1 1 KŠytettŠvyyden arviointi ilman kšyttšjiš Sirpa Riihiaho KŠytettŠvyyttŠ voidaan arvioida jo hyvin aikaisessa vaiheessa, kun ensimmšiset tuoteideat syntyvšt. Asiantuntijat voivat arvioida tuotteen kšytettšvyyttš esimerkiksi toiminnallisuutta kuvaavien kaavioiden perusteella. Niiden pohjalta voidaan tarkastella tyštehtšvien etenemistš ja toiminnan loogisuutta. KŠyttŠjien kommentointia helpottavat erilaiset mallit ja prototyypit. Esimerkiksi luonnokset ohjelman nšytšistš toimivat hyvšnš pohjana keskusteluille ja lšpikšynneille, joissa arvioidaan uuden jšrjestelmšn sopivuutta kšyttšjšn tyštehtšviin. KŠyttšliittymŠstŠ voidaan myšs irrottaa pieniš osia arvioitavaksi. Esimerkiksi jšrjestelmšn valikkoa, ikoneita ja termistšš voidaan arvioida kšyttšjien kanssa irrallaan muusta jšrjestelmšstš muistaen kuitenkin konteksti, johon ne kuuluvat. Suunnitteluvaiheessa tyšn tukena ovat yleiset kšytettšvyyssššnnšt, eri jšrjestelmšympšristšihin kehitetyt kšyttšliittymšohjeet ja mahdolliset yritys- tai tuotekohtaiset tyylioppaat. Vaikka ohjeita pyritššn noudattamaan jo suunnittelussa, všlillš on syytš pitšš katselmuksia, joissa tarkistetaan jšrjestelmšllisesti, rikkooko jšrjestelmš joitakin sššntšjš. Omalle tyšlleen on helposti sokea, joten tarkistukseen on hyvš pyytšš joko kšytettšvyysasiantuntijoita tai kollegoja kyseisen projektin ulkopuolelta. Asiantuntijoilla on kokemusta erilaisista jšrjestelmistš, joten he ovat tehokkaita lšytšmššn yleisiš kšytettšvyysongelmia. Kun jšrjestelmšstš valmistuu jotakin edes osittain toimivaa tai nškyvšš - erilaisia malleja tai prototyyppejš, arviointiin kannattaa ottaa mukaan todellisia kšyttšjiš, sillš heillš on tuotteen kšyttštarkoituksesta paras tietšmys. KŠyttŠjien kanssa tuotetta tai ohjelmistoa voidaan arvioida kšytettšvyystestein ja sen eri muunnelmin, kuten vapaalla lšpikšynnillš tai ryhmšlšpikšynnillš. 1.1 Eri menetelmšt eri tarpeisiin Eri arviointimenetelmšt pureutuvat erityyppisiin kšytettšvyysongelmiin. Heuristisella arvioinnilla lšydetššn yleisiš kšytettšvyysongelmia, kuten vieraat termit, epšyhtenšisyydet jšrjestelmšn sanastossa ja nšyttšjen sommittelussa tai painikkeiden ja tekstikenttien epšjohdonmukainen ryhmittely ja jšrjestys. Standardikatselmuksissa puolestaan lšydetššn poikkeamat tietyn kšyttšympšristšn normaalista kšytšnnšstš. JŠrjestelmŠn opetteluun liittyviš ongelmia voidaan kartoittaa esimerkiksi kognitiivisella lšpikšynnillš ja kšytšn tehokkuuteen kšytettšvyystestein. Vuorovaikutuksen sujuvuutta ja soveltuvuutta aiottuihin tehtšviin arvioidaan parhaiten kšyttšjien avustuksella erilaisissa kšytettšvyystesteissš tai ryhmšlšpikšynnissš.
2 1.2 Heuristinen arviointi Heuristisessa arvioinnissa tarkastetaan kšyttšliittymšn osat erilaisten kšytettšvyysperiaatteiden eli heuristiikkojen avulla. Muistilistat voivat sisšltšš yleisiš suunnitteluohjeita tai tietylle tuoteperheelle ršštšlšityjš kšytettšvyysohjeita. Arvioinnissa ei tarvitse kšyttšš tutkittavaa jšrjestelmšš, vaan arviointiin riittšvšt jšrjestelmšn ja sen kšyttšliittymšn suunnitelmat tai varhaisen vaiheen prototyypit. NŠin arviointi pystytššn tekemššn varhaisessa vaiheessa tuotekehitystš ja arvioinnin tulokset voidaan ottaa huomioon kehitystyšssš. Heuristinen arviointi on hyvš tapa etsiš kšyttšliittymšn ongelmakohtia yksinkertaisella, nopealla ja edullisella tavalla. Arvioinnissa ei juurikaan oteta kantaa jšrjestelmšn hyšdyllisyyteen eli sen sopivuuteen aiottuun tehtšvššn, koska arvioijilla ei useinkaan ole tšhšn tarvittavaa sovellusalatietoa. Heuristinen arviointi ei siis korvaa kšyttšjien kanssa tehtšviš testejš, vaan tarjoaa kehitystyšn tueksi menetelmšn, jolla kšytettšvyysvirheitš voidaan karsia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osa arvioinneissa lšydetyistš ongelmista saattaa olla sellaisia, ettš niihin ei lyhyissš kšytettšvyystesteissš jouduta, mutta pidemmšllš aikavšlillš nšmškin saattaisivat aiheuttaa turhaa hšmmennystš. 1.2.1 KetkŠ sopivat arvioijiksi? Heuristisen arvioinnin tehokkuus riippuu siitš, kuinka paljon arvioijalla on kokemusta kšytettšvyydestš ja tutkittavasta jšrjestelmšstš sekš sen kšyttštarkoituksesta. KŠytettŠvyyden ja sovellusalueen hallitseva asiantuntija on tehokkain yhdistelmš, mutta tšllaisia henkilšitš on harvoin saatavilla. Seuraavaksi paras vaihtoehto on pyytšš kšytettšvyysasiantuntijaa arvioimaan jšrjestelmšš. HyšdyllisiŠ tuloksia saadaan silloinkin, kun kšytettšvyysasioita tuntematon sovelluksen suunnittelija arvioi jšrjestelmšš muistilistojen avulla, sillš jokainen ajoissa havaittu ja korjattu ongelma helpottaa jatkotyštš. KŠyttŠjiŠ ei juurikaan kannata kšyttšš arvioijina, koska heillš on harvoin hyvšš kšsitystš kšytettšvyyden osatekijšistš tai tietojšrjestelmien toimintaperiaatteista. KŠyttŠjien kanssa jšrjestelmšš on parempi tarkastella heidšn tyštehtšviensš avulla esimerkiksi kšytettšvyystesteissš. Eri arvioijat lšytšvšt jšrjestelmšstš erilaisia ongelmakohtia. TŠmŠn vuoksi arvioijia tulisi olla useampi. Nielsen (1993) on tutkimuksissaan todennut, ettš yksi kšytettšvyyteen perehtynyt arvioija lšytšš noin 35 % kšytettšvyysongelmista, kolme arvioijaa noin 60 % ja viisi arvioijaa noin 75 % ongelmista. Suositeltava arvioijien mššrš on siis 3-5. TŠtŠ useammat arvioijat tuovat mukanaan melko všhšn lisštuloksia.
