KYTÖMAA II (ak 2223), Rakentamistapaohjeet KERAVA 7. Ylikeravan kaupunginosan Kortteleille 4006 4010 KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut 8.9.2016
OHJEIDEN TARKOITUS JA SITOVUUS Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Kytömaa eteläosa A (2223) asemakaava-alueeseen ja sen toiseen toteutusvaiheeseen, kortteleihin 4006 4010. Asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö sekä rakennusten luonteva sovittaminen maastoon ja toisiinsa. Asemakaavan kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä säädellään uudisrakentamisen sijoittumista tontilla, kerroslukua, rakennusoikeutta, lämmitystapaa, istutuksia ja hulevesien käsittelyä. Rakentamisohjeet täydentävät kaavan määräyksiä. Nämä ohjeet liitetään sitovina tontin luovutusasiakirjoihin. Rakentajan tai suunnittelijan, rakennustarkastajan ja tarvittaessa kaavoittajan väliset neuvottelut suunnittelun luonnosvaiheessa ovat rakennushankkeen joustavan läpiviennin kannalta tärkeitä. Näin menetellen voidaan aikaisessa vaiheessa puuttua asioihin, jotka kaipaavat jatkokehittelyä tai ovat rakennusluvan myöntämisen esteenä. Erityisen hyviksi todettujen suunnitelmien kohdalla on mahdollista tulkita rakentamisohjeita joustavasti rakennustarkastajan ja kaavoittajan välisin neuvotteluin. Rakennussuunnittelun pohjana tulee käyttää tonttikarttaa. Tonttikartassa esitetään kiinteistöä koskevat yksityiskohtaiset tiedot kuten asemakaavamääräykset, tontin rajamitat ja tontin pinta-ala. Kuva 1. Sijainti opaskartalla
1 YLEISTÄ Kytömaa sijaitsee Ylikeravan kaupunginosassa noin kolmen kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen länsipuolella on Kytömaan taaja-asutusalue ja itäpuolella on Koivunoksan työpaikka-alue, jonka itäpuolella on Lahden moottoritie (Vt 4). Taaja-asutusalueen ja uudisrakentamisalueen väliin jää viherkäytävä, jossa virtaa Myllypuro. Viherkäytävä yhtyy pohjoisesta laajempaan viheralueeseen, Myllypuron lehtoon, joka on pinta-alaltaan n. 0,8 ha. Kytömaan II-vaiheen alue sijoittuu keskivaiheille uutta / tulevaa asuinaluetta. Uudisrakentamisalueen yhteyteen on tarkoitus rakentaa leikkipuisto, lähivirkistysalueita ja katuverkostoa. Kevyenliikenteen verkosto on tarkoitus rakentaa siten, että alueelta on turvallinen saumaton yhteys Keravan keskustaan. Asemakaavassa on varaus julkisten palvelurakennusten alueelle, jolle voidaan rakentaa neuvola-, terveyspalvelu-, päivähoito-, koulu- ja nuorisotiloja sekä muita asukkaita palvelevia työ- tai harrastustiloja. Kytömaan uudisrakentamisalue on tarkoitus rakentaa neljässä vaiheessa. Viimeisen vaiheen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. II-vaiheen alueen katuverkoston ja kaupunkitekniikan rakentaminen on käynnistynyt ja alueen tonttien luovutus on tarkoitus ajoittaa vuoden 2017 alkuun. Tämä rakentamistapaohje koskee myös korttelin 4010 mahdollisia tulevia tontteja 5 9, jotka tullaan luovuttamaan vasta Kytömaan IV-vaiheessa. Maaperältään alueen arvioidaan olevan pääosin routivaa savea ja silttiä. Ennen tonttien luovutusta tehdään alustava maaperätutkimus. Rakentamisvaiheessa rakentajan tulee teettää perusteellisempi maaperä- ja rakennettavuusselvitys, jotta voidaan varmistua oikeasta perustamistavasta. 1.1 Suunnittelutavoite Kytömaan II-vaiheen alue liittyy kiinteästi vuonna 2013 aloitetun Kytömaan I-vaiheen pientaloalueeseen. Kytömaan uudisrakentamisen tavoitteena on toteuttaa tiivistä ja matalaa pientaloaluetta. Tämän rakentamistapaohjeen tarkoituksena on sovittaa yhteen Kytömaan II-vaiheen rakentaminen I-vaiheen kanssa. Alueella olevien rakennusten massoittelujen toivotaan olevan yksinkertaisia. Hyvänä lähtökohtana on, että katujulkisivu on selkeä ja mahdollisimman suoraviivainen yhdessä katujulkisivuun läheisesti liittyvän autotalli/varaston kanssa. Kuva 2. Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen loppuraportti sivu 44, KUUMA-Seutu ja Eriksson Arkkitehdit Oy (2012)
