2007 Toimintakertomus
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 3 Perustietoja 4 Jätteiden keräys ja käsittely 6 Tiedotus ja neuvonta 10 Henkilöstö 11 Ympäristönsuojelu 12 Kehitystyö 14 Talous ja hallinto 16
3 Toimitusjohtajan katsaus Kainuun jätehuolto siirtyi lopullisesti uuteen aikaan toimintavuoden marraskuussa, jolloin viimeiset vanhanaikaiset kaatopaikat suljettiin. Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista vuodelta 1997 määrätään, että käytössäolevien kaatopaikkojen on täytettävä pohjarakenteiden erityisvaatimukset 1.11.2007. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki vanhat kunnalliset kaatopaikat oli suljettava lokakuun 2007 loppuun mennessä. Kainuussa tämä merkitsi Kajaanin, Kuhmon ja Suomussalmen vanhojen jätteen loppusijoitusalueiden käytön lopettamista. Samalla Kajaanin Majasaarenkankaan jätekeskuksessa otettiin käyttöön uusi pohjarakenteeltaan EUmääräysten mukainen loppusijoitusalue, joka valmistui syksyllä 2007. Samaan aikaan Kuhmoon ja Suomussalmelle perustettiin lajitteluasemat, joilla otetaan vastaan pienerinä kaikenlaisia kotitalouksissa syntyviä jätteitä. Lajitteluasemat turvasivat palvelutason säilymisen kaatopaikkojen lopettamisesta huolimatta. n perustamisen tarkoitus kulminoitui suurelta osin myös tähän muutoshetkeen. Uusien tiivispohjaisten loppusijoitusalueiden rakentaminen vesienkäsittelyjärjestelmineen jokaiseen peruskuntaan olisi ollut yksittäisille kunnille taloudellisesti kannattamatonta. Jo nykyisellään yhden määräystenmukaisen loppusijoitusalueen rakentaminen on korottanut jätteestä perittäviä maksuja yhdessä muiden jätehuollon muutosten ja käsittely- / lajitteluvaatimusten kanssa. Kuitenkin vielä tällä hetkellä Kainuussa perittävät jätehuollon maksut ovat Suomen keskitasoa tai sen alapuolella. Tulevaisuudessa korotuspaineita hintoihin tuo mm. vanhojen täyttöalueiden sulkeminen, joka toteutetaan lähivuosien aikana. Myös jätelaki koki osittaisuudistuksen, joka astui voimaan kesäkuun 2007 alussa. Uudistuksessa teollisuuden, elinkeinoelämän ja yksityisen palvelutoiminnan jätehuollon vastuu siirtyi kunnalta jätteentuottajalle. Edellä mainitut tahot voivat sopia jätehuollon järjestämisestä kuntien jätelaitosten tai yksityisten jätealan yritysten kanssa. Kunnan vastuulle jää asumisessa syntyneen ja ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen jätteen jätehuolto. Lainsäädännön ja määräysten nopeista muutoksista huolimatta olemme Kainuussa saaneet rakennettua toimivan jätehuoltojärjestelmän ja olemme myös omaksuneet kiitettävästi lajittelun merkittävyyden jätehuollon järjestämisessä. Siitä on osoituksena maamme parhaimpiin kuuluva jätteen hyödyntämisaste, joka tällä hetkellä on yli 60 %. Yli puolet syntyvästä jätteestä saadaan hyödynnettyä. Kiitokset tästä kuuluvat niin jätehuollon toteuttajille kuin jätteen tuottajillekin. On ollut hienoa työskennellä osaavan hallinnon, henkilöstön ja kainuulaisasiakkaiden kanssa. Kiitos henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, jäsenkunnille ja asiakkaille kierrätys jatkukoon!! Jukka Oikarinen toimitusjohtaja
4 Perustietoja, Eko- Kymppi, on Kainuun kuntien perustama organisaatio. Kuntayhtymä on perustettu vuonna 2001, ja toiminta aloitettu vuonna 2002. Jäsenkuntia olivat perustamisvaihteessa Hyrynsalmi, Kajaani, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Vuolijoki. Kuhmo ja Suomussalmi liittyivät kuntayhtymään 1.1.2005. Toimialueen arvioitu asukasmäärä vuoden 2007-2008 vaihteessa oli 83 773 (Tilastokeskus). Kuntayhtymän toiminta järjestetään itsekannattavuusperiaatteella niin, että yhtymä varautuu maksutuloilla kattamaan toiminnan kaikki kulut. Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on hoitaa kunnille jätelaissa säädettyjä tehtäviä. Päätehtäviä ovat asuin ja lomakiinteistöjen yhdyskuntaongelma ja hyötyjätehuollon järjestäminen, tiedotus ja neuvonta sekä viranomaistehtävät. Lisäksi kuntayhtymä vastaa Majasaaren jätekeskuksen ylläpidosta, ja vastasi lokakuun loppuun saakka myös Kuhmon Sarvelan jätteenkäsittelylaitoksen ja Suomussalmen kaatopaikan ylläpidosta. Tavoitteet ja strategia Kuntayhtymän tavoitteena on jätehuollon toteutus jätelain mukaisesti, jätteiden hyödyntäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti ja jätemäärän vähentäminen neuvonnan ja tiedotuksen keinoin. Jätestrategia perustuu jätteen syntypaikkalajitteluun, erilliseen keräilyyn ja kuljetukseen välivarastointi tai käsittelypaikalle. Näin eri jätelajikkeet ohjautuvat käsittelyyn ilman välivaiheita, ja saavutetaan taloudellisesti järkevä ja ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävä jätehuolto. Se sisältää jätevirrat mm. kaatopaikkakäsittelyyn, kompostointiin, palavan jakeen käsittelyyn ja kierrätykseen. Kierrätys jakaantuu edelleen jätelaatukohtaisiin virtoihin kuten jätepaperiin ja pahviin, pakkauskartonkeihin ja muuhun pakkausmateriaaliin. Lajiteltujen jätejakeiden välivarastointi, jatkokuljetus sekä käsittely järjestetään ostamalla nämä palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Eko-Kympin jätestrategia