3 Löydettyjen käytettävyysongelmien osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Arvioijien määrä Kuva 1: Kolmesta viiteen kšytettšvyysasiantuntijaa on suositeltava mššrš heuristiseen arviointiin 1.2.2 Arvioinnin vaiheet Heuristinen arviointi voidaan jakaa neljššn vaiheeseen: 1. JŠrjestelmŠn lšpikšynti yksittšin 2. Ongelmien keruu 3. Ongelmien vakavuuden arviointi 4. Keskustelu ja ideointi Kunkin arvioijan tulisi kšydš kšyttšliittymš lšpi yksinššn muutaman tunnin istuntona. Jos jšrjestelmš on niin laaja, ettš sitš ei ehdi muutamassa tunnissa kšymššn lšpi, siitš on syytš valita vain tietty osa kerrallaan arvioitavaksi. KŠyttšliittymŠ tulisi kšydš heuristisessa arvioinnissa lšpi všhintššn kahdesti. EnsimmŠisellŠ kerralla luodaan yleiskuva jšrjestelmšstš ja sen rakenteesta. Toisella kerralla keskitytššn tiettyihin kšyttšliittymšn osiin ja niiden mahdollisiin kšytettšvyysongelmiin. Heuristinen arviointi voidaan tehdš joko siten, ettš katsotaan jšrjestelmš nšyttš nšytšltš lšpi ja kunkin nšytšn kohdalla tarkistetaan nšytšn osat heuristiikkojen avulla, tai siten, ettš valitaan yksi heuristiikka tarkasteltavaksi ja kšydššn kaikki nšytšt lšpi kyseistš sššntšš silmšllš pitšen. Jos arvioitavan jšrjestelmšn kšyttš vaatii tietyn sovellusalan syvšllistš tuntemusta tai ammattitermistšn hallintaa eikš arvioija tštš hallitse, arvioinnissa on hyvš olla mukana sovellusalan tunteva tarkkailija. TŠmŠ tarkkailija kirjaa havaitut ongelmat, neuvoo tarvittaessa ongelmatilanteissa ja vastaa sovellusalaan liittyviin kysymyksiin. Kunkin arviointi-istunnon tuloksena syntyy lista havaituista ongelmista sekš perustelut, miksi nšmš ovat ongelmia. Kukin arvioija voi laatia oman listansa tai
4 arvioinneissa voi olla mukana erillinen havainnoija, joka kirjaa arvioijan lšytšmšt ongelmat. Erillisten lšpikšyntien jšlkeen ongelmalistoista kootaan yksi lista. Jotta listaa voitaisiin hyšdyntšš mahdollisimman tehokkaasti kehitystyšssš, ongelmat tulisi asettaa tšrkeysjšrjestykseen niiden vakavuuden suhteen. TŠssŠ voidaan kšyttšš esimerkiksi seuraavaa jaottelua: katastrofaalinen vakava hširitsevš všhšinen kosmeettinen Ongelman vakavuuteen vaikuttaa se, kuinka usein ongelma ilmenee, kuinka vaikeaa siitš on selvitš ja kuinka helposti ongelma opitaan všlttšmššn. Ongelmien ryhmittely kannattaa tehdš varsinaisten arviointien jšlkeen, jotta arvioinneissa voidaan keskittyš ongelmien lšytšmiseen ja jotta kaikilta arvioijilta saataisiin mielipide kunkin ongelman vakavuudesta. TŠmŠn arvioinnin voi tehdš joko ryhmšssš tai jšlleen kukin arvioija yksinššn. Ongelman vakavuuden lisšksi jatkotoimenpiteisiin vaikuttaa ongelmien korjaamiseen vaadittavat panostukset. Arvioijat osaavat esittšš vain suuntaaantavia arvioita korjaamiseen tarvittavasta tyšmššršstš, mutta nekin auttavat suuntaamaan tyšpanostusta. SuunnitteluryhmŠltŠ voidaan kerštš tarkempia arvioita tarvittaessa. Kun priorisoitu ongelmalista on saatu valmiiksi, kannattaa vielš kokoontua ryhmšssš keskustelemaan tuloksista ja luomaan parannusehdotuksia. RyhmŠssŠ on hyvš olla mukana arvioijat, mahdollinen tarkkailija ja muutama suunnitteluryhmšn jšsen. Ongelmien lisšksi ryhmšssš tulisi keskustella kšyttšliittymšn hyvistš puolista, koska heuristinen arviointi pyrkii nimenomaan lšytšmššn ongelmia ja hyvšt puolet jššvšt usein huomiotta. 1.2.3 Arvioinnissa kšytettšvšt muistilistat Kirjallisuudessa esitetššn kšyttšliittymien yleisistš periaatteista lukuisia erilaisia listoja, jotka soveltuvat muistilistoiksi niin kšyttšliittymšn suunnitteluun kuin sen arviointiin. Ohjeet voidaan jakaa komeen eri tasoon: yleiset kšytettšvyyssššnnšt yksityiskohtaiset kšytettšvyysohjeet tietyn ympšristšn kšyttšliittymšohjeisto YleisiŠ kšytettšvyysohjeita esittšvšt muun muassa Shneiderman (1992) sekš Nielsen ja Molich (1990). NŠmŠ ohjeet ovat melko yleisiš ja vaativat tarkennusta tutkittavan tuotteen mukaan. Ohjeet on kuitenkin helppo muistaa ja tšten mahdollista ottaa huomioon koko suunnittelun ajan.
