URALIN PIHLAJA Уральская рябинушка

Up1/2011 URALIN PIHLAJA Уральская рябинушка

Uralin pihlaja Уральская рябинушка 1/2011, maaliskuu 2011 Pääkirjoitus: Juhlapuhe Suomalais-venäläisen koulun 55-vuotisjuhlassa Arto Mustajoki, Helsingin yliopisto... 3 opetus Luovuuden lähteillä, alaluokkien oppilaiden taideteoksia keväällä 2011... 6 Happihyppelyä luonnossa ja oppitunnilla, alaluokkalaisten mietteitä ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä, Tuuli Virtanen... 8 Satupäivä 10.12.2010 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastossa, ensimmäisten luokkien oppilaat... 10 Kameleontti-näytelmä 8.-9. luokkien oppilaat... 12 Новогодняя история, стихотворения учеников 1-х классов... 13 Путешествие в культурную столицу России, Лиза Русецка, Anastasia... 14 Valtakunnallinen Kielitivoli-hanke SVK:ssa... 16 Uusia kasvoja koulussamme... 17 Inside... 18 Tapahtumia ja vierailijoita SVK:ssa Pinssimies Seppo Mäkisen näyttely Suomalais-venäläisessä koulussa, Suomalais-venäläisen koulun 9A-luokan oppilaat... 19 Välähdyksiä SVK:n 55-vuotisjuhlilta... 20 HALOO SVK! Esittelyssä 55-vuotisjuhlien konserttivieras: Haloo Helsinki!, Kea Novitsky, Tuuli Virtanen... 22 Penkinpainajaiset ja vanhojen tanssit 2011 - ilonpitoa, pukuloistoa ja unohtumattomia hetkiä... 24 Koulun entiset oppilaat ja opettajat Pelisilmää, kovaa harjoittelua ja tosi ystävyyttä - jalkapalloilija Roni Porokaran haastattelu, Tuuli Virtanen... 26 päätoimittaja: Tuuli Virtanen kannen kuva: Tuuli Virtanen taitto: Mikko Malo Uralin pihlaja on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Suomalais-venäläisen koulun poliittisesti sitoutumaton koululehti, jonka tehtävänä on toimia kouluyhteisön tiedotuskanavana ja keskustelufoorumilla sekä innostaa oppilaita ja henkilökuntaa kirjoittamaan suomeksi ja venäjäksi. «Уральская рябинушка» - это политически независимый журнал Финско-русской школы, выходящий четыре раза в год. Он призван служить информационным каналом нашего школьного общества, а так же форумом общения и средством самовыражения на финском и русском языках для учеников и персонала школы. Osoite: Kaarelankuja 2 00430 Helsinki puh. 0403055361 uralin.pihlaja@svk.edu.hel.fi ISSN 14573172 UUTTA! B3-VENÄJÄ Yhteishaussa voit hakea opiskelemaan SVK:n lukioon ilman aiempia venäjän kielen opintoja. Opiskele venäjän kieltä ainutlaatuisessa kaksikielisessä ympäristössä!

Arto Mustajoki Арто Мустаёки профессор русского языка Хельсинского университета JUHLAPUHE SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN 55-VUOTISJUHLASSA Дамы и господа! Hyvät naiset ja herrat! Huomasitte varmaan, että venäjän kielessä daamit ja herrat muodostavat yhteensopivan parin. Sen sijaan ilmauksen niin sanottu pragmaattinen vastine suomen kielessä on epäsuhtainen. Suomeksi ei voi oikein sanoa: Hyvät daamit ja herrat. Siksi esitänkin suomenkielisen tervehdyksen tasapuolisesti, kuten teki presidentti Halonen avatessaan erästä tilaisuutta: Hyvät naiset ja miehet! Tarkoitukseni on ensin puhua suomalaisesta kielipolitiikasta, erityisesti venäjän kielen asemasta Suomessa. Sen jälkeen pohdin hiukan venäjän kielen roolia maailman mittakaavassa. Lopuksi käsittelen kysymystä venäjän kielen hyvinvoinnista eli mitä kuuluu venäjän kielelle. Мое выступление состоит из трех частей. Сначала я рассмотрю положение русского языка в финляндской школьной системе, потом будет несколько слов о статусе русского языка в мире, а под конец я выскажу некоторые соображения по поводу развития современного русского языка. Первая часть по-фински. Aluksi siis suomalaisesta kielipolitiikasta, jonka keskeinen elementti on kouluissa opetettavat kielet. Aloitetaan venäjän kielestä. Ei tarvitse mennä kovin kauaksi historiaan, kun venäjän kielen opetuksen esteenä oli oppikirjojen ja opettajien puute tai yksinkertaisesti se, että oppilaat eivät halunneet lukea venäjää. Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti: hyviä oppikirjoja ja opettajia on ja mikä tärkeintä oppilaissa on herännyt kiinnostus venäjän kielen opiskelemiseen erityisesti Itä-Suomessa. Haluja siis on, mutta niiden tyydyttäminen ei onnistu koulujen resurssien ja kieliohjelman tarjoamissa puitteissa. Tästä kärsivät ne oppilaat, jotka haluaisivat lukea venäjää, ja siitä kärsii myös Suomen talous. Kuten on kaikkien tiedossa, venäjän kielen pahin tulppa on pakollinen ruotsin kielen opiskelu. Ruotsin kielen osaaminen ja ruotsalaisen kulttuurin tuntemus on suomalaisille tärkeää. On myös huolehdittava siitä, että ruotsinkielisillä on mahdollisuus opiskella Suomessa omalla äidinkielellään. Tämä rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Näistä seikoista ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien tulisi välttämättä opiskella ruotsia. Pakolla ei kieliä opita, tästä on maailmassa paljon näyttöä myös venäjän kielen osalta. Tilanne on paradoksaalinen: kaikki suomalaiset opiskelevat ruotsia, jotta ruotsinkielisten peruslaillinen oikeus omakielisiin palveluihin toteutuisi, mutta kaikkien ponnistelujen jälkeen ruotsia kuitenkin osataan varsin heikosti. Valtava panostus ruotsin kielen opiskeluun menee siis suurelta osin hukkaan eivätkä ruotsinkieliset saa tarvitsemiaan palveluja äidinkielellä. Koko kielipolitiikka tuntuu siis epäloogiselta ja epätarkoituksemukaiselta. Onko se siis täysin epäonnistunut? Tietyssä mielessä kyllä, mutta tarkemmin ajateltuna ei. Kyse on siitä, että suomalainen kielipolitiikka tähtää vain ruotsin kielen ASEMAN ylläpitämiseen, sen tarkoitustuskaan ei ole se, että ruotsia oikeasti osattaisiin Suomessa. Välillä vaikuttaa siltä, että suomenruotsalaisetkaan eivät ole kiinnostuneita siitä, osataanko Suomessa ruotsia, heillä riittää, että ruotsin kielellä on tietty status. 3