5 Perustietoja Organisaatio Yhtymäkokouksella on korkein päätösvalta, ja se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokouksessa on kymmenen jäsentä, yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Kunnat nimeävät yleensä edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta ja laatii strategiset suuntaviivat, jotka hallitus hyväksyy. Yhtymähallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä ja tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä. Yhtymähallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja tarkastuslautakunnan neljä vuotta. Eko-Kympin organisaatiokaavio Jäsenkunnat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala Yhtymäkokous edustaja jokaisesta jäsenkunnasta Yhtymähallitus (7 jäsentä) Kajaani: Ilkka Juntunen, Auli Halonen Kuhmo: Heikki Heikkinen Sotkamo: Matti Härkönen Suomussalmi: Antti Westersund Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi: Raimo Heikkinen - edustus vaihtuu kunnittain 2v välein Paltamo ja Vaala: Pertti Härkönen - edustus vaihtuu kunnittain 2v välein Tarkastuslautakunta (4 jäsentä) Kajaani: Leena Törrö Sotkamo, Kuhmo ja Suomussalmi: Irene Toppinen Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi: Mauno Heikkinen Paltamo ja Vaala: Veijo Mikkonen - edustus vaihtuu kunnittain 4v välein Toimitusjohtaja Jukka Oikarinen Jätekeskushenkilöstö Veijo Koponen Juha Putkonen Arto Selesniemi Matti Tuura Vaalan lajitteluasema Kalle Moilanen Ympäristöpäällikkö Eero Piirainen Toimistosihteeri Arja Korolainen Käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen Neuvoja-tiedottajat Sari Komulainen Riitta Ylilehto
6 Jätteiden keräys ja käsittely Syntypaikkalajittelu kiinteistöillä Eko-Kympin toiminta perustuu kiinteistöissä tapahtuvaan syntypistelajitteluun. Kuntayhtymän jätehuoltomääräyksissä esitetään, miten erityyppisten kiinteistöjen jätteet tulee lajitella. Vähintään neljän asuinhuoneiston kiinteistöillä on erilliset jäteastiat biojätteelle, palavalle jätteelle ja sekajätteelle. Lisäksi suositellaan omaa jäteastiaa keräyspaperille. Tätä pienemmillä asuinkiinteistöillä on erilliset jäteastiat biojätteelle ja sekajätteelle. Keräyspaperi, -kartonki ja lasi sekä pienmetallit ja paristot viedään Eko-Kympin ekopisteisiin tai lajitteluasemille. Toimialueen jätteenkuljetukset ovat sopimusperusteisia ja niitä hoitavat eri jätehuoltoyritykset. Yrityksillä, oppilaitoksilla, virastoilla ja muilla vastaavilla kiinteistöillä on keräysastiat sekajätteelle, biojätteelle, palavalle jätteelle, keräyspaperille, -kartongille, -lasille, -metallille ja ongelmajätteelle sen mukaan, miten paljon ko. jätejaetta yritys tuottaa. Vastaanottopisteet Lajitteluasema jokaisessa jäsenkunnassa Lajitteluasemat ottavat vastaan ongelmajätettä, hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä ja sekajätettä. Sekajätettä lukuun ottamatta jätteiden tuominen on vastaanottotilanteessa maksutonta kuntayhtymän alueella sijaitseville asuinkiinteistöille. Asemat ovat avoinna kahtena päivänä viikossa. Aukioloaikoja lisätään keväällä ja kesällä. Toimintavuoden aikana rakennettiin kolme uutta lajitteluasemaa. Suomussalmen suljettavaa kaatopaikkaa korvaamaan kuntayhtymä rakensi lajitteluaseman Pölykankaalle. Ristijärven ja Vaalan lajitteluasemapalvelut siirrettiin uusille alueille entisten käytyä ahtaiksi. Vuolijoen asema suljettiin vähäisen kävijämäärän vuoksi. SER-keräys toimii tuottajayhteisöjen vastuulla kaikissa jäsenkunnissa keräyspisteiden sijaitessa pääosin lajitteluasemilla. Ekopisteet Eko-Kymppi ylläpitää 50 ekopistettä kotitalouksien hyötyjätteiden keräämistä varten. Useilla ekopisteillä vastaanotetaan keräyspaperia, -kartonkia, -lasia ja pienmetallia. Ekopisteillä kerättäviä jätelajeja ovat keräyspaperi, -kartonki, -lasi, pienmetalli ja paristot. Astioiden tyhjennykset ostetaan jätehuoltoyrityksiltä, ja ekopisteiden kunnossapito eri palveluntuottajilta. Toimintavuonna rakennettiin kaksi uutta ekopistettä (Paltamon/Vuolijoen S-Market). Muovinkeräys poistettiin Kuhmon ja Kajaanin ekopisteiltä mm. väärinkäytösten vuoksi. Palavan jätteen keräys, johon muovijätteen voi myös laittaa, on järjestetty jätehuoltoyritysten puolesta varsin kattavasti toimialueen taajamissa. Aluekeräysverkosto Toimialueella on yhteensä 132 alueellista jätteenkeräyspistettä loma-asunnoille ja muille kiinteistöille, joilla ei ole tyhjennyssopimusta jätehuoltoyrityksen kanssa. Aluekeräyspisteiden lasi ja paperiastiat ovat kaikkien kiinteistöjen käytettävissä. Kuhmon aluekeräysverkoston rakentaminen saatiin päätökseen korvaamalla loput pikakontit jätehuoneilla. Vuolijoen aluekeräyspisteiden katokset korvattiin niinikään jätehuoneilla. Keräyskampanjat Kajaanin Prisman ja Maxi-Makasiinin ympäristöpäivillä järjestettiin jokakeväiseen tapaan ongelmajätteen keräys. Myös Kuhmossa ja Vaalassa järjestettiin kesällä ongelmajätteiden keräystempaus.
