Kaupunginhallitus 21 25.01.2016 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 15 29.02.2016 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 26 19.04.2016 Lammasluodon asemakaavamuutos 1105/10.03.01/2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.06.2014 57 Arkkitehti Sissi Qvickström 28.5.2014: Vireilletulo Lammasluodon asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireil letulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2014. Suunnittelualue ja tavoitteet Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Lammasluodon ja Meri-Naantalin al taan ran ta-alueen sekä nk. Y-tontin alueelle. Asemakaavan muutos koskee osaa Naantalin kau pungin 9. kaupunginosan ase ma-kaavasta Ak-100, Väinölänniemi 3. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa niin, että se sallii tiiviin asuinrakentamisen sekä pienvenesata man sijoittumisen alueelle. Asemakaavassa tut ki taan erityyppisen asumisen sijoittumista alueelle siten että muodostuu ym pä ris töön sä sopiva kokonaisuus. Tavoitteena on myös sijoittaa lisärakennusoikeutta kaupungin omistamalle maa-alu eel le. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja raken nus lain mukaista aluei denkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valta kunnallisesti merkittävien seik kojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoi tuksessa sekä valtion viranomaisten toi min nas sa. VAT-tavoitteista seuraavat kokonaisuu det koskevat suunnittelualuetta: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu 23.8.2004) suunnittelualue on kaupunkikehittä misen kohdealuetta, jolla yhdyskuntarakennetta
tu lee tiivistää ja rakenta mistehokkuutta lisätä. Raken teen tiivistämisen tulee kui ten kin olla ympäristön laatua ke hittävää. Alue on myös kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä, jolla suunnitte lun tulee olla maiseman ar vo ja turvaavaa ja edistävää. Li säksi alue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka voi sisältää asumista ja paikallisia palvelukeskuksia. Rantaa kiertää ul koilureitti. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 13.2.2012. Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suunnittelualue on tii vis ty vä asuinalue, jonka tavoiteväkilu ku vuoteen 2025 mennes sä on 150 hen ki löä. Yleiskaava Naantalin yleiskaavassa 1981-2000, alue on vesiliikenteen aluetta (LV), lähivirkistys aluetta (VL) ja pieni osa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Yleis kaa va on vuodelta 1982, eikä se ole oikeusvai kutteinen. Manner-Naantalin osayleiskaavatyö on kuulutettu vireille 13.5.2014. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (Ak-100) joka on vahvistunut 19.10.1978, suunnitte lualue on vene valkama-aluetta (LV1), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), liikeraken nusten korttelialuetta (AL), pysäköimisaluetta (Lp), puistoaluetta (P) ja tori/katuaukiota. Y-tontin rakennusoikeus on 1 200 k-m² kahdessa kerroksessa ja AL-tontin 400 k-m² ja 1 krs. Maanomistus Asemakaavan muutosalue on Naantalin seurakuntayhtymän ja Naantalin kau pun gin omistuksessa. Kaupungilla on myös käyttö-oikeus seurakuntayhtymän vesialueille. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Naantalissa, Väinölän kaupunginosassa. Aluetta rajaa lounaassa Kavejanranta, kaakossa Lukkarinkatu, Teljentie ja urheilukenttä. Pohjois-puolella on me rialuetta. Naantalin kaupun gilla on käyttösopimuksia Naantalin seurakuntayhtymän kans sa puisto-, katu-, ranta- ja vesialueista. Aluetta ympäröi kerros- ja rivitalot. Teljentien varrelle on rakennettu pallokenttä. Lammasluodossa toi mii kilpapurjehtijoiden ja junio rien tu ki koh ta na Naantalin Purjehdusseura ry. 28.5.2014 päivätty OAS on liitteenä.
LIITE A1, KAAVYMP 12.6.2014 (säilytetään erilliesssä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 12.03.2015 20 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi 28.5.2014 päi vätyn Lammas luodon asema kaavan muutoksen osal lis tu mis- ja arviointi suunnitelman, OAS:n. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maanomistus Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Naantalin seurakuntayhtymän omistamat maa-alueet suunnittelualueella ovat siirtyneet kaupungin omistukseen 2015 tammikuussa. Liitteenä on maanomistuskartta. LIITE A1, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonto- ja lepakkoselvitys Alueelta on tehty kesällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:n laatima luon to arvo jen perusselvitys, johon sisältyy myös liito-oravatarkastelu. Alueelta ei löy ty nyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravalle op ti maa lis ta elinympäristöä. Alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mu kai sia suojeltavia luontotyyppejä. Luonto- ja lepakkoselvitykset ovat liitteenä. LIITE A2, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luontoselvityksessä on maininta pohjanlepakoista ja vesisiipoista, mistä syys tä alueelta tehtiin erillinen lepakkoselvitys kesällä 2014 / Ym pä ris tökon sul toin ti Jynx Oy, FT, biologi Thomas Lilley. Yhteenvetona sel vi tyk sessä todetaan, että kaava-alueelta ei löydetty lepakoiden levähtämis- tai li säänty mis paik ko ja. Alueen itäreunan varttunut männikkö oli kuitenkin usei den pohjanlepakoiden ruokailualueena. Teljentien varressa olevan kukkulan kallioinen lakialue kohoaa 7,5 metrin kor keu teen. Metsä sen ympärillä puustoltaan ja metsänpohjaltaan tulee pyrkiä huomioimaan kaavoituksessa.
