Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa Hyväksytty johtokunnassa Dnro NS/1602/ /2016

Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 15.11.2016 Hyväksytty johtokunnassa 25.11.2016 Dnro NS/1602/00.01.02.00/2016 TULOSSOPIMUS 2017

Sisällysluettelo 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...3 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus...3 1.2 Sairaalan strategia ja arviointitavat...5 1.3 Toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...5 2 Tulostavoitteet vuodelle 2017...5 2.1 Vaikuttavuus...5 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus...7 2.2.1 Tuotokset ja laadunhallinta...7 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus... 11 2.2.2.1 Taloudellisuus... 11 2.2.2.2 Tuottavuus... 12 2.2.2.3 Kannattavuus... 13 2.2.2.4 Taloudelliset voimavarat... 13 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 15 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 20 3.1 Oikeuspsykiatrian klinikan /Niuvanniemen sairaalan keskeiset tutkimushankkeet... 20 3.2 Erilliset tutkimus- ja kehittämisprojektit... 20 3.2.1 Sairaalan maksullisen toiminnan tuotoilla kustannettavat hankkeet sekä rakennusten peruskorjaukset... 20 3.2.2 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan osarahoitus momentilta 33.01.04... 21 3.2.3 Kansainvälinen yhteistyö ja muu yhteistyö... 21 4 Tulossopimuksen toteutumisen arviointisuunnitelma... 21 Liitteet: Liite 1, Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ja tunnusluvut 1A, 1B vuosina 2015 2017 Liite 2 Keskimääräinen toteutunut hoitopäivän hinta Liite 3 Maksullisen toiminnan palkkojen budjetointi Liite 4 Henkilöstövoimavarat vuodelle 2017 Liite 5 Virkajärjestelyesitys vuodelle 2017 Liite 6 Tutkimustoiminnan ja erikoislääkärikoulutuksen tulo- ja menoarvio vuodelle 2017 Liite 7 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan projektit vuonna 2017 Liite 8 Opetus-EVO-rahoitusta vastaavan rahoituksen perusteet Liite 9 Oikeuspsykiatrian klinikan julkaisut vuosina 2013 2016/Impact- ja EVO-pisteet Liite 10 Niuvanniemen sairaalan/itä-suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimussuunnitelma vuodelle 2017 Liite 11 Oikeuspsykiatrian klinikan julkaisut vuonna 2017/Impactpisteet Liite 12 Kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä Liite 13 Niuvanniemen sairaalan tulospalkkiomatriisi 2017 Tulossopimus 2017

3 (22) Tulossopimus 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen ja mielentilatutkimusten tuottamisesta, toimii Itä- Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana sekä vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan sairaanhoitohenkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala kouluttaa oikeuspsykiatrian erikoislääkäreitä, joita vuosittain valmistuu 1 3. Sairaalan tehtävistä säädetään laissa ja asetuksessa valtion mielisairaaloista sekä mielenterveyslaissa ja -asetuksessa. Sairaalan ja sen virkamiesten toimintaa valvovat Itä- Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA), Eduskunnan oikeusasiamies sekä Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Sairaala toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Sairaalan palvelussuhteet ovat valtion virkasuhteita. Sairaanhoidollisia palveluja tuotetaan erityistason erikoissairaanhoitona, ja mielentilatutkimuksia tehdään tuomioistuimen määräämille henkilöille. Sairaalassa olevat mielentilatutkimuspotilaat ovat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat ovat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Lokakuun alussa 2016 164 (57 %) potilaista oli mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi rikoksesta tuomitsematta jätettyjä henkilöitä. 113 (40 %) oli vaarallisuuden ja/tai vaikeahoitoisuuden takia sairaanhoitopiirin hakemuksesta sairaalaan otettuja potilaita. Mielentilatutkimuksessa oli 10 henkilöä (3 % potilaista). Alaikäiset potilaat ovat pääasiassa kunnallisten hoitoyksiköiden lähettämiä. Yli 80 % sairaalassa hoidettavana olevista potilaista sairastaa skitsofreniaa. Potilaiden erityisongelmina korostuvat kyvyttömyys hallita väkivaltaista käyttäytymistä sekä päihdeongelmat. Sairaalassa on tehty viime vuosina 45 50 mielentilatutkimusta/vuosi, mikä on kysyntää vastaava määrä. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 30 50. Taulukko 1 Potilasvaihto aikuisosastoilla v. 2013-2015 sekä 30.9.2016 mennessä Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Aikuisos. käyttöaste krpopopot -pot vvh- yht kr- vvh yht mtt % 2013 23 22 45 21 27 48 53 92,6 2014 26 13 39 18 16 34 58 95,4 2015 21 21 42 13 39 52 41 93,9 2016 11 27 38 8 17 25 34 Tulossopimus 2017

4 (22) Potilasvaihto alaikäisten osastolla v. 2013-2015 sekä 30.9.2016 mennessä Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Nuoriso-os. käyttöaste krpopopot -pot vvh- yht kr- vvh yht mtt % 2013 1 7 8 1 5 6 1 103,8 2014 1 5 6-6 6 1 99,7 2015 2 6 8-7 7 5 99,7 2016-8 8-8 8 2 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Sairaalan potilaita voidaan kuvata toimintakyvyn yleisen arvioinnin mittarilla (General Assessment of Functioning, GAF), jonka mukainen potilasjakauma esitetään alla. Alimman hoitoisuuden ryhmä vaatii eniten hoitohenkilöstöä. Taulukko 2. GAF-mittari (sisältää myös nuoriso-osaston) 30.9.2016 tilanteen mukaan 1 10 11 20 21 30 31 40 41 50 51 100 GAF jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 2013 % N = 277 2014 % N = 291 2015 % N=281 2016 % N = 275 29,60 24,05 26,33 31,63 46,57 51,20 52,31 48,72 18,05 16,49 16,37 17,81 3,97 3,09 1,42 1,45 0,36 - - - - - - - 1,44 5,15 4,62 0,36 Tulossopimus 2017

