenmäen asuinalueille. Sen sijaan Malmin peruspiirin alueella asukkaita on lähes 30 000. Suunnittelualueella on 78 yritystä, jotka tarjoavat 260 työpaikkaa. Tärkeimmät palvelut tällä hetkellä ovat Fallkullan kotieläintila, liikennekoulutusalue ja kahvila-ravintola. Vastaavasti Malmin keskustassa on monipuoliset palvelut. Julkinen liikenne tukeutuu nykyisin linja-autoliikenteeseen sekä pääradan raideliikenteeseen Malmilla. Pyörätieverkosto on tällä hetkellä varsin suppea, eikä vastaa nykyisiä pyöräliikenteen suunnitteluperiaatteita. Suunnittelutavoitteet Suunnittelua ohjataan niin Helsingin kaupungin strategiaohjelmalla kuin yleiskaavassakin. Lisäksi osallisten näkemyksiä yleiskaavaluonnoksesta selvitettiin. Näiden sisällöstä on koosteet liitteenä varsinaisen raportin jälkeen. Alla on tiivistettynä alueen kaavarungon tueksi koostetut suunnittelun keskeisimmät aluekohtaiset tavoitteet. Kaupunkirakenne Kaupunkirakenteen tehtäväksi tulee yhdistää koillista Helsinkiä ja vahvistaa alueen yhtenäistä identiteettiä. Yhdistettävät alueet ovat Malmin keskusta, Jakomäki, Tattarisuo, Kivikon ulkoilupuisto ja lisäksi Viikki-Kivikon vihersormi, Kontula, Viikki, Pukinmäki ja Tapanila. Kaupunkirakenne tullaan jakamaan 7-10 erikseen suunniteltavaan osa-alueeseen ja suunnittelu tehdään ajankuvaan sopivasti ja olemassa olevaan alueeseen sopivasti mitoitettuna.
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 4 (13) Mitoitus Tavoitteena on 25 000 asukkaan asuinalue, jonka 1 200 000 k-m² kerrosalatavoitteesta 8 % on toimitilarakentamista ja loput asuin rakentamista. Puistoverkko ja virkistys Ekologisessa ja toiminnallisessa puistosuunnittelussa mukaillaan alueen tunnuspiirteitä kiitoratoja muistuttavilla avarilla osilla ja näkymälinjoilla. Laadukkaat virkistyspalvelut ja monimuotoisen kaupunkiluonnon synnyttäminen ovat keskiössä ja hulevedet hallitaan luonnonmukaisesti vesiaihein ja -altain. Ulkoilureitit mahdollistavat turvallisen jalankulun sekä pyöräilyn ja hiihtämisen ja tapahtumien järjestämiseen varataan oma alue. Viherkäytäväyhteyksiä vaalitaan mm. vihersillalla Lahdenväylän yli. Luonto ja kulttuuriympäristö Rakennetun ympäristön suunnittelussa tavoitteena on luontoarvojen vaaliminen metsäisten ja reunalle sijoittuvien alueiden osalta sekä erityisesti Longinojan suhteen, mutta samalla menetetään avoimen kentän virkistysarvoa. Lentoaseman historiaa vaalitaan säilyttämällä rakennuksia ja pitkiä näkymälinjoja sekä kiitoratojen linjauksia. Samalla Fallkullan tilaa kehitetään palvelemaan opetuksen, urheilun ja kulttuurin kehtona kulttuuriympäristön status huomioiden. Asuminen Asuinalueita suunnitellaan monimuotoisiksi ja korkeatasoiksi palvelemaan monipuolista väestörakennetta ja samoin periaattein pihaympäristöistä muodostetaan toimivia kokonaisuuksia. Muita huomioitavia asioita ovat pohjarakentamisen ja muiden kustannuksia lisäävien elementtien olemassaolo, hulevesien tonttikohtainen käsittely ja korkeatasoisen ympäristötaiteen prosenttiperiaate. Työpaikat ja palvelut Työpaikkoja sijoitetaan alueelle 2000 kpl ja alue liitetään ympäröiviin työpaikkakeskittymiin. Pienteollisuus/toimitilatontteja rakennetaan menetettyjen tilalle ja palveluverkkoselvityksen avulla taataan tarvittavat palvelut, kuten uusi koulu ja päiväkodit. Liikenne ja kaupunkikuva Liikenteessä painotetaan kestävän liikkumisen muotoja. Pysäköinnin haittoja vähennetään. Maantasokerroksiin sijoitetaan lähikeskustan ja keskeisten katujen alueelle kivijalkaliiketilaa ja alueilla kiinnitetään huomiota elämyksellisyyteen ja vaihtelevuuteen yleisesti. Kestävä Malmin lentokentän alue Ympäristötavoitteet selkeytyvät jatkosuunnittelun yhteydessä, arviointityökalujen ja viherkerrointavoitteiden ohjauksessa, mutta jo nyt tavoitteena on tiivis ja kestävä kaupunkirakenne. Uusiutuvaa energiantuotantoa edistetään, puurakentamista ja ympäristövastuullisia materiaaleja ohjeistetaan käyttämään, varaudutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hulevesiä hallitaan kestävästi. Smart-Malmin lentokentän alue Älykaupungin suunnitteluratkaisuina alueella käytetään Smart Parking -pysäköintiratkaisuja, jätteiden putkikeräysjärjestelmää, Smart Grid -järjestelmän mahdollistamaa paikallista energiantuotantoa sekä älyvalaistusta huomioiden eri käyttäjäryhmät ja vuorokausi- ja vuodenajat.