2 RAKENNUKSET 2.1 Rakennusten sijoittelu Rakentaminen ei saa aiheuttaa rakennuksen korkeusaseman nostamista yli luontevan korkeusaseman. Maanpinnan muotoilussa ja rakennusten sijoittelussa tulee huomioida naapuritontit siten, että tonteille ei muodostu ylikorkeita sokkeleita ja että hulevedet eivät johdu naapurin tonteille. Tasoerot tonteilla tulee pyrkiä hoitamaan luiskin, joiden kaltevuus on enintään 1:1,5. Jos halutaan pengertää maata muureilla, ei muuria saa rakentaa rajalle vaan vähintään 1,5 metrin päähän tontin rajasta. Muurilla rajattu maaleikkaus tai pengerrys saa olla enintään 80 cm korkea. Muurit tulee perustaa asianmukaisesti ja kokonaan oman tontin puolelle. Rakennukset tulee sijoittaa asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Poikkeuksena kuitenkin korttelin 4010 tontit 1 4, joissa asuinrakennukset tulee sijoittaa ohessa olevan havainnekuvan mukaisesti. Kaupunki on hakenut poikkeamisluvat kyseisille tonteille ennen tonttien luvusta. Autosuojan rakentamista suositellaan. Se voi olla erillinen tai kiinteästi yhteydessä asuinrakennukseen. Mikäli autosuojan oviseinä on kadulle päin, sen tulee olla vähintään 6 metrin etäisyydellä tontin kadunpuoleisesta rajasta. Kuva 3. Suuntaa antava havainnekuva rakennusten sijoitteluista ja kattoharjojen suunnista Korttelit 4006 ja 4009: Asuinrakennuksen tulee sijaita vähintään 4 metrin etäisyydellä naapuritontista. Autosuoja ja talousrakennus saadaan naapurin suostumuksella rakentaa rajaan kiinni siten, että rakentaminen kohdistuu rajalla
enintään n. 1/3 tontin pituudesta. Jos autosuoja tai talousrakennus rakennetaan lähelle katualuetta, katuun nähden on suositeltavaa jättää rakentamiselta vapaata aluetta vähintään 1,5 metriä. Korttelit 4007 ja 4008: Asuinrakennukset tulee rakentaa kiinni tonttikadun puoleiseen rakennusalan rajaan. Asuinrakennuksen tulee sijaita vähintään 4 metrin etäisyydellä naapuritontista. Autosuoja ja talousrakennus saadaan naapurin suostumuksella rakentaa rajaan kiinni. Kortteli 4010: Tonteilla 1 4 asuinrakennukset ja tonteilla 5 9 autotallit tulee rakentaa kiinni tonttikadun puoleiseen rakennusalan rajaan. Asuinrakennukset tulee sijaita vähintään 4 metrin etäisyydellä naapuritontista. Autosuoja ja talousrakennus saadaan naapurin suostumuksella rakentaa rajaan kiinni. Korttelissa 4006 ja korttelin 4009 tonteilla 1 ja 2 kerrosluku on asemakaavassa (½) III, eli suurin sallittu kerrosluku on kolme. Sulkeissa oleva murtoluku osoittaa kuinka suuren alan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. (Esim. jos rakennuksen suurin kerros on 100 k-m 2 ja kerrosluku on (1/2) II, niin silloin ensimmäisen kerroksen sallituksi kerrosalaksi tulee 50 k-m 2. 2.3 Rakennusten katot Asuinrakennusten kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja kattomateriaalin värisävyinä tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Asuinrakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Autosuojan / varaston kattosuosituksena on viherkatto tai katon tulee olla väritykseltään sama, kuin asuinrakennuksen katossa. 2.2 Kerrosluku Kortteleissa 4007, 4008 ja 4010 rakennuksien kerrosluku on asemakaavassa kaksi alleviivattuna (II). Tämä tarkoittaa, että rakennuksen kerrosluku on oltava kaksi. Kerrosalamääräykseen ollaan kuitenkin hakemassa poikkeamislupaa Keravan kaupungin toimesta, jotta rakennukset voidaan toteuttaa myös I-kerroksisena. Poikkeamislupa on voimassa kaksi vuotta. Korttelin 4009 tonteilla 3 ja 4 kerrosluku on alleviivaamaton kaksi (II), joka mahdollistaa rakennuksen rakentamisen I II -kerrokseen. Kuva 4. Sallitut kattomuodot Autosuojan ja varaston kattomuoto voi olla pulpetti tai tasakatto. Katepinnaksi suositellaan viherkattoa. Viherkatto on osa hulevesijärjestelmää, sillä kattokasvillisuudella voidaan vähentää hulevesien määrää ja hulevesien virtaamapiikkejä. Viherkatto on erityisen sopiva matalimmille rakennusosille myös miljööarvojensa puolesta, sillä niitä katsellaan monesta näkökul-