5 (22) 1.2 Sairaalan strategia ja arviointitavat Valtion mielisairaalan strategia noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategiaa. Sairaalan tulosohjaus toteutetaan THL:n Valtion palvelut -osastossa. Tulosohjausta kehitetään painottaen strategista ohjausta. Sairaalan strategia sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat osa THL:n strategiaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sairaalassa hoidetaan ensisijaisesti oikeuspsykiatrisia aikuispotilaita sekä vaikeahoitoisia alaikäisiä ja tehdään merkittävä osa maan mielentilatutkimuksista. Sairaala varautuu velvoitteisen avohoidon järjestämiseen sekä aikuispotilaiden tahdosta riippumattoman hoidon laajentumiseen. Sairaalan virkamiesten asiantuntemus on käytettävissä lain muutosten valmistelutyössä. Sairaala toimii opetussairaalana vastaten alan erikoislääkärikoulutuksesta. Sairaala on kansainvälisesti arvostettu sekä tutkimustoiminnan että vahvasti tutkimukseen ja näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen ansiosta. Sairaalan tarjoamien palvelujen hinta-laatusuhde on kilpailukykyinen ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Sairaalan strategia arvioidaan vuosittain ja lisäksi erityisesti kysynnän muuttuessa ja säätelevien normien ja valmiuksien muuttuessa toimintaympäristössä. Sairaalan toimintaa arvioidaan tulosohjausmenettelyssä, ulkoisella auditoinnilla ja sisäisellä laadunvalvonnalla. 1.3 Toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva uudistus saattaa vaikuttaa sairaalan hallinnolliseen asemaan ja palvelujen kysyntään. Sairaalan toimintaympäristö saattaa muuttua keskeisesti, mikäli oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon järjestämis- ja kustannusvastuu muuttuu nykyisestään. Toiminnan luonteeseen tulevat toteutuessaan vaikuttamaan mielenterveyslain muutokset, joilla säädettäisiin oikeuspsykiatrisen potilaan velvoitteisesta avohoidosta ja laajennettaisiin tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen kriteereitä aikuisikäisillä. Sairaalan toiminta selkiintyy, mikäli säädetään lailla erikseen oikeuspsykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta. 2 Tulostavoitteet vuodelle 2017 2.1 Vaikuttavuus Tulostavoitteiden toteutumista, vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan mielentilatutkimusten osalta seuraamalla resurssisijoitusta verrattuna muihin tutkimuspaikkoihin, seuraamalla THL:n oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan ratkaisuja sekä kohdentamalla strukturoituja kyselyjä käräjätuomareille. Vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan tekemällä vuosittain sairaalan palveluja koskeva kysely ostajille, seuraamalla potilasvalinnan tarkoituksenmukaisuutta, seuraamalla hoitosuositusten toteutumista sekä keräämällä palautteet hoidossa ja mielentilatutkimuksessa olevilta potilailta. Seurannan ja arvioinnin vahvuutena on sairaalan/klinikan tottuneisuus tutkimustyöhön kliinisen työn rinnalla sekä palvelujärjestelmän laadunhallintaohjelma. Uhkana tavoitteita ja vaikuttavuutta arvioitaessa voivat olla muualla tehtävät palvelujärjestelmän muutokset. Arviointia on mahdollisuus kehittää mm. kyselyjen tulosten perusteella. Vaikuttavuutta on vaikea mitata, koska potentiaalit mittarit ulottuvat muille hallinnonaloille. Rikoksia tehneiden syyntakeettomien henkilöiden uusintarikokset tapahtuvat usein pian sairaalahoidon loppumisen jälkeen, osittain siksi, ettei lainsäädäntö anna mahdollisuutta huolenpitoon avohoidossa. Oikeuspsykiatrinen hoito, joka sisältää sairauteen liittyvän vaarallisuuden arvioimista, vaikuttaa uusintarikoksia ehkäisevästi. Oikeuspsykiatrisella asiantuntemuksella ja tutkimustulosten perusteella pyritään selvittämään, olisiko hoidon vaikuttavuus nykyistä pa- Tulossopimus 2017

rempi, jos säädöksiä kehitetään. Oikeuspsykiatrisiksi päätyneiden potilaiden rikokset ovat vakavia, tavallisesti toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja. Oikeuspsykiatrisen hoidon avulla estetään vuosittain useiden kymmenien henkilöiden heitteille jääminen ja/tai epätarkoituksenmukainen ajelehtiminen terveydenhuoltojärjestelmän, vankeinhoidon ja sosiaalitoimen välimaastossa. 6 (22) Koska valtaosa potilaista sairastaa skitsofreniaa, seurataan suomalaisen käypähoitosuosituksen keskeisten muuttujien toteutumista hoidon aikana. Psyykenlääkkeiden kansainvälisesti käytössä olevien hoitosuositusten toteutumista seurataan myös (antipsykootit, bentsodiatsepiinit). Suosituksen mukaisen hoidon toteutuminen kuvaa vaikuttavuutta, koska ao. menetelmien suositeltavuus perustuu vaikuttavuuteen. Hoidon vaikuttavuutta voidaan kuvata myös potilaiden kliinisen tilan mittareilla, joita tullaan kehittämään potilaskohtaisen mittaamisen suuntaan. Uusintarikollisuuden mittaaminen vaikuttavuusindikaattorina on vaikeaa, koska suurin osa avohoitoon siirtyvistä potilaista siirtyy ensin yleispsykiatrisiin sairaaloihin, ja vasta sieltä avohoitoon. Siten tämä indikaattori kuvastaisi enemmän jatkohoitosairaaloissa tehtyä riskiarviota sekä avohoidon toimivuutta kuin valtion sairaalassa tapahtunutta arviota potilaan valmiudesta selviytyä avohoidossa. Potilaat sairaanhoitopiireittäin 30.9.2016 Sairaanhoitopiiri Potilaat %- osuus HUS 54 18,82 Pohjois-Savo 53 18,47 Keski-Suomi 24 8,36 7 Päijät-Häme 24 8,36 Kymenlaakso 20 6,97 Pohjois-Pohjanmaa 18 6,27 6 Varsinais-Suomi 11 3,83 Itä-Savo 10 3,48 Kainuu 10 3,48 Etelä-Karjala 9 3,14 18 10 Etelä-Savo 8 2,79 Pirkanmaa 8 2,79 0 Kanta-Häme 7 2,44 Lappi 7 2,44 6 3 24 53 7 Pohjois-Karjala 7 2,44 Länsi-Pohja 6 2,09 Vaasa 6 2,09 2 11 8 7 54 10 8 24 9 20 Etelä-Pohjanmaa 3 1,05 Satakunta 2 0,70 Keski-Pohjanmaa 0 0,00 Yhteensä 287 100,00 Tulossopimus 2017

7 (22) Niuvanniemen sairaalan toimintaa valtakunnallisena palveluiden tuottajana havainnollistetaan yllä olevassa kuvassa, jossa esitetään potilasmäärät sairaanhoitopiiriasiakkaittain 30.9.2016 tilanteen mukaisesti. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2017 arvioidaan hoitopäiviä kertyvän yhteensä 101 216. Hoitopäivät ja mielentilatutkimukset vuosina 2015-2017 Aikuisosastot Tot. 2015 Arvio 2016 Tav. 2017 Välitöntä/henkilökohtaista valvontaa 2 656 2 300 1 825 vaativan potilaan hoito, väh. 6 h/vrk Vaarallisen ja/tai vaikeahoitoisen potilaan alkuvaiheen hoito, 3 12kk 4 469 5 600 4 380 Tutkimus- ja hoito-osastot 34 823 39 300 39 785 Pitkäaikaiskuntoutusosastot 52 497 47 200 47 450 Mielentilatutkimuspäivät 2 529 3 050 3 103 Yhteensä 96 974 97 450 96 543 Mielentilatutkimukset, kpl 41 48 53 Alaikäisten hoito-osasto Tot. 2015 Arvio 2016 Tav. 2017 Hoitopäivät 4 461 4 550 4 563 Mielentilatutkimuspäivät 269 125 110 Yhteensä 4 730 4 675 4 673 Mielentilatutkimukset, kpl 5 2 2 Sairaalan käyttöaste lasketaan seuraavasti: Hoitopäivien määrä/kapasiteetti Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät vuodessa Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät vuodessa Aikuisosastojen käyttöasteen kehitys vuosina 2015-2017 (sairaansijat vuonna 2015: 283; sairaansijat vuonna 2016 ja 2017: 284) Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2015 96 974 103 295 93,29 93,88-1,55 2016 (arvio) 97 450 103 944 93,13 93,75-0,13 2017 96 543 103 660 93,13 - - Tulossopimus 2017