Teljentien ja rannan välisen puistoalue ulkoilureitti on ahkerassa käytössä. Tes ti sun nun tai na 15 minuutin aikana, klo 11.45-12.00, reittiä käytti 25 ihmis tä. Reitin alku Lukkarinkadun mutkassa on puustoltaan män nik köä. Ulkoi lu reit ti toimii Naantalin kylpylää ja Vanhaakaupunkia yh dis tä vä nä kevyen lii ken teen yhteytenä. Toisaalta metsikkö jäsentää kylpylä-koulualueen ja Meri-Naantalin omiksi erillisiksi kaupunkiympäristön alueiksi Pursiseuran alueen koillisreunassa on Lammasluodon metsäkumpare. Sen la ki osan puusto koostuu kookkaista männyistä, pihlajista ja muutamista kuu ses ta. Rannassa on tervaleppiä. Alueen korkein kohta on hieman yli viiden metrin korkeudessa. Puustokartta ja maaperäselvitys Alueen oleellinen puusto on mitattu pohjakartalle. Alueelta on tehty maa perä sel vi tys, joka ulottuu nykyisen rantaviivan ulkopuolelle. Naantalin Purjehdusseuran alue Naantalin Purjehdusseura ry on perustettu 5.5.1917. Siinä on yli 700 jä sen tä, jois ta juniorijäseniä on noin 150. Seura on toiminut Lammasluodossa 35 vuot ta Naantalin seurakuntayhtymän vuokra-alueella. Nyt on tarkoitus teh dä vas taa va vuokrasopimus kaupungin ja seuran välille. NPS:n edustajien kanssa on pidetty palaverit 7.11.2014, 21.11.2014 maas tokäyn ti, 23.1.2015 ja 26.1.2015. Seuran tavoitteena on Seurakuntayhtymän kans sa aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisen vuokra-alueen hallinta. Mahdol li suu te na on myös kaavailtu vesiurheilukeskuksen kehittämistä Lam masluo toon koskien junioritoimintaa, vammaispurjehdusta, me ri pe las tus toi mintaa, sukellusta jne. Mahdollista olisi myös keskukseen liittyen pa vil jon ki raken nuk sen rakentaminen vuokrattavaksi erilaisiin tapahtumiin. Ensisijaisina ovat toimisto ja koulutustila, wc:t, suihkut ja sauna, varastotilaa jol lil le, ranta sau na säilyisi ennallaan. Liitteenä on NPS:n alustava luonnos alueen käyttösuunnitelmaksi. LIITE A4, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Villa Marien alue Asemakaavassa Lukkarinkadun ja venesatama-altaan välissä on asuin-lii kera ken nus ten korttelialue, jossa on käynnissä rakennuksen laajennustyö sekä py sä köin ti alue. Villa Marie hakee lisämajoitustilalle laajennusvarausta py säköin ti alu eel le. Tä mä otettaneen tarvittavilta osin huomioon jatkossa, kun suun nit te lu vaih to eh to ja viedään eteenpäin.
Meri-Naantalin Y-tontti Aiemmat kaavamuutoshankkeet Y-tontin asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön on ollut kahdesti vi reil lä, 90-luvulla ja vuonna 2007. Asukkaiden vastustus on johtanut mo lem mil la ker roil la kaavamuutostyön keskeyttämiseen. Alueelta on laadittu 5.4.2007 päi vät ty pysäköintiselvitys. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 13.2.2012 Naantalin maankäytön ke hitys ku van 2035. Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 men nes sä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa 7 500 k-m². Liitteeseen 2e on kerätty Lammasluodon alueen mahdollisesta ra ken ta mi sesta annettu palaute ja kannanotot, jotka on saatu 1.8.2014 mennessä. Tä hän ase ma kaa va muu tok seen liittyvä palaute annetaan normaalin kaa va pro ses sin ta paan kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikoina. LIITE A5, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaavaluonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle on laadittu arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen toimesta nel jä vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta asemakaavoituksen pohjaksi. Luon nok set ovat liitteenä. LIITE A6, KAAVYMP 12.3.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonnokset poikkeavat toisistaan rakentamiseen käytettävän alueen laa juuden suhteen. Kaikissa luonnoksissa satama-altaan itäpuolelle Lammasluodon kaak koisreu naan on sijoitettu merelle avautuva asuinkortteli. Sen kaakkoisreunalla on satama-altaan ja merenlahden yhdistävä, satama-altaan vedenlaatua paran ta va kanaali. Kanaaliin liittyy asuinkortteleiden rajaama aukio. Kaikkien ver sioi den kerrostalokortteleiden paikoitus on sijoitettu korttelin keskelle, pi ha kan nen alle. Kulku kansille on asuinkerrostalolamellien välisten por taiden kautta. Paikoituksen ja ensimmäisen kerroksen korkeusasema on Naanta lin rakennusmääräysten vähimmäiskorkeus +3,5 metriä. Lukkarinkadun mut kaan, alueen etelänurkkaan nk. Meri-Naantalin Y-tontille, on kaikissa luon nos ver siois sa sijoitettu II-kerroksinen, kampamainen rivitaloryhmä, jossa on ra ken nus oi keut ta 1 500 k-m². Korttelin paikoitus on Sun tion ka dul ta. Pursiseuran alu eel le on esitetty lisärakentamista, samoin Lukkarinkadun
itäi seen mutkaan. Luk ka rin tien pursiseuralle menevän osuuden varteen on si joi tet tu kaksi pai koi tus aluet ta, yhteensä 20 autopaikkaa. Luonnoksessa 1 ranta-alueelle on sijoitettu kaksi kerrostalokorttelia, joiden yh teen las ket tu rakennusoikeus on 10 000 k-m². Eteläinen kortteli avautuu kaak koon. Ainoastaan pieni suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvä puus to säilyy. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on aukiolta. Luonnoksessa 2 ranta-alueelle on sijoitettu samoin kaksi ker ros ta lo kort telia, joi den yhteenlaskettu rakennusoikeus on 11 400 k-m². Eteläinen kortteli avau tuu lounaaseen. Suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvää puustoa jää rakentamisen alle hieman. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on ul koilu rei tin alkupäästä. Luonnoksessa 3 ranta-alueelle on sijoitettu kolme kerrostalokorttelia, joiden yh teen las ket tu rakennusoikeus on 17 000 k-m². Kortteleiden väliin jää yh teis käy tös sä oleva puistoalueen ranta. Eteläisin kortteli sijoittuu kaak koisosan tervalepikön päälle. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on puiston kaut ta, ur hei lu ken tän vierestä. Luonnoksessa 4 ranta-alueelle on sijoitettu suurin määrä uudisrakentamista kah teen kerrostalokortteliin. Yhteenlaskettu rakennusoikeus on 18 200 k-m². Kortteleiden välissä oleva ranta-alue jää yksityiseksi. Kaa kon puo lei ses sa suurkorttelissa on yksi paikoitushalli, johon ajo on esitetty au kion kaut ta. Rakennusmassa sijoittuu osittain puistoalueen rannan kau neim pien aluei den päälle. Asiaa esitteli kokouksessa arkkitehti Tarmo Mustonen ja kau pun gin ark kiteh ti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua 4.3.2015 päivätyn vaih to eh to 2 pohjalta. Asian käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksensa kuu lu maan seuraavasti: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Lammas luo don asemakaavamuutoksen 4.3.2015 päivätyt alustavat luon nos vaih to eh dot. Lautakunta tutustuu suunnittelualueeseen maastokäynnillä seuraa van kokouksen yhteydessä. Maastokäynnille kutsutaan