7 Jätteiden keräys ja käsittely Jätteiden välivarastointi ja käsittely lajitteluasemilla Toimintavuoden aikana otettiin kuntayhtymän omaan käyttöön välivarastoalueita, jonne voidaan varastoida paikkakunnalla hyödynnettäviä jätejakeita. Useimmiten välivarastoalue sijaitsee lajitteluaseman yhteydessä. Vastaanotettavat jätelajit ja niiden jatkokäsittely Paikkakunnalla hyödynnettäviä jätelajeja ovat rakennuspuujäte, oksat ja risut, kannot, lasi ja keramiikka, sekä betoni, tiili ja klinkkeri. Eri jakeiden varastointiaika on 1 3 vuotta, minkä jälkeen jae murskataan hyödynnettävään muotoon. Puuhakkeet hyödynnetään energiana ja mineraalipohjaiset jakeet erilaisina rakennekerroksina maanrakentamisessa. jätelaji ongelmajäte rakennuspuujäte metsätähteet haravointijäte painekyllästetty puu kannot betoni, tiili yms. keräyskartonki keräyspaperi lasi ja keramiikka metalli muovi renkaat SE-romu asbesti sekajäte hyötykäyttö / jatkokäsittely kuljetus ongelmajätteiden käsittelyluvan omaavaan laitokseen asianmukaiseen käsittelyyn hyödyntäminen energiantuotannossa tai kompostin tukiaineena hyödyntäminen paikallisesti energiantuotannossa tai kompostin tukiaineena hyödyntäminen kompostin tukiaineena kuljetus Demolite Oy:n käsittelyyn hyödyntäminen energiantuotannossa hyödyntäminen paikallisesti maanrakennuksessa hyödyntäminen raaka-aineena hyödyntäminen raaka-aineena hyödyntäminen paikallisesti maanrakennuksessa hyödyntäminen raaka-aineena metalliteollisuudessa hyödyntäminen energiantuotannossa kuljetus Suomen Rengaskierrätys Oy:n kautta jatkojalostukseen kuljetus tuottajayhteisöjen kautta edelleen käsiteltäväksi kuljetus Majasaaren jätekeskukseen erityisjätteenä haudattavaksi kuljetus loppusijoitettavaksi Majasaaren jätekeskukseen Paltamon lajitteluasema palvelee Uurantiellä Kainuun Sora Oy:n piha-alueella. Lajitteluasemat ovat avoinna kahtena päivänä viikossa 5 6 tuntia kerrallaan. Kesäaikoina (touko elokuu) asemat palvelevat myös kuukauden toisena lauantaina.
8 Jätteiden keräys ja käsittely Jätteenkäsittely Majasaaren jätekeskus Majasaaren jätekeskus sijaitsee Kivimäessä, noin 14 kim:n etäisyydellä Kajaanista lounaaseen. Kaupungin omistaman alueen kokonaispinta-ala on 100 ha, josta käytössä on 12 ha. Kaatopaikkatoiminta on aloitettu vuonna 1983. Uusi, EU-määräysten mukainen loppusijoitusalue otettiin käyttöön 1.11.2007. Majasaaren jätekeskuksen toiminnot yhdyskuntajätteen loppusijoitus pienkuormien vastaanotto ongelmajätteiden vastaanotto hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja käsittely biojätteen vastaanotto ja käsittely öljyjen ja öljyvesiseosten vastaanotto öljystä saastuneen maan vastaanotto pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely erityisjätteiden vastaanotto ja käsittely Jätekeskuksessa otetaan vastaan loppusijoitettavia sekä hyödynnettäviä jätteitä. Loppusijoitettava jäte tiivistetään sorkkajyrällä ja peitetään maamassoilla. Hyötyjätteinä otetaan vastaan biojätettä, puutavaraa, risuja ja puutarhajätettä, maa-aineksia, pilaantuneita maita, betonia ja tiiltä sekä lasi- ja keramiikkajätettä, joka hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa. Pientuojille tarkoitetulla lajittelulaiturilla vastaanotetaan lisäksi laitospolttokelpoista muovia, kartonkia, paperia sekä metalliromua. Majasaaren jätekeskuksen tärkein tehtävä on huolehtia sinne tuoduista jätteistä mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Toimintavuonna vastaanotettiin yhteensä 35 000 tonnia jätettä, josta loppusijoitettavaa yhdyskuntajätettä oli 22 000 tonnia, biojätettä 4 000 tonnia, rakennusjätettä 4 000 tonnia. Maa-aineksia otettiin vastaan 5 000 tonnia, josta öljyisiä maita oli 1 500 tonnia. Ongelmajätteitä otettiin vastaan 80 tonnia. Majasaaren lajittelulaiturilla pientuojien jätteet lajitellaan eri hyötyjätejakeisiin. Kuhmon Sarvelan jätteenkäsittelylaitos ja Suomussalmen kaatopaikka palvelivat lokakuun loppuun saakka. Sen jälkeen kaatopaikat suljettiin ja toiminnot korvattiin lajitteluasemilla. Kuhmon Sarvelassa vastaanotettu kokonaisjätemäärä lokakuun loppuun mennessä oli noin 8 500 tonnia ja Suomussalmen kaatopaikalla noin 8 000 tonnia. Toimialueen jätekeskuksiin tuotu kokonaisjätemäärä oli yhteensä noin 50 000 tonnia. Biojätteen käsittely Eko-Kympin jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien asuinkiinteistöjen on lajiteltava biojäte erilleen sekajätteestä. Muita kuin asuinkiinteistöjä biojätteen lajitteluvelvoite koskeen silloin, kun kiinteistöllä on ruokala, einesmyymälä tai vastaava. Lajiteltu biojäte joko kompostoidaan itse tai laitetaan erilliskeräykseen. Erilliskerätty biojäte kuljetetaan Kajaanista, Vaalasta, Paltamosta, Sotkamosta ja Kuhmosta kompostoitavaksi Majasaaren jätekeskukseen Kajaaniin. Hyrynsalmen, Suomussalmen, Puolangan ja Ristijärven biojäte kompostoidaan aumoissa Hyrynsalmen jäteveden puhdistamolla. Kompostointikentällä biojäte peitellään välittömästi puuhakkeella tai turpeella haittaeläinten välttämiseksi. Tämän jälkeen biojäte murskataan pyörökuormaajassa olevalla seulakauhalla ja seostetaan tukiaineeseen. Tukiaine on useimmiten puhdasta puujätettä, joka on murskattu hakkeeksi. Tukiainetta käytetään suhteessa saman verran kuin jätettä. Lisäksi lisätään ripaus vanhaa, käynnissä olevaa kompostia kompostoitumisen käynnistymiseksi. Seos kasataan 2 metrin korkuisiksi ja 50 metriä pitkiksi aumoiksi.
