Koulutuspolitiikan osasto PM 21.6.2012 Ammatillisen koulutuksen vastuualue 1 700 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi Taustaa Hallitusohjelman mukaan nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kehittämissuunnitelman mukaan osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuun toteuttamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää lisätään alueille, joilla ammatillista koulutusta on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle. Valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti vuodelle 2013 opiskelijamäärää lisätään vuoden 2012 talousarvioon verrattuna 1 700 opiskelijalla. Hallituksen eduskunnalle 24.5.2012 antaman vuoden 2012 toisen lisätalousarvioesityksen perusteella koulutustakuun toteutusta on tarkoitus aikaistaa kohdentamalla 1 200 opiskelijan lisäys jo kuluvalle vuodelle. Edellisen perusteella ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä esitetään lisättäväksi 1 200 opiskelijalla 1.8.2012 lukien ja edelleen 500 opiskelijalla 1.1.2013 lukien. Näillä toimilla voidaan ministeriön arvion mukaan tarjota kuluvan syksyn ja ensi vuoden aikana yhteensä noin 1 200 uutta aloituspaikka perusopetuksen päättäneille ja muille ilman opiskelupaikkaa oleville nuorille. Tilannearvio nuorten koulutukseen pääsystä syksyllä alkavaan koulutukseen Ammatillinen koulutus on edelleen suosittua nuorten keskuudessa. Ensisijaisia hakijoita ammatilliseen koulutukseen oli tämän kevään yhteishaussa yhteensä 68 500, joista 68 % sai tässä vaiheessa koulutuspaikan (liki sama suhde kuin viime vuonna, mutta hakijoita oli silloin noin 1 200 enemmän). Peruskoulun 9. tai 10. luokan tänä keväänä päättäneitä hakijoita oli noin 31 050 ja heistä valituksi tuli tässä vaiheessa noin 86 % (26 700). Viime vuonna ensisijaisia 9. tai 10. luokan päättäneitä hakijoita oli noin 32 500 ja heistä valittiin lähes 85 % (27 500). Ylioppilaspohjalta ammatilliseen koulutukseen haki noin 11 400 ja heistä lähes 53 % (6 000) sai paikan (vastaa viime vuoden määriä). Perusopetuksen päättävän ikäluokan koko on viime vuosina kääntynyt laskuun. Tänä vuonna 16- vuotiaita on noin 2 200 vähemmän kuin viime vuonna ja vuonna 2013 ikäluokka vähenee edelleen noin 1 200:lla. Tästä johtuen nyt lisättävällä koulutustarjonnalla on mahdollista saada merkittävästi pienennettyä vuosittain vailla koulutuspaikkaa jäävien nuorten määrää. Tässä vaiheessa ammatilli-
2 sen koulutuksen ulkopuolelle näyttää jääneen noin 4 300 keväällä peruskoulun 9. tai 10. luokan päättänyttä hakijaa, mikä on noin 700 vähemmän kuin viime vuonna. Tilanne paranee kuitenkin vielä pitkälle syksyyn. Kesän aikana valitsematta jääneitä hakijoita valitaan varasijoilta koulutukseen ja heinäkuun puolessa välissä järjestetään täydennyshaku vapaiksi jääneille opiskelupaikoille. Koulutuksen järjestäjillä on tällöin käytössään tiedot nyt saamistaan lisäpaikoista, jolloin täydennyshaussa tarjontaa on mahdollista lisätä tarpeen mukaan. Lisäksi koulutuksen järjestäjät voivat saamiensa lisäpaikkojen turvin järjestää syksyllä ammattistarttikoulutukseen lisäpaikkoja niille nuorille, jotka eivät ole päässeet mihinkään yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen. Päätösesitys Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi kirjeessään 11.5.2012 koulutuksen järjestäjille, että koulutustakuun toteuttamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää tullaan lisäämään alueille, joilla ammatillista koulutusta on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle ja painavasta syystä muihin kasvukeskuksiin. Lisäpaikkojen kohdentamista alueille, joille lähivuosina kohdentuu suurimmat paineet koulutustarjonnan sopeuttamiseen, pidettiin epätarkoituksenmukaisena. Haettavaksi asetettiin yhteensä 1 700 opiskelijapaikkaa. Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin toimittamaan opiskelijamäärän lisäyshakemuksensa ministeriölle 4.6.2012 mennessä. Hakemuksia tuli 62 koulutuksen järjestäjältä ja näissä hakemuksissa lisättäväksi esitettiin yhteensä 6 290 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi kuusi koulutuksen järjestäjää on aikaisemmin hakenut muussa yhteydessä opiskelijamääränsä lisäämistä yhteensä 345 opiskelijalla. Nämä hakemukset esitetään ratkaistavaksi tässä samassa yhteydessä. Eniten nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen koulutuspaikkoja haettiin Uudellemaalle (3 093 paikkaa), Pohjois-Pohjanmaalle (760 paikkaa), Pirkanmaalle (650 paikkaa), Varsinais-Suomeen (458 paikkaa) ja Päijät-Hämeeseen (252 paikkaa). Päätösesityksen mukaan valtaosa opiskelijamäärälisäyksistä (1 170 paikkaa) esitetään kohdennettavaksi metropolialueelle (70 % kun huomioon otetaan myös Länsirannikon koulutus Oy:lle kohdennettava 20 opiskelijan lisäys metsäkoneenkuljettajakoulutuksen järjestämiseen Uudellamaalla). Muihin kasvukeskuksiin esitetään seuraavia lisäyksiä: Tampereen seudulle 120 paikkaa (7 %), Turun seudulle 120 paikkaa (7 %), Oulun seudulle 100 paikkaa (6 %), Lahden seudulle 50 paikkaa (3 %) ja Jyväskylän seudulle 50 paikkaa (3 %). Lisäksi pienehköjä opiskelijamäärän lisäyksiä esitetään Satakunnassa toimivalle koulutuksen järjestäjälle (Länsirannikon koulutus Oy:lle) edellä kuvattuun Uudellamaalla järjestettävään koulutukseen (20 paikkaa) sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 20 paikkaa perusteena koulutuksen järjestäjän useita maakuntia palveleva laaja toiminta-alue ja alueilla sovittu keskinäinen työnjako. Niin ikään Pohjois-Savoon (Kuopion seutu) ja Kymenlaaksoon (Kotka-Haminan seutu) esitetään molempiin 20 paikan lisäystä ensisijaisesti kevään yhteishaun tulosten ja nuorten syrjäytymistä kuvaavien tilastojen perusteella sekä Kanta-Hämeeseen 10 paikkaa kohdentuen erityisopetukseen. Opiskelijamäärää esitetään lisättäväksi kaikkiaan 29 koulutuksen järjestäjälle. Päätösesityksen mukainen 1 700 opiskelijapaikan lisäys esitetään kohdennettavaksi maakuntiin ja koulutuksen järjestäjille liitteenä olevan taulukon mukaisesti. Taulukosta ilmenevät tiedot myös lisäysesitysten porrastamisesta 1.8.2012 ja 1.1.2013 lukien.
3 Esityksen perustelut Käytetyt kriteerit Esitys opiskelijapaikkojen kohdentamisesta suuralueille ja maakuntiin perustuu seuraaviin pääasiallisiin kriteereihin: perusopetuksen päättäneiden koulutukseen pääsy (ilman koulutuspaikkaa jääneet kevään 2012 yhteishaussa - tilanne 14.6.) koulutustarjonnan riittävyys alueen nuorisoikäluokille (toisen asteen koulutuksen tarjonta suhteessa perusopetuksen päättävään ikäluokkaan/ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa 16 18 -vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan). Lisäksi on tarkasteltu alueella järjestettävän koulutuksen vetovoimaa ja opiskelijoiden liikkuvuutta maakuntien välillä koulutukseen hakeuduttaessa sekä alueiden nuorisoikäluokkien koulutustasoa (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien määriä) ja nuorisotyöttömyyttä. Esitys alueelle kohdennettavien opiskelijapaikkojen kohdentamisesta koulutuksen järjestäjille perustuu lisäksi seuraaviin asioihin: koulutuksen järjestäjien esittämät suunnitelmat haettujen lisäpaikkojen kohdentamisesta perusopetuksen päättäneille ja muille ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille (hakemusten perustelut) koulutuksen järjestäjien esittämät koulutusalat/koulutukset, joille lisäpaikkoja on tarkoitus kohdentaa (hakemusten perustelut) koulutuksen järjestäjän rooli alueen nuorisoikäluokkien kouluttajana (mm. opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen osuus järjestäjän peruskoulutuksen kokonaisvolyymista ja vailla kotikuntaa olevien osuus koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärästä) koulutuskapasiteetin käytön tehokkuus (järjestämislupien täyttöaste ja enimmäisopiskelijamäärien ylitykset/alitukset) koulutuksen järjestäjän vetovoima yhteishaussa (ensisijaiset hakijat suhteessa aloituspaikkoihin). Niin ikään tarkastelussa on arvioitu koulutuksen järjestäjän aikaisempaa toimintaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä käytetty muita toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia tilastotietoja, kuten koulutuksen läpäisyä ja tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Yhteenvetoa maakuntakohtaisesta perusteluaineistosta Koulutustakuun toteuttamiseen liittyvät opiskelijamäärälisäykset ovat osa ammatillisen koulutuksen tarjonnan uudelleenkohdentamista, jota tullaan toteuttamaan väestökehityksen ja työvoimatarpeen muutosten mukaisesti vuosina 2013 2016. Tämän vuoksi tarkastelussa on otettu huomioon laajasti myös muita kuin suoraan koulutustakuun toteutumiseen liittyviä näkökohtia. Tässä kuvataan lyhyestä päätösesityksen kannalta keskeisimpiä tilastotietoja. Ammatillisen koulutuksen tarjonta ja vetovoima kevään 2012 yhteishaussa Kevään 2012 yhteishakuaineiston perusteella tarkasteltiin, kuinka paljon maakunnissa oli ammatilliseen koulutukseen ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden. Kärjessä olivat Päijät-Häme (1,82), Uusimaa (1,62), Pohjois-Pohjanmaa (1,61) ja Pirkanmaa (1,58). Vähiten hakijoita aloituspaikkaa kohden oli Etelä-Savossa (0,98) sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (molemmissa 1,07).