5 Yksityiskohtaisia kšytettšvyysohjeita lšytyy muun muassa Smithin ja Mosierin (1986) raportista. SiinŠ annetaan ohjeita ohjelmiston kšyttšliittymšn suunnitteluun tiedon syšttšmisen, tiedon esittšmisen, tehtšvien vaiheistamisen, kšyttšjšn opastamisen, tiedon všlittšmisen ja tiedon suojaamisen osalta. YmpŠristškohtaisia kšyttšliittymšohjeita esitetššn eri kšyttšjšrjestelmien oppaissa. 1.2.4 Heuristiset sššnnšt Heuristisessa arvioinnissa kšytetššn usein apuna Nielsenin ja Molichin kymmenen sššnnšn listaa: 1 Käytä yksinkertaista ja luonnollista dialogia 2 Käytä käyttäjien omaa kieltä 3 Minimoi käyttäjän muistikuorma 4 Tee käyttöliittymästä kauttaaltaan yhdenmukainen 5 Anna käyttäjälle palautetta toiminnoista 6 Anna selkeä poistumistapa eri tiloista ja toiminnoista 7 Anna käyttäjälle mahdollisuus käyttää oikopolkuja 8 Anna virhetilanteista selkeät virheilmoitukset 9 Vältä virhetilanteita 10 Anna riittävä ja selkeä apu ja dokumentaatio NŠmŠ sššnnšt esitetššn myšs viitteessš (Nielsen 1993), johon tšmš esitys paljolti perustuu. Koska ohjeet ovat yleisiš, niistš kannattaa luoda omaan jšrjestelmššn ršštšlšity versio. Esimerkiksi aiemmissa jšrjestelmšversioissa havaitut ongelmat auttavat tarkentamaan sššntšjš. Nielsen (1994) on myšhemmin muokannut listaa, mutta kokonaisuudeltaan sisšltš on vastaava. Yksinkertainen ja luonnollinen dialogi KŠyttšliittymŠn tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen: siinš ei saisi olla mitššn turhaa vaan ainoastaan senhetkiseen tehtšvššn tarvittava tieto. Kaikki tieto ja toiminnot, joita tarvitaan vain harvoin, pitšisi piilottaa kšyttšjšltš esimerkiksi erilliseen ikkunaan, alivalikkoon tai kaukosšštimessš pienen kannen alle. NŠin kšyttšjš lšytšš helposti ja nopeasti haluamansa perusasiat, koska hšnen ei joka kerta tarvitse selata lukuisia yksityiskohtia lšpi.
6 Kuva 2: Ikkunassa on niin paljon tavaraa, ettš olennaista tietoa ei lšydy. KŠyttšliittymŠn luonnollisuus tarkoittaa muun muassa sitš, ettš esille tuodut asiat, niiden ryhmittely ja jšrjestys tukevat kšyttšjšn tyštš. Ongelmia luultavasti ilmenee, mikšli kšyttšjšn oletetaan tšyttšvšn lomakkeen kentšt tietyssš jšrjestyksessš ja painavan tietyissš všleissš sopivia painikkeita. KŠyttŠjŠlle tulisi siis tarjota selkeš etenemistapa tehtšviensš tekoon, mutta mahdollistaa myšs muita etenemistapoja. Kuva 3: Painikkeiden sijoittelu ei tue tehtšvšn etenemistš.
7 Asioiden lšytšmistš helpottaa osien graafinen sommittelu. Osia voidaan ryhmitellš sijoittelulla, všreillš, muodoilla, koolla sekš tekstityypeillš. MikŠli tiettyyn tehtšvššn tarvittavat osat on ryhmitelty hyvin, kšyttšjš lšytšš nopeasti tarvitsemansa osat. Kuva 4: Tiedot on periaatteessa ryhmitelty, mutta ryhmšt ja eri vaihtoehdot ovat niin samanlaisia, ettš lšhes kaikki vaihtoehdot on kšytšvš lšpi ennen kuin lšytšš haluamansa. KŠyttŠjŠn huomiota voidaan ohjata esimerkiksi liikkuvilla, všlkkyvillš, isoilla tai všrikkšillš osilla. NiitŠ pitšškin kšyttšš harkiten. Jos kšyttšjš nškee nšytšllš vilkkuvan valon, hšn yleensš olettaa, ettš hšneltš odotetaan jonkinlaista reaktiota. MikŠli kšyttšjšn ei tarvitse tehdš mitššn tai huomata esimerkiksi hšlytystš, hšnen huomionsa on kššnnetty turhaan pois itse asiasta ja keskittyminen herpaantuu. Myšs všrejš tulisi kšyttšš maltillisesti ja tyytyš muutamaan perusvšriin koko kšyttšliittymšssš varsinkin normaaliin tyšskentelyyn tarkoitetuissa jšrjestelmissš. KŠyttŠjien oma kieli KŠyttšliittymŠn kielen tulisi olla jšrjestelmšn kšyttšjšn omaa ŠidinkieltŠ ja hšnen omaa ammattisanastoaan. KŠyttšliittymŠn viestit tulisi esittšš aina kšyttšjšn kannalta ajateltuna, selkešsti ja turhaa tietokonesanastoa všlttšen. Esimerkiksi termit "konfigurointi" ja "moodi" kuuluvat vain harvojen kšyttšjien sanastoon ja kulutuselektroniikan puolella jopa sana "ohjelmointi" aiheuttaa hšmmennystš ja tietynlaista vastahakoisuutta. Tekstin lisšksi kieli tarkoittaa kšyttšliittymšn grafiikkaa, kuten ikoneita. Metaforien eli erššnlaisten vertauskuvien avulla kšyttšliittymššn voidaan luoda arkimaailmasta tuttuja piirteitš, jotka auttavat kšyttšjiš soveltamaan olemassaolevia tietojaan ja taitojaan uuden jšrjestelmšn kšytšssš. Komennot "Leikkaa" ja "LiitŠ" ovat esimerkkejš sanallisista metaforista ja kuva saksista esimerkki visuaalisesta metaforasta. Metaforat tulee valita huolella, sillš harhaan johtavat vertauskuvat vaikeuttavat jšrjestelmšn oppimista ja kšytšn logiikan ymmšrtšmistš.
8 KŠyttŠjille tuttua sanastoa on vaikea kartoittaa kysymšllš kšyttšjiltš suoraan sopivia termejš, koska sopivin sana tulee harvoin kšyttšjšn mieleen. HyvŠksi todettu tapa luoda sanasto on laatia jšrjestelmšn kehittšjien, kšytettšvyysasiantuntijoiden ja muutaman kšyttšjšn ehdotusten pohjalta lista vaihtoehtoja, joista kšyttšjšt voivat ŠŠnestŠmŠllŠ valita sopivimmat (Nielsen 1993). HyvŠ tapa tutustua kšytettyyn sanastoon on myšs haastatella tulevia kšyttšjiš, nauhoittaa haastattelut ja poimia sieltš heidšn kšyttšmšnsš termit. KŠyttšliittymŠn perusosissa, kuten valikossa ja painikkeissa, on hyvš kšyttšš kyseisen kšyttšjšrjestelmšn vakiintunutta sanastoa, jos poikkeuksiin ei ole erityisen hyvšš syytš. KŠyttŠjŠn muistikuorman minimointi Tietokone on hyvš tallentamaan asioita, joten erilaisten tietojen muistaminen tulisi jšttšš koneelle eikš kšyttšjšlle. KŠyttŠjŠn muistikuormaa on esimerkiksi turhaa kuormittaa vaatimalla jo kertaalleen annetun tiedon muistamista jšrjestelmšn muissa osissa. Koska ihminen tunnistaa asioita paljon helpommin kuin muistaa ulkoa ilman vihjeitš, kšyttšjšlle pitšisi antaa vaihtoehtoja, joista hšn voi valita. Esimerkiksi oikea tiedosto on helppo valita annetuista vaihtoehdoista, mutta sen nimen muistaminen ulkoa voi olla vaikeaa. Vastaavasti valikkojen kšytšllš všhennetššn kšyttšjšn tarvetta muistaa lukuisia eri komentoja syntakseineen. Kuva 5: Kuvatiedostot on helppo tunnistaa pienien kuvakkeiden ja nimien avulla. MikŠli vaihtoehtoja ei pystytš rajaamaan, kšyttšjšn muistikuormaa voidaan všhentšš antamalla kšyttšjšlle mallivastaus tai mahdollisuuksien mukaan oletusarvoinen vastaus. NŠin kšyttšjš nškee, missš muodossa vastaus tulisi antaa. Numeerisen vastauksen sallitut raja-arvot tulisi myšs nšyttšš, samoin kšytetty yksikkš.