8 (22) Alaikäisten hoito-osaston käyttöasteen kehitys vuosina 2015-2017. Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2015 2016 (arvio) 4 730 4 675 4 745 4 758 98,47 98,47 99,68 98,26 +0,01-1,42 2017 4 673 4 745 98,48 - - Sairaalan käyttöasteen kehitys vuosina 2015-2017 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2015 2016 (arvio) 101 704 102 125 108 040 108 702 93,52 93,37 94,14 93,95-1,48-0,19 2017 101 216 108 405 93,37 - - Laatu ja potilasturvallisuus Sairaalalla on voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman SHQS-laadunhallintaohjelman käytöstä ja siihen liittyvästä laaduntunnustusauditoinnista Qualifaction Oy:n kanssa vuoden 2017 loppuun. Laaduntunnustukseen liittyvä vuosittainen ylläpitoauditointi suoritettiin 6.10.2016. Sairaalassa on vuonna 2016 päivitetty terveydenhuoltolain (30.12.2012/1326) mukainen laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, joka sisältää menettelytavat ja käytännöt, joiden avulla pyritään ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään sairaalan toiminnan hyvää laatua ja potilasturvallisuutta kaikilla tasoilla ja toimintayksiköissä. Sairaalassa toimii potilasturvaryhmä, joka vastaa erillisistä potilasturvallisuusselvitysprosessista. Sisäisten auditoijien raportteja käytetään sairaalan johdon työvälineinä. Sisäiset auditoinnit ovat samalla osa sairaalan sisäistä valvontaa. Koko sairaalaa koskettava sähköisen toimintajärjestelmän (IMS) käyttöönotto on suunniteltu toteutettavaksi vuodelle 2017. Tämän tavoitteena on laadunhallinnan tukeminen ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen. Lisäksi tavoitteena on integroida kokonaisvaltainen riskienhallinta osaksi laatujärjestelmää. Vanhan Vaasan sairaalan kanssa jatketaan vuosittain toteutettavaa vertailukehittämistä (benchmarking-vertailu). Tavoitteena on hyödyntää sairaaloiden kokemuksia uusista toimintamalleista sairaaloiden eri toimintojen kehittämisessä. Toimintatapojen vertailun lisäksi vertaillaan myös toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja kuten sairaaloiden suhteellisia henkilöstömääriä eri toiminnoissa sekä kokonaistuottavuutta ja taloudellisuutta. Alla esitetään luettelo Niuvanniemen sairaalan toimintamittariston rakenne-, prosessi-, vaikuttavuus-, henkilöstö- ja ympäristömittareista. Useimmat mittareiden tiedot ja niiden seuranta ovat olleet jo systemaattisessa käytössä ja niiden perusteella päätetään mahdollisista toimenpiteistä. Tulossopimus 2017

9 (22) Niuvanniemen sairaalan toimintamittaristo Rakennemittarit 2014 2015 Tilanne 30.9.2016 Tavoite 2017 1 Hoitajaa/sairaansija (oh+aoh+sh+msh+lh+tt) (vakinaiset virat) koko sairaala/ aikuisosastot 2 Htv/sairaansija (oh+aoh+sh+msh+lh+tt) koko sairaala/aik.osastot 3 Sairaanhoitajat/mielisairaanhoitajat ja lähihoitajat (vakinaiset virat) koko sairaala 1,21/1,13 aik.os. 1,20/1,12 aik.os. 46,4 % sh 53,6 % msh 1,21/1,12 aik.os. 1,23/1,14 aik.os. 49,37 % sh 50,63 % msh/lh 1,21/1,12 aik.os. 1,23/1,14 aik.os. 50 % sh 50 % msh/lh 1,21/1,12 aik.os. 1,23/1,13 aik.os. 53 % sh 47 % msh/lh Prosessimittarit 2014 2015 Tilanne 30.9.2016 Tavoite 2017 1 Keskimääräinen hoitoaika/uloskirj. * kriminaali (aikuisosastot) 14 v 1 kk 8 v 9 kk 8v 6 kk * vaikeahoitoinen (aikuisosastot) 5 v 7 kk 3 v 11 kk 4 v 7 kk 2 Eristysvuorokaudet (aikuisosastot) 4114 4223 2133 3 Siirrot suljetummalle osastolle 4 Kantelut ja muistutukset 64 32 24 5 Leposide-eristysvuorokaudet (aikuisos.) 410 247 148 6 Lääkkeenantovirheet 48 (läheltä piti 5, tapahtui 43) 34 (läheltä piti 3, tapahtui 31) 47 (läheltä piti 8, tapahtui 39) 7 Vartiointipalveluostot ( /v.) 63 730 19 250 9 389 < 16 000 8 Työterapiakerrat (työ- taide- ja toimintaterapiapisteissä) 9 Hoitoneuvottelut (omaiset, verkosto) (Perheinterventiot) 32 737 33 809 23 387 48 (potilastietojärjestelmä vaihtunut 1.10.14) 125 162 10 Sairaalan käyttöaste 95,62 94,37 94,35 93,37 11 Mielentilatutkimusten määrä (koko sla) 12 Mielentilatutkimuksen keskim. kestoaika 13 Mielentilatutkimusten suhteellinen osuus Suomessa 54 kpl 46 kpl 36 kpl 55 kpl 59 pv 58 pv 58 pv 58 pv 52,5 % 50 % 49 % > 50 % 14 Mielenterveyslain mukaiset valitukset 41 30 29 Tilanne Vaikuttavuusmittarit 2014 2015 30.9.2016 1 Potilasvaihto: sairaalasta lähteneet / sairaansijat 54/277 52/278 40/287 2 Luvatta poistuneet potilaat 1 11 3 3 Väkivaltatapahtumat seurantajaksolla Toinen potilas/potilas itse: 222 (lä- Toinen potilas/potilas itse: 127 (läheltä piti Toinen potilas/potilas itse: 96 (läheltä piti Tavoite 2017 Tulossopimus 2017