9 Jätteiden keräys ja käsittely Kompostoitumista seurataan lämpötilamittauksilla ja silmämääräisellä arvioinnilla. Toimivassa kompostiaumassa lämpötila on tyypillisimmillään noin 55 70 o C. Kun lämpötila laskee, aumaa käännellään ilmavuuden ja toimivuuden parantamiseksi. Kun kompostin sisäinen lämpötila ei enää nouse sekoituksesta huolimatta, kompostoitumisen palamisvaihe katsotaan päättyneeksi ja aumat siirretään jätetäytön päälle jälkikypsytykseen. Kompostoitumisen tuloksena syntynyt lopputuote, multa hyödynnetään jätekeskusalueella. Sillä korvataan muualta ajettavia maa-aineksia, joita tarvitaan mm. jätepenkan peittelyyn ja maisemointiin. Multaa ei myydä eikä luovuteta alueen ulkopuolelle EU-määräyksistä johtuen. Erilliskerätty biojäte seulotaan, seostetaan tukiaineella ja kasataan aumoiksi Majasaaren jätekeskuksen kompostointikentällä. Eko-Kympin käsittelypisteisiin (Majasaaren jätekeskus, Sarvelan jätteenkäsittelylaitos ja Suomussalmen kaatopaikka) tuodut jätemäärät tonneina 2007 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Majasaaren jätekeskus Sarvelan jätteenkäsittelylaitos, Kuhmo Suomussalmen kaatopaikka 10 000 5 000 0 Vast.otetut jätteet yht. Loppusijoitettava jäte Rakennusjäte Maa-ainekset Biojätteet
10 Tiedotus ja neuvonta Kuntayhtymän neuvoja-tiedottaja on hoitanut neuvonta ja tiedotustehtäviä koko toimialueella. Neuvoja-tiedottajan jäädessä osa-aikavapaalle kesäkuussa, palkattiin toinen osa-aikainen neuvoja-tiedottaja. Perinteistä jäteneuvontaa annettiin toimintavuonna koulukäyntien lisäksi puhelinneuvontana ja erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Toimintavuoden pääkohderyhmänä olivat päiväkodit. Neuvoja-tiedottajat vierailivat 18 toimialueen päiväkodissa, joissa jäteneuvontaa saivat noin 420 lasta mukaanlukien päiväkotien muu henkilökunta. Neuvontaa toteutettiin luontopolku-tyyliin Roskaretkellä Onni-Oravan kanssa. Lisäksi neuvoja-tiedottajat vierailivat noin kymmenellä oppilaitoksella (peruskoulut, lukiot, ammattioppilaitokset), joissa jäteneuvontaa saivat noin 540 henkilöä. Neuvontaa ja koulutusta tehtiin myös muille kohderyhmille kuten Kuhmon kaupungin siivoustoimen henkilöstölle, Monikalle sekä Kajaanin seurakunnan henkilökunnalle. Näissä tilaisuuksissa oli yhteensä noin 70 osallistujaa. Majasaaren jätekeskuksessa vieraili kolme opiskelijaryhmää, joille esiteltiin jätekeskuksen toimintaa sekä jätehuoltoa ja kuntayhtymän toimintamallia ylimalkaan. Neuvonta ja tiedotusmateriaaliksi painatettiin seuraavat tuotteet: Eko-Aviisi tiedotuslehti Rollúp lakanoita 5 kpl, teemat: 1. organisaatio 2. lajitellen hyötykäyttöön, biojäte 3. lajitellen hyötykäyttöön, sekajäte ja palava jäte 4. lajitellen hyötykäyttöön, kartonki, lasi, metalli, paperi 5. ongelmajätteet Asiakastiedote / Suomussalmen lajitteluasema, jaettiin jokaiselle Suomussalmella kiinteistön omistavalla asiakkaalle. jätteiden lajittelussa ja jätteen synnyn ehkäisyssä. Niinikään kuntayhtymä oli mukana järjestämässä valtakunnallisen nuukuusviikon ohjelmaa yhteistyökumppaneinaan Kainuun ympäristökeskus, Kajaanin kaupunki, Kainuun Martat, Kainuun Energia, Kajaanin Venäjä-Seura ja kierrätyskeskus Entrinki. Lajitteluasemanhoitajille laadittiin toimintaohje-kansio, jossa on tietoa aseman toimintaperiaatteista, jätelajeista, lajitteluohjeista ja maksuista. Hoitajille järjestettiin myös koulutuspäivä. Kuntayhtymän oli mukana lukuisissa lehtiartikkeleissa ja muutamassa radio-ohjelmassa. Internet-sivuja päivitettiin säännöllisesti. Eko-Kymppi ja Kainuun Jäteyhtymä opastivat kymmeniä kävijöitä Kuhmon kesämessuilla. Neuvoja-tiedottajat osallistuivat Kuhmon kesämessuille ja Seppälän maalaismarkkinoille Kajaanissa. Näissä yleisötapahtumissa esiteltiin Eko-Kympin toimintaa ja neuvottiin
11 Henkilöstö Henkilöstöön kuului yhteensä pääosan vuodesta yhdeksän vakinaisessa työsuhteessa olevaa ja kaksi määrä-aikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Vuoden alussa kuljetuspäällikkö irtisanoutui tehtävistään ja siirtyi muihin tehtäviin kotipaikkakunnalleen. Neuvoja-tiedottajan jäädessä osa-aikavapaalle kesäkuun alussa palkattiin määräajaksi toinen osa-aikainen neuvoja-tiedottaja. Samaan aikaan palkattiin Vaalan lajitteluasemalle asemanhoitajaksi yksi osaaikainen henkilö. Lisäksi kuntayhtymän palveluksessa oli lähes koko vuoden ajan insinööriharjoittelija tehden kenttätöitä käyttöpäällikön apulaisena. Opintomatkat ja koulutuspäivät Osa henkilökunnasta osallistui keväällä