9 KŠyttŠjŠn muistikuormaa voidaan všhentšš myšs noudattamalla tiettyjš sššntšjš johdonmukaisesti koko kšyttšliittymšssš. TŠstŠ kerrotaan tarkemmin seuraavassa kohdassa. Yhdenmukaisuus Tietyn komennon tai valinnan tulisi toimia yhdenmukaisesti kšyttšliittymšn kaikissa osissa. Laitteissa esimerkiksi on tšrkešš, ettš kšyttšjšllš on tietty painike tai toiminto, jolla hšn pystyy palaamaan mistš tahansa tilasta alkutilaan. TietojŠrjestelmissŠ puolestaan korostuu totuttujen kšytšntšjen noudattaminen. Esimerkiksi OK-painikkeella kšyttšjšt ovat tottuneet tallentamaan muutokset ja sulkemaan ikkunan. Jos OK-painikkeen vieressš onkin erillinen Tallenna-painike, kšyttšjš saattaa ihmetellš, eikš OK-painike tallennakaan tietoa. HŠmmennystŠ aiheuttaa sekin, jos OK- ja Peruuta-painikkeilla palataan tilanteesta riippuen eri tiloihin: edelliseen tilaan, perustilaan tai johonkin niiden všliin. Kuva 6: ErŠŠn tekstinkšsittelyohjelman komennoilla ÒInsert IndexÓ ja ÒInsert TableÓ aukeavat ikkunat on nimetty eri tavoin, samoin ikkunoiden painikkeet, mikš aiheuttaa turhaa hšmmennystš. KŠyttšliittymŠn yhdenmukaisuus tarkoittaa myšs kšyttšliittymšn osien sijoittelua. Esimerkiksi useissa eri ikkunoissa esiintyvšt osaset pitšisi sijoitella kaikissa ikkunoissa vastaaviin paikkoihin, samaan jšrjestykseen. Kun samat toimintasššnnšt pštevšt koko kšyttšliittymšssš, kšyttšjš osaa ja uskaltaa kokeilla jšrjestelmšn uusiakin piirteitš oppimansa perusteella. PidemmŠlle vietynš yhdenmukaisuus koskee jšrjestelmšn sisšisen yhdenmukaisuuden lisšksi eri versioiden, saman kšyttšjšrjestelmšn tai sovellusalan ja tietyn valmistajan eri tuotteiden všlistš yhdenmukaisuutta. Jos tietyt perussššnnšt pštevšt jšrjestelmšstš toiseen, jšrjestelmšn oppiminen helpottuu ja kšyttšjš suoriutuu yksinkertaisista perustehtšvistš jo lyhyen opettelun jšlkeen. Yhdenmukaisuus on niin tšrkeš ominaisuus, ettš joissain tapauksissa se pšihittšš jopa kšytettšvyyden. MikŠli kšyttšjšt ovat vuosikausia tottuneet tekmššn asian sujuvasti tietyllš tavalla, toteutustapaa ei všlttšmšttš kannata muuttaa esimerkiksi eri versioiden všlillš, jos ongelma ei ole huomattava.
10 RiittŠvŠ palaute KŠyttŠjŠn tulisi saada palautetta kaikista tekemistššn valinnoista ja komennoista, jotta hšn voisi olla varma, ettš jšrjestelmš on hyvšksynyt annetun tiedon, kšsitellyt sitš ja tuottanut halutun tuloksen. MikŠli kšyttšjš ei mitenkššn havaitse, ettš jšrjestelmš tekee jotain tai sai jo jotain valmiiksi, hšn luultavasti olettaa, ettš jšrjestelmš ei toimi tai jotain meni pieleen. TŠllaisissa tapauksissa tulee usein toistettua sama toiminto useaan kertaan - aivan turhaan. JŠrjestelmŠn tulisi siis kertoa kšyttšjšlle virhetilanteiden lisšksi kaikista muistakin toiminnoistaan. VŠlitšn palaute antaa kšyttšjšlle tunteen jšrjestelmšn hallinnasta ja ohjauksesta. Myšs oppiminen tehostuu všlittšmšllš palautteella, koska kšyttšjš osaa yhdistšš tekemšnsš valinnat ja toiminnot niiden aiheuttamiin tapahtumiin, jos niiden všlinen viive on kyllin pieni. MikŠli jšrjestelmš tuottaa halutun tuloksen alle 0,1 sekunnissa, kšyttšjšllš sšilyy tunne všlittšmšstš vuorovaikutuksesta. TŠllšin erillistš palautetta ei tarvita, vaan pelkkš tuloksen esittšminen riittšš palautteeksi. ErillistŠ palautetta ei všlttšmšttš tarvita vielš yhden sekunnin viiveellškššn. KŠyttŠjŠ kyllškin huomaa tšllaisen viiveen, mutta ajatus pysyy yleensš katkeamattomana. TŠtŠ pidemmillš viiveillš kšyttšjšlle pitšisi antaa erillinen palaute merkiksi siitš, ettš jotain on tapahtumassa ja všhintššn yli kymmenen sekuntia kestšvšstš toiminnosta antaa arvio sen kestosta (Nielsen 1993). Toiminnon kestoa on usein vaikea arvioida minuutteina ja sekunteina, joten se voidaan esittšš suhteellisesti esimerkiksi toiminnon edistyessš tšyttyvšllš palkilla. Kuva 7: Toiminnon arvioitu kesto on ilmoitettu hyvin ikkunan alareunassa. SelkeŠ poistumistapa eri tiloista ja toiminnoista Jotta kšyttšjš uskaltaisi kokeilla kšyttšliittymšn eri toimintoja, hšnelle pitšisi antaa joka toiminnosta keino palata takaisin edelliseen tilaan tai peršti pois koko jšrjestelmšstš. Palaamisella edelliseen tilaan tarkoitetaan esimerkiksi toiminnon perumista "Kumoa"-komennon avulla tai poistumista dialogi-ikkunasta "Peruuta"- painikkeella. Jos jollekin toiminnolle tai huomattavalle muutokselle ei pystytš tarjoamaan vastaavaa kumoavaa toimintoa, tšmš on hyvš ilmoittaa kšyttšjšlle ennen toiminnon aloitusta. Tiedoston poistossa tai vastaavissa toiminnoissa kšyttšjšltš on syytš pyytšš vahvistus toiminnolleen. Oikopolut Kun kšyttšjš on oppinut kšyttšmššn jšrjestelmšš, hšn haluaa usein hyšdyntšš sitš mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. TŠllaisille asiantuntijakšyttšjille tulisi tarjota oikopolkuja eri toimintoihin ja valintoihin. TyypillisiŠ oikopolkuja ovat komentojen lyhenteet, hiiren eri nappuloiden ja kaksoisnšpšytyksen kšyttš sekš toimintonšppšimet ja erilaiset nšppšinyhdistelmšt.