Amiraali Juhani Kaskeala on jäsenenä juuri perustetussa Magma-akatemiassa, jonka tarkoituksena on puolustaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Akatemian avausistunnon jälkeen hän sanoi haastattelussa, että hän olisi valmis luopumaan koulujen pakkoruotsista, koska se ei lisää ruotsin kielen taitoa Suomessa. Näinhän asia on, kun sen oikein oivaltaa. On ollut kiintoisaa seurata, että samanlaisia mielipiteitä ovat lipsauttaneet myös poliitikot siinä vaiheessa, kun he ovat vielä ajatelleet asiaa rationaalisesti. Kun juuri virkaan astunut opetusministeri Sari Sarkomaa antoi haastattelun Huvudstadsbladetille, hän ilmoitti olevansa valmis luopumaan pakkoruotsista. Vastaavalla tavalla tuore pääministeri Mari Kiviniemi raotti ovea venäjäkokeilulle Itä-Suomessa. Suomalaisen koulujärjestelmän erikoisuutena on yhtäältä paikkakuntakohtainen suuri vapaus opetusohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa, toisaalta samaan aikaan toteutettu tiettyjen asioiden tarkka valtakunnallinen säätely ilman että otettaisiin huomioon alueellisia tarpeita. Otetaan vertailukohdaksi Sveitsi, jonka monikielisyyspolitiikkaa Suomessa usein ihaillaan. Mielikuva on kuitenkin täysin väärä. Vaikka Sveitsi on kooltaan vain yhdeksäsosa Suomen pinta-alasta, siellä jokaisella 26 kantonilla on oma kielipolitiikkaansa ei vain kouluissa vaan kaikessa toiminnassa. Useimmilla (22) kantoneilla on vain yksi virallinen kieli. Suomessa ei kannata mennä näin pitkälle, mutta ihmisten tarpeiden kannalta on hyvin outoa, että maamme nähdään yhtenä monoliittisena alueena. Lappeenrannassa on erilaiset kielitarpeet kuin Pietarsaaressa ja Inarissa. Enemmin tai myöhemmin tämä tajutaan myös Suomessa. Olen pari vuotta sitten tehnyt ehdotuksen naapurin kieli -järjestelmään siirtymisestä Suomen peruskouluissa. Siinä oppilas valitsisi pakollisen ruotsin sijasta yhden naapurikielen, joka voisi olla siis ruotsi, venäjä, viro, norja ja myös saame. Tämä olisi linjassa Euroopan neuvoston suositusten kanssa, jonka mukaan jokainen oppilas opiskelee vähintään yhtä naapurin tai vähemmistön kieltä ja yhtä maailmankieltä. Korostan vielä, että uudenlainen ajattelu koulujen kielipolitiikassa ei merkitse ruotsinkielisten aseman heikentämistä Suomessa, vaan se pikemminkin lisää aitoa kiinnostusta ruotsin kieltä kohtaan ja sitä kautta myös ruotsin kieltä oikeasti taitavien määrää. Tämän kuvittelisi olevan meidän kaikkien etu. Что касается статуса русского языка в мире, то за последние 20 лет в международной ситуации произошли огромные изменения, влияние которых на распространенность русского языка противоположно направлено. Число учеников и студентов, изучающих русский язык как иностранный за пределами России, сейчас на значительно более низком уровне, чем оно было двадцать лет назад, правда, отмечается и медленный рост. В то же время увеличивается число людей с русским языком как родным во многих странах мира. В Западной Европе живет больше пяти миллионов русскоязычных. В Северной Америке их около трех миллионов. Пропорционально русскоязычных иммигрантов больше всего в Израиле, где они даже рассматриваются как важная политическая сила. Как известно, в Финляндии также увеличивается число русскоязычных. В советское время у русского языка был важный статус языка межнационального общения в СССР и Восточной Европе. В современном мире такого мощного положения у русского языка уже нет, но по-прежнему возникает немало ситуаций, где собеседники опираются на русский язык как языкпосредник. Когда латвийский и украинский строители встречаются в Ирландии, они быстро соображают, что лучше говорить на русском языке, чем на ломаном английском. Плюсом является еще и то, что русский оказывается в конкретных условиях удобным тайным языком, непонятным для коренных жителей данной страны. В Дагестане, где говорят на 30-ти разных языках, русский язык служит на практике языком лингва франка, как и во многих частях Центральной Азии. Как и прежде, настоятельная потребность заставляет людей создавать новые языковые варианты. В российскокитайском приграничье естественным образом сформировался новый русско-китайский пиджин, который позволяет общаться на смешанном языке. В Тиккуриле представители малого бизнеса создали особый русско-финский пиджин, который имеет черты и русского, и финского языков. А как обстоят дела с русским языком, на котором говорят носители языка? Многие русские беспокоятся из-за положения родного языка. Действительно, в современный русский язык уже вошла и продолжает входить масса иностранных слов, в основном из английского языка: аутсорсинг, вип, кластер, креатив, коучинг, ньюсмейкер, спичрайтер, промоушн, гламур, ивент. Почему же россияне используют иностранные слова вместо своих, хотя это даже отчасти запрещено законом? Объяснение чисто прагматическое: решайте сами, какое слово звучит убедительнее, тимбилдинг или командообразование. Новых заимствований в русском языке уже столько, что люди (в том числе я) начинают удивляться тому, что какого-то слова нет. Я уже долго нахожусь в ожидании, когда же, наконец, в русском языке появится важное, на мой взгляд, слово челленджинг. В письменных текстах оно еще не встречается, а в устной речи начинается появ- 4

Tänne suomalais-venäläiseen kouluun on aina kiva tulla. Erityisesti ilahduttavat koululaisten hienot kulttuuriesitykset. ляться. Буквально на прошлой неделе я во второй раз слышал из уст носителя русского языка это слово, причем говорил не рядовой пользователь, а ученый-русист. Лично меня раздражает в современном русском языке новый словообразовательный тип, в котором первая часть или обе части сложного слова не склоняются. Раньше в русском языке были слова типа дом-музей, значит, обе части слова склоняемые. Слова типа секс-бомба были единичны. А сегодня мы являемся свидетелями целого потока таких новых слов: интернет-кафе, секс-шоп, фитнес-центр, мастер-класс, тайм-слот, комфортбрейк, брейк-данс. Надо ли нам волноваться о положении русского языка? Угрожает ли иностранное влияние существованию русского языка? Если более тщательно вникнуть в процессы эволюции языков, то легко сообразить, что несколько сотен или тысяч заимствованных слов или распространение нового словообразовательного типа никак не угрожают существованию какого-либо языка. Такое утверждение не будет голословным, если вспомнить об истории того самого английского языка, который сейчас выступает как главный виновник порчи других языков. Около тысячи лет тому назад английский язык испытывал со стороны французского и скандинавских языков во много раз более сильное влияние по сравнению с тем, что происходит в современном русском языке. Есть основания утверждать, что изза своей истории английский язык можно считать так называемым креольским языком, то есть он является смесью языков коренных жителей Британских островов и языков завоевателей. Более половины лексем современного английского языка происходит из других языков. Несмотря на эти иностранные элементы, английский язык сумел захватить положение самого мощного языка межнационального общения в современном мире. Таким образом, по-моему, ничто не угрожает русскому языку. Уверен, что он и в дальнейшем будет служить эффективным средством общения как среди носителей русского языка, так и между русскими и финнами. Edustan täällä Helsingin yliopiston Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppituolia. Meillä yliopistossa on tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia. Slavistiikan ja baltologian laitosta ei enää ole, vaan se kuuluu suureen nykykielten laitokseen, jossa voi opiskella myös englantia, ranskaa, saksaa, espanjaa, italiaa ja monia muita Euroopan kieliä. Oppiaine on kuitenkin sama kuin ennenkin. Meillä on entiseen tapaan kaksi linjaa: vieraan kielen linja ja äidinkielisten linja. Suomalaisvenäläisestä koulusta on tullut paljon oppilaita laitoksellemme. Liikettä on myös toiseen suuntaan: meiltä valmistuneita on koulussa opettajina. Meillä on myös muita kontakteja suomalais-venäläiseen kouluun. Meiltä on jäsen koulun johtokunnassa ja teemme yhteistyötä tutkimusprojektien puitteissa. Tänne Suomalais-venäläiseen kouluun on aina kiva tulla. Erityisesti ilahduttavat koululaisten hienot kulttuuriesitykset. Ne eivät synnyt itsestään, vaan vaativat opettajilta innostusta ja aikaa. Oppilaille haluaisin muistuttaa mahdollisuudesta opiskella venäjää myös yliopistossa. Se avaa uusia näkökulmia Venäjän kieleen ja kulttuuriin. Желаю Финско-русской школе творческих успехов в ее важной работе по способствованию овладению русским языком и знаниями по русской культуре в Финляндии. Haluan toivottaa Suomalais-venäläiselle koululle mitä parhainta menestystä myös jatkossa. Menestys syntyy iloisesta ja reippaasta meiningistä. Kaiken kehityksen lähtökohta on halu oppia uusia asioita. 5