valtakunnallisille jätelaitospäiville Turussa ja osa syksyllä valtakunnallisille jätehuoltopäiville Tampereella. Neuvoja-tiedottaja osallistui valtakunnallisille jäteneuvojapäiville, joita kuluneena vuotena vietettiin Kouvolassa. Niinikään pienimuotoisia Itä-Suomen neuvojapäiviä vietettiin Savonlinnassa, jossa molemmat neuvoja-tiedottajat kävivät. Eko-Kymppi osallistui hankkeeseen Jätelaitosten raportointi ja tunnusluvut (Jlrap II). Neuvoja-tiedottaja ja ympäristöpäällikkö päättivät edellisenä syksynä alkaneen digitaalisen sisällöntuotannon koulutuksen. Majasaaren jätekeskuksen henkilöstö on palvellut reilun vuoden uusissa, nykyaikaisissa tiloissa. Ympäristöpäällikkö ja neuvoja-tiedottaja toteuttivat opinnäytetyönään muiden kurssilaisten kanssa suoran netti-tvlähetyksen 31.3.2008 Majasaaren jätekeskuksen henkilökunta uusissa tiloissa Jätekeskuksen henkilökunta työskenteli koko toimintavuoden uusissa, nykyaikaisissa tiloissa uusi vastaanottorakennus oli otettu käyttöön vuoden 2006 joulukuussa. Henkilökunnan työolosuhteet kohenivat nykyaikaisen ja tilavan vastaanottorakennuksen myötä merkittävästi. Toimiston muutto uusiin tiloihin Kuntayhtymän toimisto muutti toimintavuoden päättyessä Kajaanin Varastokadulta uusiin tiloihin Kainuun Sanomien taloon Viestitielle. Eko-Kympin toimisto muutti toimintavuoden päättyessä Kajaanin Varastokadulta Viestitielle.
12 Ympäristönsuojelu Majasaaren jätekeskuksen vesienkäsittely Kaatopaikan likaantuneet vedet mm. liikenne ja kompostialueilta johdetaan likaisten vesien keräyskaivoon, joista vedet pumpataan ja imeytetään vanhaan jätetäyttöön. Jätetäytössä vesi ylläpitää jätteen biologista hajoamista ja siten myös kaasuntuotantoa. Biologinen prosessi myös käsittelee siihen johdettua likaista vettä. Kaavio jätekeskuksen vesienkäsittelystä Toimintavuoden aikana suotovesien käsittelyjärjestelmää muutettiin siten, että orgaanisen aineen poisto tapahtuu pääosin ennen typenpoistoa. Muutosprosessin vuoksi suotovesiä ei käsitelty lainkaan toimintavuonna. Prosessi on kuitenkin seuraava: Jätetäytöstä suodattuva ns. suotovesi johdetaan käsiteltäväksi biologis-kemialliseen puhdistamoon, jossa ensimmäisessä vaiheessa poistetaan pääosa suotoveden orgaanisesta aineesta. Toisessa vaiheessa ns. Envistonetypenpoisto poistaa suotoveden ammoniumtypen, ja kolmannessa vaiheessa poistetaan loput epäpuhtaudet. Puhdistettu vesi johdetaan sähkönjohtavuus- ja ph-mittausten jälkeen pois jätekeskuksen alueelta. Typenpoistokäsittelyn alkuvaiheessa jätevesien sisältämä ammoniumtyppi imeytetään luonnon kiviainekseen, zeoliittiin, ja jäljelle jäänyt typpivapaa vesi johdetaan puhdistusprosessin kolmanteen vaiheeseen. Typenkäsittelyn seuraavassa vaiheessa zeoliitti-kivimassasta huuhdellaan pois jätevesijäämät. Sitten ammoniumtyppi hapetetaan biologisesti nitraatiksi (nitrifikaatio), kun ilmastettu, bakteeripitoinen vesi kierrätetään kivimassan läpi (vaihetta nimitetään myös regeneroinniksi, koska kivimassa valmistetaan vastaanottamaan uutta ammoniumtyppeä). Prosessissa saadaan talteen jätekeskuksen jätevesien sisältämä typpi, joka nitraattipitoisen veden muodossa voidaan käyttää mm. lannoitteena. Jätekeskuksen pinta ja pohjavesien tarkkailu Jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan jätekeskusalueen ulkopuolella yhdeksässä vesistöpisteessä. Lisäksi seurataan jätekeskukselta purkautuvan veden laatua ja määrää. Pohjavesiä tarkkaillaan kolmessa pisteessä. Näytteitä otetaan kolmesti vuodessa ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
13 Ympäristönsuojelu Toimintavuonna jätekeskuksen alueelta purkautuneen veden sähkönjohtavuusarvot olivat keskimäärin kaatopaikkavesille tyypillisen korkeita. Veden ph oli keskimäärin hieman emäksistä tai lähellä neutraalia. Keskimääräinen kuormitus oli kaikkien parametrien osalta vähäistä. Pohjavedet Kaatopaikan vaikutus pohjaveteen oli selvästi nähtävissä vain kaatopaikan eteläpuolella. Vaikutukset ilmenivät kohonneena sähkönjohtavuusarvona sekä kloridi- ja typpipitoisuutena. Fosforipitoisuus oli suhteellisen pieni. Veden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat korkeita. Pohjavesien rautapitoisuuteen saattaa vaikuttaa se, että havaintoputket ovat rautaputkia. Pintavedet Kaatopaikkavesien vaikutus näkyi jätekeskuksen alapuolella Koljosensuolta laskevassa ojassa selvästi muita vesistöpisteitä korkeampina sähkönjohtavuusarvoina ja kloridipitoisuuksina. Fosforia ja erityisesti typpeä vedessä oli runsaasti. Suurin osa kokonaistypestä oli ammoniumina ja huomattava osa fosforista oli liukoisessa fosfaattimuodossa. Vesi oli tummaa, kiintoainepitoista, melko sameaa, ja siinä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Veden happitilanne oli välttävä ja veden hygieeninen laatu huono. Kaatopaikkavesiä on voinut kulkeutua ojia pitkin myös Niittyjoen alaosalle, missä sähkönjohtavuusarvot, kloridi- ja typpipitoisuudet olivat pääosin lievästi muita vesistöpisteitä korkeampia. Biokaasun kerääminen Majasaaren jätekeskuksessa on ollut toiminnassa vuodesta 2002 lähtien kaatopaikkakaasun keräys ja käsittelyjärjestelmä. Valtaosa kaatopaikkakaasuista imetään jätetäyttöön asetetun putken avulla soihtupolttimelle, jossa kerätty metaani ja muut hiilivedyt palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tarkoituksena on näin vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä. Osa kaasusta hyödynnetään kattilassa, jolloin kaasun sisältämä energia voidaan käyttää hyödyksi jätekeskuksen toiminnoissa. Jätekeskuksen kaasunkeräysverkosto kattaa entisen käytöstä v. 2001 poistuneen yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueen. Täyttöalueella on kuusi kaasunkeräyskaivoa. Kaasu imetään alipaineella pumppausyksikköön, jossa kaasu kuivataan ja paineistetaan. Kaasusta energiaa Vuonna 2007 osa kaasusta johdettiin jätekeskuksen omaan lämpökeskukseen, jossa sitä käytettiin hyödyksi lämpöenergian tuotannossa. Kaasun kokonaisenergiasta hyödynnettiin noin 10 % - vastaanottorakennus, öljyisten jätteiden vastaanottohalli sekä öljyisten jätteiden kompostointialue lämpenivät omalla energialla. Loppu kaasusta (~2780 MWh) poltettiin soihtupolttimessa. Tämä energiamäärä vastaa n. 140 omakotitalon vuotuista kokonaisenergiankulutusta (sähkö + lämpö). Keskimääräinen kaasuvirtaama oli noin 60 m³/h kaasun metaanipitoisuuden ollessa noin 50%. Vuoden 2007 aikana tutkittiin monia eri mahdollisuuksia hyödyntää kaasuenergia myös muulla tavalla kuin pelkkänä lämpönä näitä mahdollisuuksia ovat mm. polttomoottori (diesel, kaasuturbiini) generaattori-yhdistelmä, jolloin kaasusta saadaan lämmön ohella myös sähköenergiaa. Muissa alapuolisissa havaintopisteissä, Kylkiäisessä, Kivijärvessä tai Mainuanjärvessä veden laadussa ei ollut havaittavissa kaatopaikkavesien vaikutuksia. Biokaasulaitoksen pumppausyksikkö
14 Kehitystyö Toimintojen kehittäminen Kuntayhtymän toimintaa ja sen kehittämistä ohjaa jätelaki. Kainuussa pitkät välimatkat ja harva asutus tekevät siitä haastavaa. Erilaisten jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja kuljetusten kehittäminen on ympäristölainsäädännön, taloudellisuus- ja kannattavuustekijöiden yhteen soveltamista. Majasaaren jätekeskus Kaatopaikkavesien puhdistus Kuntayhtymä on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien Envitop Oy:n kanssa kaatopaikkavesien uudentyyppisen puhdistusmenetelmän kehittämisessä. Envitop Oy on erikoistunut ympäristötutkimukseen ja siihen liittyvään tuotekehitystyöhön. Eko-Kympin kanssa tehty kehitystyö liittyy kaatopaikkavesien kemiallis-biologiseen typenpoistoon. Kuluneena vuonna kuntayhtymä jatkoi yhteistyötä Envitop Oy:n kanssa. Rasvanerotuskaivojätteiden kuivaus Kuntayhtymä aloitti vuonna 2007 Oulun jätehuollon ja Vestia Oy:n kanssa yhteisen projektin, jonka tarkoituksena on selvittää, miten rasvanerotuskaivojätteestä voidaan erottaa vesi, ja voidaanko kuivattua jätettä Envistone typenpoisto mitenkään hyödyntää. Projektin loppuu lokakuussa 2008. Uusi loppusijoitusalue Uuden EU-määräysten mukaisen loppusijoitusalueen rakentaminen saatiin päätökseen lokakuun lopussa. Valmistuneen täyttöalueen I-vaiheen pinta-ala on noin 1 ha ja laskennallinen käyttöaika Kainuun nykyisillä jätekertymillä (n 20 000 t/a) on noin kolme vuotta. I-vaiheen rakentamisen yhteydessä on valmisteltu aluetta myös II-vaihetta varten maansiirtotöiden osalta. II-vaiheen valmistuessa parin vuoden päästä näiden yhteinen käyttöaika on noin 8 10 vuotta. Alueelta kertyvät vedet kerätään tiiviin pohjarakenteen päältä puhdistettavaksi paikallisella puhdistamolla ympäristöluvan mukaiseen tasoon. Jätetäytön kasvaessa riittävän paksuksi myös biokaasua ryhdytään keräämään ja hyödyntämään paikallisesti. Tavoitteena omavaraisuus energiantuotannossa pyrkii tulevaisuudessa täydelliseen omavaraisuuteen jätekeskuksen energiantuotannossa. Kenties myös biodieseliä jäterasvoista valmistettua voitaisiin tarjota jätehuoltourakoitsijoille.
