Siipirikko vsk.

SIIPIRIKKO 2/03 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Siipirikko 2 2003 30 vsk. Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. ISSN 0357-5705 PKLTY r.y. Puheenjohtaja: Pentti Zetterberg Nuotanperä 28 B 9, 80140 Joensuu puh 0400-427 792, työ (013) 251 3505 pentti.zetterberg@joensuu.fi Varapuheenjohtaja: Janne Leppänen Sahamyllynkatu 6 A 3, 80170 Joensuu puh 050-339 0605 janneleppanen@hotmail.com Sihteeri: Minna Pesonen Pyörretie 16 B 6, 80260 Joensuu puh 040-725 8368 minna.pesonen@oppivat.net Rahastonhoitaja: Urho Paakkunainen Linköpinginkatu 7, 80140 Joensuu, puh 040-822 2492, urho.paakkunainen@joensuu.fi Jäsensihteeri: Kimmo Mäenpää Tapionkatu 42 A 3, 80230 Joensuu puh 040-557 6172, työ (013) 251 3549 kimmo.maenpaa@joensuu.fi Muut hallituksen jäsenet: Johanna Lakka, Suvantokatu 11 B 17, 80100 Joensuu puh 050-350 7178, jlakka@cc.joensuu.fi Ari Latja, Jyväkuja 1 A, 80140 Joensuu, puh (013) 802 703 tai 050-5758 425 ari_latja@hotmail.com Roni Väisänen, Kalevankatu 42 B 50, 80100 Joensuu, puh 0500-687 710, roni.vaisanen@joensuu.fi IBA ja suojeluvastaava: Heikki Pönkkä puh 040-543 0011, heikki.ponkka@sll.fi Lehden toimituskunta: Ari Latja (vastaava toimittaja), Jyväkuja 1 A, 80140 Joensuu, puh (013) 802 703 tai 050-5758 425 ari_latja@hotmail.com Markku J. Huttunen (taitto) Ruoritie 2 A 11, 80160 Joensuu, puh 050-400 5988, markku.j.huttunen@joensuu.fi Tilausasiat: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Jäsenmaksun suuruus v. 2003 on 20 (opiskeli jat 16, perhejäsen 4 ). Jäsenmaksu (ei perhejäsen) sisältää lehden. Siipi rikon tilaus mak su muille on 20. Vanhat irto numerot 1, edellisen vuoden irtonumerot 2, 10-vuotisjuhlanumero 3, 25-vuotisjuhlanumero 8 + postikulut. Yhdistyksen tili: OP 577005-2104032 / Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y./pl 119 80101 Joensuu Tilille maksetaan jäsenmaksut, maksut irtonumeroista yms. ilmoita pankkisiirrolla viestinä, mitä olet maksanut. Jäsenmaksua maksettaessa ilmoita viestissä nimesi ja osoitteesi. Havaintojen ilmoitus sähköpostilla: PKLTY:n jäsenet voivat ilmoittaa havaintojaan PKlintulistalle osoitteeseen pk_lintulista@joensuu.fi. Havaintoilmoitus muodossa: Laji, pvm, paikka, havis (havainnoijien nimet). Lisätietoja. (ks. tarkemmin SR 1/03, s. 31-32) Yhdistyksen kotisivut http://www.joensuu.fi/pklty SISÄLLYSLUETTELO 3 Syysmuutto 2001 Pohjois-Karjalassa 3 Kari Lindblom: Pohjois-Karjalan lintusyksy 2001 6 Kari Lindblom: Päämuutto 17 Ari Latja: Petolinnut 20 Ari Latja: Isot linnut 23 Ari Latja: Arktika 26 Ari Latja: Vaelluslinnut Kannen kuva: Sepelkyyhkyt. Roni Väisänen painopaikka: Fram, Vaasa 2004

