Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 1/2012 45 VUOTTA Juhlavuoden tunnelmissa Hallittua käyttäjähallintaa Johtokunta 2012
JULKAISIJA VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYYHDISTYS RY Yhdistysrek.no 106.650. Perustettu 1967 VSTKY ry, PL 111, 20251 Turku Internet...www.vstky.fi Puheenjohtaja...Timo Knuutila Puhelin...040 0193092 Sähköposti...knuutila@utu.fi Päätoimittaja...Timo Lammila Puhelin...050 5280743 Sähköposti...tiedotus@vstky.fi Taitto...Markus Auvo ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet 2012: helmi-, touko-, syys- ja joulukuu. PAINOPAIKKA Painotalo Painola Jousitie 2 20760 Piispanristi Puhelin *(02) 274 9222 www.painola.com PÄÄKIRJOITUS 45 vuotta sitten itsenäinen Suomi täytti 50 vuotta ja Varsinais-Suomessa Maarian kunta liitettiin Turkuun. Samalla aikaan syntyi myös tarve perustaa tietojenkäsittelytieteiden ammattilaisille oma yhdistys. Yhdistyksen perustaminen tapahtuikin Turun Urheiluliiton kerholla 27.10.1967 jolloin mukana oli 67 henkilöä ja 17 yritystä. Yhdistyksen nimeksi tuli Turun ATK-klubi, joka jo muutamaa vuotta myöhemmin muutettiin Varsinais-Suomen tietojenkäsittelyyhdistys ry:ksi. Samaa nimeä kantaen nimellä yhdistys on toiminut aina siitä lähtien. Kuntaliitosten yhä ollessa alueellamme kuuma peruna on VSTKY kuntarajoista riippumatta tarjonnut Varsinais-Suomalaisille IT-alan ammattilaisille yhä mahdollisuuden kuulua paikalliseen ammatilliseen yhdistykseen ja tulla mukaan sen toimintaan. Suuri kiitos viime vuoden johtokunnalle hienosti hoidetusta työstä. Näin uutena tiedotustoimikunnan puheenjohtajana ja päätoimittajana haluan toivottaa kaikille jäsenille hyvää alkavaa 45 vuotisjuhlavuotta. Pidetään lippu korkealla ja meissä jokaisessa asuva pieni sisäinen vätskyläinen virkeänä. PAINOS 1250 kpl. Erikois-/liitenumerot sovittavissa JAKELU Päätoimittaja Tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Jäsenkunta Yhteistyökumppanit Oppilaitokset ISSN 1457 0270
T Ä S S Ä N U M E R O S S A Kevätkokouskutsu... 4 Kevätterveiset!!... 5 Johtokunta vuosimallia 2012... 6 Hallittua käyttäjähallintaa... 11 Vastamäen kimurantit... 15 Juhlavuoden tunnelmissa... 16 TULOSSA: Turku ICT Week... 19 VSTKY:n Verkottumisseminaari... 21 IT liiketoiminnassa... 22
Maanantai 13.3.2012 klo 17:00 ICT-talo, Joukahaisenkatu 3 Käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kokouksen avaus Kokouksen järjestäytyminen valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokouksen asialistan hyväksyminen Johtokunnan toimintakertomuksen, yhdistyksen tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja tilivelvollisille Muut asiat, jotka on kirjallisesti tammikuun 31. päivään mennessä saatettu kevätkokouksen käsiteltäväksi johtokunta esittää paikallisyhteisömaksua vuodelle 2012 Kokouksen päättäminen Kahvitarjoilun vuoksi pyydetään ystävällisesti etukäteisilmoittautumisia 11.3. mennessä yhdistyksen kotisivuilla olevalla lomakkeella. (www.vstky.fi) TERVETULOA!
Kevätterveiset!! VSTKY on perinteinen yhdistys, jonka tarkoituksena toimia tietotekniikan parissa työskentelevien henkilöiden, yhteisöjen ja yhteistyökumppanien aktiivisena yhdyssiteenä ja vaikutuskanavana Varsinais-Suomen talousalueella. Yhdistyksellä on tällä hetkellä noin 800 henkilöjäsentä ja vajaa 30 yritys/yhteisöjäsentä. On siis suuri kunnia päästä vaikuttamaan tällaisen yhdistyksen puheenjohtajana niin alueellisesti jäsenten parissa kuin valtakunnallisesti Tietotekniikan Liiton kautta. Yhdistyksen 3 toimikuntaa (jäsentilaisuudet, koulutus ja tiedotus) ovat jo suunnitelleet kuluvan vuoden toimintaa ja kevään ohjelma alkaa olla melko hyvin selvillä. Toimintavuosi on jo käynnistynyt vauhdikkaasti (If:n yritysesittely 26.1., Yhteentoimivuutta avoimesti Roadshow, 30.1.). Molemmissa tilaisuuksissa oli runsas osanotto, mistä suuret kiitokset, toivottavasti sama tahti jatkuu niin tilaisuuksien määrän, laadun kuin kiinnostavuudenkin suhteen. Lisäksi on jo ehditty pitää ensimmäinen kuukausittain toistuvista @afterwork -tilaisuuksista. Seuratkaa yhdistyksen www-sivuja (www.vstky.fi), niin pysytte menossa mukana. Jäsenet ovat yhdistyksemme tärkein voimavara. Johtokunnan ja