4 Väkivaltatilanteiden jälkipuinti potilaiden kanssa heltä piti 95, tapahtui 127) Henkilökunta: 382 (läheltä piti 112, tapahtui 270 54, tapahtui 73) Henkilökunta: 254 (läheltä piti 105, tapahtui 149) Henkilöstömittarit 2014 2015 1 Väkivaltatilanteiden jälkipuinti henkilökunnan kesken (Kuopion Kriisikeskus) 36, tapahtui 60) Henkilökunta: 171 (läheltä piti 64, tapahtui 149) 90 % Tilanne 30.9.2016 3 0 0 10 (22) Tavoite 2017 2 Työtapaturmien määrä 67 kpl 54 kpl 36 kpl 0 3 1-3 sairauspäivän tapausten %- 67,0 % 68,5 % 62 % osuus kaikista sairaustapauksista 4 Sairauspoissaolopäivät/htv 13,81 14,48 12,87 11,5 5 Sairauspoissaoloprosentti 5,51 5,75 5,0 6 Henkilötyövuodet 545 549 415 549,5 7 8 Määräaikaiset virkasuhteet, lkm (osuus %), vuoden lopussa (tiedot Tahti-raportointijärjestelmästä) Henkilöstön lisä- ja ylityöt (ylityöpäivät/htv) 12,16 % 11,91 % 9 % 5,45 5,06 5,60 5,0 9 Henkilöstön täydennyskoulutus /htv 634 585 491 600 10 1 2 Työtyytyväisyysindeksi - 3,51-3,53 Ympäristö-/talousmittarit 2014 2015 Tilanne 30.9.2016 Tavoite 2017 Sähkönkulutus (MWh) 2 632 2 563 1 986 < 2 590 Matkustamiskulut ( ) 212 050 235 519 102 831 < 190 000 Tulossopimus 2017 Laadunhallintaan liittyen sairaala tekee palvelun ostajille asiakaskyselyn vuosittain. Alla olevassa taulukossa esitetään asiakastyytyväisyyden tuloksia viime vuosilta ja asetetaan tavoitearvot vuodelle 2017. Taulukossa ilmaistaan lähetettyjen kyselylomakkeiden määrä, vastaajien osuus ja keskeisten kysyttyjen parametrien tulokset (asteikolla 1 5 puolivälin ylittävien/alittavien vastausten prosentuaalinen osuus). Asiakastyytyväisyysindeksi muodostuu kysymysten keskiarvosta. Keskeisin tavoite on, että oikeuspsykiatrinen osaaminen säilyy tärkeimpänä selittävänä tekijänä hyvälle laadulle, koska sairaala on erityistason hoitopaikka. Hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Asiakaskysely palvelunostajille: 2013 2014 2015 2016 tav. 2017 Lähetettyjä (kpl) 48 45 32 35 Vastaajia (%) 47,91 53,3 43,75 % 34,38 % > 50 % 1) Palvelujen laatu 1 5 (huono erinomainen) >3:100% > 3:100 % > 3:100 % >3:100 % > 3:100 % 2) Hoitoonpääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) > 4:94 % > 3:99 % > 3:73 % >3:62,5 % > 3:95 % 3) Jatkohoitoon lähettämisen

11 (22) sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) > 3:83 % > 3:88 % > 3:82 % >3:87,5 % > 3:80 % 4) Hoitopäivän hinta 1 5 (liian korkea edullinen ) > 3:33 % > 3:33 % > 3:27 % >3:11 % > 3: 50% 5) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista > 3:83 % > 3:94 % > 3:73 % >3:89 % > 3:90 % Asiakastyytyväisyysindeksi 4,05 3,95 3,77 3,73 4,2 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus 2.2.2.1 Taloudellisuus Sairaalan taloudellisuutta mitataan hoitopäivän keskimääräisellä yksikkökustannuksella seuraavasti: Kokonaiskustannukset/hoitopäivien määrä Kokonaiskustannukset = kaikki sairaalan kustannukset - yliopisto-opetuksen ja tutkimustoiminnan kustannukset Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Toiminta on taloudellista silloin, kun suoritteet tuotetaan mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin. Taloudellisuus = Kokonaiskustannukset yliopisto-opetus- ja tutkimuskustannukset Hoitopäivien määrä Taloudellisuuden paraneminen merkitään +merkillä. Aikuisosastojen taloudellisuuden kehitys vuosina 2015-2017 Vuosi 2015 2016 (arvio) 2017 Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk ( ) tavoite toteuma 34 154 720 96 974 366,97 352,20 34 931 000 97 450 359,93 358,45 33 747 000 96 543 349,55 - Muutos, % ed. vuoteen +0,03-1,77 - Alaikäisten hoito-osaston taloudellisuuden kehitys vuosina 2015-2017 Vuosi 2015 2016 (arvio) 2017 Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk ( ) tavoite toteuma 3 809 201 4 730 884,57 805,33 3 838 000 4 675 849,27 820,96 3 789 000 4 673 810,83 - Muutos, % ed. vuoteen +5,94-1,94 - Tulossopimus 2017

12 (22) Taloudellisuuden kehitys vuosina 2015-2017, sairaala yhteensä Vuosi 2015 2016 (arvio) 2017 Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk ( ) tavoite toteuma 37 963 921 101 704 390,90 373,28 38 769 000 102 125 382,52 379,62 37 536 000 101 216 370,85 - Muutos, % ed. vuoteen +0,55-1,70 - Vuoden 2017 budjetoinnissa on otettu huomioon kilpailukykysopimuksen säästövaikutukset henkilöstökuluihin. Lisäksi työnantajan eläkemaksuprosentti on vuonna 2017 merkittävästi edeltäviä vuosia alhaisempi. 2.2.2.2 Tuottavuus Sairaalan tuottavuutta mitataan seuraavasti: Hoitopäivien määrä/henkilötyövuodet Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö, vakinainen henkilöstö, määräaikaiset virkasuhteet + sijaiset yliopisto-opetukseen ja tutkimustoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet. Toiminta on tuottavaa silloin, kun mahdollisimman suuri suoritemäärä tuotetaan käytettävissä olevin henkilöstöresurssein. Tuottavuus = Hoitopäivien määrä (vrk) Henkilötyövuodet (htv) Aikuisosastojen tuottavuuden kehitys vuosina 2015-2017 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2015 96 974 492,94 195,06 196,73-1,86 2016 (arvio) 97 450 495,55 196,14 196,65-0,04 2017 96 543 493,25 195,73 - - Alaikäisten hoito-osaston tuottavuuden kehitys vuosina 2015-2017 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2015 4 730 49,48 88,57 95,59-0,91 2016 (arvio) 4 675 48,80 92,32 95,80 +0,22 2017 4 673 48,75 95,86 - - Tuottavuuden kehitys vuosina 2015-2017, maksullinen toiminta yhteensä Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2015 101 704 542,42 184,79 187,50-1,96 2016 (arvio) 102 125 544,35 186,46 187,61 +0,06 2017 101 216 542,00 186,74 - - Tulossopimus 2017

13 (22) 2.2.2.3 Kannattavuus Sairaalan suoritteet hinnoitellaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1132/2001) mukaan liiketaloudellisin perustein. Sairaala huolehtii siitä, että sen maksullinen toiminta kokonaisuutena on kannattavaa eli suoritemyynnistä saatavat tuotot kattavat maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset. Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä varainhoitovuoden kuluessa ja tasapainottaa talouden ohjauksella kustannukset vastaamaan tuottoja. Merkittävän ylijäämän tilanteessa sairaala palauttaa sairaanhoitopiireille/kunnille ylijäämän vuosihyvityksenä palveluostojen suhteessa ennen lopullista tilinpäätöstä. Perustellussa tilanteessa (esim. yllättävä potilaiden voimakas vähentyminen loppuvuodesta) voidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sairaalan kesken erikseen sopia edellisen vuoden maksullisen toiminnan ylijäämän käytöstä menojen kattamiseen. Edellytyksenä tällaiselle sopimiselle on, että maksullinen toiminta on vähintään kolmen vuoden tarkastelujaksolla kannattavaa. Vuodelle 2017 laaditun taloussuunnitelman mukaan sairaalan maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset ovat aikuisosastoilla 33 747 000 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 1 421 000 euroa; budjetoidut tuotot ovat 33 785 744 euroa, ja nettotulos on 38 744 euroa ylijäämäinen. Alaikäisten hoito-osaston kokonaiskustannukset vuonna 2017 ovat taloussuunnitelman mukaan 3 789 000 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 89 000 euroa, ja budjetoidut tuotot ovat 3 798 709 euroa. Nettotulos on 9 709 euroa ylijäämäinen. Mikäli alaikäisten hoito-osaston palvelujen kysynnässä tapahtuisi merkittävä vähentyminen, on sairaalalla mahdollisuus käyttää valtion talousarviorahoitusta momentilta 33.01.04 alijäämän kattamiseen. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset sairaalan vuoden 2017 henkilöstömenoihin verrattuna kuluvaan vuoteen arvioidaan seuraaviksi: Lomarahaleikkaus (-30 %): - 350 000 Työnantajan sotu-maksun alentaminen (- 0.94 %-yks.): - 235 000 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (-0,20 %-yks): - 50 000 KEVA:n ennakkotiedon mukaan työnantajan eläkemaksuprosentti Niuvassa alenee lisäksi muista syistä 1,51 %-yksiköllä: - 377 000. Liitteissä 1, 1A ja 1B ovat maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ja tunnusluvut vuosille 2015 2017. 2.2.2.4 Taloudelliset voimavarat ja hoitopäivähinnat Maksullisen toiminnan rahoitus Sairaalan toiminta on lähes kokonaisuudessaan nettobudjetoitua maksullista toimintaa, jonka rahoitus perustuu potilaiden kotikunnilta/sairaanhoitopiireiltä perittäviin hoitomaksuihin. Valtio vastaa mielentilatutkimusten kustannuksista, jotka laskutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Maksullisen toiminnan suoritteet hinnoitellaan liiketaloudelli- Tulossopimus 2017