4 Perusopetuksen päättäneiden koulutukseen pääsy kevään 2012 yhteishaussa Kevään 2012 yhteishaun varsinaisen haun valintatulosten jälkeen (14.6.) näyttäisi siltä, että samana keväänä perusopetuksen päättäneiden ammatilliseen koulutukseen pääsy on hieman helpottumassa viime vuotiseen verrattuna. Tässä vaiheessa ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneita ilman koulutuspaikkaa jääneitä on noin 4 000 (13 %), kun viime vuonna tässä vaiheessa ulkopuolelle jääneitä oli lähes 4 700 (15 %). Suhteellisesti eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä perusopetuksen päättäneitä hakijoita oli Päijät-Hämeessä (27 %), Kainuussa (19,7 %) ja Uudellamaalla (17,9 %); vähiten Pohjanmaalla (0,3 %), Etelä-Pohjanmaalla (4,2 %), Satakunnassa (7,6 %) ja Pohjois-Karjalassa (7,7 %). Lukumäärällisesti eniten keväällä perusopetuksen päättäneitä ulkopuolelle jääneitä hakijoita oli Uudellamaalla (1 170), Pohjois-Pohjanmaalla (419), Päijät-Hämeessä (348) ja Pirkanmaalla (329). Opiskelijoiden liikkuvuus maakuntien välillä kevään 2012 yhteishaussa Kevään 2012 yhteishakuaineiston perusteella maakuntien välillä tapahtuva liikkuvuus koulutukseen hakeuduttaessa näyttää pysyneen pitkälti edellisten vuosien mukaisena. Prosentuaalisesti eniten muista maakunnista tulleita hakijoita maakunnassa järjestettävään koulutukseen oli Keski- Pohjanmaalla (39 %), Kanta-Hämeessä (32 %), Päijät-Hämeessä (28 %), Etelä-Savossa (23 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (20 %). Vähiten muualta hakeuduttiin Etelä-Karjalassa järjestettävään koulutukseen (9 %). Toisaalta tarkasteltaessa koulutukseen hakeutumista hakijoiden kotimaakunnan mukaan suhteellisesti eniten muualle kuin omaan kotimaakuntaan hakeneita oli Etelä-Savossa (31 %), Kanta-Hämeessä (30 %), Kainuussa (27 %) ja Etelä-Karjalassa (25 %). Vähiten muualle hakeuduttiin Uudeltamaalta (11 %) ja Päijät-Hämeestä (13 %). Absoluuttisina lukuina tarkasteltaessa Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Keski-Pohjanmaalle hakeuduttiin selvästi enemmän opiskelemaan muista maakunnista kuin niistä lähdettiin muualle opiskelemaan. Maakuntien välisessä liikkuvuudessa selkeästi tappiolle jääviä maakuntia olivat sitä vastoin Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa, Etelä-Savo, Varsinais-Suomi ja Kymenlaakso. Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat suhteessa 16 18 vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa uusia opiskelijoita oli noin 49 900. 16 18 vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koko oli noin 66 500. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa oli näin ollen noin 75 %:lle nuorisoikäluokasta. Maakunnittain ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa nuorisoikäluokkaan vaihtelee kuitenkin suuresti. Eniten tarjontaa ikäluokkaa kohden oli Lapissa (96 %), Keski-Pohjanmaalla (93 %) ja Etelä-Savossa (90 %). Vähiten tarjontaa taas oli Uudellamaalla (61 %) ja Kainuussa (62 %). Toisen asteen koulutuksen uudet opiskelijat suhteessa 16 vuotiaiden ikäluokkaan vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa uusia opiskelijoita oli yhteensä noin 83 500. 16-vuotiaiden ikäluokan koko oli noin 65 900. Toisen asteen koulutuksen tarjontaa oli näin ollen noin 130 %:lle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Maakunnittain tarjontaa suhteessa 16-vuotiaiden ikäluokkaan oli eniten Keski-Pohjanmaalla (150 %), Päijät-Hämeessä (144 %), Lapissa (143 %) ja Pohjois- Karjalassa (142 %). Vähiten tarjontaa taas oli Etelä-Karjalassa (112 %), Kainuussa (119 %), Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla (molemmissa 120 %) sekä Uudellamaalla (123 %). Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuksen ulkopuolella olevien 20 24 -vuotiaiden nuorten määrä vuonna 2009 Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia 20 24 -vuotiaita nuoria, jotka eivät myöskään olleet opiskelemassa ammatillisessa koulutuksessa, oli vuonna 2009 noin 44 200. Absoluuttisesti eniten