11 Kuva 8: Valikossa esitetššn vastaavat nšppšinkomennot oikopoluksi. Oikopolut eivšt saa olla ainoa keino tehdš jokin toiminto, vaan niiden tulee olla vaihtoehtona jollekin helppokšyttšiselle ja selkešsti merkitylle kšyttštavalle. JŠrjestelmŠssŠ tarvittavat komennot tulisi esittšš nškyvšsti esimerkiksi valikossa, jossa voidaan antaa myšs komentoa vastaava pikanšppšin. Valittuaan komennon tarpeeksi usein valikosta kšyttšjš hiljalleen oppii vastaavan pikanšppšimen ja saattaa ruveta kšyttšmššn sitš. JŠrjestelmŠn kšyttšš voidaan tehostaa myšs tarjoamalla kšyttšjšlle oletusarvoja, kuten kuluvaa pšivšš pšivšykseksi. Koska kšyttšjš tekee usein samantyyppisiš toimintoja perškkšin, hšnen toimintaansa voidaan tehostaa antamalla aiemmin kšytetyt komennot uudelleen kšytettšvšksi. Vastaavasti kšyttšjšlle voidaan tarjota valikossa muutama hšnen aiemmin kšsittelemšnsš tiedosto valmiina vaihtoehtoina, koska kšyttšjš kšsittelee usein samoja tiedostoja lyhyen ajan sisšllš. SelkeŠt virheilmoitukset JŠrjestelmŠn tulee antaa kšyttšjšlle virhetilanteista mahdollisimman selkeš ja tarkka ilmoitus kšyttšjšn ymmšrtšmšllš kielellš ja sanastolla. Ilmoituksen tulee olla kohtelias eikš kšyttšjšš syyttšvš. Ilmoituksen tulisi myšs ohjata kšyttšjšš korjaamaan virheen. Kuva 9: TŠmŠ virheilmoitus ei anna tavalliselle kšyttšjšlle mitššn tietoa. Koska eri kšyttšjšt kaipaavat eritasoisia virheilmoituksia, virheilmoitukset on hyvš esittšš tasoittain tarkentuen. Oletusarvoisesti nšytetššn esimerkiksi vain virheen syy ja korjausehdotus selkokielellš ja yllšpitšjien ja huoltajien kaipaamat koodit vain erillisestš pyynnšstš. Virhetilanteiden všlttšminen HyviŠ virheilmoituksia parempi vaihtoehto on jšrjestelmš, jossa virhetilanteet všltetššn. Kirjoitusvirheet komentojen ja tiedostonimien osalta ovat esimerkiksi všltettšvissš antamalla kšyttšjšlle valmiit vaihtoehdot valikossa ja listoissa.
12 Virhetilanteita všltetššn myšs pyytšmšllš kšyttšjšltš varmistus sellaisiin toimintoihin, joita ei pystytš kumoamaan, kuten tiedoston tuhoamiseen. Kuva 10: KŠyttŠjŠltŠ on hyvš varmistaa, haluaako hšn todella kirjoittaa uuden tiedoston vanhan pššlle tai poistua tiedostosta tallentamatta muutoksia. Myšs jšrjestelmšn eri toimintatilat ovat virheille alttiita. Jos kšytšssš oleva toimintatila on huonosti esitetty, kšyttšjš voi tehdš toimintoja, jotka ovat jossain toisessa tilassa hyvšksyttšviš, mutta eivšt aiheuta senhetkisessš tilassa ainakaan haluttua toimintoa. Toimintatila voidaan esittšš vaikkapa kohdistimen vaihtumisella, všrikoodein tai tilan mukaan vaihtuvilla ŠŠnillŠ. RiittŠvŠ ja selkeš apu ja dokumentaatio JŠrjestelmŠn tulisi olla sellainen, ettš sitš pystyy kšyttšmššn ilman erillisiš ohjeita. TŠhŠn pššstššn vain harvoin, joten jšrjestelmšn mukana tulisi tarjota erityyppistš tukea. JŠrjestelmŠn mukana kulkeutuu helpoimmin jšrjestelmšn oma opasteohjelma. ErŠs tapa toteuttaa kontekstisidonnainen eli tilanteen mukaan vaihtuva ohje on puhekuplaohjeiden kšyttš. Niiden avulla kšyttšjšlle pystytššn antamaan tietoa juuri siitš kšyttšliittymšn osasta, jota kšyttšjš sillš hetkellš osoittaa. SekŠ jšrjestelmšn opasteohjelma ettš paperiversio tulisi olla jšsennelty siten, ettš asiat lšytyvšt niistš helposti ja nopeasti. HyvŠ sisšllysluettelo ja kattava hakemisto, jossa samaan asiaan on useita eri hakusanoja, ovat tšssš eršitš perustekijšitš. Ohjeet tulisi esittšš kšyttšjšn tehtšvien mukaan edeten kuvaavia esimerkkejš kšyttšen. LisŠksi ohjeiden eri osat tulisi laatia mahdollisimman itsenšisiksi eli ohjeet eivšt saisi juurikaan nojautua toisaalla esitettyyn tietoon. Ohjeissa tulisi muistaa myšs sššntš: ÒKŠytŠ kšyttšjien omaa kieltš.ó Esimerkiksi erššn toimistopuhelimen kšyttšohje pikavalinnan tallentamiselle: ÒPaina haluamaasi pikavalintanäppäintä. Jos lisänäppäimistön 2. taso on aktivoitu, paina ensin Shift -näppäintäó, ei tue kšyttšjšš, kun hšn yrittšš selvittšš, miksi pikavalinnan tallennus ei onnistu. ÒLisŠnŠppŠimistšÓ, Ò2.tasoÓ, ÒaktivoituÓ ja ÒShift-