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 23.04.2015 33 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila 13.4.2015: myös kaupunkisuunnittelujaosto. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Lammasluodon kaavaluonnoksen valmistelua on jatkettu selvittämällä alueen pysäköintiä, käynnistämällä maisematarkastelun ja alueen ra ken net tavuus sel vi tyk sen laatiminen. Paikoitusselvitys Pysäköintiselvityksestä ilmenevät suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ole vat asuntoyhtiöiden autopaikat ja yleiseen pysäköintiin käytettävissä olevat alueet nykyisellään. Luonnossuunnitelmasta esitetään kaksi vaih to eh toista ratkaisumallia paikoituksen järjestämiseen. Lisäksi on otettu esille Naanta lin lukion LPA-alueen autopaikat, jotka olisivat/ovat otettavissa käyt töön kesäaikana ja viikonloppuisin. Lammasluodon maisemaselvitys Maisemaselvitys käsittää 3D-mallinnukset luonnosvaihtoehdoista 01-04 ja nii den sijoittaminen näkymään Kylpylän suunnasta tarkasteltuna. Työhön sisäl tyy myös kirjallinen selostus eri vaihtoehtojen maisemavaikutuksista. Työn tekijä on Maisema-arkkitehtitsto Byman&Ruokonen / mai se ma-ark kiteh ti MARK, SAFA Ria Ruokonen. Työ valmistuu toukokuussa. Lammasluodon maaperäselvitys Rakennettavuusselvitys käsittää tarvittavien maaperätietojen hankkimisen ja nii den perusteella laadittavan raportin alueen rakennettavuudesta sekä maa- ja pohjarakentamisen kannalta ohjeistuksen kaavoitusta varten. Työn te ki jä on SM MAANPÄÄ OY / DI Sauli Maanpää. Työ valmistuu tou kokuus sa. Liitteenä on pysäköintiselvitys. LIITE A1, KAAVYMP 23.4.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ:
KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua 4.3.2015 päivätyn vaih to eh to 2 pohjalta siten, että itäisempi rakennusyksikkö kään ne tään avautumaan merelle. Maisemaselvitys ja maa pe räsel vi tys tuodaan seuraavaan lautakuntakäsittelyyn. Jarkko Kanerva esitti Heikki Lindgrenin kannattamana seu raavaa: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua siten, että lau ta kunnal le tuodaan ennen jatkosuunnittelua myös NPS:n alu eenkäyt tö luon nok seen pohjautuva ratkaisu, jossa alueelle ei tule li sää asuntorakentamista. Maisemaselvitys ja maaperäselvitys tuodaan seuraavan lau takun ta kä sit te lyyn. 4.3.2015 päivättyä vaihtoehtoa 2 muokataan siten, että itäi sempi rakennusyksikkö käännetään avautumaan merelle. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä maan käyt tö pääl likön ehdotusta kannattivat Martti Jaanto, Jarmo Masalin, Minna Teikari-Eura, Erkki Hellman ja Saara Seppälä. Kanervan eh do tus ta kannattivat Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren ja Leena Salo. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaavoitus- ja ympä ris tö lau ta kun nan hyväksyneen maankäyttöpäällikön eh dotuk sen äänin 5-3. Markku Tuuna poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aika na. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Jäsenet Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren ja Leena Salo pyy sivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Jarkko Kanerva jätti eriävän mielipiteensä kirjallisena. LIITE A2, KAAVYMP 23.4.2015
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 19.11.2015 102 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila 11.11.2015: Lammasluodon asemakaavamuutoksen pohjaksi tehtävät maisemaselvitys ja maaperäselvitys ovat valmistuneet. Maisemaselvitys Maisemaselvityksen on laatinut Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen yh des sä arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen kanssa. Selvityksessä on esi tetty karkea visualisointi ja sanallinen arviointi aiemmin lau ta kun nas sa esi tetyis tä neljästä maankäyttövaihtoehdosta sekä uudesta vaih to eh dos ta no 5, joka tehtiin maaperätarkastelun perusteella. VE 5:ssä ra ken ta mi sen sijaintia on tarkistettu noin kymmenen metriä rantaan päin. Maisemallinen lähtötilanne rakentamiseen esitetyllä alueella poikkeaa ul kopuo lel le jäävästä ympäristöstä siten, että alue on paikalle tuotua täyt tö maa ta, joka kannaksena yhdistää varsinaisen Lammasluodon mantereeseen. Luk karin ka dun varren liikenne- ja paikoitusalueet ovat noin 2 metriä meren pinnan yläpuolella. Rakentamisen korkeus Kaikissa maankäyttöluonnoksen vaihtoehdoissa korttelien rakennukset käsit tä vät kolme kokonaista kerrosta ja sisäänvedetyn ylimmän kerroksen. Auto pai koi tus sijaitsee pihakannen alla, mikä tekee rakennuksen räys täs lin jas ta Luk ka rin ka dun puolelta käytännössä neljän kerroksen korkuisen. Ra ken nuksien alin lattiataso on tulvavaaran vuoksi nostettava 2.2/3.5 korkeuteen. Tämä puolestaan tekee rakennuksista mereltä katsoen lähemmäs viiden ker roksen korkuisia. Rakennusten ylin korkeus jää kuitenkin vähän olemassa olevan puuston latvusta alemmas. Pitkä näkymä kohti kirkon tornia säilyy raken nus ten yli koillisen suunnasta, mm. Rantaruonankadulta katsottuna. Rakennuksia varten rantaa täytynee täyttää nykyistä enemmän. Rakennusten on tarkoitus kohota valtaosin suoraan rantaviivasta, jolloin 3,5 metrin sei nämä suoraan merestä on lähietäisyydellä merkittävä muutos varsin loi va piirtei ses sä ympäristössä. Syntyvä tasoero ympäristöön, johon lisätään kan si pihan korotus, on huomioitava ympäristön rakentamisessa ja esteettömien jalan kul ku yh teyk sien järjestelyissä. Pihalle joudutaan katutasolta mah dol lis tamaan myös nousu hissillä. Kanava ja aukio Ensimmäisen ja toisen rakennuksen väliin on jokaiseen vaihtoehtoon suunni tel tu lyhyt kanava-aihe ja sen yhteyteen aukio. Satama-altaan Ka le van lahteen yh dis tä vä kanavan on tarkoitus parantaa satama-altaan veden laatua.