15 Kehitystyö Välivarastointi lajitteluasemilla Lajitteluasemien toimintoja kehitettiin rakentamalla asemalle tai sen läheisyyteen jätteiden välivarastoalueita. Paikkakunnalla hyödynnettäviä jätelajeja varastoidaan alueella 1 3 vuotta, minkä jälkeen ne murskataan hyödynnetään muotoon. Näin vähennetään turhia kuljetuksia, ja samalla lisätään yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Aluekeräysverkoston kehittäminen Kuntayhtymän alueellista jätteenkeräysverkostoa kehitettiin ja kehitetään edelleen. Ns. sesonkiaikoihin varauduttiin ja varaudutaan jatkossa entistä paremmin lisäämällä keräysvälineitä keskeisimpiin paikkoihin. Keräysverkoston kameravalvontaa tehostettiin lisäämällä valvontapisteitä. Kuhmossa 8 pikakonttia korvattiin jätehuoneilla, jotta verkoston rakenne ja toiminta saatiin Eko-Kympin mallin mukaiseksi. Vuolijoen jätekatokset korvattiin niinikään jätehuoneilla. Keräyskartonki materiaalihyötykäyttöön EU:n jätepolitiikan ja kansallisen lainsäädännön perusperiaatteiden mukaan ensisijaisesti on hyödynnettävä jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Kuntayhtymä tehosti toimialueellaan kartongin materiaalihyötykäyttöä ja ryhtyi kesäkuun alusta toimittamaan ekopisteiltä ja lajitteluasemilta keräämänsä kartonkijätteet Varkauteen hylsykartonkitehtaalle. Aiemmin kartonkijae hyödynnettiin energiantuotannossa Kainuun Voima Oy:n höyryvoimalaitoksella. Hallinnon tietojärjestelmä Eko-Onni Ohjelmistotalo OnniSystems alkoi kehittää kuntayhtymän kanssa Eko-Onni hallinnon tietojärjestelmää vuonna 2002. Yhteistyö on ollut mittavaa ja uraauurtavaakin, koska vastaavia ohjelmia ei jätehuollossa ole. Matkan varrella esiintulleet haasteet ja kehityskohteet ovat olleet jokseenkin suuria ja hankaloittaneet kuntayhtymän toimintaa. Eko-Onni on jätehuollon hallintaohjelmisto, jolla hallitaan monipuolisesti ympäristöhuollon eri osa-alueita, kuten jätteiden keräilyä, laskutusta, asiakas- ja rakennusrekistereitä. Eko-Onni otettiin tuotantokäyttöön vuonna 2006, ja kehitystyö jatkuu edelleen OnniSystemsin kanssa. Lajitteluaseman hoitajille koulutusta ja toimintakansio Lajitteluasemien hoitajille järjestettiin huhtija lokakuussa koulutustilaisuus, jossa aiheina olivat mm. ongelmajätehuolto ja yleiset toimintaohjeet. Lajitteluasemien toimintaohjeet laadittiin myös kirjallisesti toimintakansion muotoon. Kansiot toimitettiin asemien hoitajille vuoden loppupuolella. Lajitteluaseman hoitajia koulutettiin keväällä Majasaaren jätekeskuksen uusissa neuvottelutiloissa. Kainuulaiseen maisemaan sopiva jätehuone
16 Talous ja hallinto Kuntayhtymän hallitus, tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Hallituksen varsinaiset jäsenet Ilkka Juntunen, pj Kajaani Auli Halonen Kajaani varajäsenet Heikki Parviainen Kajaani Toivo Sistonen Kajaani Peruspääoma jäsenkunnittain Kuhmon ja Suomussalmen liityttyä kuntayhtymään 1.1.2005 muodostui peruspääomaksi 896 557 sen ollessa aiemmin 672 751, 70. Kuntayhtymä toimii itsekannattavuuden periaatteella toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. Peruspääoma jakaantuu osakaskunnittain seuraavasti: Matti Härkönen, vpj Sotkamo Antti Westersund Suomussalmi Heikki Heikkinen Kuhmo Raimo Heikkinen Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi Tauno Anttonen Paltamo ja Vaala Tarkastuslautakunnan varsinaiset jäs. Juha Mustonen Sotkamo Eero Leinonen Suomussalmi Kari Peltonen Kuhmo kunnanjohtaja tai hänen nimeämänsä varahenkilö, Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi Erkki Leinonen Paltamo ja Vaala varajäsenet kunta osuus % osuus Hyrynsalmi 3,98 35 659, 04 Kajaani 39,71 355 987,40 Kuhmo 12,57 112 672 Paltamo 4,99 44 763,72 Puolanka 4,38 39 242,62 Ristijärvi 2,04 18 248,22 Sotkamo 12,26 109 927,80 Leena Törrö, pj Kajaani Irene Toppinen Sotkamo Heikki Kemppainen Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Puolanka Veijo Mikkonen, vpj Paltamo ja Vaala Ei ilmoitettu Kajaani Juhani Pieniniemi Sotkamo Mauno Heikkinen Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Puolanka Irma Marketta Kauppinen, Paltamo ja Vaala Yhtymäkokous kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, hallitus kahdeksan kertaa ja tarkastuslautakunta viisi kertaa. Kuntayhtymällä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Varsinaisena tilintarkastajana toimii Oy Audiator Ab. Päävastuullinen tilintarkastaja on JHTT Veli- Matti Seppälä ja varalla KTM Juha Huotari. Suomussalmi 12,40 111 133 Vaala 4,60 41 229,08 Vuolijoki 3,09 27 693,82 yhteensä 100,00 896 557 Liikevaihto ja rahoitus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä kattaa menonsa myyntituloilla. Myyntituloilla varaudutaan rahoittamaan myös kuntayhtymän tulevia investointeja. Kuntayhtymän liikevaihto oli 2 932 114 milj. (toimintatuotot). Vastaavat toimintamenot olivat 2 740 921. Toimintakate jäi näin ollen ylijäämäiseksi 197 750. Rahoitustuottojen ja kulujen, 194 938, jälkeen vuosikate oli 2 812 ylijäämäinen. Poistojen ja