Luovuuden lähteillä Alaluokkien oppilaiden taideteoksia talvella 2010-2011 Työt on tehty kuvataiteen tunneilla ja iltapäiväkerhoissa. Rakennuksia, Ivan J. ja Veronika F. pastelliliidut, askartelutikut Naamioita, Peppiina R. ja Elisabeth A. S. liidut mustalla paperilla Hyönteiselämää 3.-luokkalaisten helmitöitä iltapäiväkerhossa lasihelmet ja rautalanka 6

Jänis talvipuvussa Anton H. ja Liisa R. 5a hiili Egyptin lumoissa, 2c-luokan oppilaita vesiväri, lyijykynä Koralliriutan suojissa 2a-luokan oppilaita vesiväri, lyijykynä 7

Happihyppelyä luonnossa ja oppitunnilla alaluokkalaisten ajatuksia ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä Oletteko koskaan miettineet, että luontoa, metsää ja eläimiä pitää suojella?, pohtivat neljäsluokkalaiset Julia ja Iida elämänkatsomustiedon tunnilla. Keskustelun aiheena on kestävä kehitys ja kierrätys. Oppilaat ovat saaneet tehtäväkseen kirjoittaa ja kuvittaa projektityön, jossa luonto ja sen hyvinvointi ovat pääroolissa. Tytöt lyövät viisaat päänsä yhteen ja kirjoittavat listan asioista, joita jokainen meistä voisi noudattaa: Kasveista saamme happea, joten älä mielellään tallo tai revi niitä! Ilman kasveja emme voisi hengittää! Muista kierrättää roskia, joten älä heitä roskia luontoon, vaan lajittele ne roskikseen! Säästä sähköä. Sammuta aina valot kun et tarvitse niitä. Säädä lämpöä vähän pienemmälle, kun sinulla ei ole kylmä! Ota kännykän laturi pois, kun kännykkä on latautunut. Kaada puita vain kun sinulla on lupa! Tytöt muistuttavat vielä, että luontoa pitää kunnioittaa eikä eläimiä saa rääkätä! Neljäsluokkalaiset Dasha ja Daniela kirjoittivat sääntönsä venäjäksi: Чтобы природа не загрязнялась надо не бросать мусор, не строить заводов на берегах рек, озёр и морей. Нельзя убивать животных просто так. В воду нельзя выливать бензин, чтобы там была жизнь. Просьба не загрязнять природу! Ekaluokkalainen Saara piirsi vauhdikkaan kuvan, jossa lapset ovat siivoamassa luontoon heitettyjä roskia. Mitä kaikkea kuvasta löytyykään ja mihin jätteisiin roskat pitäisi lajitella? Entä voisiko jotakin korjata tai kierrättää uudelleen? Neljäsluokkalainen Silja pitää eläimistä ja viihtyy luonnossa. Hän on valinnut kirjoitelmansa aiheeksi luonnossa liikkumisen ja luonnon asukkaat: eläimet ja kasvit. Hän kirjoittaa: Luontoa pitää suojella. Luontoa voit suojella siten, ettet heitä roskia luontoon. Kulje pyörällä tai kävele. Luonnossa asuu monia eläimiä ja kasvaa kasveja. On kissoja, koiria ja monia muita eläinlajeja. Jos pidät kasveista, voit vaikkapa ostaa sellaisen itsellesi, mutta niitä pitää hoitaa ja niiden pitää saada auringonvaloa. Sama pätee myös eläimiin. Niitä pitää myös osata hoitaa hyvin. Älä kaiverra puihin, koska se vahingoittaa niitä. 8

Saman ryhmän oppilaat Christofer ja Maksim jatkavat aiheesta: Luonto on meille tärkeä, koska ilman luontoa emme voisi elää. Puilla voimme lämmittää kotejamme. Pensaista saamme marjoja, puista hedelmiä ja eläimistä me saamme lihaa ja maitoa. Luonnosta me saamme myös vettä. Luonnossa voimme retkeillä ja kerätä sieniä. Monille eläimille metsät ovat koteja. Meidän olisi hyvä yrittää suojella luontoa aina, kun vain voimme. Voimme suojella luontoa liikkumalla kävellen tai vaikka polkupyörällä. Olisi hyvä jos heittäisimme roskat aina roskiksiin. Kannattaa myös kierrättää, jos sinulla on vaikka lelu, jolla et enää leiki ei kannata heittää sitä roskikseen, koska joku voi vielä leikkiä sillä. Kun luonto on puhdas, siellä on hauska olla. Viidesluokkalaiset Aiju, Helmiina, Vanessa, Liisa ja Matilda osallistuivat ympäristöaiheiseen piirustuskilpailuun kuvataiteen tunnilla. He piirsivät yhteisen toivomuksen ympäristön puolesta, joka olisi helppo kaikkien toteuttaa. Viidesluokkalainen Mea esitti tunnilla tärkeän kysymyksen: Mitä ympäristöllemme tapahtuu, kun sademetsiä, maailman keuhkoja tuhotaan parasta aikaa? Hän pohti aihetta ympäristön tilaa käsittelevässä kirjoitelmassaan ja nosti esiin myös vesistöjen saastumisen: Sademetsät ovat eläimien koteja. Puut ja kasvit kannattaa säästää, koska ne tuottavat happea. Ne ottavat saastuneesta ilmasta hiilidioksidia ja valmistavat siitä ihmisille ja eläimille elintärkeää happea. Keski-Euroopasta löytyy murheellisia näkyjä. Alueilla saattaa olla maata, jolla ei kasva mitään silmänkantamattomiin. Myös meret ovat vaarassa, sillä niihin päästetään öljyjä ja jätteitä miettimättä seuraamuksia. Lähin meremme, Itämeri, on harmillisesti yksi saastuneimmista meristä. Onneksi sitä yritetään pelastaa, sillä saastumisen mukana jo nyt uhanalaiset lajit kuolevat sukupuut- toon. Ilmastonmuutos on suuri uhka sekä eläimille että ihmisille. Sen vaikutuksia ovat esimerkiksi myrskyjen ja tulvien yleistyminen. Tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi ovat energiansäästön ja energiatehokkuuden parantaminen, metsäkadon pysäyttäminen sekä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Lasten töistä välittyi yhteinen huoli tulevaisuutemme puolesta ja ympäristöä uhkaavista ihmisen toimista. Jokainen oppilas kertoi nauttivansa luonnossa liikkumista ja puhtaasta ilmasta. Moni mainitsi myös nähneensä ulkomaanmatkoilla upeita maisemia ja luonnonkauniita paikkoja. Toivottavasti meillä on jatkossakin mahdollisuus liikkua puhtaassa luonnossa ja vaikuttaa teoillamme positiivisesti ympäristön tilaan! Alaluokkalaisten töistä koonnut Tuuli Virtanen 9

Satupäivä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastossa lasten tarinoista koonnut Kirsi Rainio ja Tuuli Virtanen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutissa järjestettiin 10.12.2010 satutuokio ensimmäisten luokkien oppilaille. Kuvittaja Linda Bondestam ja kääntäjä Anna Sidorova lukivat satuja ja saduttivat lapsia. Tapahtumaa elävöitti reipas musiikki, jonka tahtiin lapset saivat tanssia. Ohjelmassa esiintyi myös Jytäjyrsijät-yhtye. Tilaisuus oli kaksikielinen. Tilaisuuden jälkeen lapset kirjoittivat koulussa matkastaan ja kokemuksistaan. Eräänä koulupäivänä me mentiin suomalais-venäläiseen satutuokioon. Me matkattiin bussilla ja oli hirveä lumimyrsky. Kun me vihdoinkin saavuttiin perille, siellä oli todella hauskaa. Me saatiin kuulla yksi tosi mukava satu, jonka nimi oli herra Iloinen. Sitten yksi mies soitti kitaraa ja lauloi. Me tanssittiin ja meillä oli tosi hauskaa. Sitten me lähdettiin takaisin koululle ja sitten meillä alkoi matikka. Loppu. Verna Penttinen 1C Satutuokiossa lapset kuuntelivat tarinan sympaattisesta Herra Ilosesta. Satu kerrattiin koulussa ja se kirjoitettiin muistiin omin sanoin. Erityisesti Herra Ilonen ja tämän uusi tuttavuus neiti Sitruuna jäivät elävästi lasten mieliin. Tällaisena lapset kuvasivat herra Ilosen ja neiti Sitruunan tuttavuuden alkuhankaluuksia, sillä ystävyys ei aina alakaan ihan ongelmitta: Satutuokiossa oli kivaa. Menimme sinne bussilla. Siellä luettiin kirjaa, jonka nimi oli herra Iloinen. Siinä kerrottiin myös neiti Sitruunasta. Neiti Sitruuna on aina vihainen ja herra Iloinen on aina iloinen. Hilla Kauppinen 1c Oli ihana päivä. Herra Iloinen nousi sängystänsä ja meni syömään. Kun hän oli syönyt, hän meni alakertaan. Herra Iloinen meni kaksi kerrosta alas. Hän koputti ovea. Sisältä kuului kovaa ääntä. Herra Iloinen ei uskaltanutkaan mennä sisälle. Niinpä herra Iloinen meni takaisin yläkertaan. Aapo Lehtinen 1 C Herra Iloinen oli aina ystävällinen. Kerran hän näki neiti Sitruunan muuttamassa alakertaan. Herra Iloinen sanoi: - Hei. Mutta neiti Sitruuna vain murisi. Neiti Sitruuna sanoi: - No nyt kun olet täällä voit viedä tämän, ja neiti Sitruuna ojensi Herra Iloiselle roskapussin. Otso Latvanen 1 C 10

Mutta tarina ei suinkaan päättynyt roskapussin viemiseen tai siihen, että molemmat päähenkilöistä jäisivät yksin. Saduissahan on yleensä jonkinlainen opetus sekä onnellinen loppu. Ystävällinen käytös ja rohkeus olivat ne ominaisuudet, joilla herra Ilonen voitti lopulta puolelleen neiti Sitruunan ystävyyden. Eniten tykkäsin herra Iloisesta ja herra Iloinen oli aina iloinen. Mutta yhtenä päivänä hän muutti alakertaan. Siellä asui rouva Sitruuna, joka oli vihainen. Herra Iloinen yritti pyytää rouva Sitruunaa kahville. Rouva Sitruuna ei halunnut tulla, mutta kun herra Iloinen sanoi, että siellä olisi suklaata, niin rouva Sitruuna suostui. Ja herra Iloinen ja rouva Sitruuna katselivat tähtiä. Herra Iloinen sanoi: Tervetuloa 8. kerrokseen! Herra Iloinen huomasi, että rouva Sitruunan posket tulivat punaisiksi ja sitten molemmat katselivat tähtiä. Ja sen pituinen se satu. Saara Hämäläinen 1 C Olipa kerran herra Iloinen. Hän oli aina iloinen, vaikka hänen alakerrassa asui rouva Sitruuna, joka oli hyvin äreä, mutta herra Iloinen oli hänellekin iloinen. Herra Iloinen oli kaikille iloinen, vaikka kuinka äreä olisikaan, jopa rouva Sitruunalle. Sitten herra Iloinen meni rouva Sitruunan ovelle ja koputti. Rouva Sitruuna avasi oven ja oli äreä herra Iloiselle. Mutta herra Iloinen sanoi, että voisiko rouva Sitruuna tulla hänen kanssa katsomaan tähtiä. Rouva Sitruuna vastasi: Totta kai. Niinpä he lähtivät katsomaan tähtiä. Herra Iloinen kertoi tähtien nimiä. Siihen päättyi tämä tarina. Mira Konga 1 C 11

Kahvilassa: Grigory B. Saana H. ja Alma S. Kameleontti Anton Tsehovin näytelmä yhteisvoimin 8. ja 9. luokkien oppilaat esittivät äidinkielen ja venäjän kielen opettajien Elina Koskelan ja Elena Dmitirevan ohjaaman Anton Tsehovin näytelmän Kameleontti. Näytelmä sai ensi-iltansa koulumme syntymäpäiväviikolla lokakuussa 2010. Tarina kertoo siitä, miten ihmiset muuttavat mielipiteitään ja asenteitaan kameleontin tavoin itselleen edullisiksi. Tämä teksti kertoo vaiheittain siitä, kuinka näytelmä rakentui yhteisvoimin onnistuneeksi esitykseksi. Näyttelijöitä näytelmään etsittiin jo hyvissä ajoin alkusyksystä. Elena kiersi oppilaiden keskuudessa kyselemässä, ketkä olisivat halukkaita osallistumaan projektiin. Tässä vaiheessa kaikkia tuntui kiinnostavan näyttelemistä enemmän se, ovatko harjoitukset koulun aikana vai ulkopuolella, parantaisiko osallistuminen arvosanoja ja miltä tunneilta pääsisi harjoitusten takia luistamaan. Lopulta saatiin kasaan noin parikymmentä vapaaehtoista ja rohkeaa oppilasta näytelmän työstämistä varten. Tiedustelujen jälkeen seurasi toinen vaihe: roolihahmon sisäistäminen. Kun kasaan oli saatu tarpeeksi monta näyttelemisestä kiinnostunutta, jaettiin roolit ja harjoiteltiin annetun roolin sisäistämistä. Oletko ujo vai rohkea? Puhutko todella kovaa vai vähän hiljempaa? Lisäksi Elina opetti leikkejä, joiden tarkoitus oli tuoda rohkeutta ja syvyyttä esiintymiseen ja tulkintaan. Ennen varsinaisten harjoitusten alkua saimme käsikirjoitukset ja vuorosanapaperit, joita kävimme lävitse. Saimme kotiläksyksi myös opetella omat vuorosanamme. Samalla yritimme sisäistää roolihahmojemme ajatusmaailmaa ja toimintatapoja. 12 Yhteiskuva näyttelijöistä Pääsimme harjoittelemaan suoraan juhlasaliin, mikä oli suuri etu näytelmän onnistumisen kannalta. Ensimmäisissä harjoituksissa käytimme vielä lunttilappuja, mutta pian kaikki osasivat jo omansa ja suuren osan muidenkin vuorosanoista. Juhlasaliharjoituksissa alkoi myös näytelmän visuaalisen ilmeen suunnitteleminen. Tässä vaiheessa päätettiin, missä kohtaa lavaa näyttelijät seisovat tai elehtivät, minkä vuorosanan kohdalla vaihdetaan puolta näyttämöllä ja millaisia taustahahmoja tarvitaan. Harjoituksissa opeteltiin myös se, miten eri roolihahmot liikkuvat ja elehtivät. Puvustuksesta saamme kiittää käsityön opettaja Auli Keskeriä. Aulin ansiosta saimme harjoituksiimme ja esityksiin kaikki tarvittavat asut. Pukuharjoituksia teimme useaan otteeseen, kunnes näytelmä oli esittämiskelpoinen ja pukujen kanssa liikkuminen onnistui luontevasti. Ensi-ilta oli jännittävä kokemus, eikä kutittava maski tehnyt siitä yhtään helpompaa. Kokonaisuudessaan näytelmä onnistui hyvin, vaikka osa roolituksista vaihtui harjoitusten loppupuolella. Kokemuksena näytelmän tekeminen oli hienoa ja toivoisin muidenkin pääsevän osallistumaan vastaaviin mahdollisuuksiin. Se kannattaa! Alma Seppälä 8b

Новогодняя история Канун Нового года. Все готовятся к Новому году. Но Новый год нужен и пингвинам на Южном полюсе. А какой Новый год без ёлки? Ведь на Южном полюсе ёлки не растут. Вожак стаи пингвинов объявил собрание. Дорогие пингвины! Вам всем известно, что тридцатое декабря - канун Нового года. Как нам добыть ёлку? Есть предложения? Пингвины призадумались, как вдруг маленький пингвинёнок сказал: - Мы напишем письмо Санта-Клаусу и попросим у него ёлку и ёлочные игрушки. Все согласились. На следующий день дочка вожака написала письмо Санта-Клаусу. А когда она гуляла во дворе, на неё чуть не свалилось два подарка. Один огромный, а второй чуть меньше. А когда она открыла подарки, прямо закричала от радости. В огромном была ёлка, а в другом ёлочные игрушки. Пингвины быстро нарядили ёлку, а когда ледяные часы пробили двенадцать, пингвины весело встретили Новый год. НОВОГОДНЯЯ ИСТОРИЯ Мы все зимы прекрасной ждали Она пришла, и вот опять О лете солнечном мечтали. На пляжах можно загорать, И в школу не ходить, Прекрасных бабочек ловить. Но зимой холодной Придёт и Дед Мороз. Он живёт в стране морозной У него ведь красный нос. Там на полюсе холодном Не может быть пингвин голодным Он ныряет прямо в воду Там же нету кислорода! Но он выдерживает всё. И добывает рыбу. ВОТ И ВСЁ!!! Конец Снежная гора Веселье принесла Детвора Строит замок снежный Но он рассыпался Не беда! Построим новый Лучше прежнего! Зима. Зима пришла. Раскинула она ковры Белые из снега. Ребята катятся с горы На санках друг за другом. Веселье, радость, смех кругом. Звучат на улицах и в парках. Мороз трещит И щиплет всех за щёки. Покрыл он льдом озёра, реки. Рассказ и стихотворения учеников 3-х классов 13

Путешествие в культурную столицу России Я, в составе небольшой группы ребят из нашей школы, провела неделю в культурной столице России, Санкт-Петербурге. Там мы знакомились с историей и культурой этого замечательного города. Лекции и экскурсии, которые проводились каждый день, помогли мне по новому взглянуть на мой родной город, и мне кажется, я никогда не любила Петербург так, как во время этой поездки. Нашего экскурсовода звали Владимир Николаевич. Oн знал всё, что можно знать про город, то есть очень много, и рассказывал очень интересно. Мы жили в гостинице «Октябрьская», в самом центре города. Гостиница была хорошая. Оттуда мы каждое утро ездили на лекции или экскурсии, там мы обедали и ужинали. Большинство экскурсий были автобусные, но были и пешеходные, которые мне нравились больше, потому что они лучше запоминаются. По-моему, по такому городу, как Петербург, очень приятно ходить пешком, и я наслаждалась больше всего именно этими прогулками. Гуляя, начинаешь чувствовать город и понимать его лучше можно остановиться там, где хочется, рассмотреть всё поближе и провeсти в интересном месте столько времени, сколько нужно. Мы узнали много нового об истории и культуре города и, в общем, о Петербурге и посмотрели все главные достопримечательности города, такие как Эрмитаж и Дворцовая площадь, Стрелка Васильевского острова и Исаакиевский собор, Медный всадник и многие другие. Уже в начале поездки я поняла, что раньше ничего не знала об истории Петербурга. Теперь, благодаря нашему экскурсоводу, я знаю намного больше. У нас были поездки в Русский музей, Михайловский замок и Царское село с его величественным Екатерининским дворцом, а вечерами мы два раза ходили в театр (спектакль «Метро» в Молодёжном театре на Фонтанке выше всяких похвал!). В одну из ночей мы с кораблика посмотрели на ночной Петербург и развод мостов. Ночной город мне очень понравился, он красивый и романтичный с блестящим от подсветки шпилем Петропавловской крепости, сияющими дворцами на Дворцовой набережной и прожекторами, освещающими ночное небо над Невой. Я долго стояла на палубе и любовалась им, хотя и было очень холодно. Кроме нас знакомиться с Петербургом приехали ребята из других стран, например, из Эстонии, Швеции, Латвии и Бельгии. К сожалению, у нас было мало времени для общения между собой. Мне бы хотелось познакомиться с ними поближе. Это была очень хорошая поездка. Я очень рада, что ещё раз съездила в этот волшебный город, поняла и узнала его лучше. Теперь я много знаю о Петербурге и желаю всем туда съездить, узнать и полюбить этот город. Лиза Русецкая, 8б 14

Kokemuksiani Pietarista Lokakuun 18 24 kävimme ryhmän kanssa Pietarissa. Tiimin vetäjänä oli Svetlana Ostrovskaya. Menimme Pietariin kaupungin hallituksen kutsusta. Matkaohjelman nimi oli Санкт-Петербург-окно в Европу, joka oli järjestetty ulkomailla asuville venäläisille. Meidän lisäksi siellä oli myös lapsia ja nuoria Ruotsista, Virosta, Belgiasta, Saksasta, Latviasta, Liettuasta, Bulgariasta ja monesta muusta maasta. Kuuntelimme joka päivä kolme tuntia luentoja. Meille kerrottiin Pietarin historiasta, kulttuurista, sen kehittymisestä ja hallitsemisesta. Sen jälkeen meillä oli kävelyretki ja kiertoajelu kaupungilla. Kävimme Petropalovskin linnoituksessa, Vasiljevskin saarella, Venäläisessä museossa ja Mikhailovskyn linnassa. Vierailimme myös Tsarskojen (Keisarin) kylässä, sekä kävimme katsomassa Venäjän keisarien muistomerkkejä. Ohjelma oli erittäin kiireinen ja mielenkiintoinen. Viimeisenä päivänä meitä pyydettiin valitsemaan suosikkiretkikohde, mutta en voinut nimetä yhtä, josta olisin pitänyt eniten. Pidin kaikesta! Pääohjelman lisäksi Svetlana järjesti meille mielenkiintoisia tapahtumia iltaisin, josta olen hänelle hyvin kiitollinen! Kävimme Bol shoi Dramotichesky teatterissa, katsoimme näytelmän Noch pered Rozhdestvom ja Nuorten teatterissa katsoimme näytelmän Metro. Oli hyvin kaunis ilta, kun ihailimme laivalla Neva-joen siltojen aukeamista, muita öisiä nähtävyyksiä ja kuuntelimme musiikkia. Toiseksi viimeisenä päivänä kävimme elokuvissa katsomassa historiallista elokuvaa Jaroslav. Haluaisin tulla uudelleen Pietariin ja vierailla paikoissa, joissa emme ehtineet käydä. Onhan Pietarin historia ja kulttuuri hyvin rikasta eikä viikossa voi nähdä tai kokea kaikkea. Minulle jäi todella hyvät muistot tästä mielettömästä matkastamme! En ole pelkästään löytänyt yhtä kauneimmista kaupungeista maailmassa, vaan löysin myös paljon uusia ystäviä muista masta kuten Virosta, Belgiasta ja Ruotsista. Anastasia 8a 15

Valtakunnallinen Kielitivoli-hanke SVK:ssa Vuonna 2009 on käynnistetty valtakunnallinen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke eli Kielitivoli-hanke, joka on osa Perusopetus paremmaksi kokonaisuutta. Hanke käynnistettiin, koska englannista poikkeavat kielivalinnat ovat selvästi vähentyneet viime vuosien aikana erityisesti alakoulussa. Projektin tavoite on tarjota oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin lisäksi muitakin vieraita kieliä: esim. venäjää, saksaa tai ranskaa. Kielitivolihanke on osa perusopetuksen laadun parantamiseen tähtäävää POP-ohjelmaa. opiskelussa käytettävää verkkomateriaalia alaluokan oppilaille. Tämä materiaali on vapaasti käytettävissä verkossa. Keväisin koulussamme järjestetään 6. ja 9.luokkien oppilaille mahdollisuus osallistua arvostetun moskovalaisen Pushkin-instituutin taitotasotesteihin. Taitotasotesteihin voivat osallistua myös muiden koulujen oppilaat. Testin päätteeksi oppilaat saavat virallisen todistuksen kielitaidostaan. Suomalais-venäläisellä koululla on pitkät perinteet leiri- ja opintomatkojen järjestämisestä Venäjälle. Kielitivoli-hankkeen kautta koulu tarjoaa muiden koulujen oppilaille mahdollisuutta osallistua esimerkiksi Zerkal nyj -leirille Pietarin ja Viipurin välimaastossa. SVK auttaa muita kouluja Venäjäyhteistyössä. Narinkkatori kuhisee kiinnostunutta väkeä Opetushallitus on suunnannut valtionavustusta vieraiden kielten valintojen monipuolistamiseen. Tavoitteena on edistää monipuolisen kieliohjelman toteutumista lisäämällä kuntien ja koulujen välistä yhteistyötä. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota toiminnan pitkäjänteisyyteen, kielten opetuksen jatkumon turvaamiseen ja tulosten pysyvyyden varmistamiseen. Lisäksi Kielitivoli -hankkeen tavoitteena on edistää koulujen kielikylpytoimintaa ja suunnata toimenpiteitä koulujen kieliohjelman monipuolistamiseksi sekä kieltenopetuksen laadun kehittämiseksi. Suomalais-venäläisen koulun tavoitteena on tarjota monipuolista ja laaja-alaista venäjän kielen opetusta sekä mahdollisuus tutustua venäläiseen kulttuurin. Kielitivoli-hanke tukee Suomalais-venäläisen koulun opettajien yhteistyötä koulun rajojen ulkopuolella. Koulumme pyrkii jatkuvaan toiminnan kehittämiseen mm. tarjoamalla täydennyskoulutusta, koulujen välisiä tutustumiskäyntejä ja osallistumalla ja myös järjestämällä täydennyskoulutusta ja seminaareja. Opettajamme ovat käyneet myös luennoimassa muualla ja kertomassa vieraan kielen opetuksesta ja kokemuksistaan venäjän kielellä opettamisesta. Opetuksen monipuolistamiseksi koulussa kehitetään venäjän kielen ja venäjänkielistä oppimateriaalia. Opettajat ovat valmistaneet mm. venäjän kielen Esimerkkejä käytännön tasolla: Koululla toimii teatterikerho, joka toteuttaa lasten näytelmiä venäjän kielellä. Teatterikerhossa oppilaat pääsevät käyttämään kieltä monipuolisesti ja vahvistamaan osaamista leikkimielisen yhteistoiminnan kautta. Viime kesänä järjestettiin koulullamme ensimmäistä kertaa alaluokkien oppilaille tarkoitettu Ulybkakesäleiri. Leiri kestää viikon, ja sen aikana oppilaita kannustetaan kommunikoimaan venäjän kielellä erilaisten leikkien ja liikunnan avulla. Suomalais-venäläinen koulu osallistui vuonna 2010 Euroopan kielten päivän kunniaksi syyskuussa Narinkkatorilla järjestettyyn tapahtumaan. Paikalla oli mukana useita kielikouluja, jotka esittelivät toimintaansa. Narinkkatorilla nähtiin myös lasten esityksiä ja koulumme oppilaat ilahduttivat katsojia mukaansa tempaavalla nukketeatteriesityksellä. Kielitivoli-hankkeen puitteissa Suomalais-venäläisessä koulussa on vieraillut oppilaita muista kouluista. Yhtenä esimerkkinä on Rudolf Steiner -koulun 6.-luokkalaisten oppilaiden vierailu koulussamme 16. marraskuuta 2010. Vierailun aikana nuoret tutustuivat kouluumme ja sen venäjänkieliseen opetukseen. Oppilaat osallistuivat kielisuihkutukseen eli oppituokioon, joka pidettiin venäjän kielellä. Tuokion aikana opeteltiin mm. tervehtimään, kertomaan oma nimi ja kiittämään venäjän kielellä. Lisäksi aktiivisesti mukana olleet oppilaat opettelivat kirjoittamaan oman nimensä kyrillisin kirjaimin. Koulumme oppilaat kävivät myös vastavierailulla Rudolf Steiner koulussa. Hankkeen koordinaattorina SVK:ssa toimii Minna Tuhola. 16

UUSIA KASVOJA KOULUSSAMME Ljubov Saikkonen, BA (Tarton yliopisto), KM, luokanopettaja (Helsingin yliopisto) Nimeni on Ljubov Saikkonen. Aloitin työn Suomalais-venäläisessä koulussa 1.8.2010. Olen 1b luokan luokanopettaja. Tänä lukuvuonna opetan oman luokkani lisäksi myös 3b ja 5a luokkien oppilaita. Työskentely kaksikielisessä koulussa tuntuu mielenkiintoiselta. Monikielisyys on aina ollut osa identiteettiäni: osaan kommunikoida sujuvasti neljällä kielellä. Aikoinaan kävin koulua venäjän kielellä, yliopistoissa opiskelin viron ja suomen kielillä. Olen työskennellyt useassa koulussa pääkaupunkiseudulla, joten monikielisyys ja monikulttuurisuus on minulle tuttua. Virastomestari Kari Junnilainen kertoo itsestään: Olen 28-vuotias ja kotoisin Helsingistä. Olen työskennellyt ennen tätä 7 vuotta palvelualalla. Suoritin siviilipalveluksen virastomestarina Työministeriössä ja hain tätä virkaa em. syystä. En osaa venäjän kieltä, mutta en ole poissulkenutkaan sen opiskelua tulevaisuudessa. Olen kasvissyöjä, mutten mikään ituhippi, enkä myöskään saarnaa asiasta muille. Kuuntelen lähes kaikenlaista musiikkia punkin ja klassisen väliltä ja soitan toisinaan kitaraa. Elän elämäni päivä kerrallaan. 17

INSIDE Rehtori Tuula Väisänen vieraili Kremlissä 4.11.2010 Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin vastaanotolla. Medvedev ojensi tilaisuudessa Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professorille Arto Mustajoelle korkean kunniamerkin, Орден Дружбы eli Ystävyyden kunniamerkin. Koulumme entinen virastomestari Janne lähettää koko Suomalais-venäläiselle koululle terveiset Thaimaan lämmöstä. Hän on reissannut noin kuukauden ja nauttinut auringosta, hiekkarannoista, merestä, hyvästä ruuasta ja ystävällisistä ihmisistä. Janne oli ensimmäiset 5 päivää Bangkokissa, minkä jälkeen hän lähti matkustelemaan Thaimaan saarille. Pian matka jatkuu hiljalleen Thaimaan pohjoisempiin osiin. Thaimaan jälkeen Jannen olisi tarkoitus suunnata kohti Laosia. Kaikki on mennyt tähän mennessä hyvin ja Janne pysynyt terveenä. Pietarilaisten lasten kuoro kävi esiintymässä Suomalais-venäläisellä koululla tammikuussa 2011. Kuoro esitti klassista musiikkia alaluokkien oppilaille. kuvaterveisiä Thaimaasta Helsinkiläisiä koulukirjastonhoitajia vuosittaisessa tapaamisessaan, tällä kertaa Helsingin suomalaisranskalaisella koululla. Vas. Sini Kämpe (Herttoniemen yhteiskoulu ja Maunulan yhteiskoulu), Olli Rantala (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu), Outi Junell (Töölön yhteiskoulu), Marja Lampi (Suomalais-venäläinen koulu), Riikka Tossavainen (Suomalainen yhteiskoulu), Kaisa Nummenpää (Munkkiniemen yhteiskoulu) Uralin pihlajan toimitus tekee valssihypyn ja poistuu ansaitulle jäähylle. 18

Pinssimies Seppo Mäkisen näyttely Suomalais-venäläisessä koulussa Seppo Mäkinen omistaa maailman laajimman pinssi- ja merkkikokoelman. Merkilliseksikin mieheksi kutsuttu Seppo oli pyydetty kouluumme keskiviikkona 27.10.2010, jolloin pidettiin näyttelyn avajaiset. Itse näyttely kesti koko viikon. Tilaisuuteen oli kutsuttu koulumme vanhoja oppilaita ja muita tärkeitä vieraita. Rehtori Tuula Väisänen avasi näyttelyn. Seppo Mäkinen siis keräilee pinssejä, ja niitä onkin kertynyt vuosien aikana 40 000. Niistä noin 18 000 liittyy jotenkin Neuvostoliittoon tai nykyiseen Venäjään. Koulussamme esillä oli ne Venäjään liittyvää 18 000 pinssiä. Seppo Mäkinen pääsi jo vuonna 2008 Guinnesin ennätysten kirjaan ja on siellä vieläkin. Ensimmäiseen pinssiin hän törmäsi Venäjällä hotellin edustalla, missä hän kompastui siihen. Siitä se sitten lähti. Nyt pinssejä on jo 103 eri maasta, ja ympäri maailmaa tulee vieläkin postissa pinssejä. Hänelle on lahjoittanut pinssin myös Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Ferrarin perustaja. Seppo Mäkinen on meidän koulumme kasvatti ja sitä kautta tuli juhlaviikolle esittelemään pinssejä. Seppo Mäkisen neuvo on meidän koulun oppilaille: Opiskelkaa hyvin, koska venäjä on hyödyllinen kieli. Avajaisissa hänen entinen luokkakaverinsa Veikko Jääskeläinen lahjoitti muutaman pinssin lisää hänen kokoelmaansa. Jos jokaisen kokoelmaan kuuluvan pinssin edessä seisoisi sekunnin, niin veisi 10 tuntia nähdä kaikki pinssit. Mäkinen myös muistaa jokaisen pinssin, joka hänellä on, eikä samanlaisia ole. Haastattelimme Seppo Mäkistä. Mikä on ensimmäinen pinssinne? Ensimmäinen pinssi on Moskovan kadulta vuonna 1994 löydetty kansanedustajan merkki. Mikä on lempipinssinne? Miksi? Ferrarin perustajalta, Enzo Ferrarilta henkilökohtaisesti saatu. Mistä ajatus pinssien keräilyyn syntyi? Ajatus pinssien keräilyyn syntyi siitä, kun minä huomasin, että omistan monia harvinaisuuksia ja pinssien määrä oli jo todella suuri. Aiotteko myydä kokoelmanne kun pinssejä on tarpeeksi? En ole ajatellut myyväni niitä. Mistä saatte pinssinne? Suurimman osan pinsseistäni olen saanut postitse esimerkiksi erilaisilta firmoilta. Ostelen niitä myös kirpputorilta sekä eri maista. Mikä on uusin pinssinne? Uusin pinssi on vanhalta luokkakaveriltani saatu. Minkä ikäinen olitte aloittaessanne? Pinssien vakituisen keräilyn aloitin vasta 44-vuotiaana. Missä säilytätte pinssejänne? Kotona seinillä ja yhdessä huoneessa. Kuinka pitkään aiotte kerätä pinssejä? En ole varma, kuinka pitkään kiinnostusta riittää. Suomalais-venäläisen koulun 9A-luokan oppilaat 19 19

kuvat: Tekla Pohjolainen Heidi Mononen Välähdyksiä SVK:n 55-vuotisjuhlilta Suomalais-venäläisen koulun 55-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin näyttävästi koulussa lokakuun viimeisellä viikolla 2010. Juhlia ja erilaisia tapahtumia järjestettiin useana päivänä. Juhlaviikon järjestelyihin osallistui valtava määrä ihmisiä, ja yhdessä tekemisen ilo oli selvästi aistittavissa koko koulussa. Ohjelma oli suunnattu kaiken ikäisille ihmisille ja siitä saivat nauttia oppilaat, vanhemmat, koulun henkilökunta sekä kutsuvieraat. Tarjolla oli mm. teatteriesityksiä, konsertteja, näyttelyjä ja perinteiset markkinat. Ruokatarjoilut olivat erinomaiset eikä vieraiden tarvinnut poistua kotiinsa tyhjin vatsoin. Kuvassa neljännen luokan kuorolaiset leikkaavat kakkua kutsuvierasjuhlassa torstaina 28.10.10. 20

Viidesluokkalaiset seuraavat silmä tarkkana Pakinkylän VPK:n järjestämää paloturvallisuusnäytöstä. Koulun bändi soitti 28.10.2010 kutsuvierasjuhlissa. Koulun teatterikerho esiintyi esikoulussa. Juhlaviikon vieraat eivät poistuneet pidoista tyhjin vastoin. Markkinoiden pöydät notkuivat erilaisia herkkuja. Myös venäläisiä perinneherkkuja oli paljon tarjolla. Luokkatoimikuntien markkinapöytiä liikuntasalissa ja ongintaa. 21

HALOO SVK! Oppilaille järjestettiin konsertti lauantaina 30. lokakuuta 2010 koulumme 55-vuotisjuhlien kunniaksi. Pääesiintyjäksi oli pyydetty pääkaupunkiseudulta lähtöisin oleva Haloo Helsinki! yhtye, joka on julkaissut toistaiseksi kaksi albumia: Haloo Helsinki! ja Enemmän kuin elää. Tunnelma juhlasalissa oli lauantaipäivänä tiivis ja jännittynyt. Yllätysvieraana nähtiin myös Universal Musicin Suomen osaston toimitusjohtaja ja yhtyeen managerina tunnettu Gugi Kokljushkin, joka kävi lavalla kertomassa oppilaille oman tervehdyksensä. Tämän jälkeen vauhdikas konsertti pääsi käyntiin ja lavalle astuivat bändin jäsenet. Oppilaat lähtivät menoon mukaan spontaanisti ja loppupuolella monet uskaltautuivat jo tanssimaan kappaleiden tahtiin. Erityisesti yhtyeen tunnetuin hitti Haloo Helsinki! sai yleisön kädet heilumaan ja polvet vatkaamaan. Monet osasivat kappaleen kertosäkeen sanatkin ulkoa. Myös yhtyeen solisti Elli otti yleisönsä hienosti huomioon ja kannusti oppilaita tanssimaan. 22

Koulumme 9. luokkalainen Kea Novitsky pääsi juontamaan konsertin ja haastattelemaan sen päätteeksi yhtyeen jäseniä. Kysymyksiin vastasivat kaikki yhteen jäsenet. Koska bändinne on perustettu ja kuinka kauan olette soittaneet yhdessä? laulaja-basisti Elli: Bändi on perustettu vuoden 2006 syksyllä. Olemme soittaneet yhdessä siitä asti eli kaiken kaikkiaan 4 vuotta. Kuinka monta levyä olette julkaisseet? Entä milloin on tulossa seuraava levy? Levyjä on ilmestynyt tähän mennessä kaksi ja kolmas on tekeillä. Sen pitäisi ilmestyä näillä näkymin ensi keväänä, maaliskuussa. Sinkkubiisi tulee jo marraskuussa. Missä teillä on keikkoja eli missä teitä pääsee katsomaan? Nettiosoitteesta lapsbasso.com näkee meidän keikkaaikataulumme. Mitkä ovat parhaat keikkakokemuksenne? kitaristi Leo: Provinssi-rock 2009 on jäänyt parhaiten mieleen. Unelmani oli ollut päästä esiintymään Provinssissa ja se unelma toteutuikin hyvin. kitaristi Jere: Paras kokemus on ollut Elämä lapselle -konsertti, joka järjestettiin vuonna 2009. Mieleenpainuvinta oli se, että keikalla oltiin hyvällä asialla. Elli: Kaikki festarit ovat olleet hienoja kokemuksia, mutta varsinkin Lappeenrannassa pidetty Tutkijoiden yö on painunut mieleeni. Pienet lapsetkin olivat valvoneet yömyöhään saakka katsoakseen meitä! Koska kiinnostus musiikkiin on herännyt? Elli: Kyllä sitä musiikkia on pienestä pitäen tuputettu, ala-asteen musiikkiluokissa varsinkin. Onko kukaan teistä koskaan ollut jossain muussa yhtyeessä? Meillä kaikilla on ollut eri kokoonpanoja mutta tämä on niistä kaikista tärkein. Onko mitään tiettyjä suomalaisia bändejä tai laulajia jotka vaikuttavat musiikkityyliinne? Ei välttämättä ole. Alitajunnassamme soi kuitenkin Juice, Pelle Miljoona ja vanha punk-henki. Kuuntelemme mahdollisimman paljon erilaisia musiikkityylejä. Kuvailkaa musiikkianne omalta kannaltanne. Leo: Musiikkimme on Pop-rokkia punk-vivahteilla höystettynä. Uudella levyllä on paljon erilaisia särmiä. Elli: Luonnollista suomipoppia, jossa soi 80-luku. Viimeisenä tulee bonuskysymys. Osaako teistä kukaan venäjää? Minä osaan sanoa Привет!, Elli intoilee. En osaa sanaakaan mutta ajattelin joskus opetella, toteaa Leo. 23