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 5 (13) Kaavarungon kuvaus Korttelialueet Suunnitelman tavoitteena on yhdistää esikaupungin ja kantakaupungin ominaisuuksia. Alueesta tulee vaihteleva ja tiivis kaupunkirakenne, jossa puistojen merkitys korostuu. Se jaetaan 7 10 osaalueeseen, joista jokainen suunnitellaan erilaiseksi. Myös koko alueen 20 30 vuotta kestävä rakennusaika lisää osa-alueiden välistä erilaisuutta. Monimuotoisen asuntorakenteen mahdollistavat vaihteleva korttelirakenne ja korttelitehokkuuden vaihtelu. Lisäksi alueella yhdistyvät tiivis pientalorakenne ja erilaiset kerrostalokorttelit. Keskustatoimintojen alue on sijoitettu alueen keskiosan kortteliin, johon on hyvät liikenneyhteydet. Palvelut tulisivat sijoittumaan korttelin ensimmäiseen kerrokseen, ja asuinhuoneistot ylempiin. Tattarisuon pienteollisuusalueen reuna-alueet olisivat palveluiden ja hallinnon korttelialuetta. Kaavarungossa on esitetty myös korttelialueet koululle ja päiväkodille. Viher- ja virkistysalueet Malmin lentokentän alue on tasaista ja avointa. Alueella on pitkät näkymät ja luonto muistuttaa maaseudun kulttuurimaisemia. Avaraa maisemaa reunustaa vaihteleva mäkien, metsien ja rakennettujen alueiden sarja. Maisemallisesti merkittävä on myös Longinojan laakso ja sen vesiuoma. Fallkullan tila muodostaa oman kokonaisuuden, jossa näkyy säilyneitä viitteitä kartanopuistosta ja puutarhasta. Suunnittelualueella ei ole juurikaan korkeuseroja, vain reunustavat mäet luovat vaihtelevaa horisonttia. Maaperältään alue on pääosin savea. Harjanne-alueilla on kitkamaata ja harvakseltaan myös kallion paljastumia. Pohjavesi on lähellä maanpintaa. Koko suunnittelualue kuuluu Longinojan valuma-alueeseen ja suurin osa Lentokentän alueen vesistä laskee avo-ojien ja hulevesiviemärien kautta suoraan Longinojaan. Aluen kasvilajisto on rikasta ja alueella esiintyy Helsingille harvinaisia lajeja. Kaupunkiympäristössä alueella on tärkeä merkitys avoimena ja rakentamattomana biotooppina, mutta varsinaisia luontokohteita ei ole juurikaan rajattu luontotietojärjestelmään. Alue on kuitenkin arvioitu erityisen arvokkaaksi linnuston kannalta ja kaupungin luontotieto järjestelmään se on merkitty kuuluvan arvokkaimpaan luokkaan. Lintulajeja on monipuolisesti ja joukossa on monia vaarantuneeksi kuokiteltuja lajeja. Muutenkin ympäristössä on runsas eläinlajisto. Alueella ei ole kuitenkaan varsinaisia luonnonsuojelualueita. Virkistysalueita sijoittuu suunnittelualueen reunoille. Alueet ovat pääasiassa lähimetsiä ja avoimia peltoja ja niittyjä. Rakennettuja puistoja ei juuri ole. Tärkeä virkistysmerkitys on metsien ketjulla ja sen ulkoilu ja hiihtoreiteillä. Myös Loninojan laaksoa käytetään virkistykseen. Katuverkko Alueelta on katuverkkoyhteydet Malmin keskustaan, Malminkaaren pääkatuun, Suurmetsäntien pääkatuun, Lahdenväylälle, Kivikkoon, Pihlajamäkeen sekä Kehä I:lle. Alueella on selkeä jako rauhallisten asuntokatujen ja liikennettä välittävien katujen välillä. Rauhallisilla kaduilla nopeudet ovat sen verran hitaita, että pyöräliikenne sopeutuu niihin hyvin. Joukkoliikennejärjestelmä ja raitioteiden sijoittelu alueella Joukkoliikenteen on tarkoituksena tukeutua raiteisiin perustuvaan joukkoliikenteeseen. Alueen läpi kulkee sekä nopea raitiotieyhteys keskustaan että poikittainen yhteys Raide-Jokeri 2, joka yhdistää