14 (22) sin perustein siten, että sairaalan maksullinen toiminta on kokonaisuutena kannattavaa. Vuoden 2017 budjetoinnissa ja suoritehinnoittelussa on otettu huomioon kilpailukykysopimuksen säästövaikutukset henkilöstökuluihin. Sairaalan johtokunta on päättänyt asettaa vuodelle 2017 seuraavat suoritehinnat. Hoitopäivähinnat (euroa) vuosina 2015-2017 Välitöntä/henkilökohtaista valvontaa vaativan potilaan hoito, väh. 6 h/vrk 2015 2016 2017 718 698 674 Vaarallisen ja/tai vaikeahoitoisen potilaan alkuvaiheen 671 652 630 hoito, 3 12 kk Tutkimus- ja hoito-osastot 375 364 352 Pitkäaikaiskuntoutusosastot 303 294 284 Alaikäisten hoito-osasto 890 856 813 Mielentilatutkimukset, aikuisosastot 448 458 458 Mielentilatutkimukset, alaikäisten hoito-osasto 725 731 809 Sairaalan maksullisen toiminnan taloussuunnitelma vuodelle 2017 ilmenee tämän tulossopimuksen liitteinä 1, 1A ja 1B olevista kustannusvastaavuuslaskelmista sekä liitteestä 2 (maksullisen toiminnan palkkabudjetti). Hoitopäivien toteutuneet (vuosihyvitykset huomioitu) keskimääräiset hinnat viime vuosina esitetään liitteessä 2. Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen talousarvio Valtion talousarviosta sairaalan maksuttomaan toimintaan myönnettävä määräraha käytetään pääasiassa tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden toimintamenojen maksamiseen. Oikeuspsykiatrian professorin viran haltija on velvollinen eri korvausta vastaan toimimaan Niuvanniemen sairaalan sivutoimisena ylilääkärinä (OPM asetus nro 286, 18.3.1983). Yliopisto-opetukseen ja terveystieteelliseen tutkimukseen sairaalalla on käytettävissä yhteensä 801 095 euroa, joka jakautuu seuraavasti: Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus 2015 TUSO 2016 TUSO 2017 TUSO Yliopisto-opetus Momentilta 33.01.04 rahoitettava osuus, liite 8 43 349 43 349 53 701 Terveystieteellinen tutkimus Momentilta 33.01.04 rahoitettava osuus 310 651 302 251 284 099 Haettu tutkimusrahoitusta KYS-Ervalta, liite 9 211 938 120 000 SUPER-tutkimuksen rahoitus 330 000 Sigrid Juséliuksen säätiöltä 13 295 Terveystieteellinen tutkimus yhteensä 522 589 302 251 747 394 Yhteensä 565 938 345 600 801 095 Terveydenhuoltolain yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitusta koskevat säännökset astuivat voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. Uuden lain mukaan erityisvastuualueen sai- Tulossopimus 2017

raanhoitopiirin tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella eikä EVO-pisteitä oteta enää huomioon. Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen talousarviot ovat liitteessä 6. Valtion talousarvion momentin 33.01.04 rahoituksen yhteenveto Yhteenveto Euroa Yliopisto-opetus, oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden tutkintopisteitä 53 701 vastaava korvaus Terveystieteellisen tutkimustoiminnan rahoitus 284 099 Yhteensä 337 800 15 (22) Sairaalan esitys (337 800 ) perustuu laskelmaan, jossa valtion talousarviossa 2017 valtion mielisairaaloille myönnetystä määrärahasta (563 000 ) ehdotetaan Niuvanniemen sairaalalle potilaspaikkojen suhteessa 60 %. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ottanut vuosina 2011 2016 määrärahoista osan sairaaloiden ohjauksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sairaalan henkilötyövuositavoite vuodelle 2017 on yhteensä 549,5 htv. Maksullisen toiminnan osuus on 542 htv. Maksuttoman toiminnan kautta rahoitetaan yhteensä 7,50 henkilötyövuotta yliopisto-opetukseen ja terveystieteelliseen tutkimukseen. Vakinaisia virkoja sairaalassa on ennen esitettyjä virkajärjestelyjä 537. Virkojen laatu ja määrä pyritään pitämään sellaisena, että sairaalassa voidaan tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoitopalveluja ottaen huomioon potilas- ja työturvallisuuden asettamat vaatimukset. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota toimenkuvien kehitykseen ja hoidon tutkimusnäytön tuloksiin. Mielisairaanhoitajan ja lähihoitajan virkoja muutetaan pääasiassa sairaanhoitajan viroiksi siten kuin tulossopimuksella on vuodesta 2007 alkaen sovittu. Virkajärjestelyesitys perusteluineen vuodelle 2017 on liitteessä 5. Sairaalan käytössä olevat virat, tarvittavien määräaikaisten virkasuhteiden arvioitu määrä sekä henkilötyövuosisuunnitelma vuodelle 2017 esitetään liitteessä 4. Henkilöstö Sairaalan vahvuus on pysyvä henkilöstö, jonka työkokemusta voidaan hyödyntää sairaalan perustehtävän mukaisessa toiminnassa. Sairaalan toiminnan kannalta uhkana on terveydenhuoltohenkilöstön työvoimapula. Toisaalta valtion kannustava palkkausjärjestelmä, alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijamäärien lisääminen sekä henkilöstörekrytoinnin kehittäminen ovat henkilöstövoimavaroihin liittyvä mahdollisuus. Henkilöstökustannusten ajantasaisseuranta mahdollistaa henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen. Henkilöstövoimavarojen käyttöä, osaamista sekä johtamista arvioidaan ja kehitetään tutkimusnäyttöön perustuen. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä sisältää kaikki lyhyenkin ajan kyseisenä vuonna sairaalan palveluksessa olleet henkilöt. Tulossopimus 2017