13 nšppšinó ovat outoja termejš kšyttšjšlle, joka ei všlttšmšttš edes tiedš, ettš hšnen puhelimeensa voitaisiin liittšš lisšnšppšimistš. 1.2.5 Millaisia ongelmia heuristisella arvioinnilla lšytyy? Heuristisella arvioinnilla lšydetššn sekš vakavia ettš pienempiš kšytettšvyysongelmia. Sen avulla lšytyy suhteellisesti enemmšn pieniš ongelmia kuin esimerkiksi kšytettšvyystesteissš. Vaikka osa lšydetyistš ongelmista on vain kosmeettisia, nekin vaikuttavat jšrjestelmšn yleisilmeeseen ja sen kšytšn miellyttšvyyteen. Eri osien vertailu, kuten eri ikkunoiden yhdenmukaisuuden tarkistus, on helpompaa paperiversioilla kuin toimivalla versiolla. Sen sijaan puutteita, kuten toimintoja, joita jšrjestelmšssš olettaisi olevan, mutta ei ole, on vaikeampi huomata paperiversioita tarkastellessa kuin toimivaa versiota kšytettšessš. 1.2.6 Esimerkki Tarkastellaan esimerkkinš suunnitelmaa junien aikataulun selausšrjestelmšstš, joka on tarkoitettu toimisto- ja kotikšyttššn. Kun jšrjestelmš kšynnistetššn, kuvassa esitetty pššikkuna aukeaa. KentŠt "MistŠ" ja "Minne" ovat tšllšin tyhjiš. Kenttiin tulee kirjoittaa aseman nimi ja kaupunki. Jos kaupungissa on vain yksi asema kyseisellš reitillš, pelkkš kaupungin nimi riittšš. Kun kšyttšjš on tšyttšnyt kentšt ja painaa joko EnteriŠ tai Returnia tai klikkaa hiirellš kenttien ulkopuolella, jšrjestelmš etsii valintalistaan kyseisen reitin aikataulun. TŠtŠ ennen lista on ollut tyhjš. Jos aseman tai kaupungin nimeš ei lšydy jšrjestelmšstš, kšyttšjšlle annetaan dialogi-ikkunassa virheilmoitus: "Tuntematon asema" tai "Tuntematon kaupunki". KŠyttšpŠivŠksi on oletusarvoisesti valittu arkipšivš. Painikkeesta "Apua juhlapyhistš" aukeaa dialogi-ikkuna, jossa on lueteltu juhlapyhšt ja kerrottu, noudattavatko junat tšllšin lauantain vai sunnuntain aikatauluja. Dialogi-ikkuna on suljettava OK-painikkeella ennen kuin jšrjestelmšn kšyttšš voidaan jatkaa. "HinnatÉ"-painikkeesta avautuu ikkuna, jossa kerrotaan lippujen hinnoista.
14 Kuva 11: Heuristisessa arvioinnissa tutkittavan ohjelman kšyttšliittymš Tarkastellaan jšrjestelmšš heuristiikka kerrallaan: 1. Yksinkertainen ja luonnollinen dialogi "Hae"-painike puuttuu Käyttöpäivä vie suhteettoman ison tilan dialogista Junien aikataulut voisi olla ikkunan otsikkona eikä erillisenä otsikkona Junan kuva on tarpeeton Aikatauluissa esitetään melko epäoleellista tietoa junista, kuten junan nro, ja oleellisin tieto eli lähtö- ja saapumisaika on viimeisenä. Osien sommittelu on viimeistelemätön 2. KŠyttŠjŠn kieli Termit Käyttöpäivä ja Varustelu ovat melko outoja. Termien Mistä ja Minne sijaan voisi puhua esimerkiksi lähtö- ja pääteasemasta Varustelutasoa esittävät symbolit ovat osittain epäselviä 3. Muistikuorman minimointi Asemien nimet voisi tarjota valintalistana, jotta käyttäjän ei tarvitse muistaa niitä. Jos valintalistaa ei voida tehdä, olisi tarjottava edes mallivastaus, josta näkee, missä järjestyksessä kaupunki ja asema on annettava. Apua juhlapyhistä -ikkuna on suljettava ennen kuin tehtävää voi jatkaa. Käyttäjän pitää siis itse muistaa, millä aikataululla juna kulkee kyseisenä päivänä, ja tehtävä tämän mukainen valinta käyttöpäivään.
15 4. Yhdenmukaisuus Ikkunasta puuttuvat normaalit hyväksymis- ja poistumispainikkeet sekä aputoiminto. Hakuun olisi myös syytä olla erillinen painike, kuten monissa muissa sovelluksissa. 5. Palaute Käyttäjä ei saa palautetta asemien kirjoittamisen jälkeen, jos hän ei paina Enteriä, Returnia tai aktivoi hiirellä jotain tekstikenttien ulkopuolista osaa. 6. SelkeŠ poistuminen Ikkunasta puuttuu erillinen poistumispainike 7. Oikopolut Toiminnoille ei tarjota oikopolkuja Matkustuspäivän voisi antaa myös suoraan päiväyksenä, jolloin järjestelmä voisi itse tutkia, mitä aikataulua junat tällöin noudattavat 8. SelkeŠt virheilmoitukset Virheilmoitukseen Tuntematon asema tai Tuntematon kaupunki tulisi liittää käyttäjän kirjoittama nimi. Näin mahdolliset kirjoitusvirhet olisi helppo huomata. 9. Virhetilanteiden všlttšminen Valintalistat asemista ja kaupungeista poistaisivat kirjoitusvirheet Päiväyksen antaminen vähentäisi väärinkäsityksiä kulloinkin noudatetusta aikataulusta 10. SelkeŠt ohjeet Ohjeita ei ole Lšydetyt ongelmat on hyvš koota yhdeksi listaksi ja priorisoida ne. Yksi selkeš tapa on esittšš tutkittu ikkuna ja havaitut ongelmat taulukkona samalla sivulla mielellššn vielš parannusehdotusten kanssa. NŠin ongelmat on helppo ymmšrtšš, samoin parannusehdotukset. Taulukko 1 esittšš osan edellš mainituista ongelmista. Taulukko 1: Ongelmien yhteenveto ja priorisointi (vakava/ hširitsevš/ kosmeettinen) Ongelma Heuristiikat Vakavuus Parannusehdotus KŠyttŠjŠn pitšš Muistikuorma, Vakava Valintalistat kirjoittaa aseman ja kaupungin nimi virheiden všlttšminen Ohjeita ei ole SelkeŠt ohjeet Vakava LisŠtŠŠn ohjeet ja ÒOhjeetÓ-painike TermiÒKŠyttšpŠivŠÓ KŠyttŠjien kieli HŠiritsevŠ ÒLŠhtšpŠivŠÓ tai on melko outo Osien sommittelu on viimeistelemštšn Yksinkertainen ja luonnollinen dialogi Kosmeettinen ÒMatkustuspŠivŠÓ Kenttien reunat tulisi tasata ja painikkeet sijoitella yhtenšisemmin