toimikuntien pyhä velvollisuus on kuunnella kentän ääntä ja järjestää jäsenistöämme kiinnostavaa toimintaa. Jäsenien velvollisuus (oikeus?) on taas kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistua erilaisiin tapahtumiin ja kertoa johtokunnalle toiveistaan. Niin ja tietysti hankkia lisää jäseniä; paikallisjäsenyys kustantaa vain vaivaiset 24 euroa, jonka tienaa pääsääntöisesti takaisin yhdessä jäsentapahtumassa. TTL:n jäsenyys on hivenen hinnakkaampi (50 euroa ilman jäsenlehtiä, 90 euroa täydellä lehtipaketilla, ks. www.ttlry.fi/henkilöjäsenedut). Jäsentemme laatu on tunnetusti korkea, mutta myös määrästä on hyötyä, sillä sen mukaan määräytyvät TTL:n liittokokousten edustajamäärät ja tätä kautta Varsinais-Suomen alueen vaikutusmahdollisuus liitossa. Nyt olemme juuri tipahtaneet alle 900 jäsenen määrän, joka on rajapyykkinä yhdelle lisäjäsenelle. Liittokokous on varsin tärkeä elin, sillä se mm. määrää jäsenmaksut ja valitsee TTL:n hallituksen. Tällä hetkellä maakuntien (eli pääkaupunkiseudun ulkopuolinen) edustus hallituksessa on vähäinen; vaikka toki luotamme täysin hallituksen jäsenten kykyyn tarkastella asioita koko valtakunta huomioiden. Toivotan siis kaikille jäsenillemme ja muille lehtemme lukijoille hyvää ja menestyksekästä alkanutta vuotta. Työntäyteistä vuotta on ilmeisesti turha toivottaa, ainakin itsellä on kädet aivan täynnä ja homma ei kun paranee kun tästä laskukaudesta sinnitellään eroon. Syksyllä vietetään järjestömme taipaleen 45. juhlavuotta, tapaamisiin. Timo Knuutila VÄTSKÄRI * 01/2012 5
Vuosi 2012 tuo tullessaan uuden johtokunnan. Johtokuntaan olemme saaneet sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia. Kyselimme uuden johtokunnan edustajilta muutaman kysymyksen, joiden avulla pääsemme tutustumaan heihin hiukan paremmin. MIKÄ SAI SINUT ALUN PERIN LIITTYMÄÄN VÄTSKYYN JA OT- TAMAAN VASTAAN TÄMÄN TEH- TÄVÄN? Puheenjohtaja Timo Knuutila: Olen ollut jo pitkään VSTKY:n hang-around -jäsen eli vaimon siivellä osallistunut kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Opiskeluaikoina olin Asteriskin hallituksessa, joten järjestötoiminta ja TTL tulivat jo silloin tutuksi. Aiempien tilaisuuksien, Asteriskin ja yliopiston kautta monet nykyiset VSTKY -aktiivit ovat ennalta tuttuja. Eli oli helppo mennä mukaan hyvään porukkaan. Nykyiset työtehtäväni mahdollistavat (ja oikeastaan kannustavat) omistautumaan enemmän ns. yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralle, kuten järjestötoiminnalle. Sihteeri Anu Sjöros: Olen ollut TTL:n jäsen vuodesta 1991, jolloin aloin opiskella alaa. Olen vain vaihtanut jäsenyhdistystä parikin kertaa tilanteen mukaan. VSTKY:een olen liittynyt joskus 2000-luvun alussa. Johtikseen päädyin reilut 2 vuotta sitten, kun Antti pyysi mukaan. Taloudenhoitaja Marika Ruohola: Liityin VSTKY:een verkostoituakseni alueen IT-yritysten kanssa ja näin vahvistaakseni ICT-portin ja alueen yritysten välistä yhteistyötä. Taloudenhoitajan pestin otin vastaan, kun edellinen puheenjohtaja Erkki Innola sitä minulle ehdotti. Johtokun 6 VÄTSKÄRI * 01/2012
Koulutustoimikunnan vetäjä Esa Alhoniemi: Ex-puheenjohtaja Erkki Innolalla oli vahvasti sormensa mukana pelissä. Mutta totta kai tiesin ryhtyväni mielenkiintoiseen hommaan hyvän porukan kanssa, iso osa yhdistyksen aktiiveista kun oli minulle jo entuudestaan tuttuja. Tiedotustoimikunnan vetäjä Timo Lammila: Alkuperäinen syy liittyä VSTKY:een oli liittyä ja tukea paikallista ammatillista yhdistystoimintaa. Kun tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan johtokuntaan tiedotustoimikunnan puheenjohtajana, ei noin hienoa tilaisuutta voinut ohittaa. Jäsentilaisuustoimikunnan vetäjä Ari Matikainen: Erkki soitti ja alkoi maanittelemaan. KUVAILE LYHYESTI IT-TAUSTAA- SI? Timo K: Tulin yliopistolle lukemaan matematiikan laitokseen tietojenkäsittelyoppia 1982 (hohhoijaa kun aika rientää). Opiskeluaikoina olin alan kesätöissä (hommat mallia systeemiohjelmoija vaikka työtodistuksissa lukeekin ta vuosimallia 2012 TEKSTI ANNE KOSKINEN-KANNISTO VÄTSKÄRI * 01/2012 7
vaatimattomasti atk-harjoittelija ) Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä (Hesa) ja Alnor Oy:ssä (Turku). Vuonna 1987 alkoikin sitten pidempi työrupeama yliopistolla, väiteltyä tuli 1994. Pyörittelin 90- luvulla myös omaa yritystä lisätienestien toivossa (on se vieläkin pöytälaatikossa ). Anu: Olen opiskellut datanomiksi Porissa, ja LuKiksi Turun yliopiston tietojärjestelmätieteessä. Nokia-konsernissa olen ollut töissä jo kymmenen vuotta. Marika: Olen valmistunut tietotekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta keväällä 2010 ja jäänyt AMK:hon töihin projektipäälliköksi ICT-portti -hankkeeseen. Hankkeessa tavoitteena on vahvistaa alueen pk-yritysten tietoteknistä tasoa ajatuksella: Kaikki oppivat, kaikki hyötyvät. Lisäksi opiskelen Turun yliopistossa DI:ksi. Esa: Koulutukseltani olen (insinöörishenkinen) tekniikan tohtori TKK:n siis nykyisen Aalto-yliopiston - tietotekniikan osastolta. Matkan varrella olen tullut tehneeksi vähän kaikkea mahdollista liittyen erinäköisiin tietojenkäsittelyllisiin tehtäviin ja ongelmiin. Numeronmurskausta, algoritmiikkaa, jos jonkin näköistä ohjelmointia, tietokantoja, erinäisiä ylläpitohommia ja vaikka mitä muuta. Timo L: Taustaltani olen sekä tietotekniikan insinööri että filosofian maisteri tietojenkäsittelytieteissä. Olen toiminut yli kymmenen vuotta erinäisissä ohjelmistokehitys ja -suunnittelutehtävissä. Ari: 22 vuotta Digital/Compaq/ HP historiaa, joista viimeisimmät vuodet etätuessa. Nykyään yrittäjänä. MITÄ TOIVOT SAAVASI YHDISTYS- TOIMINNALTA? Timo K: Aina vaan lisää arvokasta verkottumista, uusia mielenkiintoisia kontakteja ja tietoa alan todellisilta raatajilta alan todellisista haasteista. Erityisesti toivon pystyväni vaikuttamaan TTL:n toimintaan. Anu: Toivon saavani uusia ystäviä ja kontakteja sekä tietysti myös mukavia ja hyödyllisiä kokemuksia. Marika: Toivon saavani hyviä kontakteja verkostoon sekä hauskoja ja mieleenkiintoisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Esa: Näen yhdistystoiminnan mahdollisuutena avartaa omaa maailmankuvaani, ammatillista osaamistani ja tutustua minulle ennestään tuntemattomiin alan toimijoihin. Hyvä näköalapaikka. Timo L: Ammatillista verkottautumista ja mielenkiintoisia tehtäviä yhdistystoiminnan parissa sekä tavata uusia ihmisiä. Ari: Uusia kontakteja ja tietysti myös ystäviä. 8 VÄTSKÄRI * 01/2012
OMA VIESTISI JÄSENKUNNALLE? Timo K: Tulkaa aktiivisesti mukaan kaikenlaisiin tilaisuuksiin; vaikkei itse tilaisuus välttämättä ole juuri teidän juttunne, muiden vätskyläisten tapaaminen on aina vaivan arvoista. Levittäkää hyvää sanomaa vätskystä ja rekrytoikaa lisää jäseniä (ns. lähetyskäsky). Anu: Tule mukaan VSTKY:n tilaisuuksiin. Siellä tutustuu mukaviin ihmisiin ja erilaisiin asioihin. Marika: Tuleva vuosi on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia. Tule mukaan! Esa: Vaikka tiedän, että monen vapaa-aika on usein kortilla, olkaa silti aktiivisia ja lähtekää rohkeasti mukaan tilaisuuksiin - ja miksei myös yhdistyksen toimintaankin. Meillä on tarjolla paljon mielenkiintoisia tapahtumia ympäri vuoden ja tosi kiva porukka tekemässä niitä. Tervetuloa, jokainen teistä, yhdessä ja erikseen! Timo L: Aktiivisesti vain mukaan VSTKY:n järjestämiin tapahtumiin saamaan tietoa ajankohtaisista asioista ja samalla tapaamaan myös muita vätskyläisiä. Ari: Verkostoitukaa! MIELEENPAINUVIN VSTKY-TILAI- SUUS? Timo K: Pori Jazz parin vuoden takaa kun helvetillinen ukkoskuuro kasteli koko porukan kalsareita myöten. Ei kuitenkaan estänyt hauskanpitoa. Anu: Pienten lasten äitinä en ole päässyt osallistumaan ihan VÄTSKÄRI * 01/2012 9
kaikkiin tilaisuuksiin, mutta ne tilaisuudet, joihin olen osallistunut, ovat olleen osallistumisen arvoisia. Esim. viime keväänä pelasimme kyykkää ja syksyllä maistelimme rapuja. Tutustuminen merivoimiin oli myös mielenkiintoinen. Marika: Olen vielä sen verran uusi, että VSTKY:n tilaisuuksia on takana vasta muutama. Tammikuussa ollut suunnittelukokous oli mielenkiintoinen, koska pääsin tutustumaan VSTKY:n aktiivijäseniin. Esa: Hmm...niitä on monta. Jos nyt katson maailmaa nykyisen hommani kannalta, viime vuonna järjestetty käytettävyyteen liittyvä verta katederilla - tilaisuus oli vallan erinomainen kiitos hyvien esiintyjien ja aktiivisen yleisön. Lue vaikka tilaisuudesta kirjoittamani juttu Vätskäristä 2/2011. =) Ja lehtihän siis löytyy sähköisessä muodossa VSTKY:n www-sivuilta. Timo L: Olen melko uusi VSTKY:n toiminnassa, joten pitää vastata, että viimekertainen suunnitteluristeily. Lisäjännitystä aiheutti mitä parhain talvimyrsky ja merenkäynti. Ari: Vätskyn 40v juhlat, jossa olin myös esiintymässä kvartettini kanssa. MIKÄ ON MOTTOSI ELÄMÄSSÄ? Timo K: Motto on vaihtunut noin kerran viikossa. Pannaan nyt tämänviikkoiseksi TPS:n valmentajan Pekka Virran taannoinen lausahdus Siitä tulee joukkuehenki, että kaikki tekee paskahommia. Anu: Minulla ei ole mitään erityistä mottoa, mutta yritän suhtautua asioihin positiivisesti. Marika: Asiat järjestyy aina, tavalla tai toisella. Esa: En ole erityisen uskonnollinen, mutta silti minusta erinomainen elämän ohjenuora kuuluu näin: kohtele toista ihmistä kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Jos kaikki tekisivät niin, tämä pallo olisi aika paljon mukavampi paikka elää. Timo L: Ilman tavoitteita ei synny tuloksia. Ari: Meitä on moneksi! 10 VÄTSKÄRI * 01/2012
HALLITTUA käyttäjähallintaa TEKSTI ESA ALHONIEMI Työntekijällä tulee olla pääsy kaikkeen siihen tietoon sekä niihin tietojärjestelmiin ja resursseihin, joita hän tarvitsee suorittaakseen hommansa. Kuullostaa noin periaatteessa yksinkertaiselta? Mitä nyt ylläpitoja hallinnointityö vain räjähtää käsiin jos yrityksessä on satojen tai tuhansien työntekijöiden armeija, jolla on vaihtelevia resurssitarpeita liittyen kymmeniin erilaisiin tietojärjestelmiin, verkkopalveluihin, palvelimiin ja ties mihin kaikkiin muihin ITresursseihin. Ja tietysti työntekijät vaihtuvat, vaihtavat positioita, uusia työnkuvia syntyy ja vanhoja lakkautetaan - ja kaiken kukkuraksi järjestelmätkin vielä muuttuvat. Kokonaiskuva on siis helposti lievästi sanottuna dynaaminen, ehkä jopa kaoottinen. VSTKY:n vuoden 2011 koulutustapahtumien sarjan päätti ICTtalossa 8. marraskuuta järjestetty tapahtuma, jossa asiantuntija Miika Kauppi (Nixu Oy) valotti edellä kuvatun sotkun suitsimista. MITÄ ON KÄYTTÄJÄHALLINTA? Rehellisesti sanoen en muista kuka kirjoitti tilaisuuden mainostekstin, mutta lainaanpa sitä silti härskisti ja hieman soveltaen tässä yhteydessä. Joka tapauksessa kiitokset kirjoittajalle (tai jille)! Miika Kauppi ja musketöörit Käyttäjähallinta, Identity Management (IdM), on sarja prosesseja, työkaluja sekä organisaatioiden ja ihmisten välisiä sopimuksia. Käyttäjähallinta määrittelee, kuinka IT-resurssien käyttäjien käyttöoikeuksia luodaan, ylläpidetään, hyödynnetään ja aikanaan myös lopetetaan. Käyttäjähallinnalla tavoitellaan tyypillisesti toiminnan tehostumista esimerkiksi automatisoimalla tai (itse)palveluja tarjoamalla, riskien hallintaa, viranomaismääräysten noudattamista tai kulujen parempaa hallittavuutta. Voisiko sitä enää paljoa tuota kompaktimmin sanoa? Tokkopa, mutta avataanpa asiaa joka tapauksessa hiukan. ROOLIPOHJAINEN KÄYTTÄJÄ- HALLINTA Roolipohjainen käyttäjähallinta (Role Based Access VÄTSKÄRI * 01/2012 11
Control, RBAC) pohjautuu yllätys yllätys vahvasti abstraktioon nimeltä rooli. Hieman yksinkertaistaen rooli sisältää sen joukon erilaisia käyttöoikeuksia, joita tietyssä työtehtävässä vaaditaan. Toki rooliin liittyvät myös ne kohteet, joihin käyttöoikeus on olemassa (otetaan esimerkiksi vaikkapa levyalue) ja kohteille sallitut operaatiot (levyalueen tapauksessa luku ja kirjoitus). Kauppi käytti asian havainnollistamiseen John Barkleyn (NIST) aikanaan käyttämää esimerkkiä kolmesta muskettisoturista. Muskettisoturi on tässä tapauksessa eräs rooli: siihen kuuluu, että kyseisessä asemassa oleva urho saa vaikkapa aseen, kuninkaan vaakunan ja kuninkaanlinnan avaimen. Joten niin Athos, Porthos kuin Aremiskin saavat edellä mainitut asiat. Mutta kun muskettisoturin tehtävä joskus ehkä organisaatiouudistuksen myötä muuttuu, kaikilta sotureilta otetaan vaikkapa kuninkaanlinnan avain pois. Verrattuna kokonaan käsin tapahtuvaan käyttäjähallintaan roolipohjaisuudella saavutetaan yleensä kustannussäästöjä: kukin käyttäjä liitetään johonkin rooliin, jolloin riittää, että käyttäjien sijaan hallinnoidaankin roolien oikeuksia. Säästöjä syntyy, koska rooleja on vähemmän