masta, myös ylhäältä asuinrakennusten toisesta kerroksesta. Julkisivumateriaalin ollessa puuta, tulee puuverhouksen olla vaakasuuntainen. Suositeltava puuverhous on ns. vaakalimilaudoitus. Rakennusten nurkkien tekemistä jiirin suositellaan. Ratkaisu edellyttää huolellista lautojen mitoitusta ja sahausta. Ikkunoita ja ovia voidaan korostaa vuorilaudoin. Jos nurkkaa ei tehdä jiiriin, niin nurkkalautojen on oltava julkisivun värinen. Vuorilaudat eivät saa olla leveitä eivätkä koristeellisia. Kuva 5. Toimivat katot 2013 sivu 39, Kattoliitto ry Korttelit 4006, 4009 ja 4010 Asuinrakennuksen kattoharjan suunnan on oltava kohtisuorassa katutilaan. Kääntöpaikan tai katujen risteysten kohdalla kattoharja voi olla poikkeuksellisesti kadun suuntainen. 2.4 Julkisivut Korttelit 4007 ja 4008 Asuinrakennuksen kattoharjan suunnan on oltava kadunsuuntainen. Rakennusten julkisivumateriaaleja ovat puu, tiili, rappaus tai slammaus. Julkisivuissa tulee pyrkiä suoralinjaisuuteen ja pitäytymiseen yhdessä julkisivumateriaalissa. Ikkunoiden sijoittelulla ja aukotuksen koolla voidaan vaikuttaa julkisivujen elävyyteen. Kuva 6. Vaakalimilaudoitus (UYL), Puuulkoverhouksen asennusohje sivu 5, Puuinfo (2010) Rakennusten julkisivujen päävärinä tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä ja valkoista. Suositeltavaa on, että julkisivujen pääväreinä käytetään erilaisia lämpimiä ja voimakkaita maavärien sävyjä punaruskeina, ruskeina, vihreinä tai keltaisena kuten sienna ja umbra. Julkisivun yksityiskohtien, vuorilautojen ja listoitusten väreissä vältetään käyttämästä julkisivun
pääväristä liian poikkeavia sävyjä. Sokkeleiden tulee olla harmaita. Autosuojan ja varastorakennuksen väritys tulee olla sama kuin asuinrakennuksen. 3 TONTTI- JA PIHAJÄRJESTELYT 3.1 Palomääräykset 3.2 Liittymät 3.3 Aidat Rakentamisessa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 ja E4 rakennusten ja autosuojien paloturvallisuuden määräyksiä ja ohjeita (http://www.finlex.fi/data/normit/37126-e1_2011- fi.pdf). Rakennuksen etäisyys tontin rajasta määräävät palo-osastoinnin. Rakennettaessa 4 metriä lähemmäksi naapurintontin rajaa tulee huolehtia palon leviämisen estäminen naapurirakennuksiin rakenteellisesti tai muilla keinoilla. Tonttiliittymää suunnitellessa tulee huomioida riittävät näkemäalueet ja katualueelle sijoitettavat valaisinpylväät sekä muut rakenteet. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle johtavan ajoneuvoliittymän. Ajoneuvoliittymän leveys saa olla rakennuspaikoille enintään 5 metriä. Tonttiliittymää ei saa sijoittaa katualueille, joissa se on asemakaavassa estetty. 3.4 Terassit 3.5 Hulevedet Aita toimii pihatilan rajaajana sekä näkö-, melu- ja tuulensuojana. Korttelialueiden 4006, 4007, 4009 ja 4010 Kutimäentien ja Talonväentien puoleinen aita tulee olla 1,7 metriä korkea umpinainen ja tarvittaessa portilla varustettu maalattu puuaita. Aidan värisävyä valittaessa tulee huomioida aidan yhteensopivuus lähiympäristön kanssa. Aidassa olevaa porttia tai sen pieliä voi korostaa aidan ja varaston väriin sopivalla sävyllä. Tonttien välisistä aidoista on sovittava naapurin kesken. Puisto- ja viheralueisiin rajoittuvat tontinrajat on aidattava. Rakennetun aidan korkeus saa olla tällöin enintään 1,7 metriä. Tonttikadun puoleinen aita tulee olla istutettu aita. Aidan rakentamisessa tulee huomioida näkemäalueet. Aidan rakentamisen ohjeita löytyy Keravan rakennusvalvonnan sivuilta (http://www.kerava.fi/documents/asuinymp%c3%a4ri st%c3%b6%20ja%20rakentaminen/rakennusvalvont a/rakennusjarjestys_2011.pdf). Ilman toimenpidelupaa tontille saa rakentaa rakenteellisen lasittamattoman avoterassin, joka on enintään 50 cm ympäröivää pihatasoa ylempänä ja vähintään 2,5 metriä tontin rajasta. Uudisrakennuksissa parvekkeen ja katetun ulkotilan lasitusmahdollisuus on hyvä huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Kaikkien tonttien tulee liittyä kunnalliseen hulevesijärjestelmään. Hulevesiä tulee viivyttää tonteilla. Pihapäällysteiden tulee olla vettä läpäiseviä. Vettä läpäiseviä pintoja ovat mm. sora- ja kivituhkapinnat sekä
reikäbetonilaatat tai riittävän leveästi saumatut betonitai luonnonkivet. Saumoihin voidaan lisätä multaa ja kylvää esimerkiksi nurmea. Läpäisevät pinnat vähentävät huleveden kokonaismäärää, koska hulevesi varastoituu hetkellisesti karkeaan kiviainekseen. Maaperän ominaisuus, kuivien kausien pituus ja tietenkin myös maanpinnan kaltevuus vaikuttavat huleveden valuntaan yhdessä lisääntyneen sademäärän keston ja rankkuuden kanssa. Hulevesien valuntaa voidaan pidättää istutuksilla ja pihapainanteilla ns. sadepuutarhalla. Sadepuutarha on kasvillisuuden peittämä viivytys- ja suodatusalue. Sadepuutarhan kasvillisuuden valinnassa tulee huomioida kasvien sekä kosteuden että kuivuuden kestokyky. Sadepuutarha on tarkoitettu pienten ja normaalien sateiden hulevesien