Ka na van ja aukion sovittaminen nostettuihin rakennusmassoihin tulisi mahdol li suuk sien mukaan tehdä porrastetusti, ettei etenkään kanava muo dos tui si ka peak si kuiluksi. Jalankulkuyhteydet rakennusten korkeille kansipihoille (noin 5,0/6,5 metriä merenpinnan yläpuolella) ovat myös haastavia to teut taa, siltamaiset ratkaisut voisivat tulla kysymykseen. Rakennusmassoittelu Vaihtoehdoissa 1 ja 2 rakennukset hahmottuvat yksittäisinä kappaleina rannas sa, 3 ja 4 muodostavat pohjoisen/idän suunnasta katsottuna merestä nouse van kaupunkirintaman ja vaihtoehdossa 5 rakennusten päädyt korostuvat me ri mai se mas sa rytmittäen näkymää. Maaperäselvitys Maaperäselvityksen on laatinut SM MAANPÄÄ OY / DI Sauli Maanpää. Sel vi tys käsittää rakennettavuusselvityksen ja kustannustarkastelun vaih toeh to 5 mukaisesti rakennettaessa. Selvityksessä todetaan seuraavasti: Hyvin kantavilla ja suhteellisen tasaisilla ns. normaalialueilla ra ken net taessa, pohjarakentamisen kustannukset ovat keskimäärin 10-15 % hankkeen ko ko nais kus tan nuk sis ta (~300 ²). Haasteellisista maaperäolosuhteista voidaan todeta seuraavia yleisiä kus tannus li säyk siä: Louhinnan kustannuslisäys n. 50 /m², louhintasyvyys < 1.0 m Tukipaalutuksen kustannuslisäys n. 40 /m² Porapaalutuksen kustannuslisäys n. 100 /m² Kantavan alapohjan kustannuslisäys 150 % suhteessa maanvaraiseen ala poh jaan Kohteen maankäyttöluonnoksen VE5 mukaisesti, toinen rakennus olisi ve sira ken ta mis ta. Pohjarakentamisen kustannukset tällöin todennäköisesti vähin tään tuplaantuvat ollen lähempänä 20...25 % (~600...800 /m²) hankkeen ko ko nais kus tan nuk sia. Kustannuksia lisääviä tekijöitä edellä lueteltujen lisäksi ovat: Rakenteiden vesitiiveys ja esim. porapaaluseinä (liite) Rakenteiden korroosiolisäys, suuremmat ainevahvuudet Työvaiheiden pidempi kesto, kaikki työt erikoistöitä, vuodenajat Työturvallisuus Riskien kasvu
Luonnontilaiselle maapohjalle rakentaminen vähentää oleellisesti poh ja raken nus kus tan nuk sia. Lisäksi autopaikoituksen lattiatason valinta VE 5:ssä lä hel le nykyistä rantaväylän tasoja (~+2.2) vähentää täyttöjä. Huomattava vai ku tus on myös rakennusten muodolla ja kerrosten lukumäärällä. Suo rakai teen muo toi nen pohja ja korkea rakennus minimoivat poh ja ra ken nus kustan nuk set kerros - m² kohti. Johtopäätökset jatkotyöksi Vaihtoehto 5 käsittää yhteensä rakennusoikeutta 12 000 k-m². Se pystytään juu ri ja juuri sijoittamaan täyttöalueelle, mutta rakentamisen vaikutuksia luon non ti lais ten alueiden reunoille ei pystyttäne välttämään. Toinen kort telin osa on vesirakentamista, toinen pystytään rakentamaan taloudellisemmin sa vi ker rok sen paksuuden ollessa 5 m. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 13.2.2012 Naantalin maankäytön ke hitys ku van 2035. Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 mennessä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa 7 500 k-m². Nyt vaihtoehdossa 5 esitetty rakennusoikeus ylittää kehityskuvan antaman ta voit teen 4 500 k-m². Mikäli rakentamisen aluetta supistetaan koskemaan vain täyttöaluetta ja sen sijainti rajataan pohjarakenteen kannalta edul li simmal le alueelle, voitaisiin kerrosalatavoitteesta tinkiä siten, että rakentamisen laa juus jäisi arviolta 6 000 k-m²:iin. Tämä vastaisi reilusti kahden vuoden ker ros ta lo ra ken ta mi sen kapasiteetin tarvetta Naantalissa. Painopiste Meri-Naan ta lin rakentamisessa jäisi edelleen korkeiden olevien pistetalojen osal le ja altaan varren rakentamisesta tulisi täydentävä osa kokonaisuutta. Täl löin säästettäisiin myös varmemmin luonnontilaiset ranta-alueet. Liitteenä ovat maankäyttöluonnosversiot 1-5, 28.10.2015 päivätty mai se masel vi tys ar vioin ti, 16.7.2015 päivätty pohjarakennuskustannusten tarkastelu se kä rakennettavuusselvityskartta. LIITE A1, KAAVYMP 19.11.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A2, KAAVYMP 19.11.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP 19.11.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A4, KAAVYMP 19.11.2015 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Lammasluodon kaavamuutostyötä jatketaan laatimalla kaa valuon nos. Vaihtoehto 5 rakennusoikeutta vähennetään siten, että rakentaminen pystytään sijoittamaan liitteenä olevan ra kennet ta vuus sel vi tys kar tan punaiselle alueelle, jolla sa vi ker ros tuman arvioitu paksuus on alle 5 metriä
Kaupunginhallitus 25.01.2016 21 Hallintojohtaja Riitta Luotio: Asian käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksensa kuu lu maan seuraavasti: MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKÖN MUUTETTU EHDOTUS: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää, että Lam mas luo don asemakaavatyö siirretään kaupunkisuunnittelujaoston kä sit telyyn jatkotyön ohjeistuksen antamista varten. Jarkko Kanerva ehdotti Heikki Lindgrenin, Elisabeth Er holt zin ja Leena Salon kannattamana, että lautakunta päättää seu raavaa: Kun Lammasluodon kaavamuutostyötä jatketaan laatimalla kaa va luon nos, Lammasluodolle ja Teljentien metsikköön ja nii den väliselle alueelle ei tule asuntorakentamista. Teljentien poh jois puo lel le ei myöskään rakenneta jalkakäytävää tai kevyen lii ken teen väy lää. Tämän jälkeen suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä maankäyt tö pääl li kön muutettua päätösehdotusta kannattivat Martti Jaan to, Jarmo Masalin, Juhani Saarinen, Anita Saksi ja Saara Sep pä lä. Jarkko Kanervan ehdotusta kannattivat Miikka Metsä ran ta, Elisabeth Erholtz, Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren, Ju ha Eura ja Leena Salo. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaavoitus- ja ympä ris tö lau ta kun nan hyväksyneen Jarkko Kanervan ehdotuksen ää nin 6-5. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti Jarkko Kanervan ehdo tuk sen mukaisesti, että kun Lammasluodon kaa va muu tostyö tä jatketaan laatimalla kaavaluonnos, Lammasluodolle ja Tel jen tien metsikköön ja niiden väliselle alueelle ei tule asunto ra ken ta mis ta. Teljentien pohjoispuolelle ei myöskään ra kenne ta jalkakäytävää tai kevyenliikenteenväylää. Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja,