17 Talous ja hallinto vapaaehtoisen varausten jälkeen koko tilikauden alijäämäksi jäi 137 590. Alijäämä siirretään yli- / alijäämätilille ja katetaan tulevien vuosien ylijäämällä. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 12% ja toimintamenot pysyivät ennallaan. Valtiolle tilitettävää jäteveroa perittiin yhteensä noin 567 030. Vuoden 2007 käyttötalousmenoja rahoitettiin Majasaaren jätekeskuksen, Suomussalmen ja Kuhmon kaatopaikkojen käsittelymaksuilla sekä erillisillä jätetaksan mukaisilla kierrätys ja ongelmajätemaksulla ja aluekeräysmaksulla. Investoinnit Investointeja tehtiin investointisuunnitelman mukaan. Suurimpia investointeja olivat Majasaaren jätekeskuksessa uuden täyttöalueen tiiivisrakennetyöt, Suomussalmen lajitteluaseman rakentaminen, Majasaaren vedenkäsittelyjärjestelmän vedenkierrätys vanhaan penkkaan (osin Kajaanin kaupungin kustannuksia) sekä Majasaaren tiestön perusparannus. Kuhmon aluekeräysjärjestelmän vastaanottopisteiden muutokset saatettiin loppuun kesällä 2007. Osuuskauppa Maakunnan kanssa yhteystyössä rakennettiin ekopiste Paltamon S-Marketin pihaan. Hallituksen erillispäätöksellä lakkautettiin Majasaaren koneurakka kesäkuun alusta ja lunastettiin urakoitsijan konekalusto kuntayhtymälle. Talousarvioon kirjattujen suoritteiden osalta tarkasteltuina kokoaikaisen henkilöstön määrä väheni yhdeksään kuljetuspäällikön toimen lakkauttamisen myötä. Vaalan lajitteluasemalle palkattiin osa-aikainen henkilö hoitamaan asemaa urakoitsijan irtisanottua sopimuksensa. Käytössä olevien kaatopaikkojen määrä säilyi suunnitellusti entisellään marraskuun alkuun saakka, jolloin Kuhmon ja Suomussalmen kaatopaikat suljettiin. Lajitteluasemien ja aluekeräyspisteiden määrä säilyi ennallaan. Vastaanotettavien jätejakeiden osalta yhdyskuntajätteen kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta noin 2 900 tonnia (noin 7%). Vähentyminen johtui pääosin Kuhmon lämpölaitoksen tuhkan lannoitehyötykäytöstä. Aiemmin tuhka loppusijoitettiin kaatopaikalle. Biojätteen määrä kasvoi 587 tonnia ollen 5 117 tonnia ja ongelmajätemäärä pieneni 231 tonnia 1160 tonniin. Sähkö ja elektroniikkaromua otettiin vastaan yhteensä 640 tonnia, joka on 114 tonnia enemmän kuin vuonna 2006. Taloudellisen tuloksen osalta talousarvion mukainen toteutuma alittui 158 492. Tämä johtui edelleenkin budjetoitua suuremmista ostopalvelujen kuluista. Tehdyt säästötoimenpiteet ovat kuitenkin tuottaneet tulosta ja toimintamenojen kasvu on saatu pysäytetttyä. Arvioitu investointimäärä oli 1 600 000 ja hankkeiden kokonaiskustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 2 005 773. Tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteiden saavuttamista tarkasteltaessa lähtökohtana on perussopimuksessa kuntayhtymälle määrätyt tehtävät
18 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA yksikkö = euro 2007 2006 Toimintatuotot 2 938 670 2 622 963 Myyntituotot 2 932 113 2 618 589 Maksutuotot 2046 2 965 Muut toimintatuotot 4 511 1 409 Toimintakulut -2 740 921-2 734 560 Henkilöstökulut sivukuluineen -388 958-405 485 Palvelujen ostot -1 575 413-1 527 792 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -107 055-79 187 Muut toimintakulut -671 495-722 096 Toimintakate 197 749-111 597 Korkotuotot 3 307 15 355 Korkokulut -158 151-84 463 Muut rahoituskulut -40 094-31 594 Vuosikate 2 811-212 299 Suunnitelman mukaiset poistot -164 843-124 110 Tilikauden tulos - 162 032-336 409 Varausten lisäys (+) tai vähennys (-) 24 411 24 441 Tilikauden ylijäämä -137 591-311 968 RAHOITUSLASKELMA 2007 2006 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 811-212 299 Investointien rahavirta Investointimenot -2 005 773-946 445 Toiminnan ja investointien rahavirta (A) -2 002 962-1 158 744 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisen lainan lisäys (+) 1 300 000 1 500 000 Pitkäaikaisen lainan lisäys (+) / vähennys (-) -194 021-164 021 Lyhytaikaisen lainan lisäys (+) / vähennys (-) 349 618 106 541 Oman pääoman muutos -149 182 - Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos 261 057-97 748 Korottomien velkojen muutos 249 725-133 559 Rahoituksen rahavirta (B) 1 817 197 1 211 213 Rahavarojen muutos (A+B) -185 765 52 469 Rahavarat 31.12 73 784 259 550 Rahavarat 1.1 259 550 207 082
19 Tase TASE yksikkö = euro 31.12.2007 31.12.2006 VASTAAVAA 4 907 370 3 066 440 Aineettomat hyödykkeet 24 648 24 648 Aineelliset hyödykkeet 4 882 722 3 041 792 Rakennukset ja rakennelmat 448 745 18 688 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 331 940 1 552 527 Koneet ja kalusto 172 309 143 894 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 929 728 1 326 683 Vaihtuvat vastaavat 1 264 451 1 562 092 Lyhytaikaiset saamiset 1 190 667 1 302 542 Myyntisaamiset 996 083 1 261 354 Muut saamiset 186 927 27 544 Siirtosaamiset 7 657 13 644 Rahat ja pankkisaamiset 73 784 259 550 VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 171 821 4 628 532 VASTATTAVAA Oma pääoma -126 885 10 707 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 438 134 462 575 Vieras pääoma 5 860 572 4 155 250 Pitkäaikainen 4 011 885 2 955 697 Lainat rahoituslaitoksilta 2 759 895 2 953 916 Lainat julkisyhteisöiltä 1 248 000 - Ostovelat 3 990 1 781 Lyhytaikainen 1 848 687 1 199 553 Lainat rahoituslaitoksilta 875 535 473 918 Ostovelat 800 421 571 241 Muut velat 22 167 46 979 Siirtovelat 150 564 107 415 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 171 821 4 628 532
20 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä osoite: Viestitie 2, 87700 Kajaani puhelin: (08) 636 611 faksi: (08) 636 614 sähköposti: info@eko-kymppi.fi internet: www.eko-kymppi.fi