viivytykseen. Kasvien merkitys hulevesien vähentämisessä on merkittävä. Kasvit pystyvät pidättämään ja hyödyntämään vettä sekä lisäksi kasvit muokkaavat maaperää paremmin vettä läpäiseväksi. Sadehuippuja tasaavat painanteet eivät saa aiheuttaa ongelmia naapureille. Tonttien pihojen tasaukset on toteutettava siten, että mahdolliset ylivuodot ohjautuvat kunnalliseen sadevesijärjestelmään ja että hulevedet eivät nouse rakennusten perustuksiin. Kuva 8. Kalajärveläinen Huolehdi vesistäsi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja ympäristökeskus 2011 Kuva 7. Kalajärveläinen Huolehdi vesistäsi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja ympäristökeskus 2011 Hulevesiä viivyttävä viherkatto on kattosuosituksena varastolle ja autosuojalle sekä talousrakennukselle. Kasvillisuuden ansiosta osa katolle sataneesta vedestä haihtuu. Viherkattojen kasvillisuuden valinnassa tulee huomioida katoilla olevat ääriolosuhteet. Sadevesiä voidaan myös varastoida ja käyttää puiden ja kasvien kasteluun. Hulevesien hallinta tontilla tulee osoittaa rakennusluvan yhteydessä.
Monipuolista tietoa hulevesien hallinnasta saa mm. Kuntaliiton tekemästä Hulevesioppaasta (http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploa ds/hulevesiopas-2012.pdf). 3.6 Postilaatikot Postilaatikot on ryhmiteltävä tontin rajalle tonttikadun varteen siten, että sijoittelussa huomioidaan postiauton kulkusuunta. Postilaatikoiden hankinnasta, asennuksesta ja kunnossapidosta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa postinsaaja. Lisätietoja postilaatikoiden sijoittamisesta ja ryhmittelystä saa postin internetsivuilta. (http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/asiakaspalvelu/p ostilaatikoiden-sijoittaminen-ja%20- ryhmittely.html? hstc=204956175.446800ef85a41566f7405e 37485d0a16.1473419204469.1473419204469.14734 19204469.1& hssc=204956175.1.1473419204470& hsfp=18582484). 3.7 Jätehuolto Kaikkien kiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätehuoltoon. Jäteastioille sopiva sijoituspaikka on tonttia rajaavan tonttikadun aidan läheisyyteen rakennettavassa aitauksessa tai katoksessa. Jäteastioiden sijoituspaikka tulee olla jätehuoltomääräysten mukainen. Jätehuolto tulee esittää asemapiirustuksessa. 3.8 Kunnallistekniikka Kaupunki tuo vesi-, jäte- ja hulevesiputket tontin rajalle. Sade-, sulamis- ja kuivatusvedet on johdettava hulevesiviemäriin. Katu- ja viemärikorkeudet saa Keravan Kaupunkitekniikasta. 3.9 Lämpö ja sähkö Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin Tärkeimpiä Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat mm. puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia. Lämmitysjärjestelmän valintaan saa tietoa Motivan sivuilta (http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelm an_valinta). Sivulta löytyy myös "Muualla palvelussa" olevan otsikon alla muita Motivan julkaisuja mm. ohjekirjoja lämmitysjärjestelmistä. Kuva 9. Postilaatikoiden sijoittaminen ja ryhmittely
Ohjeita lämmitysjärjestelmän hankintaan löytyy (http://www.motiva.fi/files/4155/ohjeita_lammitysjarjes telman_hankintaan.pdf). Tietoa kaukolämmön liittymismahdollisuuksista ja energian toimituksesta antaa Keravan Energia -yhtiöt. Tietoa saa myös Keravan Energian nettisivuilta (https://www.keravanenergia.fi/fi/lammitys/kaukolamp o/). 3.10 KUUMA-Laatuasuminen KUUMA-Laatuasuminen yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen hankkeen loppuraportista löytyy kestävän kehityksen mukaisia rakenne- ja laatukriteerejä sekä hyviä ohjeita rakentamiseen ( (http://www.kuuma.fi/files/2272/kuumalaatuasuminen_loppuraportti_web_20121123_copy.pdf). Raportti sisältää mm. A Ekotehokkuus -kortista energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu periaatteita sivulta 44. C Alue -kortista Kaupunkipientaloesimerkkejä sivuilla 113-120. D Lähiympäristö -kortista Ohjeita pienille tonteille sivuilla 157-162. 4 KASVILLISUUS JA ISTUTUKSET Viihtyisiä pihatiloja saadaan aikaan istuttamalla kasveja suojaaviksi tai tiloja rajaaviksi ryhmiksi. Tonteille istutettaviksi puiksi suositellaan pienikasvuisia lajeja (esimerkiksi pihlaja). Puut on sijoitettava tontille niin, etteivät ne merkittävästi varjosta naapuritonttia. Pensaiksi suositeltavia ovat esimerkiksi erilaiset angervot ja marjapensaat. Käyttämällä pihalla erilaisia pinnoitteita kuten kiveyksiä ja laudoitettuja alueita saadaan pihan käyttöaikaa pidennettyä. Pihan periaatteellinen istutussuunnitelma tulee esittää rakennuslupaa haettaessa. Kadunvarsien rajaukset tulee esittää asemapiirroksessa. 5 KERAVAN KAUPUNGIN YHTEYSTIEDOT Keravan kaupunki Kultasepänkatu 7 PL 123, 04201 KERAVA puh. 09 29 491 www.kerava.fi 6 LIITTEET 1. Ote Kytömaan 2223E/A asemakaavasta 2. Merkinnät ja määräykset