kun nan joh ta ja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kun nan hal li tuk sen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kau pun gin hal li tuk sen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toi mi val taan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheen joh ta jia tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asian omai sen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirre tyis sä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kun nan joh ta ja tai 1 momentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan vi ran hal ti ja ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen kä si tel täväk si. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtä vä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- ja toi mi tus me net telyä koskevia asioita; eikä 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioi ta." Kuntalain 89 : Kuntalain 93 : "Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alai sen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kir jal lisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toi mi eli men ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätök ses tä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsi tel tä vä viipymättä. Jos kunnanhallitus on 51 :n nojalla ot tanut lautakunnan, sen jaoston tai niiden alaisen viranomaisen päät tä män asian käsiteltäväkseen, on päätöksestä tehty oi kaisu vaa ti mus käsiteltävä kunnanhallituksessa." "Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päi vän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista." Naantalin kaupungin hallintosääntö 35 : "Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kau pun gin hal li tuk sel le tekemistään päätöksistä lukuun ot tamat ta asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päät tänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan tai asioissa, joissa kau pun-
gin hal li tus on, rajaamatta pois mahdollisuuttaan käyttää tar vittaes sa otto-oikeuttaan, päättänyt, ettei ko. asiaryhmistä tarvitse il moit taa kaupunginhallitukselle. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lau ta kunnal le tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryh miä, joista lautakunta on päättänyt, ettei se käytä ot to-oikeut taan tai asioissa, joissa lautakunta on, rajaamatta pois mah dol li suut taan käyttää tarvittaessa otto-oikeuttaan, päät tänyt, ettei ko. asiaryhmistä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tar kasta mi ses ta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöy tä kir jan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan ot to-oi keu den estämättä panna täytäntöön, jollei yk sit täis tapauk ses sa ole ilmoitettu asian ottamisesta kau pun gin hal li tuksen tai lautakunnan käsiteltäväksi." Kaupunginhallitus päätti 30.112015 :n 421 kohdalla käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta kaavoitus- ja ympäristölautakunnan pää tökseen 19.11.2015 102, Lammasluodon asemakaavamuutos. Otto-oikeutta on käytetty säädetyssä määräajassa. Kaupunginhallituksessa 30.11.2015 käydyn keskustelun aikana Vilhelm Jun ni la ehdotti Kimmo Ahon kannattamana, että kaupunginhallitus ei käytä ot to-oi keut ta kaavoitus- ja ympäristölautakunnan päätökseen, vaan kun nioittaa lautakunnan demokraattista päätöstä. Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa ää nestyk ses sä kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Hanna Gus tafsson, Jan Lindström, Anne Linja, Tero Tavio, Samuli Santalahti ja Markku Tuu na. Vilhelm Junnilan ehdotuksen puolesta äänestivät Kimmo Aho, Vilhelm Junnila, Sirpa Hagsberg, Arja Hentonen ja Terhi Kärkkäinen. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaupunginhallituksen hy väk syneen kaupunginjohtajan ehdotuksen äänin 6-5. Vilhelm Junnila ja Kimmo Aho pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan seu raavan sisältöisen eriävän mielipiteensä: "Kaupunginhallituksen otto-oikeuden käyttäminen tarkoittaa, et tä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan päätös menettää oikeu del li sen merkityksensä, ja silloin vaarannetaan MRL 54 ja MRL 57, jos maakuntakaavan merkintää maakunnallisesti ar vok kaas ta rantamaisema-alueesta ei päätöksen seurauksena
Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila 4.12.2015 ote ta huomioon. Lisäksi otto-oikeuden käyttäminen osoittaa huo noa harkintakykyä kaupunginhallitukselta, sillä kaavoitusja ympäristölautakunnassa esittelijänä toimiva viranhaltija ei jät tä nyt eriävää mielipidettä ja sen mukaisesti katsomme, ettei pe rus tet ta kaupunginhallituksen käsittelylle ole." Otto-oikeuden kautta käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan tehdä uusi päätös tai aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi. Lammasluodon asemakaavan vireilletulo kaavoituskatsauksissa Lammasluodon asemakaavan muutos on tullut vireille aiemman maan omista jan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu vuosien 2012-2015 kaa voitus kat sauk sis sa. Vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa tavoitevuosi val tuus tokä sit te lyl le on 2016. Maakuntakaava "Venevalkama-aluetta on tarkoitus muuttaa osittain asuin raken nus pai koik si. Samalla tutkitaan yleisten rakennusten alueen tarvetta ja ympäristön virkistysalueen laajuutta. Tavoite: Tavoitteena on lisätä asuinrakentamista, mutta mahdol lis taa myös matkailu- tai yritystoimintaa. Naantalin ke hi tysku va 2035 mukaan tiivistyvä alue, jonka asukaslukutavoite on 150 asukasta. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston kä sit telyyn 2016 Päätösten mukaan kaupunki ostaa merkittävän osan suun nit telu aluet ta tammikuun 2015 aikana. Kaavamuutos vaikuttaa kaupungin vetovoimaisen merellisen asun to tar jon nan määrään ja väestötavoitteen saavuttamiseen." Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu 23.8.2004) suun nitte lu alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jolla yhdyskuntarakennetta tu lee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Rakenteen tiivistämisen tulee kui ten kin olla ympäristön laatua kehittävää. Alue on myös kult tuu ri ym pä ristön ja maiseman kannalta tärkeä, jolla suunnittelun tulee olla maiseman arvo ja turvaavaa ja edistävää. Lisäksi alue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka voi sisältää asumista ja paikallisia palvelukeskuksia. Rantaa kier tää ulkoilureitti.
Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 13.2.2012 Naantalin maankäytön ke hitys ku van 2035. Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 mennessä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa ra ken nus oikeu te na 7 500 k-m². Yleiskaava Naantalin yleiskaavassa 1981-2000, alue on vesiliikenteen aluetta (LV), lähi vir kis tys aluet ta (VL) ja pieni osa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Yleis kaa va on vuodelta 1982 eikä se ole oikeusvaikutteinen. Manner-Naantalin osayleiskaavatyö on kuulutettu vireille 13.5.2014 ja on täl lä hetkellä luonnosvaiheessa. Maanomistus Naantalin seurakuntayhtymän omistamat maa-alueet suunnittelualueella ovat siirtyneet kaupungin omistukseen 2015 tammikuussa. Meri-Naantalin "Y-tontti" Y-tontin asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön on ollut kahdesti vi reil lä, 1990-luvulla ja vuonna 2007. Asukkaiden vastustus on johtanut mo lem mil la kerroilla kaavamuutostyön keskeyttämiseen. Purjehdusseuran alue NPS:n edustajien kanssa on pidetty useita neuvotteluja. Seuran tavoitteena on seurakuntayhtymän kanssa aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisen vuokra-alu een hallinta. Mahdollista olisi myös keskukseen liittyen pa vil jon ki raken nuk sen rakentaminen vuokrattavaksi erilaisiin tapahtumiin. Ensisijaisina ovat toimisto ja koulutustila, wc:t, suihkut ja sauna, varastotilaa jollille, ranta sau na säilyisi ennallaan. Kaupungin toivomuksesta NPS:n teettämänä on laadittu alustava luonnos pur jeh dus seu ra-alu een käyttösuunnitelmaksi. Villa Marien alue Lukkarinkadun ja venesatama-altaan välissä on sekä pysäköintialue ja asuin-lii ke ra ken nus ten korttelialue, jossa on valmistunut rakennuksen laajen nus työ. Villa Marie hakee lisämajoitustilalle laajennusvarausta py sä köinti alu eel le.
Selvitykset Luonto- ja lepakkoselvitys Alueelta on tehty kesällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:n laatima luon to arvo jen perusselvitys, johon sisältyy myös liito-oravatarkastelu. Alueelta ei löy ty nyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravalle op ti maa lis ta elinympäristöä. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 mu kai sia suojeltavia luontotyyppejä. Luontoselvityksessä on maininta pohjanlepakoista ja vesisiipoista, mistä syys tä alueelta tehtiin erillinen lepakkoselvitys kesällä 2014 / Ym pä ris tökon sul toin ti Jynx Oy, FT, biologi Thomas Lilley. Yhteenvetona sel vi tyk sessä todetaan, että kaava-alueelta ei löydetty lepakoiden levähtämis- tai li säänty mis paik ko ja. Alueen itäreunan varttunut männikkö oli kuitenkin usei den pohjanlepakoiden ruokailualueena. Puustokartta ja maaperäselvitys Alueen oleellinen puusto on mitattu pohjakartalle. Alueelta on tehty maa perä sel vi tys, joka ulottuu nykyisen rantaviivan ulkopuolelle. Lammasluodon maisemaselvitys Maisemaselvitys käsittää 3D-mallinnukset luonnosvaihtoehdoista 01-05 ja nii den sijoittaminen näkymään Kylpylän suunnasta tarkasteltuna. Työhön sisäl tyy myös kirjallinen selostus eri vaihtoehtojen maisemavaikutuksista. Työn tekijä on Maisema-arkkitehtitsto Byman&Ruokonen / mai se ma-ark kiteh ti MARK, SAFA Ria Ruokonen. Paikoitusselvitys Pysäköintiselvityksestä ilmenevät suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ole vat asuntoyhtiöiden autopaikat ja yleiseen pysäköintiin käytettävissä olevat alueet nykyisellään. Luonnossuunnitelmasta esitetään kaksi vaih to eh toista ratkaisumallia paikoituksen järjestämiseen. Lisäksi on otettu esille Naanta lin lukion LPA-alueen autopaikat, jotka olisivat/ovat otettavissa käyt töön kesäaikana ja viikonloppuisin. Lammasluodon rakennettavuusselvitys Rakennettavuusselvitys käsittää tarvittavien maaperätietojen hankkimisen ja nii den perusteella laadittavan raportin alueen rakennettavuudesta sekä maaja pohjarakentamisen kannalta ohjeistuksen kaavoitusta varten. Työn tekijä on SM MAANPÄÄ OY / DI Sauli Maanpää.
Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen Maankäyttöluonnokset Kaavaluonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle on laadittu arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen toimesta nel jä + yksi vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta asemakaavoituksen poh jaksi. Luonnokset poikkeavat toisistaan rakentamiseen käytettävän alueen laa juuden suhteen. Kaikissa luonnoksissa satama-altaan itäpuolelle Lammasluodon kaak koisreu naan on sijoitettu merelle avautuva asuinkortteli. Sen kaakkoisreunalla on satama-altaan ja merenlahden yhdistävä, satama-altaan vedenlaatua paran ta va kanaali. Kanaaliin liittyy asuinkortteleiden rajaama aukio. Kaikkien ver sioi den kerrostalokortteleiden paikoitus on sijoitettu pihakannen alle. Luonnoksessa 1 ranta-alueelle on sijoitettu kaksi kerrostalokorttelia, ra kennus oi keus on 10 000 k-m². Eteläinen kortteli avautuu kaakkoon. Ainoastaan pie ni suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvä puusto säilyy. Luonnoksessa 2 ranta-alueelle on sijoitettu samoin kaksi ker ros ta lo kort telia, ra ken nus oi keus on 11 400 k-m². Eteläinen kortteli avautuu lounaaseen. Sui ka le puistosta on otettu rakentamiseen, hyvää puustoa jää rakentamisen al le hie man. Luonnoksessa 3 ranta-alueelle on sijoitettu kolme kerrostalokorttelia, raken nus oi keus on 17 000 k-m². Kortteleiden väliin jää yhteiskäytössä oleva puis to alu een ranta. Eteläisin kortteli sijoittuu kaakkoisosan tervalepikön pääl le. Luonnoksessa 4 ranta-alueelle on sijoitettu suurin määrä uudisrakentamista kah teen kerrostalokortteliin, rakennusoikeus on 18 200 k-m². Kortteleiden vä lis sä oleva ranta-alue jää yksityiseksi. Rakennusmassa sijoittuu osittain puis to alu een rannan kauneimpien alueiden päälle. Vaihtoehto 5 käsittää rakennusoikeutta 12 000 k-m². Se pystytään juuri ja juu ri sijoittamaan täyttöalueelle, mutta rakentamisen vaikutuksia luon non tilais ten alueiden reunoille ei pystyttäne välttämään. Toinen korttelinosa on ve si ra ken ta mis ta, toinen pystytään rakentamaan taloudellisemmin sa vi kerrok sen paksuuden ollessa 5 m. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan käsittelyssä 19.11.2015 olleet maankäyt tö luon nok set on liitetty esityslistaan (KH 25.1.2016).