16 (22) Vuosi 2014 2015 2016*) 2017 Henkilöiden Muutos edelliseeliseen Htv Muutos edel- Htv Htv lkm vuoteen, % vuoteen, % miehet naiset 745-0,1 545-5,1 215 330 697-6,4 549 0,7 210 339 552 549,5 *) arvio Vuonna 2017 sairaalan kokonaishenkilötyövuositavoite on 549,5. Maksullisen toiminnan tuottavuutta pyritään parantamaan työyksiköiden välisen yhteistyön lisäämisellä, henkilöstöresurssien seurannan parantamisella ja sijaisten käytön vähentämisellä. Sijaisten käytön tarvetta pienennetään muun muassa aktiivisella johtamisella, työtapojen tarkastelulla, henkilökunnan liikkuvuuden lisäämisellä työyksiköiden välillä ja sairauspoissaolojen vähenemisellä. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään oikeuspsykiatrisen sairaanhoidon ja hoitotyön erityispiirteet ja -vaatimukset huomioon ottaen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään alansa säännöksiin ja määräyksiin. Soveltuvin osin nämä seikat koskevat kaikkia sairaalan työntekijöitä. Työnantajana sairaala huolehtii siitä, että ammatillinen täydennyskoulutus on työntekijän peruskoulutus, työn vaativuus ja toimenkuva huomioon ottaen riittävää ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kohdalla Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset suositukset täyttävää. Koulutusstrategiaa tarkennetaan terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevien suositusten mukaisesti. Työyksiköt esittävät koulutustarpeensa toimintasuunnitelmassa. Koulutustasoindeksi Vuosi Miehet Naiset Yhteensä 2013 4,27 4,78 4,57 2014 4,30 4,90 4,70 2015 4,40 5,00 4,80 Henkilöstön koulutustasoindeksi on noussut hieman aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (vuonna 2015; 5,1 Tahti raportointijärjestelmä). Henkilöstön koulutustasoa nostetaan lakkauttamalla vapautuvat mielisairaanhoitajan ja lähihoitajan virat ja tilalle perustetaan systemaattisesti korkeamman koulutustason terveydenhuollon ammattihenkilöiden virkoja. Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen. Tutkintoon tähtäävää koulutusta pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti (koulutustyöryhmä). Tulossopimus 2017

17 (22) Henkilöstökoulutus ja työnohjaus (Kustannuksiin ei sisälly työajan käytön kustannuksia). Vuosi Euroa/ Euroa/ Muutos edelliseen vuosi htv vuoteen, % 2014 345 431 634-13,4 2015 2016 321 092*) 203 461 tilanne 30.9.2016 585 491 2017 329 700 600 *) Sisältää valtiovarainministeriön myöntämän koulutuskorvauksen 23.119,20. Koulutus on olennainen osa sairaalan perustehtävään liittyvää toimintaa ja sen hyödyntämiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Henkilöstön kehittämiseen voidaan käyttää koulutuksen lisäksi myös muita keinoja, kuten perehdyttämistä, mentorointia, työkiertoa ja työn sisällön rikastamista, opintomatkoja, ryhmätyöskentelyä, suunnittelu- ja kehityskeskusteluja sekä työssä oppimista. Sairaalassa tehdyn tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oikeuspsykiatrisen perustehtävän mukaisen hoitotyön osaamisen varmistamiseksi. Koulutuksen seurantaan luotua rekisteriä hyödynnetään niin, että henkilökunnan koulutukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin. Sen perusteella voidaan asettaa entistä tarkempia määrällisiä tavoitteita henkilöstökoulutukselle vuodelle 2017. -7,7 Koulutusten painopistealueet vuodelle 2017 ovat: 1. Sairaala tukee sellaisten psykologisten/psykososiaalisten taitojen koulutuksia, joiden tuottama osaaminen käypä hoito-suositusten perusteella on tarkoituksenmukaista sairaalassa hoidettaville potilaille. Psykologisten valmiuksien koulutus sairaalan sisäisenä toimintana: psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset (Hoitosuhde I ja II), kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus. 2. Biologinen ja farmakologinen koulutus: lääkehoitokoulutus, somaattisen hoidon osaamisen ylläpito. 3. Pakkokeinojen vähentäminen: kansainvälinen yhteistyö ja vertailu, tuetaan sairaalan sisäisellä valmentamisella. 4. Hoitohenkilöstön oikeuspsykiatrinen koulutus. Oikeuspsykiatrian klinikassa annettava erikoislääkärikoulutus perustuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on, että keskimäärin vähintään yksi henkilö valmistuu vuosittain oikeuspsykiatrian erikoislääkäriksi. Henkilöstöhallinnon toteutuminen tapahtuu sairaalassa laadittua johtosääntöä sekä henkilöstöstrategiaa noudattaen. Sairaalassa on käytössä henkilöstötilinpäätös, jonka tietoja hyödynnetään henkilöstön kehittämiseksi. Sairaalan johto arvioi henkilöstöstrategian toteutumista vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Työtyytyväisyyttä koskeva kyselytutkimus ja esimiesbarometri tehdään vuorovuosin. Työyhteisöjen kehittymistä Tulossopimus 2017

tuetaan säännöllisin henkilökuntaneuvotteluin, esimiesten pitämin kehityskeskusteluin sekä työyhteisössä tapahtuvin koulutuksin ja työnohjauksin. 5. Turvallisuuteen liittyvät koulutukset: aggressiivisen potilaan kohtaamisen koulutus (AKO), ensiapukoulutus, turvakorttikoulutus, ergonomiakoulutus. 18 (22) 6. Ammatilliset täydennyskoulutukset: talous- ja henkilöstöhallinnon koulutukset, Kiekukoulutus, Mediatri-koulutus ja muu tarvittava ammatillinen täydennyskoulutus. Työnohjausjärjestelmä Sairaalan työnohjausta koordinoi työnohjaustyöryhmä, joka seuraa työnohjaukseen käytettäviä kokonaiskustannuksia suunnitelmina ja toteumina. Työnohjausjärjestelmä toimii oman strategiasuunnitelman mukaisesti. Työnohjaus järjestetään pääasiassa sairaalan sisäisenä toimintana. Siksi sairaalan omia työnohjaajaresursseja on lisätty siten, että yksi työnohjaaja nimikkeellä toimiva työnohjaaja käyttää tähän toimintaan puolet työajastaan. Lisäksi viisi 3-vuotisen työnohjaajakoulutuksen suorittanutta henkilöä käyttää 40 % työajastaan työnohjaajan tehtäviin. Heidän tehtäviinsä kuuluu työnohjauksen lisäksi yhdessä toimintayksiköiden kanssa työnohjauksen organisointi ja työnohjaajina toimivien kouluttaminen Niuvanniemen sairaalassa. Sairaalan ulkopuolelta ostettavista työnohjauksista tehdään kirjalliset sopimukset ja toimintaa arvioidaan vuosittain. Tietyillä ryhmillä jatkuu ulkopuolinen työnohjaus. Työhyvinvointia tukeva toiminta Sairaalassa kehitetään työhyvinvointia Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelutkokonaisuuden mukaisesti. Työhyvinvointia kehittävinä osapuolina toimivat johtoryhmä, työsuojelutoimikunta sekä TYHY-ryhmä. Valtiokonttori antaa tarvittaessa tukea ja ohjausta kehittämistyön toteuttamiselle. Kehittämistyöhön varataan sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. Työhyvinvointitavoitteet kirjataan Niuvanniemen sairaalan työhyvinvointisuunnitelmaan. Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin panostetaan koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Sairaalassa noudatetaan terveellisiä työvuoroja ja suunnittelussa hyödynnetään Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutetun projektin tuloksia. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työhyvinvoinnin mittareina toimivat henkilöstötilinpäätös, työtyytyväisyyskyselyn ja esimiesbarometrin tulokset, hoitohenkilöstön osaamisen arviointi ja kehittäminen sekä työterveyshuollon interventiot. Sairauspoissaolot ja työtapaturmapoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä ajanjaksolla 1.1. 30.9.2016 on ollut 12,87 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vähennystä on tapahtunut 2,11 työpäivää henkilötyövuotta kohden verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Yleisin sairauspoissaolojen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka muodostavat 30,24 % työterveyshuollon kautta myönnetyistä sairauspoissaoloista. Toiseksi eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (26,61 %) ja kolmanneksi eniten hengityselinten sairaudet (12,64 %). Vuoden 2017 tavoitteena on, että sairauspoissaolopäiviä olisi enintään 11,5 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella tuella, verkostoneuvottelujen käytön tunnetuksi tekemisellä, esimiestoiminnan Tulossopimus 2017