KERAVAN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA 7.YLIKERAVA (KYTÖMAA ETELÄOSA A) 1:1000 ASEMAKAAVA 7. YLIKERAVAN KAUPUNGINOSAN OSALLE TILOJA 2:612 ja 2:613 SEKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS 7. YLIKERAVAN KAUPUNGINOSAN VIRKISTYS- JA KATUALUEILLE. ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOS- TUVAT 7. YLIKERAVAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 4000-4023 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-, KATU- JA LIIKENNEALUEITA. Keravalla 5.päivänä joulukuuta 2012 MERJA VIKMAN-KANERVA Merja Vikman-Kanerva, maankäyttöpäällikkö Kartta täyttää asemakaavan pohjakartalle säädetyt vaatimukset. TIINA HARTMAN Tiina Hartman, kaupungingeodeetti Asemakaava siihen liittyvine selostuksineen on päätöksen ( 21.1.2013 / 20 ) mukainen. kaupunginvaltuuston ANNE MÄKINEN Anne Mäkinen, kaupunginsihteeri Kaavatunnus: 2223E/A Kaupunkikehitysjaosto Kaupunginhallitus Osallisten kuuleminen MRL 62, MRA 30 Vireilletulo Virkamieslausunnot: Lausunnot: Tekninen lautakunta Kaupunkitekniikan johtoryhmä Sosiaali- ja terveyslautakunta K-U ympäristölautakunta/-keskus Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystyön lautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Rakennuslautakunta Uudenmaan ympäristökeskus/ ELY-keskus Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan Yrittäjät ry Muut lausunnot 28.1-8.2.2008 12.4.2006 26.1-12.2.2008 7.2.2008 28.1-11.2.2008 24.9.2009 18.3-9.4.2010 30.3-6.4.2010 17.8.2012 9.4.2010 30.3-17.8.2012 18.10.2012 16.11.2012 22.11.2012 28.11.2012 29.11.2012 14.11-30.11.2012 13.12.2012 Nähtävilläolo MRL 65, MRA 27 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 25.10-23.11.2012 17.12.2012 21.1.2013
TONTTIJAKO Kaava-alueen korttelialueille on laadittava sitova tonttijako. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AO-73 Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 400 m2 tonttipinta-alaa kohti. Asuinrakennus on rakennettava kiinni pääkadun puoleiseen rakennusalan rajaan. Rakennuksen tulee sijaita vähintään 2 metrin etäisyydellä naapuritontista. Rakennettaessa 8 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Asuinrakennuksen kattokaltevuus tulee olla 1:2 ja harjan suunta kohtisuorassa katutilaan. Kattoväri tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Autosuojan ja varaston kattomuoto voi olla pulpettikatto tai tasakatto. Autosuojan ja varaston kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Tontti on aidattava siten, että pääkadun puolella oleva aita on 170 cm korkea, portilla varustettu, umpinainen maalattu puuaita. Umpiaidan korvaa tontin rajalle rakennettu varastorakennus. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto. AO-74 Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 400 m2 tonttipinta-alaa kohti. Asuinrakennuksen tulee sijaita vähintään 4 metrin etäisyydellä naapuritontista. Varaston, talousrakennuksen ja autotallin saa rakentaa rajaan kiinni siten, että rakentaminen kohdistuu rajalla enintään n. 1/3 tontin pituudesta. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja harjan suunta kohtisuorassa katutilaan. Harjan suunta voi olla kääntöpaikan tai katujen risteysten kohdalla myös kadun suuntainen. Kattoväri tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Autosuojan ja varaston kattomuoto voi olla pulpettikatto tai tasakatto. Autosuojan ja varaston kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. Tontti on aidattava siten, että pääkadun puolella oleva aita on 1,7 metriä korkea, portilla varustettu, umpinainen maalattu puuaita. Umpiaidan korvaa tontin rajalle rakennettu varastorakennus. Tonttikatuja vasten olevat aidat tulee olla istutettuja. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto.