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 6 (13) alueen raskaan raideliikenteen verkkoon Malmin asemalle sekä Kontulaan. Maankäytön painopisteet toteutetaan pysäkkien yhteyteen. Tiivein osuus tulee reittien haarautumiskohtaan. Alueen rakentamisvaiheessa joukkoliikenne hoidetaan busseilla. Bussit tulevat myös täydentämään raitiotieliikennettä sen valmistuttua. Jalankulku, pyöräliikenne sekä virkistysreitit Malmin lentokentän sisäisten matkojen, kuten joukkoliikenteen pysäkkien ja palveluiden lähistön, jalankulkuyhteyksiä suunnitellaan erityisellä huomiolla. Jalankulun yhteydet jatkuvat turvallisina, sujuvina ja virikkeellisinä myös jo rakennettuun ympäristöön. Pyöräliikenne on sujuvaa Malmin lentokentän maanpinnan tasaisuuden vuoksi. Alueelle suunnitellaan useita baanavarauksia. Pääreitit suunnitellaan pääosin vilkkaiden katujen ja joukkoliikennekatujen varsille. Pääverkkoa täydentävät katuverkon ulkopuoliset pyöräliikenteen yhteydet. Pyöräliikenteen laadukkaat järjestelyt palvelevat turvallisesti samaan aikaan sekä työmatkapyöräilijöitä että kiireettömiä kulkijoita. Malmin lentokenttäalueen rakentamisen myötä alueen virkistysreitit monipuolistuvat. Eri tunnelmaiset reitit tukevat sekä jalan että pyörällä kuljettavia matkoja. Alue yhdistyy Lahdenväylän yli rakennettavan kevyelle liikenteelle tarkoitetun vihersillan kautta Kivikon virkistysalueeseen. Autoliikenne ja pysäköinti Vaikka alueesta on tavoitteena tehdä ensisijaisesti kestäviin kulkumuotoihin tukeutuva, on alue saavutettavissa autoliikenteellä melko hyvin. Alueen logistiset ja raskaan liikenteen yhteydet huomioidaan suunnittelussa. Kaavarungon toteuttamisen vaikutukset Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arvioina ja lähtöaineistona on käytetty kaava-aineistoa ja siihen liittyviä selvityksiä, inventointiaineistoja, Museoviraston, Helsingin kaupungin ja ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja sekä kartta-aineistoja. Lisäksi arviointia varten on tehty apuaineistoa, vaihtoehtoisia suunnitelmia sekä tarkasteluja maastossa. Vaikutusalue on määritelty aina kaavarungon eri osa-alueiden suhteen, yleensä Malmin lentokentän alueeksi, mutta myös laajemmaksi esimerkiksi liikenteen elinkeinojen ja palvelujen kannalta. Tarkastelussa on huomioitu välilliset ja välittömät vaikutukset sekä pysyvät muutokset. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ei ole käsitelty. Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja on myös hahmoteltu. Arviointiin sisältyy epävarmuuksia, kun kaikkia arviointiin liittyviä kysymyksiä ei tunneta riittävän tarkasti. Osa vaikutuksista eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä. Kaavaprosessin vuoropuhelun tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia näkemyksiä vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä ja arviointi jatkuu suunnittelun tarkentuessa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteessa Eheytetään yhdyskuntarakennetta yhdistämällä ympäröiviä, erillisiä kaupungin osia toisiinsa ja täydentämällä yhdyskuntarakennetta. Vähennetään liikkumisen tarvetta seudullisesti. Vahvistetaan Koillis-Helsingin positiivista kehitystä ja lentokentän estevaikutuksen poistuessa uusi asuinalue rakentuu kiinni ympäristöönsä, kaupunkirakenne yhtenäistyy ja välimatkat osa-alueiden välillä lyhenevät. Uudet asukkaat edesauttavat palveluiden ja työpaikkojen toteutumista alueelle ja mahdollistavat uusia joukkoliikenteen investointeja.
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 7 (13) Vaikutukset liikennejärjestelmässä Malmin lentokentän alueen liikennejärjestelmiä tulee käsitellä itse aluetta suurempina kokonaisuuksina, joiden vaikutukset on syytä arvioida huolellisesti. Kestävät liikkumismuodot tullaan suunnittelemaan Malmin lentokentän alueelle kattaviksi. Liikenteen suunnittelu painottuu joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistämiseksi. Joukkoliikenne on suunniteltu merkittävän rakentamisen alueella siten, että se sitoo niitä tehokkaasti erityisesti olemassa olevaan raideliikenteeseen, sekä yhdistää ja sitoo Malmin lentokentän aluetta ympäröiviä alueita toisiinsa. Tavoitteena on Koillisen Helsingin yhdistäminen. Myös Lahdenväylän bussiliikenteen tulee olla saavutettavissa ja sujuvaa. Kaavarungon mukaan autoilu alueella on totuttua vaikeampaa ja toissijainen kulkumuoto. Liikenteen turvallisuutta edistää myös mm. yksityisautojen pysäköinnin osittainen keskittäminen, joka vähentää saasteita ja liikennettä. Toinen pysäköintitapa on nimeämättömät paikat autoille. Pysäköintijärjestelyt vähentää puolestaan edelleen yksityisautoilua alueella. Pysäköintilaitosten yhteyteen liitetään aktiviteetteja, kuten kiipeilyseinä tai pelikenttä katolla. Pyöräily-yhteydet sekä pyörien pysäköintimahdollisuus luodaan läheisille Tapanilan ja Malmin juna-asemille sujuvaksi ja hyväksi vaihtoehdoksi liikkumiselle. Toimivat pyörätiet rakennetaan myös pohjoiseen Tikkurilan ja lentoaseman suuntaan, keskustan suuntaan sekä muualle. Keskustan suuntaan tulee Lahdenväylän mukaisesti kulkeva baana. Jokerilinja kuljettaa matkustajia Malmin asemalle josta voi vaihtaa sujuvasti junaan. Malmin lentokentän halkova suunniteltu Raide-Jokeri 2, sekä Lahdenväylän suuntainen pikaraitiotie tukee ja moniulotteistaa joukkoliikennettä ja tekee siitä kilpailukykyisen autoon verrattuna. Toimivampi joukkoliikenne on perusteltua myös varauduttaessa keskustan muuttumista ruuhkamaksulliseksi, mikä tulisi lisäämään joukkoliikenteen kysyntää entisestään. Toimivalla joukkoliikenteellä on myös tärkeä osansa tavoiteltaessa puhtaampaa Helsinkiä. Sitovia päätöksiä raideliikenteen rakentamiseksi ei ole kuitenkaan vielä tehty, ja on syytä varautua bussiliikenteen järjestämiseen. Se tulee myös huomioida mm. katuverkon suunnittelussa ja mitoituksessa. Liikennejärjestelmän suunnitelma palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämää. Kaavarungossa suunnitelma toteutuu samalla palvellen suunnitelman muita tavoitteita. Verkostokaupunkia tavoittelevassa uudessa yleiskaavassa esimerkiksi Meilahteen pääsisi ilman autoa nykyisen 40 minuutin sijasta 20 minuutissa vuonna 2040. Vaikutukset luonnonvaroihin ja ilmastonmuutoksen hallintaan Mahdollistetaan pohja- ja orsivesien suojaaminen suunnitelmallisen tarkastelun osana koko alueen vesienhallintasuunnitelmaa. Ei toteuteta louhintaa eikä merkittävässä määrin maankaivua. Vesiaiheiden ja ojien uudelleenjärjestelyjen osalta joudutaan maapohjaa paikallisesti kaivamaan. Alueen maanpintaa nostetaan kuivatuksen viettokaltevuuksien järjestämiseksi. Kasvava väestömäärä, liikenne ja alueen energiankäyttö vaikuttavat kasvihuonepäästöihin. Tiivistyvä yhdyskuntarakenne tuottaa hajaantunutta rakennetta pienemmät hiilidioksidipäästöt. Joukkoliikenneyhteyksien parantaminen sekä palvelujen tuominen alueelle vaikuttavat yksityisautoilua vähentävästi. Lisäksi kävely- ja pyöräily-yhteyksiä priorisoidaan ja korttelirakennetta priorisoidaan. Kiinteistöjen ja kerrosalan kasvu alueella lisää energiankulutusta, mutta täydennysrakentaminen pienentää rakennusten pinta-alaan suhteutettua energiankulutusta, kun uusien rakennusten energiantarve on vähäisempi kuin vanhoilla rakennuksilla.
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 8 (13) Ilmastonmuutoksen kautta lisääntyviin sademääriin sekä tuulisuuteen ja myrskyisyyteen varaudutaan muun muassa hulevesien hallinnalla. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön Maisema muuttuu avoimesta, niittymäisestä lentokenttäalueesta vehreäksi asuinalueeksi. Avarat näkymät pääosin poistuvat, mutta niitä tullaan myös säilyttämään mm. lentokentän päärakennuksen ja Fallkullan välillä. Maanpinnan korkeustason muutokset vaikuttavat pintavesien imeytymiseen ja kulkuun. Lentoasemarakennus ja lentokonehalli sekä muut alueen historiaa esille tuovat elementit korostuvat tulevassa kaupunkirakenteessa. Kulttuuriympäristön luonteen ja arvojen yhteensovittaminen uuden maankäyttömuodon kanssa on haastavaa. Terminaalirakennus sekä lentokonehalli tullaan suojelemaan asemakaavalla. Suunnittelualueen eteläosassa on suojeltuja ensimmäisen maailmansodan linnoitusketjun tukikohta IX:n linnoituslaitteita. Asuinkerrostaloalueilla sijaitsevat linnoituslaitteet tulevat todennäköisesti tuhoutumaan. Fallkullan tilaa jatkokehitetään historiallisten arvojen ehdoilla. Kasvillisuuden väheneminen ja lisärakentaminen vaikuttavat pienilmastoon ja tuulisuuteen. Lentokenttäalueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Suunnittelussa tulisi välttää tuulitunneleiden ja pyörteisten alueiden muodostamista erityisesti julkisille aukioille, pihakaduille ja kortteleiden oleskelualueille. Lisäksi rakennuksia voidaan sovittaa maastonmuotoihin. Kaavarungon vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat merkittäviä. Alueen rakentamisen myötä menetetään laaja avoin ympäristö ja haasteena on uudisrakennusten sovittaminen olemassa olevaan rakennuskantaan, mutta samalla ympäröivät rakennetut alueet voidaan yhdistää toisiinsa ja niiden saavutettavuus paranee. Vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen Avoimen kenttäalueen luontoarvot rakentamattomana, avoimena ja matalakasvuisena biotooppina muuttuvat avoimen tilan pienentyessä. Eläinlajiston olosuhteet heikkenevät. Merkittävin vaikutus on lentokentän alueen avomaan ja pensaikkojen linnuston taantuminen avoimen alueen kutistuessa. Linnustoltaan rikkaimmat alueet jäävät kokonaan tai osittain rakentamisen ulkopuolelle ja niillä vaikutukset vähenevät. Kasvillisuusaluetta muutetaan rakennetuksi alueeksi suurilla alueilla. Osa kentän alueesta ja metsäalueesta rakennetaan puistoiksi ja osa virkistysalueista säilytetään luonnontilaisen kaltaisessa tilassa. Synnytetään myös uusia elinympäristöjä (niittyekologia, hulevesien avouomat ja viivytysaltaat). Suunnittelualueella sijaitseva pieni arvokas kasvillisuusalue otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Metsäalueet kaventuvat jossain määrin, mutta osa säilyy virkistysympäristönä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita pyritään säilyttämään ja muodostamaan uutta monimuotoista kaupunkiluontoa. Läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa ja samalla hulevesien määrä. Suunnittelualueen sisällä kaikkiin nykyisiin uomiin tulee kohdistumaan jonkinasteisia vaikutuksia, kuten putkitus tai uoman siirto. Lähtökohtana on, ettei ekologisesti arvokkaan Longinojan tila heikkene tai sen luonto- ja virkistysarvot vaarannu. Valuma-aluetta on tarkasteltu hulevesien hallinnan suunnittelussa kokonaisuutena. Lentokentänojan linjausta muutetaan pohjoisemmaksi katuyhteyden rakentamisen myötä. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta on erittäin olennaista Longinojan vedenlaadun ja kalaston sekä muun vesieliöstön kannalta. Alustavassa hule- ja pohjavesiselvityksessä on esitetty
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 9 (13) lähtökohdat ja alustava suunnitelma rakentamisen aikaisista toimenpiteistä Longinojan ja Vantaanjoen pääuoman suhteen. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ja toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Väestörakenne monipuolistuu ja palvelutarjonta kehittyy alueella. Lähikeskusta ja lähiympäristö suunnitellaan toimiviksi ja palvelemaan monenlaisia ihmisiä ja segregoitumista vältetään. Rakentamisella edistetään koko Koillis-Helsingin kehittymistä ja ehkäistään sen eriytymistä muun kaupungin kehityksestä. Uuden 25 000 asukkaan alue on suuri muutos lähiympäristön asukkaille ja vaatii sopeutumista. Haittoja vähennetään mm. rakentamisen vaiheistuksella, tiedotuksella ja pitämällä lentokentän virkistysreitit ja rakennukset aktiivisesti käytössä lentotoiminnan loputtua ja ennen uusien toimintojen alkua. Monipuolistetaan koillisen Helsingin virkistysolosuhteita nykytilanteesta. Estevaikutuksen poistuttua itä-länsi -suuntaisia yhteyksiä voidaan parantaa. Alueelle tulee uusia laajoja kaupunkipuistoja. Kiertävä ulkoilureitti säilytetään osana kaupunkirakennetta ja lentokentän poikki on esitetty uusia yhteyksiä. Lentokentän virkistysalueet liittyvät osaksi laajempaa viher- ja virkistysalueiden verkostoa. Fallkullan kotieläintilaa hyödynnetään virkistys- ja opetuskäytössä. Monipuolistetaan ja lisätään reittivaihtoehtoja ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, mutta samalla uudet asukkaat lisäävät käyttäjämääriä. Ulkoilureitit tulisi pitää käytössä ja hyvässä kunnossa myös rakentamisen aikana. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen Liikenteen aiheuttamat melu-ja ilmalaatuselvitykset laaditaan kaavoitustyön aikana. Pohjavedenpinta on alueella lähellä maan pintaa ja alueen rakentuessa tullaan huolehtimaan pohjavesipinnan säilyttämisestä ennallaan ja hulevesien käsittelystä alueella siten, ettei Longinojan olosuhteisiin aiheudu haitallisia muutoksia. Maankäytön muutos aiheuttaa paikoin maaperän kunnostustarpeen. Kunnostaminen poistaa haitta-aineiden vaikutukset. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Alustavia kustannusarvioita alueen taloudellisesta toteutettavuudesta on tehty. Maaperä edellyttää huomattavaa alueellista esirakentamista katu-, puisto- ja piha-alueilla. Esirakentamisen kustannukset ovat noin 270-320 milj. euroa. Uutta kerrosalaa kohden esirakentamisen osuus on noin 225-270/k-m². Katujen ja aukioiden, puistojen ja viheralueiden, sekä hulevesijärjestelmien rakentamisen kustannukset ovat noin 125-150 milj. euroa. Alustavasti koulujen ja päiväkotien kustannuksiksi on arvioitu noin 50 milj. euroa. Kokonaisuudessaan alueen rakentamiskustannuksiksi on alustavasti arvioitu 450-520 milj. euroa. Uutta kerrosalaa kohden kustannuksia kertyy noin 370-430/k-m². Tonttituloja alueen maankäytöstä on alustavasti arvioitu kokonaisuudessaan noin 540-590 milj. euroa. Jatkossa tulisi alueen kokonaistaloudellisuutta tutkia yhdessä mahdollisen rakentamisen tehokkuuden lisäämisen kanssa. Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Lentotoimintaan liittyvä yritystoiminta päättyy. Muun yritystoiminnan toimintaedellytysten parantumista edistetään Malmilla. Lisäksi liikenneyhteyksien parantumisen myötä ja Helsingin asukasmäärän kasvaessa Tattarisuon, Tattariharjun ja Kivikon työpaikka-alueiden toimintaedellytykset ja kehitysmahdollisuudet parantuvat. Lisäselvityksinä tehdään myöhemmin elinkeinovaikutusten arviointi ja vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin.
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 10 (13) Suunnitteluvaiheet Vireilletulo ja vuorovaikutus Kaavarungon valmistelu on käynnistynyt Helsingin kaupungin aloitteesta. Suunnittelusta on ilmoitettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Suunnittelun aloittamisesta sekä suunnittelun vaiheista on tiedotettu useiden kanavien kautta. Osallistumisessa on noudatettu 12.8.2015 päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Suunnittelusta on järjestetty infotilaisuuksia sekä työhuone suunnittelutyöpajoja. Kaavarunkoluonnos ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävillä 21.9. 12.10.2015. Viranomaisyhteistyö Kaavarungon valmistelutyössä on tehty yhteistyötä Helsingin kaupungin hallintokuntien kanssa sekä ennen lautakuntakäsittelyä kannanotot on pyydetty useilta eri virastoilta. Lain mukainen viranomaisneuvottelu käytiin 21.10.2015. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on saatu useita eri mielipiteitä, joista osa on voitu ottaa huomioon kaavarungon valmistelussa ja osa voidaan ottaa huomioon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Lentoliikenteen jatkamiseen liittyviä mielipiteitä ei ole voitu ottaa huomioon lähtökohdan vuoksi. Kaavarunko esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 1.12.2015. Jatkosuunnittelu Parhaillaan Malmin lentokentän jatkosuunnittelun yhteydessä ja tehdään monia alueen lisäselvityksiä. Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan tiiviin kestävän kaupunkirakenteen mallialue. Tavoitteena on löytää ja osoittaa olennaiset ympäristökysymykset, joihin maankäytön ja liikenteen suunnittelulla voidaan vaikuttaa. Alueella varaudutaan uusiutuvaan energiantuotantoon ja tehdään erilaisia ympäristö- ja energiaselvityksiä, kuten energiataseselvitys ja viherkerrointavoitteen määritteleminen. Noiden pohjalta määritellään tarkemmat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Fallkullan tila ympäristöineen tulee säilymään ja sitä tullaan kehittämään eteenpäin. Alue on osoitettu virkistysalueeksi ja sitä tullaan kehittämään opetuksen, urheilun ja kulttuurin monipuoliseen käyttöön. Myös muista historiallisesti merkittävistä alueista tullaan tekemään selvitykset ja tarkemmat jatkosuunnitelmat. Virkistysalueita ja puistoja tullaan suunnittelemaan muihinkin osiin lisää. Maaperän, pohja- ja pintavesien pilaantuneisuustietoja täydennetään, jotta maaperän puhdistamista voidaan parantaa ja varmistaa terveellisyys ja turvallisuus. Myös lähistön teollisuusalueiden kemikaalien, melun ja muut häiriöt arvioidaan tarkemmin jatkosuunnittelun aikana. Joukkoliikkenneratkaisuja tutkitaan muun muassa pikaraitioksiä Helsingin keskustan ja Jakomäen suuntiin sekä Malmin kautta kulkevaa poikittaisyhteyttä Myyrmäen ja Vuosaaren välillä. Vuoden 2016 aikana tehdään lisätarkasteluja ja selvityksiä vaikutuksista yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön ja hulevesijärjestelmän osalta sekä tullaan laatimaan elinkeinovaikutusten arviointi. Ympäristön tarkemmat muutokset tulevat määritellyiksi vasta asemakaavoissa. Vaikutuksia ekosysteemipalveluihin arvioidaan tarkemmin kaavarungon jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelussa arvioidaan lisäksi vaikutuksia lintudirektiivin lajien suotuisan suojelun tason toteutumiseen.
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 11 (13) Liitteet Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013-2016 Strategiaohjelmasta tulee ottaa Malmin suunnittelussa huomioon seuraavat tavoitteet: Kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kaupunki o tapahtumien kirjo Helsinki, Suomen yritysmyönteisin kaupunki o yritysten ja tuotannon monipuolinen sijoittuminen sekä elinkeinovaikutusten arviointi Uudistumalla kilpailukykyä o suunnittelualue uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämis-, kokeilu- ja käyttöönottoympäristönä & uusiutuvan energian käytön ja tuotannon ja energiatehokkuuden kokeilut Kulttuurista iloa ja vetovoimaa o kulttuuri kaikkien ulottuville tasa-arvoisilla eri sukupuolten palveluilla ja erityisryhmänä lapset ja nuoret kulttuuri- ja taidepalveluiden kokijoina ja tekijöinä sekä ympäristötaiteen näkyvyys Kaupunginosat kehittyvät eloisina ja houkuttelevina o toiminnoiltaan ja rakennetulta ympäristöltään persoonallinen sekä asukasrakenteeltaan monipuolinen kaupunginosa ja lisäksi julkisten ja yksityisten palvelujen oikea-aikainen toteuttaminen ja palvelukonseptien muutostarpeiden huomioiminen Helsinki on hauska ja houkutteleva kaupunki o asukkaiden vastuunotto lähiympäristöstä ja kaupunkitilan tilapäiskäyttö tapahtumia järjestämällä ja kaupunkiviljelyllä Kaupunkirakenteen eheytyminen parantaa saavutettavuutta ja sujuvuutta o uusi kaupunginosa joukkoliikenneyhteyksien varteen, erityisesti Jokerivyöhykkeiden kehittäminen sekä kaupunginosan keskuksesta monitoimintainen ja viihtyisä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen limittäissijoittelulla Kaupungin toiminta kestävää, vaikuttavaa ja tehokasta o ympäristökriteerien lisääminen ja resurssitehokkuuden parantaminen asemakaavoituksella sekä ympäristö- ja energiateknologioiden käyttöönotto rakentamisen kehittämishankkeissa Kaupunki sopeutuu ilmastonmuutokseen o tulva- ja hulevesien sekä lumen hallinta sekä sään ääri-ilmiöihin varautuminen Monipuolisia asumisvaihtoehtoja kasvavassa kaupungissa o asuntotuotanto vastaamaan kasvavan Helsingin tarpeita: erilaisille kotitalouksille laadukkaita, kohtuuhintaisia ja elämäntilanteeseen sopivia asumisvaihtoehtoja ; autopaikkojen rakentamisessa kohdistetaan kustannuksia autopaikkojen käyttäjille; turvataan Helsingin houkuttelevuus seudun omistusasuntomarkkinoilla; puurakentaminen ja ympäristövastuullisten rakennusmateriaalien käyttö
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 12 (13) Kaupunkikaava - Helsingin uusi yleiskaava Helsingin uudessa yleiskaavassa on esitetty yleisiä Malmin lentokenttäaluetta koskevia tavoitteita sekä aluetta koskevia erityistavoitteita: Mahdollistaa kaupunkilaisille hyvän kaupunkielämän puitteet ja yrittämiselle vahva perusta tiivistyvän, kestävän, joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakentamisen keinoin Helsingin erityispiirteet säilyttäen o riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö ja riittävät virkistysalueet Malmin lentokentän alueesta visioidaan urbaania kaupunginosaa 25 000 asukkaalle o uusia asumismuotoja, kiinnostavia puistoalueita ja vapaa-ajantoimintoja, palveluita ja työpaikkoja o erityistä huomiota vanhojen ja uusien alueiden yhdistämisessä o sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoinen tiivis ja omaleimainen kaupunginosa o lentokentän alueelle lähikeskusta sekä selkeät reitit ja sujuvat joukkoliikenneyhteydet Malmin keskustan palveluihin lähikeskustaan kävely-ympäristö ja keskeisten katujen maantasokerrokset kivijalkaliiketilaa uudistetaan Malmin kaupunginosakeskustaa samanaikaisesti uuden alueen rakentamisen kanssa o riittävän tiivis rakentaminen mahdollistaa palveluiden ja elävän ympäristön muodostumisen uudella alueella o vanha lentokenttä näkyväksi uudessa kaupunkirakenteessa merkittävät vanhat rakennukset (lentoasemarakennus ja suuri lentokonehalli) keskeisessä asemassa o kävely- ja pyöräily- sekä joukkoliikennesaavutettavuus keskeiseen asemaan poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien parantaminen raideyhteyksillä o Malmin työpaikka-alueet tukevat aluetta ja Tattarisuon ja Tattariharjun elinkeinoalueet kehittyvät o Malmin lentokenttäalueen erityistavoitteet keskusta-alueesta alueen toiminnallinen, monipuolinen ydin vanhojen ja uusien alueiden yhdistyminen luontevaksi kaupunkirakenteessa Jokeri 2 jatkuvana aina Malmin keskustaan alueen poikki kulkeva raideyhteys kantakaupungista Jakomäkeen Osallisten asettamia tavoitteita ja kehittämisideoita Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta keväällä 2015 saatujen mielipiteiden ja syyskuussa 2015 järjestettyjen Malmin työhuone -suunnittelutyöpajojen (yht. 80 henkilöä) oleellisin sisältö on se, että kenttää kiertävä ulkoilureitti, virkistysalueet, luontoarvot ja kulttuurihistorialliset arvot ovat tärkeitä suunnittelutyössä huomioitavia asioita.
Ryhmä 7, Tiimi 1: Malmin lentokentän alue 12.10.2016 Sivu 13 (13) Erityishuomioita: hyötyliikuntamahdollisuuksien säilyttäminen ja lisääminen viheryhteydet naapurustoon ja Kivikkoon virkistysalueiden väljyys ja näkymät (puistomaiset pääväylät) puistojen vesiaiheet (kiitoratojen linjoissa) vaihteleva, monimuotoinen, sekoittunut kaupunkirakenne lentoterminaalin alue alueen keskuksena ja kulttuuri- ja tapahtumakeskuksena (puisto, tapahtumatori tai ulkoilmalava) suojeltaviin rakennuksiin kulttuuritoimintoja ja palveluja (esim. näyttelytila, ravintolat, antiikki- ja herkkukauppahalli, ilmailumuseo, koulu) Tattarisuon viereen urbaani yritys- ja asuinalue, korkean teknologian yritysvyöhyke ja uusia teollisuus- ja toimitilatontteja sisääntulojen yhteyteen