KIRJALLINEN KYSYMYS 452/2011 vp 4G-verkon käyttömahdollisuuksien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomi allekirjoitti Venäjän kanssa elokuussa 2011 koordinointisopimuksen, joka koskee 800 MHz:n taajuusalueen uutta käyttöä. Neuvottelut kyseisen taajuusalueen käytöstä maiden välisellä rajalla kestivät monta vuotta. Pitkästä valmistelusta huolimatta sopimuksessa tuntuu olevan joitakin epäkohtia. Suomi esimerkiksi vaikuttaa uskovan, että Venäjä olisi vaihtamassa ilmailun navigointiliikenteen toiselle taajuusalueelle. Itänaapurimme ei kuitenkaan ole missään vaiheessa kertonut, milloin vaihdos on tarkoitus tehdä. Oleellinen epäkohta on se, että sopimuksen myötä kansalaiset ovat jäämässä 4G-verkon käyttömahdollisuuksien suhteen eriarvoiseen asemaan. Liikenne- ja Viestintäministeriön muistiossa 31.10.2011 esitellään kartta, jonka mukaan itärajalla, 100 kilometrin levyisellä ja koko maan pituisella kaistaleella, esiintyy käyttörajoituksia 4G-puhelinten ja -laajakaistan käytössä. Asiakirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, millaisia ja kuinka yleisiä nuo käyttörajoitukset ovat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että jokaisella suomalaisella on yhtäläinen oikeus 4G-verkon palveluiden käyttöön ja millaisia käyttörajoituksia maan itärajalla oletetaan esiintyvän? Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 James Hirvisaari /ps Versio 2.1
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 452/2011 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että jokaisella suomalaisella on yhtäläinen oikeus 4G-verkon palveluiden käyttöön ja millaisia käyttörajoituksia maan itärajalla oletetaan esiintyvän? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Mainitsemanne 800 MHz taajuusalueen käyttöönotto aikaistaa useilla vuosilla neljännen sukupolven matkaviestinverkkojen rakentamista Suomessa. Vielä aivan kaikissa paikoissa itärajalla taajuusaluetta ei voi käyttää langattomaan laajakaistaan taajuushäiriöistä johtuen, mutta tulevina vuosina suojavyöhyke tulee pienenemään entisestään. Täysin kattavan matkaviestinverkon voi tällä hetkellä rakentaa ilman erillistä taajuuskoordinaatiota 55 75 kilometrin päähän Venäjän rajasta. Riippuen maantieteellisestä kohdasta raja-alueella voidaan langattomien laajakaistaverkkojen tukiasemat koordinoimalla rakentaa 12 20 kilometrin etäisyydelle rajasta ja verkon asiakkaat pystyvät käyttämään päätelaitetta 4 12 kilometrin etäisyydellä rajasta. Näin varmistetaan se, ettei Venäjän kansainvälisten säännösten mukaiselle tv- ja ilmailun radionavigointikäytölle aiheudu Suomen matkaviestinverkoista johtuvia häiriöitä raja-alueella. Niin sanottua 4 G:tä, eli erittäin nopeiden yhteyksien verkkoja, voidaan lisäksi rakentaa sekä 2500 MHz että 1800 MHz taajuusalueilla, joten teleyritykset voivat rakentaa nopeita verkkoja muillakin kuin mainitsemallanne taajuusalueella. Näillä taajuusalueilla voidaan jo nyt rakentaa 4G-verkkoja aivan rajan tuntumaan, eikä Itä- Suomi jää 4G-palvelujen tarjonnassa muuta maata huonompaan asemaan. Tietoliikennepalvelut tuotetaan Suomessa pääasiallisesti kaupallisesti. Uuden sukupolven matkaviestinverkon käyttöönotto ei alueellisesti toteudu aivan samalla aikataululla koko maassa, kuten ei muussakaan kaupallisessa toiminnassa. Niin sanotulla yleispalvelusääntelyllä varmistetaan kuitenkin kohtuuhintainen ja tarkoituksenmukainen laajakaistayhteys kaikille kansalaisille ja yrityksille koko maassa. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella (732/2009) tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden nopeudeksi saapuvassa liikenteessä on säädetty 1 Mbit/s. Riittäviä keskimääräisiä vähimmäisnopeuksia saapuvassa liikenteessä ovat kuitenkin 750 Kbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 500 Kbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana. Yhden megabitin yhteys riittää hyvin internetin peruskäyttöön. Tarkoituksenmukaisen internetyhteyden ominaisuudet voivat kuitenkin muuttua, kun tietoyhteiskunta kehittyy. Koska tulevaisuudessa tarvitaan vielä nopeampia yhteyksiä, valtioneuvosto on lisäksi asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki kotitaloudet ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Nopean laajakaistaverkon rakentamista tullaan tukemaan valtion, kuntien ja EU:n varoilla harvaan asutuilla alueilla, joille operaattorit eivät toteuta huippunopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti. Sadan megan hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. 2