AO-75 AO-76 AO-77 AO-78 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen tulee sijaita vähintään 4 metrin etäisyydellä naapuritontista. Varasto tai autotalli voidaan rakentaa rajaan kiinni. Rakennuksessa tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonteille tulee tehdä kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan (sadepuutarha). Tontilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista 100 vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 400 m2 tonttipinta-alaa kohti. Asuinrakennus ja/tai autotalli tulee rakentaa kiinni kadun puoleiseen rakennusalan rajaan. Rakennuksen tulee sijaita vähintään 2 metrin etäisyydellä naapuritontista. Rakennettaessa 6 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Rakennuksessa tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja harjan suunta kohtisuorassa katutilaan. Autosuojan/varaston kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. Tonttikatuja vasten olevat aidat tulee olla istutettuja pensasaitoja. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 300 m2 tonttipinta-alaa kohti. Asuinrakennukset tulee rakentaa kiinni tonttikadun puoleiseen rakennusalan rajaan. Rakennuksen tulee sijaita vähintään 2 metrin etäisyydellä naapuritontista. Tontin I-kerroksisen alueen osalla saa varasto- ja piharakennukset sijoittaa naapuritontin rajaan kiinni. Rakennettaessa 6 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto. Erillispientalojen korttelialue. Rakennuksen tulee sijaita vähintään 2 metrin etäisyydellä naapuritontista. Naapurin suostumuksella autotalli tai varastorakennus voi sijaita naapurin rajassa kiinni. Rakennettaessa 8 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa
AO-78 AO-79 AO-80 Erillispientalojen korttelialue. Rakennuksen tulee sijaita vähintään 2 metrin etäisyydellä naapuritontista. Naapurin suostumuksella autotalli tai varastorakennus voi sijaita naapurin rajassa kiinni. Rakennettaessa 8 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonteille tulee tehdä kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan (sadepuutarha). Tontilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 300 m2 tonttipinta-alaa kohti. Rakennukset saa rakentaa kiinni naapuritontin rajaan. Asuinrakennuksen kattomuoto tulee olla harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Autotallin/ varaston katoksi suositellaan viherkattoa. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että liikennetärinän osalta pyritään uusilla rakennuksilla värähtelyn suositusarvoon 0,30 mm/s ja runkomelun suositusarvoon 35 db. Rakennuksen rungon ja lattioiden rakenteiden ominaistaajuudet tulee tarkastella rakennuksen suunnittelun yhteydessä siten, että rakenteiden mahdollinen resonanssi estetään. Pääkadun ja tontin välinen aita tulee olla 1,7 metriä korkea umpinainen maalattu puuaita. Aidan värisävyn tulee olla joku rakennuksessa käytetyistä lämpimistä värisävyistä. Pihatilojen järjestelyllä, rakennuksien sijoittelulla tai tontin aitauksella on huolehdittava siitä, että leikki- ja oleskelualueella liikenteen aiheuttama A-melutaso ei ylitä 55dB. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto. Erillispientalojen korttelialue. Rakennuksen tulee sijaita vähintään 4 metrin etäisyydellä naapuritontista. Naapurin suostumuksella autotalli tai varastorakennus voi sijaita naapurin rajassa kiinni. Asuinrakennuksen kattomuoto tulee olla harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Autotallin/ varaston katoksi suositellaan viherkattoa. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Pääkadun ja tontin välinen aita tulee olla 1,7 metriä korkea umpinainen maalattu puuaita. Aidan värisävyn tulee olla joku rakennuksessa käytetyistä lämpimistä värisävyistä. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonteille tulee tehdä kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan (sadepuutarha). Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto.