16 1.3 Kognitiivinen lšpikšynti Kognitiivisessa lšpikšynnissš (Wharton et al. 1994) pyritššn ottamaan huomioon ihmisen ajattelutapa ja tapa opetella uusia asioita. MenetelmŠllŠ arvioidaan jšrjestelmšn opittavuutta eli sitš, kuinka helppoa jšrjestelmšš on kšyttšš ensimmšisillš kerroilla. Koska monet kšyttšjšt opettelevat kšyttšmššn jšrjestelmiš ilman kšyttšohjeita, kognitiivinen lšpikšynti keskittyy opetteluun kokeilemalla. MenetelmŠ keskittyy oppimisen arviointiin siinš mššrin, ettš muut kšytettšvyystekijšt, kuten tehokkuus ja miellyttšvyys, jššvšt huomiotta. MenetelmŠŠ ei olekaan tarkoitus kšyttšš ainoana arviointikeinona vaan tšydentšmššn muita menetelmiš. Kognitiivisessa lšpikšynnissš kšydššn esimerkiksi paperiversioiden ja jšrjestelmškuvauksen tai prototyypin avulla sovelluksen keskeisimmšt tehtšvšt lšpi vaihe vaiheelta. MenetelmŠŠ voidaan soveltaa siis jo tuotekehityksen alkuvaiheessa. 1.3.1 Kognitiivisen lšpikšynnin vaiheet Kognitiivinen lšpikšynti jakaantuu viiteen vaiheeseen, joista kaksi ensimmšistš kuuluu alkuvalmisteluihin ja loput itse analyysiin: 1. Esiselvitys 2. Ryhmän kokoaminen 3. Kognitiivinen läpikäynti istunnossa 4. Havaintojen tallentaminen 5. Havaittujen virheiden ja puutteiden korjaaminen Esiselvitys Ennen lšpikšyntiš tulee selvittšš, ketkš ovat jšrjestelmšn tyypillisimpiš kšyttšjiš. KŠyttŠjistŠ tulisi pohtia, millainen kokemus heillš on vastaavien jšrjestelmien kšytšstš ja millainen tekninen osaaminen heillš on. LŠpikŠynnissŠ tutkittavat tehtšvšt tulisi valita markkinatutkimusten, vaatimusmššrittelyjen ja aiemmin havaittujen ongelmakohtien perusteella. JŠrjestelmŠn keskeisimmšt perustehtšvšt tulisi kšydš lšpi, samoin kuin jokin hieman monimutkaisempi tehtšvš, joka vaatii nšiden perustehtšvien yhdistelyš. TehtŠvien ratkaisu pitšš miettiš vaihe vaiheelta kšyttšjien osaamistason vaatimalla tarkkuudella: kokeneille kšyttšjille ratkaisuun ei tarvitse sisšllyttšš, miten komento valitaan valikosta, mutta aloitteleville kšyttšjille tšmškin voi olla tarpeen. Kognitiiviseen lšpikšyntiin tarvitaan melko tarkka kuvaus jšrjestelmšn kšyttšliittymšstš. Prototyyppi tai jšrjestelmškuvaus kšyttšliittymšstš tehtyjen suunnitelmien kanssa soveltuvat hyvin lšpikšyntiin.
17 RyhmŠn kokoaminen Arvioinnin voi tehdš ryhmšsssš tai yksinššn. Parhaat tulokset saadaan, jos tyš tehdššn ryhmšssš, johon kuuluu všhintššn yksi kognitiotieteen perustiedot hallitseva henkilš. Kognitiotieteen hallinta ei kuitenkaan ole všlttšmšttšmyys, sillš hyviš tuloksia on saatu ohjelmistosuunnittelijan yksinššnkin suorittamilla lšpikšynneillš. RyhmŠŠn on hyvš kerštš henkilškuntaa eri osastoilta: markkinointi-, suunnittelu-, ohjelmisto-, dokumentointi- ja koulutuspuolelta. Yksi kšyttšliittymien arviointiin erikoistunut henkilš tšydentšš ryhmšn osaamista sopivasti. TehtŠvien lšpikšynti istunnossa LŠpikŠynnissŠ tutkitaan valitut tehtšvšt vaihe vaiheelta. TehtŠvien suoritusta tarkastellaan ns. oikean ratkaisun mukaisesti eli sen mukaan, miten jšrjestelmšn suunnittelija on tehtšvšn ajatellut suoritettavaksi. Havaitut ongelmat kirjataan muistiin, mutta tehtšvšš jatketaan aivan kuin kšyttšjš olisi toiminut siihen asti oikein. Kunkin tehtšvšn osalta pohditaan seuraavia kysymyksiš: 1 Onko käyttäjällä järjestelmän kannalta oikea tavoite? 2 Löytääkö hän järjestelmästä oikean toiminnon? 3 Yhdistääkö hän kyseisen toiminnon tavoitteeseensa? 4 Mikäli oikea toiminto on suoritettu, saako käyttäjä riittävästi palautetta tehtävän etenemisestä? KŠyttŠjŠllŠ voi olla vššrš tavoite siksi, ettš kyseinen vaihe ei ole luonnollinen osa hšnen tehtšvššnsš. Esimerkiksi oikean toimintotilan valitseminen ennen varsinaista tehtšvšš saattaa aiheuttaa ongelmia. Oikea toiminto lšytyy helposti, jos sille on oma komento valikossa tai esimerkiksi ikoni tai painike nšytšllš. NŠppŠinyhdistelmŠt, joita ei ole selkešsti kerrottu kšyttšliittymšssš, ovat tyypillisiš ongelmia oikean toiminnon havaitsemisessa. Hyvin nškyvillš olevaa valintaa tai komentoa ei všlttšmšttš yhdistš tavoitteeseensa, mikšli siinš kšytetyt sanat tai ikonit eivšt ole kšyttšjšlle tuttuja. TŠssŠ vaiheessa pitšisi siis tuntea kšyttšjien oma sanasto ja toimintaympšristš. Kun kšyttšjš on saanut suoritettua oikean toiminnon, hšn kaipaa vielš jonkinlaista varmistusta toiminnon onnistumisesta. SelkeŠ palaute tai edes jokin merkki toiminnon suorituksesta on tšssš vaiheessa avainasemassa.