Ministerin vastaus KK 452/2011 vp James Hirvisaari /ps Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 452/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot James Hirvisaari /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa att varje finländare har lika rätt att använda 4G-nätets tjänster och hurdana användningsbegränsningar antas förekomma vid landets östra gräns? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ibruktagandet av det frekvensområde på 800 MHz som ni nämner tidigarelägger med flera år byggandet av fjärde generationens mobilnät i Finland. På grund av frekvensstörningar kan frekvensområdet ännu inte användas för trådlöst bredband överallt vid östra gränsen, men under de kommande åren kommer skyddszonen att bli allt mindre. Ett heltäckande mobilnät kan för tillfället byggas 55 75 kilometer från den ryska gränsen utan särskild harmonisering av frekvenser. Beroende på var man befinner sig i gränsområdet kan basstationer för de trådlösa bredbandsnäten genom harmonisering byggas på 12 20 kilometers avstånd från gränsen och nätets kunder kan använda sin terminal på 4 12 kilometers avstånd från gränsen. På detta sätt säkerställs att tv-sändningar och användningen av radionavigering för luftfart i enlighet med internationella bestämmelser i Ryssland inte i gränsområdet orsakas störningar som beror på de finska mobilnäten. Så kallade 4G-nät för mycket snabba förbindelser kan dessutom byggas både på frekvensområdet 2 500 MHz och 1 800 MHz, så teleföretagen kan bygga snabba nät också på andra frekvensområden än de som ni nämner. På dessa frekvensområden kan redan nu byggas 4G-nät alldeles vid gränsen, och östra Finland försätts inte i en sämre ställning än det övriga landet när det gäller utbudet av 4G-tjänster. Telekommunikationstjänster produceras huvudsakligen kommersiellt i Finland. Ibruktagandet av den nya generationens mobilnät sker inte regionalt med helt samma tidtabell i hela landet, såsom inte heller annan kommersiell verksamhet. Genom regleringen av samhällsomfattande tjänster garanteras alla medborgare och företag i hela landet dock en förmånlig och ändamålsenlig bredbandsförbindelse. Genom kommunikationsministeriets förordning (732/2009) har hastigheten för inkommande trafik i en ändamålsenlig internetförbindelse i fastställts till 1 Mbit/s. Tillräckliga genomsnittliga hastigheter för inkommande trafik är dock 750 kbit/s under en mätperiod på 24 timmar och 500 Kbit/s under vilken som helst mätperiod som varar 4 timmar. En förbindelse med en hastighet på 1 Mbit/s räcker bra till för vanlig internetanvändning. Egenskaperna hos en ändamålsenlig internetförbindelse kan dock ändras när informationssamhället utvecklas. Eftersom det i framtiden behövs ännu snabbare förbindelser har statsrådet dessutom ställt som mål att före år 2015 ska nästan alla hushåll vara inom högst två kilometers avstånd från ett optiskt fibernät eller ett kabelnät som möjliggör en förbindelse på 100 megabit. Byggandet av ett snabbt bredbandsnät kommer att understödjas med medel från staten, kommunerna och EU i glest bebyggda områden där operatörerna inte inför förbindelser med topphastighet på markna- 4
Ministerns svar KK 452/2011 vp James Hirvisaari /ps dens villkor. Projektet hundra mega fortsätter fram till slutet av år 2015. Helsingfors den 10 januari 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5