AO-81 AR-26 AR-27 Erillispientalojen korttelialue. Naapurin suostumuksella autotalli tai varastorakennus voi sijaita naapurin rajassa kiinni. Asuinrakennuksen kattomuoto tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2 ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Autotallin/ varaston katoksi suositellaan viherkattoa. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2/asunto. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonteille tulee tehdä kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan (sadepuutarha). Tontille tulee varata 2 autopaikkaa/asunto. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon 250 m2 tonttipinta-alaa kohti. Katujulkisivun pulpettikatto-osuus tulee olla julkisivussa hallitseva, jota rytmittää harjakatto-osuus. Rakennuksen kattomuotona tulee olla pulpettikatto yksittäistä asuntoa korostamassa. Kattovärin tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Autokatoksen kattomuoto on pulpettikatto. Autokatoksen kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen katujulkisivussa ja päätysivuissa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Rakennuksen pihajulkisivu voi olla vaalea. Julkisivussa tulee korostaa sisääntuloa. Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää puuta, tiiltä, rappausta tai slammausta. Katujulkisivussa tulee korostaa vertikaalisuutta. Asuntoihin liittyvät pihat on aidattava umpiaidoin niiltä kohdin, missä ei ole varastoa. Pääkadulta tulee jokaisen asunnon piha-alueelle olla suora yhteys pihaportin kautta. Aidan ja pihaporttien tulee olla maalattua puuta. Aidan värisävyn tulee olla joku rakennuksessa käytetyistä lämpimistä värisävyistä. Aidan korkeus tulee olla 2 metriä, josta umpiosan korkeus on 170 cm. Aidan yläosa voi olla läpinäkyvästä materiaalista tai avoin. Sallitusta kerrosalasta on rakennettava asunnon ulkopuolisina varastotiloina vähintään 8m²/ asunto. Korttelialueelle on varattava leikkitilaa vähintään 10m²/asunto. Alue on ympäröitävä suojaistutuksin. Jäteastiat ja tomutuspaikat on sijoitettava vähintään 10 metrin etäisyydelle leikki- ja oleskelualueista. Pihatilojen järjestelyllä on huolehdittava siitä, että leikki- ja oleskelualueella liikenteen aiheuttama A-melutaso ei ylitä 55dB. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonttien sisäiset vesien johtamisen virtaamien tasausjärjestelyt tulee mitoittaa riittävän suurella sateen intensiteetillä esim. 125 l/s/ha. Tontilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Pihasuunnitelmassa tulee osoittaa tontilta lumitila rakennusluvan yhteydessä. Autopaikkoja tulee varata tontilta vähintään 1,5 ap/asunto. Autopaikat tulee sijaita katoksissa. Autopaikka-alueen ympärille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Rakennuksen kattomuotona tulee olla murrettu harjakatto tai pulpettikatto. Kattovärin tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Autokatoksen kattomuoto on pulpettikatto. Autokatoksen kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen katujulkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Julkisivussa tulee korostaa sisääntuloa. Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää puuta, tiiltä, rappausta tai slammausta. Sallitusta kerrosalasta on rakennettava asunnon ulkopuolisina varastotiloina vähintään 8m²/ asunto.
AR-27 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Rakennuksen kattomuotona tulee olla murrettu harjakatto tai pulpettikatto. Kattovärin tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Autokatoksen kattomuoto on pulpettikatto. Autokatoksen kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen katujulkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Julkisivussa tulee korostaa sisääntuloa. Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää puuta, tiiltä, rappausta tai slammausta. Sallitusta kerrosalasta on rakennettava asunnon ulkopuolisina varastotiloina vähintään 8m²/ asunto. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonttien sisäiset vesien johtamisen virtaamien tasausjärjestelyt tulee mitoittaa riittävän suurella sateen intensiteetillä esim. 125 l/s/ha. Tontilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Korttelialueelle on varattava leikkitilaa vähintään 10m²/asunto. Alue on ympäröitävä suojaistutuksin. Jäteastiat ja tomutuspaikat on sijoitettava vähintään 10 metrin etäisyydelle leikki- ja oleskelualueista. Pihasuunnitelmassa tulee osoittaa tontilta lumitila rakennusluvan yhteydessä. Autopaikkoja tulee varata tontilta vähintään 1,5 ap/asunto. Autopaikat tulee sijaita katoksissa. Autopaikka-alueen ympärille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. AR-28 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Rakennuksen kattomuotona tulee olla murrettu harjakatto tai pulpettikatto. Kattoväri tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Autokatoksen kattomuoto on pulpettikatto. Autokatoksen kattosuosituksena on viherkatto. Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää puuta, tiiltä, rappausta tai slammausta. Pihavarastot/-mökit tulee olla maalattua puuta. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että liikennetärinän osalta pyritään uusilla rakennuksilla värähtelyn suositusarvoon 0,30 mm/s ja runkomelun suositusarvoon 35 db. Rakennuksen rungon ja lattioiden rakenteiden ominaistaajuudet tulee tarkastella rakennuksen suunnittelun yhteydessä siten, että rakenteiden mahdollinen resonanssi estetään. Asuntoihin liittyvät pihat on aidattava 1,6 metriä korkealla aidalla niiltä kohdin missä ei ole varastoa/pihamökkiä. Jokaisen asunnon piha-alueelta tulee olla suora yhteys pihaportin kautta tontin keskeiselle sisäiselle jalankulkuväylälle. Piha-alueiden aidat ja portit tulee olla maalattua puuta. Sallitusta kerrosalasta on rakennettava asunnon ulkopuolisina varastotiloina vähintään 8m²/ asunto. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonttien sisäiset vesien johtamisen virtaamien tasausjärjestelyt tulee mitoittaa riittävän suurella sateen intensiteetillä esim. 125 l/s/ha. Tontilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Korttelialueelle on varattava leikkitilaa vähintään 10m²/asunto. Alue on ympäröitävä suojaistutuksin. Pihatilojen järjestelyllä, rakennuksien sijoittelulla tai tontin aitauksella on huolehdittava siitä, että leikki- ja oleskelualueella liikenteen aiheuttama A-melutaso ei ylitä 55dB. Jäteastiat ja tomutuspaikat on sijoitettava vähintään 10 metrin etäisyydelle leikki- ja oleskelualueista. Tontilta tulee osoittaa pihasuunnitelman yhteydessä alue kaupunkiviljelylle. Pihasuunnitelmassa tulee osoittaa tontilta lumitila rakennusluvan yhteydessä. Autopaikkoja tulee varata tontilta vähintään 1,5 ap/asunto. Autopaikat tulee sijaita katoksissa. Autopaikka-alueen ympärille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita.