Maakuntakaava (vahvistettu 23.8.2004) ja kaupunginvaltuuston 13.2.2012 hy väk sy mä Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 tukevat tavoitetta, jonka mukaan Lammasluodon asemakaavassa sallitaan myös tiiviin asuin ra kenta mi sen sijoittaminen alueelle. Tämä tavoite on ollut lähtökohtana myös ase ma kaa van muutostyötä kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa aloi tet taessa (12.6.2014, 57) ja vahvistettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavan muutosta laadittaessa on otettava huomioon se, että alue on kult tuu ri ym pä ris tön ja maiseman kannalta tärkeä, joten yh dys kun ta ra kenteen tiivistämisen suunnittelun tulee maiseman arvoja turvaavaa ja edis tä vää sekä ympäristön laatua kehittävää. Asemakaavan muutosta suunniteltaessa on tehty luonto- ja lepakkoselvitys, puus to kart ta ja maaperäselvitys, mai se ma sel vi tys, paikoitusselvitys ja ra kennet ta vuus sel vi tys sekä laadittu useita maan käyt tö luon nok sia ase ma kaa van muutoksen pohjaksi. Asemakaavan muutoksen valmistelua on perusteltua jatkaa siten, että asema kaa va sallii myös tiiviin asuinrakentamista. Huolellisella jat ko suun nit telul la on varmistettava, että muodostuu ympäristöön hyvin sopiva ko ko naisuus. Parhaiten tähän päästään siten, että asuinrakentamista suunnitellaan pää osin alueelle, joka on paikalle tuotua täyttömaata. Luonnontilaiset ranta-alu eet säästetään mahdollisimman laajasti rakentamiselta. Mikäli kaavoitettavalle alueelle ei sallittaisi lainkaan asuinrakentamista, ympä ris tön laatua tulisi parantaa viherrakentamisen keinoin ja huomattavin kus tan nuk sin edellä mainitulla tuodun täyttömaan alueella. Asemaakaavan muutostyötä jatkettaessa on syytä harkita sitä, että kaa voituk sen pohjaksi laaditaan vielä kaksi maankäyttöluonnosta, joista toinen perus tuu 11 000-12 000 k-m²:n rakennusoikeuteen ja toinen 6 000-7 000 k-m²:n rakennusoikeuteen. Samoin on syytä harkita, että kaupunki käyt tää ra ken nus liik kei den asiantuntemusta maankäyttöluonnosten to teut tamis kel poi suut ta arvioidessaan. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää, että Lammasluodon asemakaavan muu tos työ tä jatketaan alun perin asetettujen tavoitteiden (kaavoi tus- ja ympäristölautakunta 12.6.2014 / 57 ) ja vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa esitettyjen tavoitteiden mukai ses ti. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa niin, että alueel le voi daan sijoittaa myös tiivistä asuinrakentamista siten, et tä muo dos tuu ympäristöön hyvin sopiva kokonaisuus. Kaupunginhallitus antaa kaupunkisuunnittelujaoston teh tä väk-
KOKOUSKÄSITTELY: si antaa ohjeet siitä, miten asuinrakentamisen sallivaa ase makaa van muutostyötä jatketaan. Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana, että Lammas luo don asemakaavan muutostyötä jatketaan niin, että asunto ra ken ta mis ta alueella ei sallita. Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suo rite tus sa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen puo les ta äänestivät Hanna Gustafsson, Jan Lindström, Anne Linja, Te ro Tavio, Samuli Santalahti ja Markku Tuuna. Aallon ehdotuksen puolesta äänestivät Hannu Aalto, Sirpa Hags berg, Arja Hentonen, Terhi Kärkkäinen ja Sara Luo to nen. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kau pun gin hal lituk sen päättäneen hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen äänin 6-5. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Arja Hentonen, Terhi Kärk käinen ja Sara Luotonen pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen 23.2.2016: Kaupunginhallitus on antanut kaupunkisuunnittelujaoston tehtäväksi antaa oh jeet siitä, miten asuinrakentamisen sallivaa asemakaavan muutostyötä jatke taan. Asemakaavan muutostyötä on perusteltua jatkaa seuraavasti: Kaavatyön edistämiseksi laaditaan kaksi maankäyttöluonnosta, joista toi nen perustuu 11 000 12 000 k-m²:n rakennusoikeuteen ja toinen 6 000 7 000 k-m²:n rakennusoikeuteen. Kummassakin vaih to eh dossa rakentaminen tulee sijoittaa täyttöalueelle siten, että Teljentien vierei nen puisto nykyisine kävelyreitteineen säilyy kaikkien kuntalaisten vir kis tys alu ee na ja Purjehdusseuran toimintaa varten varataan riit tä vät aluevaraukset ja toimivat kulkuyhteydet. Kaupunkisuunnittelujaosto tutustuu maankäyttöluonnoksiin ja arvioi alus ta vas ti niiden soveltuvuutta asemakaavan muutoksen tavoitteiden
kan nal ta. Kaupunkisuunnittelujaosto järjestää epävirallisen kuu le mis ti lai suuden, johon kutsutaan jaoston päätöksen mukaisesti ra ken nus liik kei den edustajia. Tilaisuuden tarkoituksena on saada informaatiota vaih to ehto jen teknisestä ja taloudellisesta toteuttamiskelpoisuudesta. Maankäyttöluonnokset ovat esityslistan liitteenä (KSJ 29.2.2016) KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunkisuunnittelujaosto päättää, että kaavatyön seuraavana vai hee na laaditaan kaksi maankäyttöluonnosta, joista toinen pe rus tuu 11 000 12 000 k-m²:n rakennusoikeuteen ja toinen 6 000 7 000 k-m²:n rakennusoikeuteen. Kummassakin vaihto eh dos sa asuinrakentaminen tulee sijoittaa kaavoitettavalla alu eel la ns. täyttöalueelle siten, että Teljentien viereinen puis to nykyisine kävelyreitteineen säilyy kaikkien kuntalaisten vir kistys alu ee na ja Naantalin Purjehdusseuran toimintaa varten va rataan riit tä vät aluevaraukset ja toimivat kulkuyhteydet. Kau pun ki suun nit te lu jaos to tutustuu luonnosten valmistumisen jäl keen nii hin, arvioi alustavasti luonnosten soveltuvuutta asema kaa