19 (22) parantamisella, kuntoutuksella ja työkokeiluilla sekä erilaisilla työaikajärjestelyillä. Vuoden 2017 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa panostetaan erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhönpaluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Lähiesimiehen rooli työterveyshuoltoon päin on tärkeä. Työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten sairauspoissaolopäiviä aiheutui toimintayksiköissä sattuneista työtapaturmista (90 %) ja toiseksi eniten työmatkalla sattuneista työtapaturmista (9 %). Vuonna 2017 tavoitteena on, että työtapaturmista johtuvia poissaoloja ei olisi yhtään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti - tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Taulukon sairauspoissaolot työpäivinä ja työtapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Vuosi Sairauspoissaolopäivät/ htv Muutos edelliseen vuoteen, % Työtapaturmapoissaolot, kalenteripäivät/htv Muutos edelliseen vuoteen, % 2014 13,81-13,42 0,9 50,0 2015 14,48 4,85 0,7-33,3 2016 12,87 tilanne 30.9.16-11,12 0,6-16,67 Työtapaturman syy 1.1. 30.9.2016 Tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä/prosentteina kokonaismäärästä Toimintayksikössä *) 216 kal.pv. (90 %) Työmatkalla 22 kal.pv. (9,17 %) Sairaala alueella 2 kal.pv. (0,83 %) Yhteensä 240 kalenteripäivää *) sis. yhden työtapaturman, josta aiheutui 164 kalenteripäivän pituinen sairauspoissaolo Tulospalkkiojärjestelmä Palkitsemisjärjestelmän kehittämiseksi ja johtamisjärjestelmän terävöittämiseksi sairaalassa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, joka on valmisteltu valtiovarainministeriön ohjeistuksen (Tulospalkkiohankkeen loppuraportti, Valtion työmarkkinalaitos, 31.8.2007) mukaisesti yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken. Järjestelmä otettiin sairaalassa käyttöön vuonna 2011. Sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet vuodelle 2017 esitetään tämän tulossopimuksen liitteessä 13. Sairaala esittää, että THL hyväksyy tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet vuodelle 2017. Tulossopimus 2017

20 (22) 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 3.1 Oikeuspsykiatrian klinikan/niuvanniemen sairaalan keskeiset tutkimushankkeet Niuvanniemen sairaalassa tutkimustoiminta jakaantuu neljään pääalueeseen. 1. Oikeuspsykiatristen potilaiden hoitokäytäntöjen ja hoidon vaikuttavuuden tutkiminen (muun muassa selvitetään, kuinka suuri osa kriminaalipotilaista poistetaan kuntayhtymän sairaaloista ilman asianmukaista ilmoitusta ja lupaa THL:stä, kuinka suuri on potilaiden kuolleisuus sairaalassa ja avohoidossa, kuinka suuri osa syyllistyy uuteen vakavaan rikokseen, mitkä seikat myötävaikuttavat väkivaltaiseen käyttäytymiseen sairaalahoidon aikana, pakkotoimien vähentämiseen liittyvät tutkimukset). 2. Epidemiologiset tutkimukset hoitojen vaikuttavuudesta: Erityisesti farmakoepidemiologisilla tutkimuksilla saadaan aivan uutta tietoa mm. antipsykoottihoitojen vaikuttavuudesta koko Suomen kattavassa potilasjoukossa. Vaikuttavuustutkimusten tuloksia on julkaistu korkeatasoisimmissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa, ja tuloksilla on ollut vaikutusta mm. skitsofrenian Käypä hoito suositukseen Suomessa. 3. Satunnaistetut kontrolloidut interventiotutkimukset: Tutkimukset ovat painottuneet hoitoresistentin skitsofrenian ja huumeriippuvuuksien farmakologiseen hoitoon. 4. Mielenterveyden häiriöiden ja väkivaltakäyttäytymisen etiologian ja neurobiologian tutkiminen: Näillä tutkimuksilla ei ole odotettavissa välitöntä hyötyä suomalaisten oikeuspsykiatristen potilaiden hoidossa, vaan tarkoituksena on tuottaa tutkimustietoa maailmanlaajuisen tutkijayhteisön hyödyksi. Käytännön sovellutuksia on odotettavissa vasta vuosien kuluttua. Niuvanniemen sairaalan tutkimustoiminnan strateginen suunnittelu ja organisointi ovat professoriylilääkärin vastuulla. Tutkimustoiminnan suunnitelma ja rahoitus on määritelty tulossopimuksessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on ollut täysin läpinäkyvää. Niuvanniemen sairaalan/itä-suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimustoimintaa pyritään painottamaan kliinisesti relevantteihin interventio- ja seurantatutkimuksiin. Tavoitteena on yhden väitöskirjan valmistuminen vuoden 2017 aikana. Opetustoiminnan tehtävänä on perusopetuksen antaminen lääketieteen opiskelijoille sekä erikoistumiskoulutuksen antaminen psykiatriaan ja oikeuspsykiatriaan erikoistuville lääkäreille. Liitteessä 10 on esitetty kuvaus tutkimushankkeiden sisällöstä ja tavoitteista ja liitteessä 11 valmistuvista julkaisuista. 3.2 Erilliset tutkimus- ja kehittämisprojektit 3.2.1 Sairaalan maksullisen toiminnan tuotoilla kustannettavat hankkeet sekä rakennusten peruskorjaukset Toiminnallisen tason yleinen arviointi (GAF)-ylläpitokoulutus Sairaanhoitajia koulutetaan potilaiden toiminnallisen tason arviointiin kansainvälisesti käytössä olevalla mittarilla (GAF), kouluttamisesta vastaavat johtava lääkäri ja ulkopuolelta ostettava kouluttajapari. Tulossopimus 2017