Suojaviheralue. AR-29 YL-9 VL VK VU-3 LP ET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon 200 m2 tonttipinta-alaa kohti. Asuinrakennukset tulee rakentaa kiinni yhdeltä sivultaan tontin rajaan. Autokatos tulee yhdistää vierellä olevat asuinrakennukset. Asuinrakennuksen kattomuotona tulee olla harjakatto ja harjan suunta tulee olla kadun suuntainen. Kattoväri tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Autokatoksen kattomuoto voi olla pulpettikatto tai tasakatto. Autokatoksen kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen katu- ja pihajulkisivuissa tulee olla rakennuksen lyhyemmän sivun levyinen parveke. Parvekkeen syvyys tulee olla vähintään 1,8 metriä. Parvekkeen saa lasittaa. Julkisivussa tulee korostaa sisääntuloa. Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää puuta, tiiltä, rappausta tai slammausta. Tonttien väliset rajat on aidattava. Aidan korkeus tulee olla 1,7 metriä. Kokoojakadun ja tontin välinen aita tulee olla 1,7 metriä korkea umpiaita. Sallitusta kerrosalasta on rakennettava asunnon ulkopuolisena varastotilana vähintään 8m²/ asunto. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tontille tulee varata 2 ap/asunto. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa mm. neuvola-, terveyspalvelu-, päivähoito-, koulu- ja nuorisotiloja sekä muita asukkaita palvelevia työ- tai harrastustiloja. Sallitusta kerrosalasta saa käyttää myymälätilaksi enintään 80 m2. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Kattopinnaksi suositellaan viherkattoa. tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonttien sisäiset vesien johtamisen virtaamien tasausjärjestelyt tulee mitoittaa riittävän suurella sateen intensiteetillä esim. 125 l/s/ha. Tontilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontille saa sijoittaa yhden asunnon kiinteistönhoitoa varten tarpeelliselle henkilökunnalle. Tontille tulee varata autopaikkoja 1ap/150 m² kerrosalaa. Lähivirkistysalue. Leikkipuisto. Urheilu- ja virkistyspalvelualue. Alueelle saa rakentaa urheilutoimintaa palvelevan I-kerroksisen huoltorakennuksen. Yleinen pysäköintialue. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
EV-18 EV-19 Suojaviheralue. Alueella olevan kasvillisuuden tulee olla riittävän tiheä, monimuotoinen ja kerroksellinen. Aluetta tulee hoitaa ja tarpeellisessa määrin lisäistuttaa siten, että asuinalueen ja teollisuusalueen välinen näköyhteys katkeaa. Suojaviheralue. Suojaviheralue on suojametsä ja sen hoitoluokka on C3. Suojametsän hoidossa tulee painottaa puuston ja muun kasvillisuuden elinvoimaisuutta, monikerroksellisuutta ja peittävyyttä. Alueella olevia suojametsiä tulee hoitaa ja tarvittaessa lisäistuttaa siten, että suojaviheralueet toimivat melu-, pöly- ja näkösuojametsinä. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. 7 YLI 870 KOIVULANTI 80 Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. II III (1/2) (2/3) II e =0.45 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. II Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen.
Rakennusala. le Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. i-50 i-51 hule-1 Tontin osa, jossa on säilytettävä luonnonvaraista puustoa ja tarpeellisin osin täydennettävä. Tontin osa, jonka kasvillisuus tulee olla monimuotoinen ja kerroksellinen. Luonnonpuita tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Ohjeellinen hulevesien viivyttämiselle varattu alueen osa. Alueelle tulee rakentaa allas, painanne tai suodatin viivyttämään hulevesien kulkeutumista valuma-alueella ja parantamaan veden laatua. hule-2 Ohjeellinen alueen osa, jonka kautta johdetaan ja viivytetään viherpainanteilla korttelialueiden hulevesiä. Aluetta tulee hoitaa siten, että alueelle oleva kasvillisuus ei estä haitallisesti veden virtausta. Kasvillisuutta tulee hoitaa siten, että se ei aiheuta turvallisuus-, haju- tai esteettisyyshaittoja. Säilytettävä/istutettava puurivi. Katu. pp Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. pp/h Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu. pp/t Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. h-2 Ohjeellinen huoltorakennuksen rakennusala. et Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa kierrätyspisteen ja sähköjakokaapin. a Auton säilytyspaikan rakennusala. p Pysäköimispaikka. t Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. nä-3 Alueen osa, jolla istutus tai muu näkemäeste saa olla enintään 60 cm liittymän liikenneväylien korkeuksien yläpuolella. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.