5 näitä nuoria oli Uudellamaalla (17 200), Pirkanmaalla (3 800), Varsinais-Suomessa (3 700) ja Pohjois-Pohjanmaalla (2 850). Prosentuaalisesti tarkasteltuna heikoin tilanne oli Uudellamaalla (18 %) sekä Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa (molemmissa yli 16 %), kun koko maan keskiarvo oli 13,7 %. Paras tilanne oli Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa vain noin 7 % 20 24 - vuotiaista nuorista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa eikä opiskellut ammatillisessa koulutuksessa. Alle 25 -vuotiaiden työttömien määrä helmikuussa 2012 Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli TEM:n kuukausitilaston mukaan kuluvan vuoden helmikuussa koko maassa yhteensä noin 31 600 (5,3 % 16 24 -vuotiaasta väestöstä). Absoluuttisesti eniten työttömiä nuoria oli Uudellamaalla (5 600), Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (molemmissa 3 300) sekä Varsinais-Suomessa (2 600). Alle 25 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden suhteellinen osuus 16 24 -vuotiaiden ikäluokasta oli suurin Kymenlaaksossa (8,5 %), Keski-Suomessa ja Lapissa (molemmissa 7,3 %) sekä Päijät-Hämeessä (7,1 %). Vähiten työttömiä nuoria ikäluokkaan suhteutettuna oli Uudellamaalla (3,2 %) ja Pohjanmaalla (3,3 %).
Opetus- ja kulttuuriministerö KOPO/AM 21.6.2012 NUORTEN YHTEISKUNTATAKUUPAIKAT Opiskelijamäärälisäykset 1.8.2012 1.1.2013 Lisäykset lukien lukien yhteensä KOKO MAA 1200 500 1700 Uusimaa 780 390 1170 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 80 20 100 Haaga Instituutti-säätiö 20 0 20 Helmi Liiketalousopisto Oy 20 0 20 Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö 40 0 40 Helsingin kaupunki 280 240 520 Hyria koulutus Oy 40 0 40 Invalidisäätiö 30 0 30 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 20 20 40 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy 30 0 30 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 100 80 180 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 40 0 40 Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry 20 0 20 Suomen Kirkon Seurakuntaopiston säätiö 20 0 20 Vantaan kaupunki 40 30 70 Kanta-Häme 10 0 10 Kiipulasäätiö 10 0 10 Päijät-Häme 50 0 50 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 50 0 50 Pirkanmaa 120 0 120 Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä 50 0 50 Tampereen kaupunki 50 0 50 Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 20 0 20 Keski-Suomi 50 0 50 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 50 0 50 Varsinais-Suomi 80 40 120 Raision seudun koulutuskuntayhtymä 20 0 20 Salon koulutuskuntayhtymä 20 20 40 Turun Ammattiopistosäätiö 0 20 20 Turun kaupunki 40 0 40 Satakunta 20 0 20 Länsirannikon koulutus Oy 20 0 20 Keski-Pohjanmaa 0 20 20 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 0 20 20 Pohjois-Savo 0 20 20 Savon koulutuskuntayhtymä 0 20 20 Kymenlaakso 20 0 20 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 20 0 20 Pohjois-Pohjanmaa 70 30 100 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 70 30 100 1