van muutoksen tavoitteiden kannalta ja päättää epä vi ralli sen, ra ken nus liik keil le suunnatun kuulemistilaisuuden jär jestä mi ses tä vaihtoehtojen teknisen ja taloudellisen to teut ta miskel poi suu den arvioimiseksi. Keskustelun perusteella esittelijä päätti muuttaa pää tösesitystään kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelujaosto päättää, että kaavatyön seu raa vana vaiheena laaditaan kaksi maankäyttöluonnosta, joista toi nen perustuu noin 9 000 k-m²:n rakennusoikeuteen ja toinen noin 6 500 k-m²:n rakennusoikeuteen. Kummassakin vaih to eh dos sa asuinrakentaminen tulee sijoittaa kaavoitettavalla alu eel la ns. täyttöalueelle siten, että Teljentien viereinen puisto ny kyi si ne kävelyreitteineen säilyy kaikkien kuntalaisten vir kis tys alu ee na ja Naantalin Purjehdusseuran toimintaa varten va ra taan riittävät aluevaraukset ja toimivat kulkuyhteydet. Kaupunkisuunnittelujaosto tutustuu luonnosten valmistumisen jäl keen niihin, arvioi alustavasti luonnosten soveltuvuutta asema kaa van muutoksen tavoitteiden kannalta ja päättää epä vi ralli sen, rakennusliikkeille suunnatun kuulemistilaisuuden jär jestä mi ses tä vaihtoehtojen teknisen ja taloudellisen to teut ta mis-
KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen: kel poi suu den arvioimiseksi. Keskustelun aikana Kimmo Aho teki Kaisa Sipposen ja Vilhelm Junnilan kannattamana seuraavan muu tos esi tyk sen: Lammasluodon asemakaavan muutostyötä jatketaan siten, että asuntorakentamista alueella ei sallita vaan pelkästään pie nimuo tois ta esimerkiksi matkailua tukevaa rakentamista. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan muu tet tua pohjaehdotusta äänestivät Hanna Gustafsson, Anita Sak si, Lasse Valtonen ja Jan Lindström. Kimmo Ahon eh dotus ta kannattivat Kaisa Sipponen ja Vilhelm Junnila. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kau pun ki suun nitte lu jaos ton hyväksyneen kaupunginjohtajan poh ja eh do tuk sen äänin 4-3. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen on valmistellut kau pun ki suun nit te lujaos ton päätöksen mukaisesti Lammasluodon asemakaava-alueesta kaksi vaih to eh toa. Toisessa asuntorakennusoikeutta on 9 000 k-m² ja toisessa 6 500 k-m². Rakennusmassat ja pysäköintiratkaisu noudattavat aikaisempien suun ni telmien mukaista periaateratkaisua. Tehokkaammassa vaihtoehdossa ra kennuk sia on kaksi. Toisessa on noin 6 500 k-m² ja toisessa 2 500 k-m². Ny kyinen pysäköintialue on toisessa vaihtoehdossa säilytetty. Rakennusten sijoittelussa on otettu huomioon luonnonkohteiden mah dol lisim man hyvä säilyminen ja maaperäolosuhteet. Arvio maaperäolosuhteiden vai ku tuk ses ta oheistetaan. Oheismateriaali: Arvio maaperäolosuhteiden vaikutuksesta Havainnekuvat ja niihin liittyvä lyhyt selostus ovat esityslistan liitteinä (KSJ 19.4.2016). Arkkitehti Tarmo Mustonen esittelee laatimiaan suunnitelmia kokouksessa.
Maan käyt tö pääl lik kö Elise Lehikoinen on kokouksessa läsnä asiaa kä si teltäes sä. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunkisuunnittelujaosto tutustuu laadittuihin maan käyt töluon nok siin, arvioi niiden soveltuvuutta suunniteltavaan ympä ris töön sekä päättää kumman maankäyttöluonnoksen poh jalta jatketaan asemakaavan laatimista. Kaupunkisuunnittelujaosto päättää lisäksi rakennusliikkeille suun na tun epävirallisen kuulemistilaisuuden järjestämisestä va li tun vaihtoehdon teknisen ja taloudellisen to teut ta mis kelpoi suu den arvioimiseksi. Keskustelun aikana kaupunginjohtaja päätti muuttaa pää tösesitystään kuulumaan seu raa vas ti: Kaupunkisuunnittelujaosto tutustuu laadittuihin maan käyt töluon nok siin 7 ja 8 ja päättää, että lisäksi laaditaan maan käyt tövaih to eh to 9, joka perustuu suunnittelualueen pohjoisosassa kol men erillisen 2 500 k-m²:n suuruisen rakennusmassan vaihto eh toon. Kaupunkisuunnittelujaosto päättää lisäksi rakennusliikkeille suun na tun epävirallisen kuulemistilaisuuden järjestämisestä yli mää räi ses sä kaupunkisuunnittelujaoston kokouksessa 25.5.2016 al kaen klo 16.30, jossa arvioidaan kaikkien kolmen vaih to eh don teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta. Keskustelun aikana Kimmo Aho ehdotti Sirpa Hagsbergin kan nat ta ma na, että ase ma kaa va muu tos ta jatketaan kaavoitusja ym pä ris tö lau ta kun nan 19.11.2015 tekemän päätöksen mukai ses ti. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan muu tet tua päätösesitystä kannattivat Hanna Gustafsson, Ant ti Ah ti, Lasse Valtonen ja Jan Lindström. Kimmo Ahon esi tys tä kan nat ti vat Kimmo Aho, Vilhelm Junnila ja Sirpa Hags berg. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kau pun ki suun nitte lu jaos ton hyväksyneen kaupunginjohtajan muutetun pää tösesityksen äänin 4-3. Merkittiin, että Vilhelm Junnilla saapui kokoukseen kello
17.23 ja Samuli Santalahti kello 17.03. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Kaupunkisuunnittelijaosto hyväksyi kaupunginjohtajan muu tetun päätöehdotuksen ja päätti tutustua laadittuihin maan käyt töluon nok siin 7 ja 8. Lisäksi laaditaan maan käyt tö vaih to eh to 9, joka perustuu suunnittelualueen pohjoisosassa kol men eril li sen 2 500 k-m²:n suuruisen rakennusmassan vaih to eh toon. Kaupunkisuunnittelujaosto päätti lisäksi rakennusliikkeille suun na tun epävirallisen kuulemistilaisuuden järjestämisestä yli mää räi ses sä kaupunkisuunnittelujaoston kokouksessa 25.5.2016 al kaen klo 16.30, jossa arvioidaan kaikkien kolmen vaih to eh don teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta.