Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Tuula Piri 1 18.5.2016
Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja männynjuurikääpä 2 18.5.2016 Kuva K.Korhonen
Tyvilahokuusikossa kääpiä esiintyy: - tuulenkaatojen juurakoissa - vanhoissa lahoissa kannoissa - maahan jätetyissä laholumpeissa Itiöemä, jossa valkoista pintaa on 100 cm², tuottaa 1,2 mrd elinkykyistä itiöitä vuorokaudessa. Valtaosa itiöistä laskeutuu 10 metrin säteelle käävästä. Alle prosentti itiöistä kulkeutuu ilmavirtausten mukana jopa satojen kilometrien päähän. Kuva K.Korhonen 3 18.5.2016
Männynjuurikääpä aiheuttaa männiköissä tyvitervastautia Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten punaruskeaksi. Kuva K.Korhonen Männynjuurikääpä tappaa kaikenikäisiä mäntyjä. Puu estää pihkoittumisella sienen leviämisen ylös runkoon. Kuva E.Oksanen
Männynjuurikäävän itiöemiä
6 Teppo Tutkija 18.5.2016 Piirros R.Roberntz/E.Puranen
Kantokäsittely kesähakkuissa on 18.4.2016 alkaen lakisääteinen velvoite Laki metsätuhojen torjunnasta metsänhakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016) Juurikäävän leviämisen riskialueet ja torjuntakohteet Hyväksyttävät torjuntamenetelmät Ilman lämpötilaa koskeva rajaus 7 18.5.2016
Onko lakisääteinen torjunta riittävän kattava estämään juurikäävän leviämisen? Pienet männyn ja kuusen kannot juurikäävän tartuntalähteinä ja taudin levittäjinä Alkukevään ja loppusyksyn hakkuut Kantokäsittelyn pohjoisraja asetus vs. hyvän metsänhoidon suositukset Kesähakkuut turvemaiden männiköissä Onko kantokäsittely turhaa lahoissa metsiköissä? 8 18.5.2016
Onko pienten harvennuskantojen käsittely taimikossa tarpeellista? Laki edellyttää käsittelemään läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot 9 18.5.2016
Juurikääpäriski männyn taimikoiden harvennuksessa Selvitetty harvennuskantojen itiötartuntaa luontaisesti syntyneissä männyn taimikoissa (ikä 10-16 v., tyviläpimitta 3,2-5,4 cm, pituus 2,5-2,7m). Kaksi kuukautta harvennuksen jälkeen 30 % (3,3-64,4%) käsittelemättömistä kannoista oli saanut juurikääpätartunnan. Vuoden kuluttua harvennuksesta 3 %:ssa (0-5,0%) tartunta. Puumalan kokeella tutkittiin myös juuristot, joista 2,9 % oli juurikäävän tartuttamia vuoden kuluttua harvennuksesta. Teoriassa Puumalan taimikossa saatu tulos merkitsee, että esim. taimikossa, mistä poistetaan 1000 männyn tainta/ha, voisi harvennuksen seurauksena syntyä 29 uutta tyvitervastautipesäkettä hehtaarille. Harmaaorvakalla käsitelyillä koealoilla juurikäävän tartuttamien kantojen osuus kohteilla vaihteli 0:sta 11 %:iin 2 kuukauden kuluttua käsittelystä. Vuoden kuluttua juurikääpää ei enää löytynyt käsitellyistä kannoista. K. Jokinen 1984. Männyn tyvitervastaudin leviäminen ja torjunta harmaaorvakalla (Phlebiopsis gigantea) Männyn taimikoiden harvennuksessa. Folia Forestalia 607. 10 18.5.2016
Juurikäävän leviäminen kuusen taimien kannoista viereisiin taimiin Taimikkojen ikä 8-15 vuotta; kantojen läpimitta 2-14 cm. Kannot ympätty juurikäävän itiöliuoksella. Viiden vuoden kuluttua katsottu sienen leviäminen kuusen taimiin kahden metrin säteellä kannosta. 65% kannoista oli levittänyt taudin ainakin yhteen lähellä kasvavaan puuhun. Vaikka leviämisriski kasvoi selvästi kannon läpimitan kasvaessa, oli pienin tautia levittävä kanto läpimitaltaan vain 2.5 cm ja nuorin taimi 7 vuotta. Gunulf, A., Wang, L.Y., Englund, J.-E. & Rönnberg, J. 2012. Secondary spread of Heterobasidion parviporum from small Norway spruce stumps to adjacent trees. For. Ecol. Manag. 287: 1-8. 11 18.5.2016
Purppuranahakan ja harmaaorvakan yhteisvaikutus juurikäävän torjunnassa Kuva L.Hamberg Hamberg, L., Korhonen, K. & Hantula, J. 2012. Interaction between Chondrostereum purpureum and Phlebiopsis gigantea in mixed suspension and their biocontrol efficacy in spruce logs and birch stumps. Biocontrol Science and Technology 22: 1239-1243. 12
Juurikääpätartunnat kesäkauden energiapuuharvennuksissa Männyn kannot: keskiläpimitta 8.9 cm (4-18 cm) vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän tartuttamia 11.4 % (0-50.0%) Kuusen kannot: keskiläpimitta 6.1 cm (2-10.5 cm) vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän tartuttamia 10.9 % Kuva M.Sirén Tarpeellista käsitellä myös alle 10-senttiset kannot energiapuuhakkuissa. 18.5. 2016 13
Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja lopettaminen syksyllä Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Asetus: Ilman lämpötilaa koskeva rajaus. Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos: 1) terminen kasvukausi ei ole alkanut, 2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta, 3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai 4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta. Terminen kasvukausi alkaa usein jo huhtikuun puolella. - Kantokäsittely kannattaa aloittaa termisen kasvukauden alkaessa. Vaikka lämpötila käy nollan alapuolella, tartuntariski jatkuu, jos päivälämpötilat korkeita. - Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää alle +5 asteen. 14 18.5.2016
Juurikäävän levinneisyyden riskialueet Hyvän metsänhoidon suositukset Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen koko esiintymisalueella sekä kivennäis- että turvemailla. Männynjuurikäävän torjuntaa suositellaan tehtäväksi kivennäismailla Lapin maakunnan eteläpuolella. Asetus 264/2016: kuusen- ja männynjuurikäävän leviämisen riskialueet ovat eteläinen ja keskinen Suomi. 15 18.5.2016
Juurikääpäriski turvemailla Kuusen kannot alttiita itiötartunnalle myös turvemailla riski kuitenkin pienempi kuin kivennäismailla. Skotlannissa sitkankuusen kantojen tartuntaprosentti kivennäismaalla 80% (itiöymppäys) ja 19% (luontainen tartunta); turvemailla vastaavasti 69% ja 12% (Redfern et al. 2001). Juurikääpä leviää turvemaiden kuusikoissa juuriyhteyksiä pitkin. Kloonit jonkin verran pienempiä turvemailla kuin kivennäismailla. Syynä nuorempi tautihistoria? Lahoriski suurenee turvekerroksen ohentuessa. 16 18.5.2016
Latviassa 16% turvemaiden kuusikoista on juurikäävän lahottamia. - reheviä kasvupaikkoja - ph alhaisempi lahoissa kuin terveissä turvemaiden kuusikoissa. Itiöemiä erityisen runsaasti ojitetuilla turvekankailla. Tyvitervastaudista ei havaintoja turvemailla - Joko tautia ei esiinny turvemailla Antagonistit vaikeuttavat juurikäävän leviämistä turvemaiden männiköissä Juurikääpärihmasto etenee männyllä juuren pintaosassa kuusella juuren sisäosassa. - tai Tauti jäänyt havaitsematta turvemailla. Uusi ilmiö, ei vielä silmiinpistäviä pesäkkeitä. Tehdäänkö oikein, kun turvemailla ei käsitellä männyn kantoja? 17 18.5.2016
Kantokäsittely juurikäävän saastuttamissa metsiköissä Juurikääpärihmaston (sieniyksilön) elinikä 200-300 vuotta (mesisieni 2400 vuotta). Estämällä sinnikkäästi uudet itiötartunnat saadaan juurikääpätuhot pitkällä aikajänteellä vähenemään. Juurikääpä 35 vuotta vanhassa kuusen kannossa. 18 18.5.2016
Edellisen puusukupolven kuusista 17,5 % juurikäävän lahottamia. Ennen ensimmäistä harvennushakkuuta1993 juurikäävän lahottamia kuusia nykyisessä puusukupolvessa 8,7%. - Harvennus talvella, ei uusia tartuntoja 13 vuotta harvennuksen jälkeen juurikäävän lahottamia puita 16,1 % - Kolme juurikääpäkloonia kuollut pois. - Kahden kloonin eteneminen pysähtynyt - Kasvullisen leviämisen seurauksena 5 uutta puuta sairastunut. 19
Miten minimoida juurikääpäriski kesähakkuissa? Lakivelvoitteinen kantokäsittely - Kantokäsittelyn täytettävä sille asetetut laatuvaatimukset Lisäksi Kantokäsittely tarvittaessa taimikon harvennuksessa (luontaisesti syntyneet ja kylvetyt männyn taimikot). - Taimikko kannattaa harventaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä pienemmät kannot sitä pienempi tartuntariski - Sekametsiköiden etu; lehtipuiden harvennuskannoissa ei tartuntariskiä Kantokäsittely energiapuuharvennuksissa (keskiläpimitta alle 10 cm). Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä termisen kasvukauden alettua. Syksyllä kantokäsittelyn loputtua ensimmäisiin yöpakkasiin hakkuuta kannattaa siirtää kunnes tartuntariski on ohi. Kuusenjuurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittely myös Pohjois- Suomessa. 20 18.5.2016
Kiitos 21 18.5.2016