21 (22) Osastojen peruskorjaushankkeet Sairaalan osastojen 5-6 peruskorjauksen hankesuunnitelma on laadittu maaliskuussa 2015, mutta Senaatti kiinteistöt ei vielä ole tehnyt hankkeesta investointipäätöstä. Sairaala on sopinut Senaatin kanssa, että rakennussuunnittelu toteutetaan vuoden 2017 kuluessa, mutta varsinainen remontti käynnistetään vasta vuoden 2018 puolella. Sairaalalla on siten käytössä normaalit toimitilat vuonna 2017. Hankesuunnitelman mukaan peruskorjauksen kustannusarvio on noin 4,5 M. Rakennushankkeen kestoaika on vajaa vuosi. Entinen asuinrakennus L on muuntorakennettu sairaalan väistötilakäyttöön. Väistötilassa on 33 sairaansijaa kuntoutusosastokäyttöön. 3.2.2 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan osarahoitus valtion talousarvion momentilta 33.01.04 Anomme vuoden 2017 tulossopimuksessa 337 800 euron määrärahaa käytettäväksi tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen kustannuksiin momentilta 33.01.04 (liitteet 6 ja 7). 3.2.3 Kansainvälinen yhteistyö ja muu yhteistyö Tärkeimpiä kansainvälisiä tutkimusyhteistyökumppaneita ovat Karolinska Institutet (Tukholma) Sanger Institute (Hinxton, UK); Laboratory of Epidemiology Neuroimaging & Telemedicine (Brescia, Italia); Department of Neuropsychopharmacology and Molecular Imaging, Imperial College London (Lontoo, Englanti); Laboratorio of NeuroImaging, Brain Mapping Division, Department of Neurology, UCLA School of Medicine, (Los Angeles, CA, USA), University of Toronto (Kanada), Tarton yliopisto (Viro), Laboratory of Neurogenetics, NIAAA (Rockville, MD, USA) ja Broad Instituutti (Boston, USA). Kotimaisia tutkimusyhteistyökumppaneita ovat: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, KELA, Vanhan Vaasan sairaala, Turun PET-keskus, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian, neurofysiologian, psykiatrian ja radiologian klinikat, Helsingin, Oulun, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston psykiatrian klinikat, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen laitos, farmakologian ja toksikologian laitos, hoitotieteen laitos, terveyshallinnon ja talouden laitos ja psykologian laitos, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin yliopiston psykologian laitos ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Kellokosken sairaala, HUS, Keskusrikospoliisi, Rikosseuraamuslaitos ja Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM). Liitteessä 12 on kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä. 4 Tulossopimuksen toteutumisen seuranta ja muut tulossopimusasiat Sairaala seuraa tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti toimintavuoden kuluessa. Tarkoitusta varten laadittua toimintamittaristoa päivitetään ja seurataan jatkuvasti. Määrällisten tulosten ja sairaalan talouden seuranta on toteutettu kuukausitasoisen budjetoinnin avulla. Toimintaa arvioidaan myös sairaalan laadunhallintajärjestelmän mukaisilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Sairaalan sisäisen valvonnan tilaa arvioidaan säännöllisesti muun muassa valtiovarainministeriön suosittamaa arviointijärjestelmää hyödyntämällä. Sairaala toimittaa THL:lle syyskuun loppuun mennessä tulossopimusraportin toiminnastaan ajalta 1.1. 30.6.2017 sekä arvion tulosten toteutumisesta koko vuoden osalta. Loppuraporttina toimii THL:lle lähetettävä vuoden 2017 toimintakertomus. THL hyväksyy sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet vuodelle 2017 (liite 13). Tulospalkkiojärjestelmän tuloksen arvioi ja hyväksyy sairaalan johtava lääkäri. Tulossopimus 2017

Liite 1 1 (1) MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA VUOSINA 2015-2017 SAIRAALA YHTEENSÄ 27.10.2016/ik Toteutunut Arvio Tavoite 2015 2016 2017 TUOTOT Myyntituotot 37 180 885 39 050 000 36 689 453 Muut tuotot 794 068 890 000 895 000 TUOTOT YHTEENSÄ 37 974 953 39 940 000 37 584 453 KUSTANNUKSET - Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 070 376 2 390 000 2 260 000 - Henkilöstökustannukset 29 554 878 30 480 000 29 149 000 - Vuokrat 3 163 980 2 800 000 2 892 000 - Palvelujen ostot 2 663 754 2 605 000 2 750 000 - Muut erilliskustannukset 358 617 338 000 328 000 ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 37 811 605 38 613 000 37 379 000 KÄYTTÖJÄÄMÄ 163 348 1 327 000 205 453 - Tukitoimintojen osuus (THL:n osuus) 81 300 84 000 84 000 - Poistot 68 028 69 000 69 000 - Käyttöomaisuuden korot 1 592 2 000 2 000 - Vaihto-omaisuuden korot 1 397 1 000 2 000 OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ 152 317 156 000 157 000 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 37 963 922 38 769 000 37 536 000 Ylijäämä/alijäämä (tuotot - kokonaiskustannukset) 11 031 1 171 000 48 453 Toteutunut Arvio Tavoite TUNNUSLUKU 2015 2016 2017 Toiminnan tuotot 37 974 953 39 940 000 37 584 453 Kokonaiskustannukset yhteensä 37 963 922 38 769 000 37 536 000 Ali- tai ylijäämä 11 031 1 171 000 48 453 Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,0 2,9 0,1 Tuotot % kustannuksista 100,0 103,0 100,1

Liite 1A 1 (1) MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA VUOSINA 2015-2017 AIKUISOSASTOT, TUKIPALVELUT JA HALLINTO 27.10.2016/ik Toteutunut Arvio Tavoite 2015 2016 2017 TUOTOT Myyntituotot 33 214 570 35 052 000 32 890 744 Muut tuotot 791 778 890 000 895 000 TUOTOT YHTEENSÄ 34 006 348 35 942 000 33 785 744 KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 025 842 2 352 000 2 220 000 Henkilöstökustannukset* 26 835 052 27 730 000 26 474 000 Vuokrat 2 890 091 2 560 000 2 650 000 Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ KÄYTTÖJÄÄMÄ - Tukitoimintojen osuus - Poistot - Käyttöomaisuuden korot - Vaihto-omaisuuden korot OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2 583 664 2 480 000 2 625 000 340 369 320 000 310 000 34 675 018 35 442 000 34 279 000-668 670 500 000-493 256 73 983 77 000 77 000 68 028 69 000 69 000 1 592 2 000 2 000 1 397 1 000 2 000 145 000 149 000 150 000 34 820 018 35 591 000 34 429 000-665 298-660 000-682 000 YHTEISKUSTANNUSTEN VYÖRYTYS ALAIKÄISTEN OS. KOKONAISKUSTANNUKSET VYÖRYTYSTEN JÄLKEEN 34 154 720 34 931 000 33 747 000 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ VYÖRYTYSTEN JÄLKEEN -148 372 1 011 000 38 744 TUNNUSLUKU Toiminnan tuotot Kokonaiskustannukset Ali- tai ylijäämä Ali- tai ylijäämä % tuotoista Tuotot % kustannuksista (vyörytykset ml.) Toteutunut Arvio Tavoite 2015 2016 2017 34 006 348 35 942 000 33 785 744 34 154 720 34 931 000 33 747 000-148 372 1 011 000 38 744-0,4 2,8 0,1 99,6 102,9 100,1 * HUOM: sisältää 300 000 euroa KHO:n määräämiä korvauksia vuonna 2016 sekä vuonna 2017 varautumisen KHO:n päätökseen laittomasta irtisanomisesta.