Uraaniveron käyttöönotto Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Primäärienergian kulutus 2010

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Energiaa ja elinvoimaa

Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen

PUHALLUS TUULIVOIMALLA MENESTYKSEEN

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Sähkön tuotantokustannusvertailu

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Tilinpäätös

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Fortum Oyj

Tilinpäätös Fortum Oyj

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Energiaa ja elinvoimaa

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammikuu-maaliskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Kestävä kehitys Fortumissa

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Toimintavuosi

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Fortum Oyj

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Tammi-syyskuu 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Fortumin Energiakatsaus

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Paikallista energiaa Sinun eduksesi! Sähköä jo yli 100 vuotta

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

YDINVOIMAINVESTOINTIEN VAIKUTUKSET ELINKEINOELÄMÄN JA KOTITALOUKSIEN SÄHKÖN HINTAAN

Sähkömarkkinat - hintakehitys

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Missio ja arvot. Missio

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

ATS Syysseminaari Periaatepäätösten vaikutukset TEM:n näkökulmasta

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Fortum Oyj. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

Transkriptio:

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Pasi Holm* ja Markku Ollikainen** Leena Kerkelä* 4.2.2011 * Pellervon taloustutkimus PTT ** Helsingin yliopisto

Toimeksianto - väliraportti 1.12.2010 ja loppuraportti 1.2.2011 Verotusperusteen kehittäminen. Taustalla mm. Windfallkysymykset ja EU:n energiaverodirektiivin antamat kehykset. Tarkasteltavia vaihtoehtoja ovat laitosten energiantuotanto tai polttoaineen arvo tai niiden yhdistelmä. Mahdollisen veron kohdistuminen jo käytössä oleviin laitoksiin ja toisaalta uusiin laitoksiin. EU:n valtiontukivalvontaan liittyvät kysymykset Veron kustannus- ja kilpailukykyvaikutukset ylipäänsä ja erilaisten voimayhtiöiden tapauksissa (pörssiyhtiö, Mankalayhtiö) Veron mahdolliset ydinturvallisuusvaikutukset sekä muut välittömät tai välilliset vaikutukset?

Taloustieteelliset perusteet ydinvoiman verotukselle Ydinvoiman tuotantoketjun ohjaus on hyvin yhteiskunnan hallinnassa. Ohjaus toteuttaa saastuttaja maksaa -periaatetta. Keinoina ovat: Laitosten rakentamisluvat sekä niiden käyttöä ja turvallisuutta koskevat normit Ydinvastuuvelvoitteet ja ydinjätehuoltorahastoon kerättävät maksut Onko ydinvoiman verotukselle muita taloustieteellisiä perusteita? Valtion verotulotavoite Ulkoisvaikutus: äärettömän pienet pitkäaikaiset riskit aiheuttavat käyttäytymisvaikutuksia Windfall-voitot: Sähkömarkkinoilla olevat ydinvoimalaitokset (ja vesivoima) saavat päästökaupan vuoksi kohonneesta sähkön hinnasta ansiotonta voittoa

Uraaniveromallin kehittämisen lähtökohta Ydinvoiman verottamiselle ei ole yhtä oikeaa perustetta Ulkoisvaikutus- ja windfall-näkökohtia voidaan yhtälailla puolustaa kuin kritisoidakin Uraaniverotuksen pohdinnan lähtökohta: Jos yhteiskunta päättää verottaa ydinvoimaa uraaniverolla, kuinka vero tulee muotoilla ja asettaa niin, että se rakentuu ylläesitettyihin veroperusteisiin, mutta ei poista kannustimia hiilivapaan energiantuotannon kehittämiseen, eikä vaaranna uusia investointeja? Sellainen veromalli löytyy, jossa nämä reunaehdot toteutuvat

Vakio-osasta ja päästöoikeuden hintaan sidotusta osasta, windfall-osasta, koostuva maltillinen uraanivero voisi sopia Suomeen Ei vaaranna tulevien voimalaitosinvestointien kannattavuutta. Ei ratkaisevasti vähennä ilmastopoliittisia kannustimia. Uraaniveromalli jakaa windfall-voiton valtion ja voimalaitosten kesken, noin puolet ja puolet. Uraaniveron luonnollinen veropohja on käytettävän uraanipolttoaineen määrä (kilo tai sauvojen lkm). Polttoaineen määrällä ja tuotetulla sähköllä yksikäsitteinen vastaavuus.

Lähde: Reuters Sähkön systeemihinnan (NOPO) ja päästöoikeuksien hinnan (EUA) kehitys vuosina 2005 2010

Kaksi vaihtoehtoa Minimiveromalli (joko-tai malli): - Uraanivero on 44,5 prosenttia edeltävän vuoden viimeisen neljänneksen päästöoikeuden keskihinnan (per CO 2 tonni) ja sen vertailuhinnan (15 euroa per CO 2 tonni) erotuksesta kuitenkin vähintään 2 euroa/mwh. Joustoveromalli (sekä-että malli): - Uraanivero on 1,7 euroa/mwh lisättynä 30 prosenttia edeltävän vuoden viimeisen neljänneksen päästöoikeuden keskihinnan (per CO 2 tonni) ja sen vertailuhinnan (15 euroa per CO 2 tonni) erotuksesta. - Jos yksittäisenä vuotena päästöoikeuden hinta olisi niin alhainen, että uraanivero muodostuisi negatiiviseksi, sen saisi vähentää tulevien vuosien uraaniveroista.

Päästöoikeuden hinnan vaikutus uraaniveroon (euroa/mwh) ja sen tuottoon (miljoonaa euroa) eri veromalleissa sekä ydinvoimayhtiöiden laskennalliseen windfall-voiton muutokseen nykytilanteeseen verrattuna (miljoonaa euroa) Minimivero-malli Vertailuhinta 15 /CO 2 t. 44,5 % erosta Vähintään 2,0 /MWh Joustoveromalli Vertailuhinta 15 /CO 2 t. 30,0 % erosta Lisäksi 1,7 /MWh Windfall-voiton muutos Sähkön hinta 50 /MWh Päästöoikeuden hinta 15 /CO 2 tonni Päästöoikeuden hinta /CO 2 t. /MWh milj. /MWh milj. milj 10 2,0 67 0,2 7-117 20 2,2 74 3,2 107 117 30 6,7 223 6,2 207 350

Uraaniveron koko, euroa/mwh, eri veromalleissa ja ydinvoimayhtiöiden windfall-voiton muutos, euroa/mwh, päästöoikeuden hinnan ja sähkön markkinahinnan vaihdellessa eri aikoina.

Uraaniveron tuotto, miljoonaa euroa, eri veromalleissa ja ydinvoimayhtiöiden windfall-voiton muutos, miljoonaa euroa, päästöoikeuden hinnan ja sähkön markkinahinnan vaihdellessa eri aikoina.

Maltillinen uraanivero ei vaaranna uusien ydinvoimainvestointien kannattavuutta Tarjanne ja Kivistö (2008)* arvioivat ydinvoimalla tuotetun sähkön omakustannushinnan olevan 35 euroa/mwh. Tarjanteen päivitys (2011): omakustannushinta 46,5 euroa/mwh. Selvityshenkilöiden laskelman (2011)** mukaan omakustannushinta olisi 41,3 euroa/mwh. Selvityshenkilöiden laskelma poikkeaa Tarjanne ja Kivistö laskelmasta (2008) siten, että - investoinnin hinta on noussut 4,1 mrd. eurosta 5,2 mrd. euroon ja rakennusaika pidentynyt 6:sta 10:een vuoteen. - vieraan pääoman ehtoiset rahoittajat vaativat 15 % oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja vaativat lainoilleen 1,2 velanhoitokatekertoimen *Tarjanne, R. ja Kivistö, A., 2008, Sähkön tuotantokustannusvertailu, Lappeenrannan teknillinen Yliopisto, tutkimusraportteja EN B-174. ** Yksityiskohtaiset laskelmat saatavilla selvityshenkilöiltä.

Uuden ydinvoimalan suorituskyky- ja kustannustiedot Tarjanne ja Kivistö, 2008 Selvityshenkilöt, 2011 Tarjanne, 2011 Sähköteho, MW 1500 1500 1600 Vuosihyötysuhde, % 37 37 37 Rakennusaika, vuotta 6 10 8 Investointikustannus sisältäen rakennusaikaiset korot /kw (m ) 2750 (4125) 3443 (5165) 3914 (6262) Pääomakustannukset, /MWh 20 26,3 28,5 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset, /MWh 10 10 12 Sähkötuotannon polttoainekustannus, /MWh 5 5 5,9 Sähköntuotantokustannus yhteensä, /MWh 35 41,3 46,5 Uraanipolttoaineen hinta, /MWh 1,85 1,85 2,2 Taloudellinen elinikä, vuotta 40 40 40 Tekninen elinikä, vuotta 60 60 60 Reaalikorko, % 5 5,4 5 Oman pääoman osuus investointikustannuksista, % 0 15 0 Velanhoitokatekerroin - 1,20 - Päästöoikeuden hinta, /CO 2 tonni 23 23 20 Sähkön hinta, /MWh 50 50 50 Huippukäyttöaika, tuntia vuodessa 8000 8000 8000 Käyttökerroin, % 91,3 91,3 91,3

Euroopan unionin energiaverodirektiivi mahdollistaa uraaniveron käytön EU:n energiaverodirektiivi: vuodesta 2004 lähtien sähkö ja energian tuotannon polttoaineet ovat valmisteverojärjestelmän piirissä, jota EU:n puitteissa on harmonisoitu. Valmisteverotus kohdistuu lopputuotteiden verotukseen, mutta se sisältää jo nykyisinkin piirteitä, joissa verotus käytännössä kohdentuu panoksiin (esim. päästökaupassa sähköntuotannon päästöt lasketaan panosten hiilisisällön avulla). Saksa ottaa käyttöön uraaniveron panosverona 2011-2016 (noin 16 /MWh) ja ydinvoimaan kohdistetun rahastomaksun vuodesta 2017 eteenpäin (noin 9 /MWh). Ruotsissa ydinsähkön tuotantoa verotetaan tuotantolaitoksen tehoon perustuvalla kiinteistöverolla.

Uraanivero ei saisi vaarantaa teollisuusyritysten kilpailukykyä => sähköveron alentaminen veroluokassa II? (täysi kompensaatio 1/3 verotuotosta) Ydinsähkön omistusosuus toimialoittain TVO Fortum Fennovoima Pörssinoteeratut energiayhtiöt, % 25,0 100 34,4 Paikalliset sähköyhtiöt, % 28,1 35,9 Metsäteollisuus, % 40,6 Muu teollisuus (pl. energia ja metsä), % 6,3 23,4 Kauppa ja palvelut, % 6,3 Yhteensä, % 100 100 100

Uraaniveron sähkömarkkina- ja kansantaloudelliset vaikutukset Hahmottelemamme uraaniveromalli nostaa ydinsähkön tuotantokustannuksia ja laskee tuotannon kannattavuutta. Lyhyellä aikavälillä ei vaikutusta sähkön tukkumarkkinahintaan, koska ydinvoima ei ole rajatuotantomuoto Pohjoismaisella sähkömarkkinalla. Korkea uraanivero laskisi investointihalukkuutta ydinvoimatuotantoon. Tämä lisäisi pitkällä aikavälillä nousupaineita sähkön hintaan ja/tai sähkön tuontiin. Tämä olisi vastoin valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiaa. Uraanivero saattaa nostaa ydinvoimainvestointien rahoituskustannuksia, jos kansainväliset sijoittajat tulkitsevat uraaniveron ydinvoimaan liittyväksi poliittiseksi riskiksi.

Kiitos paljon

Sähkön tukkuhinnan määräytyminen päästökaupan oloissa

Uraaniveron verotuottolaskelma, perusvuosi 2008 Nykyiset ydinvoimalat Nykyiset ydinvoimalat ja Olkiluoto 3 Sähköntuotanto, TWh (= milj. MWh) 22,546 33,352 Uraanin käyttö, tonnia 501 741 Uraanin hinta, euroa/kilo 225 225 Uraanin käytön arvo, milj. euroa 112,5 166,7 Jos verotuotto 100 milj. euroa -uraanivero, euroa/kilo 200 135 -uraanivero, euroa/mwh 4,44 3,0

Asiantuntijakuulemiset Jorma Aurela ja Riku Huttunen, TEM (4.10.2010) Rainer Salomaa, Aalto yliopisto (27.10.2010) Juha Forström, Timo Vanttola ja Seppo Vuori, VTT, (2.11.2010) Riitta Kyrki-Rajamäki ja Esa Vakkilainen, LTY (8.11.2010) Ossi Koskivirta ja Reijo Salo, Fortum (10.11.2010) Risto Siilos ja Jouni Punnonen, TVO (12.11. ja 16.12.2010) Jukka Leskelä ja Lauri Muranen, Energiateollisuus (15.11.2010) Mika Alava ja Juhani Hyvärinen, Fennovoima (16.11.2010) Antti Koskelainen, Elfi (15.12.2010) TEM:n seurantaryhmä: 19.11.2010, 19.1.2011 Energiateollisuus: 26.1.2011