18 Havaintojen tallentaminen LŠpikŠynnin aikana koko ryhmšn nškyvillš olevat taulut, lehtišt tai kalvot ovat parhaita tallennusvšlineitš. JŠlkitarkastelua varten istunto on hyvš myšs videoida. LŠpikŠynnistŠ tulisi tallentaa ainakin seuraavat tiedot: - oletukset käyttäjistä ja heidän taidoistaan - uskottava tarina, joka kertoo, miten käyttäjä suoriutuu tehtävästä vaihe vaiheelta - käyttäjän tarvitsemat tiedot: mitä tulee tietää ennen tehtävää ja mitä opittava sen aikana - läpikäynnissä esiin tulleet ideat ja parannusehdotukset Ongelmien korjaaminen Havaittuja puutteita ja ongelmia voidaan korjata esimerkiksi poistamalla kšyttšjšn nškškulmasta ylimššršiset vaiheet tai antamalla vaiheisiin paremmat ohjeet. Huonosti lšydetyt toiminnot pitšš tuoda paremmin esille esimerkiksi omiksi painikkeikseen tai valinnaksi valikkoon. Harhaanjohtavat sanat ja ikonit sekš vieraat termit on muutettava kšyttšjien sanaston mukaisiksi, heidšn tehtšviššn tukeviksi. Palautetta on lisšttšvš tai tšsmennettšvš, jos tehtšvšn etenemistš ei havaittu tarpeeksi selkešsti. 1.3.2 Esimerkki Kognitiiviseen lšpikšyntiin on hyvš valita tarpeeksi pieniš tehtšviš. Erikoistoiminteiden teko toimistopuhelimella on sopivan kokoinen tehtšvš lšpikšyntiin. TŠssŠ kšydššn lšpi kutsunsiirron tekeminen. Tutkittava jšrjestelmš: Toimistopuhelin KŠyttŠjŠ: Tutkija TeknillisessŠ korkeakoulussa Taidot: Osaa soittaa puhelimella ja vastata puheluihin, mutta ei juurikaan muuta Skenaario: Tutkija siirtyy tyšskentelemššn muutamaksi tunniksi toiseen huoneeseen, jonka puhelinnumero on 451 3397 TehtŠvŠ: Ohjata saapuvat puhelut toiseen huoneeseen KŠyttšliittymŠ: Kuva 12
19 PE 11.04. 13:56 1 4 7 * 2 5 8 0 3 6 9 # Kutsunsiirto Soittopyyntö Poiminta Valinnantoisto Ohjelmointi Purku Kaiutin Välikysely Kuva 12: Kognitiivisessa lšpikšynnissš tarkasteltava puhelin - kahden rivin LCD-nŠyttš, jossa musta teksti rusehtavalla pohjalla - painikkeet: 0-9, *, #, ÔSoittopyyntöÕ, ÔValinnantoistoÕ, ÔPurkuÕ ja ÔVälikyselyÕ - painikkeet, joiden vieressš punainen merkkivalo: ÔKutsunsiirtoÕ, ÔPoimintaÕ, ÔOhjelmointiÕ ja ÔKaiutinÕ Oikea toimintosarja: 1. paina ÔOhjelmointiÕ-painiketta 2. paina ÔKutsunsiirtoÕ-painiketta 3. anna alanumero 3397 4. paina lopuksi ÔOhjelmointiÕ-painiketta TehtŠvŠ kšydššn lšpi vaihe vaiheelta kysyen joka všlissš:?1 onko käyttäjällä oikea tavoite??2 löytääkö hän järjestelmästä oikean toiminnon??3 yhdistääkö hän kyseisen toiminnon tavoitteseensa??4 mikäli oikea toiminto on suoritettu, saako käyttäjä riittävästi palautetta tehtävän etenemisestä? Vaiheeseen kirjataan myšs, mitš kšyttšliittymšssš tapahtuu vaiheen aikana. 1. Paina ÔOhjelmointiÕ-painiketta Puhelimen palaute: ÔOhjelmointiÕ-merkkivalo syttyy ja nšyttššn tulee teksti: ÒValitse painike tai anna tunnusó Tavoite? Ongelma ohjelmointi ei ole luonnollinen osa kšyttšjšn tehtšvšš Lšytyykš? OK ÔOhjelmointiÕ-painike on hyvin nškyvillš YmmŠrtŠŠkš? OK? Termi ÔOhjelmointiÕ on OK, jos kšyttšjš ymmšrtšš tehtšvšn vaativan ohjelmointia Palaute? OK puhelin antaa palautteena ohjeen, miten edetš
20 2. Paina ÔKutsunsiirtoÕ-painiketta Puhelimen palaute: ÔOhjelmointiÕ-merkkivalo palaa edelleen ja nšyttššn tulee teksti: ÒKutsunsiirtoÓ Tavoite? OK puhelimen nšyttš neuvoo valitsemaan jonkin painikkeen Lšytyykš? OK KutsunsiirtoÕ-painike hyvin nškyvillš YmmŠrtŠŠkš? Ongelma kutsunsiirto ei všlttšmšttš ole kšyttšjšlle selkeš termi. Muut nškyvšt vaihtoehdot ovat kuitenkin huonompia. Palaute? Kenties ongelma ainoa palaute toiminnosta on melko tummasšvyisessš nšytšssšmuuttuva teksti ja huomiota enemmšn kiinnittšvšt valot eivšt vaihdu 3. Anna alanumero Puhelimen palaute: ÔOhjelmointiÕ-merkkivalo palaa edelleen ja nšyttššn tulee teksti: ÒKutsunsiirto 3397 KäytettävyyslabÓ Tavoite? Kenties ongelma puhelin ei kehoita antamaan numeroa Lšytyykš? OK numeropainikkeet hyvin nškyvillš YmmŠrtŠŠkš? OK? numeron nšppšily luonnollista, mutta ei všlttšmšttš selvšš, ettš annetaan vain alanumero Palaute? OK nšyttššn tuli annettu numero ja kyseisen numeron haltijan nimi 4. Paina ÔOhjelmointiÕ-painiketta Puhelimen palaute: ÔOhjelmointiÕ-merkkivalo sammuu, ÔKutsunsiirtoÕ syttyy ja nšyttššn tulee teksti: ÒKutsunsiirto tallennettuó. Noin 5 sekunnin pššstš teksti muuttuu: ÒKutsunsiirto 3397 KäytettävyyslabÓ Tavoite? Ongelma kšyttšjš luulee jo pššttšneensš tehtšvšn Lšytyykš? OK ÔOhjelmointiÕ-painike on hyvin nškyvillš ja sitš on kšytetty jo aiemmin YmmŠrtŠŠkš? Kenties ongelma ÔOhjelmointiÕ-painikkeen valinta ei všlttšmšttš luonnollista, mutta painikkeen vieressš palava valo ohjaa melko hyvin Palaute? OK merkkivalot ja nšytšn teksti antavat riittšvšn palautteen