kuin käyttäjiä. Lisäksi lähestymistapa lisää turvallisuutta, koska käyttäjien roolien sitomiseen myötä näille ei unohdu vanhoja oikeuksia, kun työtehtävät muuttuvat eli käyttäjä siirtyy roolista toiseen. TYÖNKULKUUN POHJAUTUVA KÄYTTÄJÄNHALLINTA Roolit eivät kuitenkaan riitä ihan kaikkeen. Rooleihin naitetut käyttäjät kun tyypillisesti tekevät töitä organisaatioissa, joissa on olemassa hallinnollisia hierarkioita. Vaikkapa yliopiston tapauksessa tasot ovat esimerkiksi yliopisto tiedekunta laitos yksikkö. Lisäksi työtä tehdään usein enemmän tai vähemmän säännöllisen kaavan mukaan eli hienommin sanottuna prosessiluonteisesti, ja prosesseissahan työntekijät ajatellaan usein työn tekemiseen tarvittavina resursseina. Tällöin työntekijät eli resurssit voidaan jakaa resurssiluokkiin siten että kukin työntekijä voi tarvittaessa kuulua useampaan resurssiluokkaan. Tällöin sekä positio organisaatiossa että työntekijän resurssiluokat määrittävät ne roolit, jotka työntekijään liitetään. Roolit liitetään edelleenkin käyttäjiin jollakin standardiratkaisulla (kuten Active Directory eli AD tai Lightweight Directory Access Protocol eli LDAP). Mutta etenkin isossa puljussa roolien määrä räjähtää, niiden huolellinen hallinta korostuu, jolloin syntyy helposti tarve roolien hallinnointityökalulle. KÄYTTÄJÄHALLINNAN HIUKAN LAAJEMPI KUVA Esityksen lopuksi Kauppi esitti näkemyksensä 12 VÄTSKÄRI * 01/2012
siitä, miten käyttäjähallinta voidaan ajatella paloiteltavaksi kolmeen eritasoiseen kerrokseen. Hallinnan alimman tason voidaan ajatella olevan out-of-thebox IdM, perusjärjestelmä, jossa hallinnoidaan käyttäjiä roolipohjaisesti ja levitetään oikeudet automaattisesti kaikkiin yrityksen tietojärjestelmiin roolien mukaisesti. Tällaisessa systeemissä voi olla mahdollista delegoida oikeuksia (esim. varahenkilölle vakituisen työntekijän lomillessa) sekä siinä voidaan myös noudattaa ns. Separation of Duties (SoD) periaatetta, jossa vastuu tietyn tehtävän suorittamisesta jaetaan useammalle työntekijälle virheiden ja/tai väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Edellä esitellyn peruspalikan päälle voidaan haluttaessa rakentaa loogisesti ylemmän tason kerros, jossa liitetään henkilön asema organisaatiossa osaksi hallintaa. Konstruktiota hallinnoidaan sopimuspohjaisesti: tietyllä käyttäjällä on organisaation kanssa tietynlainen sopimus, joka määrittää ne oikeudet siis roolit jotka työntekijällä on. Sopimuksen muuttuessa muuttuvat automaattisesti myös oikeudet. Ja mikään ei tietystikään estä sitä etteikö käyttäjällä voisi myös olla montaa samaan aikaan voimassa olevaa sopimusta. Kaikkein ylimmällä tasolla koko käyttäjähallinnointia voidaan käsitellä yrityksen liiketoimintaan liittyvänä prosessina tai sen osasena. Tällöin kuvaan astuvat erilaiset mittarit, joilla voidaan vaikkapa mitata ja sen jälkeen optimoida hallinnointitoimintoihin liittyvien operaatioiden kustannustehokkuuksia. KÄYTTÄJÄHALLINTA JA KUS- TANNUSTEHOKKUUS Miten sitten valita oikeanlainen käyttäjähallintatapa tietyssä organisaatiossa? Aivan pienessä yrityksessä voi olla vaikea kustannuksin perustella muuta kuin käsipeli, mutta käyttäjämäärän kasvaessa kymmeniin, satoihin ja tuhansiin on sitten jo pienen kalkyylin paikka. Kauppi esitteli Excel-lakanan voimalla, että kyseessä on pohjimmiltaan suhteellisen suoraviivainen optimointitehtävä: kaikki käyttäjähallintaan liittyvät operaatiot tulee summata työtunteina aikayksikössä, jolloin päästään helpdeskin työtuntien ja toisaalta tunnuksia odottavien työntekijöiden odotusaikojen kautta kiinni käytettyihin sekä hukattuihin työtunteihin - ja siitä tietysti edelleen euroihin. Tämän jälkeen arvioidaan paljonko erilaiset hallintaratkaisut tulevat maksamaan ja paljonko kukin investointi vähentää työtä ja odotusaikoja. Ja siinäkö kaikki? No ei ihan. Nimittäin erilaisiin hallinnointitapoihin kun liittyy vielä erilaisia riskejä (vaikkapa liittyen tietoturvaan), jotka on myös hinnoiteltava. NÄIN ESIMERKIKSI YLIOPISTOL- LA Lopuksi Kauppi demonstroi käyttäjähallintasysteemiä esittele- VÄTSKÄRI * 01/2012 13