Kuvat: Tuuli Virtanen Penkinpainajaiset ja vanhojen tanssit 2011 - ilonpitoa, pukuloistoa ja unohtumattomia hetkiä Suomalais-venäläisessä koulussa juhlittiin perinteiseen tapaan Penkinpainajaisia torstaina 17.2.2011. Abiturientit olivat panostaneet vaatetukseen ja moni oli suunnitellut asunsa itse. Paikalla oli myös kuvaajia Ylen toimituksesta. Vanhojen tanssit järjestettiin vanhemmille koululla myöhemmin torstai-iltana. Oppilaat ja koulun henkilökunta pääsivät ihailemaan pukujen loistoa ja huolella harjoiteltua tanssiesitystä perjantaina 18.2. Tänä vuonna nuorten daamien puvut olivat silmiä hivelevän kauniita ja loistavan värisiä. Tunnelma salissa oli arvokas mutta iloinen. 24

25

Syntymäaika: 12.12.1983 Opiskellut SVK:ssa ja Pohjois-Haagan urheilulukiossa. Seurat: Pallo-Pojat, Fc Hämeenlinna, Fc Honka, Örebro SK, Germinal Beerschot Antwerpen. Nykyinen asuinpaikka ja liiga: Antwerpen ja Belgium Jupiler Pro league. Suomen Palloliitto Pelisilmää, kovaa harjoittelua ja tosi ystävyyttä jalkapalloilija Roni Porokaran haastattelu 26

Jalkapallo on maailma suosituin urheilulaji. Mihin sinun mielestäsi perustuu sen viehätys? Entä mikä saa sinut innostumaan pelistä kerta toisensa jälkeen. Pelin viehätys perustuu ehkä siihen, että jalkapallossa kentällä on kaksi joukkuetta ja myös 22 yksilöä. Ottelussa voi seurata monia asioita: miten joukkue toimii yhdessä, miten joku yksilö suoriutuu ja miten nämä asiat auttavat joukkuetta tai yksilöä. Kuitenkin kaikki tekeminen johtaa siihen, että toinen joukkue voittaa ja toinen häviää. Tämä taas herättää tunteita: iloa ja surua. Minut saa innostumaan juuri ne tunteet, joita saan voittamisesta ja myös yksittäisistä asioista kentällä esim. maalinteosta, onnistuneesta syötöstä, kauniista harhautuksesta yms. Kaikki mainitsemani asiat yhdessä antavat onnistumisen tunnetta. Yksittäiset onnistumiset johtavat toivottavasti siihen, että koko joukkue voittaa, mikä tuo sen suurimman innostuksen ja parhaimman tunteen. Siinä kun vielä noin 20 pelaajaa juhlii yhdessä voittoa, niin ilo vain kasvaa. Millaisia muistikuvia sinulla on lapsuuden pallopeleistä? Koska kiinnostuksesi jalkapalloon on herännyt ja mitkä sattumat ovat johtaneet sinut ammattisi pariin? Lapsuuden pallopeleistä on sellaisia muistikuvia, että kesällä pallo oli mukana joka paikassa ja aina kun mahdollista, niin yritin päästä pelaamaan jalista. Talvisin jalkapallon pelaaminen perustui enemmän seuran kanssa tapahtuvaan harjoitteluun, ja omalla ajalla tuli pelattua paljon lätkää. Futikseen kiinnostus on kuulemma ollut jo toukkavaiheesta asti. Eka sanakin oli kai pallo. Nuorempana sitä haaveili, että olisi jalkapalloammattilainen joskus. Teini-ikäisenä aloin vasta tajuta, kuinka paljon harjoittelua se vaatii. Ehkä minulla oli myös jonkun verran lahjoja lajiin mutta tärkeintä oli, että ympäriltä löytyi ihmisiä, jotka antoivat ja rakensivat kaikki mahdollisuudet, jotta voisin harjoitella ja panostaa jalkapalloon tosissani. Toisin sanoen ihmiset ympärilläni rakensivat minulle mahdollisuuden, ja itse omalla tekemiselläni olen ainakin tähän mennessä mennyt elämässäni eteenpäin ja käyttänyt saamani tilaisuuden! Kiitos Äiti! Pelisilmä on ominaisuus, joka yhdistetään jalkapalloilijoihin ja muihin pallopelien parissa menestyviin ihmisiin. Mitä tällä sanonnalla oikein tarkoitetaan ja mistä pelisilmässä on kysymys? Pelisilmällä tarkoitetaan sitä, että pelaajat pystyvät tekemään parempia ratkaisuja ottelussa, koska he lukevat pelitapahtumia ja yksittäisiä tilanteita paremmin kuin muut. He osaavat hahmottaa pelaajat ympärillään, pelaajien liikkeitä ja pallon käyttäytymistä. Olet käynyt Suomalais-venäläistä koulua ja lähtenyt koulustamme yhdeksännen luokan jälkeen Pohjois-Haagan urheilulukioon. Millainen oppilas ja oppija olit koulussa? Mistä oppilaineista pidit ja missä koit onnistumisen tunteita? Olin aika laiska oppilas. En usko, että käytin koko kapasiteettiäni koulussa. Menin usein sieltä mistä rima oli matalin. Koitin tehdä tarvittavan niin, ettei himasta tullut sanomista. Minulla ja äidilläni oli diili: Hoidan koulun niin hyvin, että pääsen lukioon ja muuten saan panostaa jalkapalloon ja muuhun touhuamiseen siinä iässä. Sitten kun pääsin lukioon, niin diili muuttui: Kunhan saan ylioppilaslakin, niin ei tule sanomista. Molemmat pitivät osansa diilistä. Pidin liikunnasta ja matematiikasta. Yläasteella olin hyvä matikassa. Muistaakseni sain joskus jopa matikan kokeesta enemmän pisteitä kuin pystyi edes saamaan (porkkanatehtäväkin oli oikein). Ulla Valkeila voi vahvistaa tai kumota tämän! Liikunnasta pidin yläasteella sen takia, että opettajamme Pekka Airaksinen huolehti aina siitä, etteivät liikuntatunnit olleet mitään ulkoiluhetkiä, vaan siellä mentiin ja eikä meinattu. Se on aika ristiriitaista minun kohdallani, että kouluaineissa pystyin ottamaan rennommin, mutta kun kyse oli liikunnasta (oli se sitten korista, yleisurheilua yms.), niin en ole voinut ymmärtää, että jotkut tekevät sitä puolilla valoilla. Jos pelataan, niin sitten pelataan tosissaan. Oliko sinulla esikuvia lapsena tai nuorena? Kerro heistä. Esikuvat tulivat aikalailla jalkapallokentiltä: Maradona ja Caniggia. Molemmat ovat argentiinalaisia ja iskivät sydämeeni vuoden 1990 Italian MM-kisoissa - persoonia kentällä ja kentän ulkopuolella. He tekivät joukkueestaan mahtavia ja olivat yksinäänkin syy katsoa jalkapalloa. Millaisia ominaisuuksia ja kykyjä vaaditaan huippupelaajalta? Miten näitä voi treenata? Nykyajan huippupelaajalta tarvitaan älyä (pelisilmää), nopeutta, taitoa, halua kehittyä, halua tehdä töitä ja harjoitella. Lahjat tietenkin auttavat myös. Kukaan ei pärjää tai pääse huipulle ilman kovaa harjoittelua. Jossain vaiheessa vain täytyy tehdä se päätös, haluaako panostaa vai ei. Joillekin tietenkin riittää vähempi harjoittelu kuin toisille. Taitoa ja fyysisiä ominaisuuksia voi harjoitella helposti mutta pelisilmää ei. Joillain se kehittyy iän myötä, joillain se on maaginen jo nuoressa iässä. Tietenkin 27