mällä Turun yliopistolle kehitettyä järjestelmää, jota hän oli itse ollut mukana luomassa. Ratkaisun sisuksista löytyy kuulemma kaupallinen IdM-järjestelmä, jonka kaverina on itse rakennettu roolimalli. Järjestelmä kommunikoi käyttäjän kanssa räätälöidyn web-käyttöliittymän kautta, ja käyttöliittymä elää sen sopimuksen mukaan, joka käyttäjällä on organisaation kanssa. Sopimuksia voi tarvittaessa olla useita. Itse olen edelleen, kaupalliselle puolelle siirtymiseni jälkeenkin, eräässä suhteessa yliopisto-organisaatioon. Joten vanhana teknofriikkinä kävin tietysti räpläämässä systeemiä heti esityksen jälkeen. Opin olevani henkilökunta -nimisessä sopimuksessa yliopisto-organisaation kanssa. Systeemi tarjosi minulle mahdollisuuden paitsi tietysti nuuskia omia tietojani, tehdä hakuja muihin käyttäjiin ja muokata omia asetuksiani myös tilata erilaisia palveluita käyttäen sähköisiä lomakkeita. Näytti fiksulta ja toimivalta, jokin tuollainen on taatusti perusteltu Turun yliopiston kokoisessa organisaatiossa. Miika Kauppi työskentelee Nixu Oy:ssä identiteetinhallinnan tuotepäällikkönä. 14 VÄTSKÄRI * 01/2012
Pulmapalsta jatkuu tämän vuoden puolelle ja uusilla aivosoluja kutittavilla pähkinöillä. Kassajonossa Kuusi asiakasta seisoo kaupan kassajonossa. Selvitä missä järjestyksessä he ovat jonossa ja mitä he ostavat ja millä tavalla he maksavat ostoksensa. Asiakas: Ostos: Maksutapa: ekonomi, insinööri, kersantti, muurari, opettaja, pappi kahvipaketti, limsakori, lehti, lenkkimakkaraa, tupakkaa, wc-paperia kolikot, tasaraha, 10 euron seteli, 20 euron seteli, sekki, pankkikortti 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Kolikoilla maksava ostaa vessapaperia. Hän ei ole insinööri. Viides asiakas jonossa ostaa tupakkaa. Hänen takanansa oleva on pappi, opettaja tai insinööri. Sekillä maksava seisoo taaempana kuin ekonomi. Heidän välissä on yksi asiakas. Opettaja on kolmas kassajonossa. Ekonomi ja opettaja ovat jonossa peräkkäin. Tasarahalla maksava ostaa lehden. 20 euron setelillä maksavan toisella puolen on limsakorin ostava ja toisella puolen on muurari. Pappi maksaa ostoksensa 10 euron setelillä. Hän ei osta lenkkimakkaraa. Pappi on kassajonossa joko ensimmäinen, kolmas tai viides. Vessapaperia ostaa joko opettaja tai pappi. Muurari ei maksa tasarahalla eikä pankkikortilla.. a) Mikä on asiakkaiden järjestys kaupan kassajonossa (kassasta lukien)? b) Millä tavalla asiakas maksaa ostoksensa? c) Mitä kukin asiakas ostaa? pappi, 10 euron seteli, kahvi ekonomi, tasaraha, lehti opettaja, kolikot, wc muurari, sekki, makkara kersantti, 20 euron seteli, tupakka insinööri, pankkikortti, limsa Vastaukset: VÄTSKÄRI * 01/2012 15
Juhlavuod tunnelm TEKSTI ANNE KOSKINEN-KANNISTO Haluan toivottaa Sinulle oikein tapahtumarikasta ja menestyksekästä VSTKY:n 45-vuotisjuhlavuotta 2012! Yhdistysaktiivien suunnitteluristeilyllä tammikuussa suunnittelimme porukalla vuoden tapahtumia ja keskusteluihin nousi juhlavuoden toiminta. Yhdistyksemme on saavuttanut kunnioitettavan 45 vuoden virstanpylvään ja sitä on syytä juhlia yhdessä. Tilaisuuksien ja tapahtumien osalta oli hienoa päästä osallistumaan juhlavuoden suunnitteluun ja suunnittelun lomassa itselleni nousi kysymys siitä, mitä vätskyläisyys tarkoittaa vuonna 2012? Kiusoittelin muita vätskyaktiiveja suunnittelun ohella yhdistyksen merkityksestä. Saimme aikaan hyvin mielenkiintoisia keskusteluja aiheesta. Jokaisessa meissä asuu pieni vätskyläinen. Mieleenpainuvammat kommentit olivat mm. seuraavanlaisia elämänfilosofioita kuten Tietotekniikan varjolla oikean elämän viettämistä, Vätskyn bussissa on aina hy- 16 VÄTSKÄRI * 01/2012
en issa vät sämpylät ja Jokaisessa meissä asuu pieni vätskyläinen. Näiden kommenttien innoittamana heitänkin haasteen Sinulle: Löydä pieni vätskyläinen itsessäsi! Me yhdistyksen aktiivit tapahtumatarjonnan takana voimme Sinua siinä auttaa, mutta pohdinta pitäisi aloittaa siitä, mikä on Sinun syysi kuulua yhdistykseen? Jäseneksi liittymiseen ja toiminnassa mukana olemiseen liittyviä syitä on ollut mm. Hyvät kaverit, Avointa, mukaansatempaavaa porukkaa, Mukavia tilaisuuksia, IT on arkipäivää, tahto jakaa tietotekniikka-tuntemuksia kiinnostavien ihmisten kanssa, Tuttavapiirin kautta heräsi mielenkiinto, Uusia kontakteja, Uusien näkökulmien saaminen ja Luonnollinen jatkumo opiskelijayhdistystoiminnasta ammatillisiin piireihin. IT on arkipäivää, tahto jakaa tietotekniikkatuntemuksia kiinnostavien ihmisten kanssa. Löysitkö vastakaikua omaan vätskyläisyyteesi oheisista kommenteista? Jos jokin Sinulle olennainen syy jäi mainitsematta, niin kerrothan seuraavan kerran kun törmätään esimerkiksi tilaisuuksissa, mikä Sinut sai houkuteltua toimintaan ja pysymään toiminnassa mukana? Olemme tunnistaneet myös sen että olemme menettäneet jäsenistöä vuosien varrella. Tämä tiedostaen olemme jatkuvasti pyrkineet kehittämään toimintaa, jotta olisimme jäsenyytesi arvoisia. Haluamme kehittää yhdistystä jäsenistön haluamaan suuntaan, ja VÄTSKÄRI * 01/2012 17
otamme mielellämme ehdotuksia Sinua kiinnostavista aiheista ja tilaisuuksista. Elämme integroidussa IT-yhteiskunnassa, jossa kukaan ei välty IT:n vaikutuksilta. Yhteiskunta ja IT ovat jatkuvasti muutoksen kourissa ja VSTKY haluaa pysyä Sinun ja muutosten mukana. Kuten keskusteluissa jäsenistön rakenteesta on noussut esille, ettei VSTKY:een kuuluakseen tarvitse olla IT-nörtti, vaan jäsenistöömme kuuluu valistuneita IT:n soveltajia, käyttäjiä omassa arjessaan ja työssään. Lämmin kiitos siitä, että olet tunnistanut pienen vätskyläisen sisälläsi ja haluat kuulua iloiseen ammattilaisten joukkoon. Toivotan Sinut sydämellisesti tervetulleeksi viettämään yhdessä yhdistyksen hienoa 45-juhlavuotta. Menestystä vuodelle 2012 Sinulle valistunut IT-soveltaja, 18 VÄTSKÄRI * 01/2012
Tulossa Turku ICT Week TEKSTI IIRO RANTANEN, SONJA NYLANDER KUVA MARKO YLITOLVA Kun turkulaiset ICT-alan toimijat lyövät päänsä yhteen, on tuloksena toukokuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä Turku ICT Week. Viikon aikana Turussa nähdään kansainvälisesti arvostettuja osaajia, luodaan uusia yhteistyöverkostoja sekä innostutaan uusista ideoista. Viikon aloittaa maksuton Turku ICT Week Launch Event, joka järjestetään Mauno Koivisto -keskuksessa. Puhumaan saapuvat tunnetut suomalaisten kasvuyritysten edustajat ja päivän teemoina ovat yrittäjyys, kasvu ja kansainvälisyys. Iltapäivällä ohjelmassa on luvassa yritysdeitit, joissa innovaatiot, yritykset ja rahoitus kohtaavat. Vastaavan kaltaiset yrityspartneroinnit ovat Suomessa vielä ICT-alalla harvinaisia ja Turku ICT Weekin järjestäjät ovatkin innoissaan lähteneet kokeilemaan suomalaisittain jotain aivan uutta. Viikko jatkuu 15.-16.5.2012 neljättä kertaa järjestettävällä Turku Agile Day -konferenssilla. Luvassa on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tapahtuma, jossa huipputason puhujat, edullinen hinta ja rento ilmapiiri kohtaavat. Kokonaan vapaaehtoisvoimin järjestettävä konferenssi tuo Turkuun ketterien menetelmien kovimmat gurut ja nousevat tähdet. Tiistaina luvassa on erilaisia käytännön työpajoja ja keskiviikkona perinteisempiä puheita sekä keskusteluja. Keynote-puhujina nähdään Linda Rising sekä Lisa Crispin. Kiitosta saanut leppoisa ja välitön ilmapiiri jatkuu VÄTSKÄRI * 01/2012 19
illallisella, jossa on aikaa tutustua ja keskustella. Turku ICT Weekin takaa löytyy monia varsinaissuomalaisia ICT-alan toimijoita kuten VSTKY, VSIT, Turku Agile Group, Boost Turku, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turku Science Park Oy. Tärkeimpänä ajatuksena on kehittää varsinaissuomalaisten ICT -alan yritysten liiketoimintaa ja edistää alueen positiivista imagoa ja näkyvyyttä ICT-maakuntana. Yhteistyössä on tunnetusti voimaa, ja Turun alueella innokkaista toimijoista ei ole pulaa tästä tuloksena ainutlaatuinen ja monien mahdollisuuksien Turku ICT Week. Turku ICT Week sekä Turku Agile Day löytyvät myös Facebookista ja Twitteristä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen osoitteissa: www.turkuagileday.fi www.turkusciencepark.com 20 VÄTSKÄRI * 01/2012
VSTKY:n Verkottumisseminaari TEKSTI ERKKI INNOLA Lokakuussa VSTKY järjesti yhdessä Turku Science Parkin ja Varsinais-Suomen IT yrittäjien kanssa verkottumisseminaarin Mauno Koivisto keskuksessa. Seminaarin alustajina toimivat Cisco Systems Finlandin toimitusjohtaja, Tietotekniikan liiton hallituksen puheenjohtaja Esa Korvenmaa sekä Microsoftin liiketoimintajohtaja (mobiili) Vesku Paananen. Tilaisuuden suunnittelu aloitettiin jo alkuvuodesta. Alustajien varmistuttua 80 henkilön kiintiö saatiin melko ripeästi täyteen. Pääpaino tilaisuudessa haluttiin antaa osallistujille ja keskinäiselle verkottumiselle. Esa Korvenmaa ja Vesku Paananen alustivat mielenkiintoisesti ja persoonallisesti aiheesta verkottuminen. Shown tosin saattoi varastaa Veskun esityksen loppuun upotettu demo/mainos uudesta, kovin odotetusta puhelinmallista. Alustusten ja keskustelun jälkeen siirryttiin kahvikuppien ääressä verkottumaan. Jokaisella osallistujalla oli tehtävänä vaihtaa ajatuksia vähintään viiden osallistujan kanssa. Tämä tavoite täyttyi erinomaisesti, keskimäärin (osallistujat palauttivat tavattujen henkilöiden listat) tapaamisia oli ainakin 8/henkilö. Tapaamisten jälkeisessä yhteenvedossa sovimme yhdessä, että jäämme odottamaan seminaarin konkreettisia tuloksia. Yksimielisyys saavutettiin myös siitä, että näitä mahdollisia tuloksia olisi hyvä käydä läpi seminaarin jatko-osassa, joka näillä näkymin pyritään järjestämään kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Seminaariin osallistuneet lupasivat informoida näistä mahdollisista tuloksista myös VSTKY:n LinkedIn ryhmässä. Tuloksista, odotuksista ja mahdollisen jatkoseminaarin sisältöehdotuksista voi olla yhteydessä allekirjoittaneeseen. Erittäin painava toivomukseni on, että saamme jatkettua verkottumisseminaareja ja että nämä tapaamiset johtaisivat myös konkreettisiin tuloksiin. Seuraavasta verkottumistilaisuudesta uutisoidaan VSTKY:n www-sivuilla ja sähköpostitse heti, kun tilaisuuden ajankohta tarkentuu. VÄTSKÄRI * 01/2012 21
IT liiketoim TEKSTI TOMMI RANTA VSTKY If:n IF:SSÄ TIETOTEKNIIKKA JA LII- KETOIMINTA KULKEVAT KÄSI KÄ- DESSÄ Tämän päivän yritykset joutuvat joka päivä ratkaisemaan, miten selvitä lukuisista yritystoiminnan haasteista. Niiden toiminnassa ainoat pysyvät asiat ovatkin muutos ja tarve vastata siihen. IT:n yksi haasteista onkin tähän vastaaminen. Tietotekniikkaa on monesti pidetty liiketoiminnasta erillisenä tekijänä, mutta If:ssä IT nähdään toimivan osana liiketoimintaa ja itseasiassa vakuutusliiketoiminnan mahdollistajana. AUTOMAATTINEN KORVAUSKÄ- SITTELY TUO KORVAUSPÄÄTÖK- SEN JOPA KOLMESSA SEKUNNIS- SA Tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut mm. korvauskäsittelyn automatisoinnin. Jopa puolessa tapauksessa korvauspäätöksistä, jotka ovat automaattisessa korvauskäsittelyssä asiakas saa päätöksen korvauksesta 3-4 sekunnissa. Tämä mahdollistaa korvauksen maksamisen vakuutusehtojen mukaisesti ilman manuaalista korvauksen käsittelyä ja tuo asiakkaalle päätöksen välittömästi. Käytännössä kone ei kuitenkaan tee kielteisiä päätöksiä vaan ainoastaan myönteiset korvauspäätökset. Mikäli ohjelma ei voi suoralta kädeltä tehdä korvauspäätöstä, niin asian käsittely siirtyy ihmi- 22 VÄTSKÄRI * 01/2012
nnassa YRITYSESITTELYSSÄ 26.1.2012 selle joka hoitaa käsittelyn tämän jälkeen ja tekee korvauspäätöksen. MITÄ KETTERÄ OHJELMISTOKE- HITYS ON? Ketterän ohjelmistokehityksen menetelmät pyrkivät jakamaan ohjelmistojen kehityksen lyhyihin iteraatioihin tai sprintteihin. Nämä ovat tietyssä mielessä jokainen omia pieniä ohjelmistoprojekteja, joissa pyritään ratkaisemaan jokin tietty ongelma. Tavoitteena on rakentaa tuote pikku hiljaa valmiimmaksi näiden useiden toteutuskierrosten avulla. Sprintin tehtäväksi pyritään valitsemaan aina tärkeimmät kehitettävät asiat mikä varmistaa voimavarojen tehokkaan käytön. Toteutuskierroksen lopuksi pidetään yleensä myös demo-tilaisuus, jossa esitellään aikaansaatu tuotos. Tämä tuo myös selkeästi esille mitä on käytännössä saatu aikaan mikä konkretisoi aikaansaannoksen. Osa tätä kehitystyötä on myös oman toiminnan arviointi, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen. Kenties ketterän ohjelmistokehityksen periaatteita voisi hyödyntää enemmän myös yritysten muussa kehittämistyössä. Idea selkeistä sopivassa ajassa saavutettavista tavoitteista ja oman toiminnan jatkuvasta kehittämisestä voisivatkin toimia yhä laajemmin yritysten erilaisissa kehittämisprojekteissa. VÄTSKÄRI * 01/2012 23
Lisätietoa jäsenyydestä ja jäseneksi liittymisestä www.vstky.fi/jasenyys