Siipirikko 2/2003 Syysmuutto 2001 Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan lintusyksy 2001 Kari Lindblom Heinäkuu oli helteinen, runsainekin ukkossateineen, jotka tunnetusti tuovat näkyville heinäkuun loppupuoliskolle huipentuvaa vanhojen kahlaajien päämuuttoa. Punakuirien runsas muutto ylitti keskisen Suomen laajana rintamana 15.7., jolloin kuirimuuttoa näkyi Kalajoelta Kajaaniin ja yksittäisiä muuttoparvia nähtiin myös Pohjois-Karjalassa. Kahlaajamuutto jatkui lähipäivinä ilmeisen runsaana ja illalla 17.7. Rääkkylän Vuoniemen ohitti yli 400 kahlaajaa, joukossa peräti 153 rantasipiä. Kaiken kaikkiaan heinäkuun loppupuoliskon kahlaajien päämuuton havainnointi jäi kuitenkin verraten vähäiseksi. Keskikesän aamu- ja iltatunteina kahlaajamuuttoa joka tapauksessa näkee erityisesti vesistöreiteillä ja parhaiten paikoilla missä parvia houkuttavat laskeutumaan tai alentamaan muuttokorkeutta erityyppiset yläilmoista katsottuna soveliaan näköiset tankkauspaikat. Jälkimmäiseen perustuvat mm. Outokummun Vuonoksessa havaitut maakunnan runsaimmat kahlaajien syysmuutot. Talvitappioita vähentävä leuto talvi, jota seuraa hyvän ravinnontarjonnan myötä onnistunut pesimäkausi ja ylitiheäksi paisuva kanta, sekä sitä uhkaava ravintokato, ovat taustatekijöitä, jotka laukaisevat vaelluslintujen invaasioita. Syyskauden 2001 ominaispiirteisiin kuuluivat yhtenä osanaan runsaat vaelluslintujen muutot. Vaelluslintuja tyypillisimmillään edustaa käpytikka, jonka vaellus oli syyskauden huomiota herättävimpiä tapahtumia. Tikkoja rupesi näkymään muuttolennossa heinäkuun puolivälissä, liikehdintä voimistui nopeasti ja ensimmäinen vaellushuippu todettiin 26.7. Joensuun Linnunlahdella liki 300 tikan muuttosummana. Heinäkuisella muuttorintamalla näkyvää antia edusti myös vihervarpusten poikkeuksellisen voimakas kesäinvaasio, jota pääsi seuraamaan lähinnä varhaisina aamutunteina. Liikehdintä alkoi kuun alussa ja huipentui loppukuusta, jolloin muuttosummissa päästiin parhaimmillaan nelinumeroisiin lukuihin, esim. 26.7. Linnunlahdella kirjattiin yli 2 000 muuttavaa spinaria. Elokuun alussa matalapaine liikkui Fennoskandian pohjoispuolitse itään, mitä seurasi kolea pohjoisvirtaus. Tämä aikaansai vanhojen kahlaajien viimeisen runsaan muutonhuipun, mikä huipentui saderintaman ylitykseen 5.8., jolloin Vuonoksessa summattiin sadeyön jälkeen mm. liki 400 suosirriä. Koillisen suunnan tulijoista havaittiin samana päivänä Vuoniemessä muuttopiikkinä myös 400 mustalintua. Kahlaajamuutto jatkui kohtuullisena tästä vielä noin viikon eteenpäin. Matalapaineet ja heikot sadealueet vallitsivat säätyyppiä kuun puoliväliin, jolloin etelästä ja kaakosta siirtyi korkeapaine pohjoiseen ja sää lämpeni eteisessä Suomessa helteiseksi 15. 17.8. Lyhyt hellejakso huipentui paikoin voimakkaisiin ukkosiin. Loppukuussa Jäämerellä liikkui alkukuun tapaan matalapaineita itään ja niistä ulottui etelään kapeita sadealueita. Välissä vuorotteli korkeapaine, jonka myötä loppukuu oli yleispiirteiltään lämmin ja kesäinen. Käpytikkavaellus jatkui runsaana kuun loppupuolelle asti ja vaelluksessa oli useita erillisiä huippuja, parhaina 9.8. Vuoniemessä 150, 15.8. Joensuun Noljakassa yli 400, 16.8. Rääkkylän Kivisalmessa 600 ja Joensuun Linnunlahdella 200, sekä 17.8. Kivisalmessa 300 ja 21.8. Kiteen Kyyrönniemessä vajaat 300 luoteeseen pyrkivää tikkaa. Syyskuun alkupuolella Skandinaviassa vallitsi laaja matalapaine useine osakeskuksineen, minkä myötä Suomessa vallitsi kaakonpuoleinen ilmavirtaus. Ennen kuun puoliväliä matalapaine voimistui Itämerellä ja 12. 13.9. vallitsi kovia itätuulia. Elokuun lopulta syyskuun puoliväliin vallinnut itätuulipainotteinen säätyyppi toi muuttajia idempää Suomeen. Voimakkaimman itätuulijakson aikaan Joensuussa Pielisjoelle paljastuneilla Paritsanlahden lietteillä lepäili kohtuullisesti nuoria kahlaajia, joista pikkusirrejä oli paikalla parhaimmillaan lähemmäs puolensataa. 3

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Pikkulinnuista lapinkirvisen muuttoja lepäilijämäärät olivat runsaita pitkin elokuun lopun ja syyskuun alkupuolen kaakkois itätuulijaksoa. Samoin pohjansirkkuja vaikutti olleen keskimääräistä runsaammin liikkeellä erityisesti syyskuun puolivälin tietämillä. Kuun puolivälissä saatiin paikoin runsaitakin sateita, 16.9. vastaisena yönä ja seuraavana aamuna Itä- Suomessa oli sateinen ja sumuinen tiputussää, mikä tiputti maastoon runsaasti muuttajia. Heti perään saatiin viimeinen annos lämmintä kesäsäätä, kun idästä työntyi vahva korkeapaine ja kaakkoisvirtauksen myötä Suomeen ylti lämmintä ilmaa Kaakkois-Euroopasta. Heikkotuulinen korkeapaine on usein vaelluslintujen muutolla suosima säätyyppi. Alkusyksyn käpytikka- ja vihervarpusvaellusten laannuttua oli syyskuu hyvää esiintymiskautta usealle muulle vaelluslajille. Kuusitiaisten voimakas vaellushuippu kirjattiin 10.9. Linnunlahdella yli 300 muuttajan voimin. Elokuun puolella käynnistynyt selkeä palokärkivaellus kulminoitui syyskuun puolivälin tietämille, jolloin kärkiä saattoi nähdä muuttolennossa useamman yksilön päiväsummina. Lapintiaisia ilmestyi maisemiin kuun loppupuoliskolla. Korkeapaineen heiketessä Pohjois- Venäjällä ja matalapaineen siirtyessä Jäämerellä itään liikkui Suomen yli kylmä rintama ja tuuli oli koillisesta, syksyn ensimmäiset yöpakkaset koettiin 23.9. Vienanmerellä oli tällöin myötätuulinen lähtösää ja voimakas arktikamuuttopurkaus tapahtui 23. 24.9. Arktinen muutto repesi Pohjois-Karjalan korkeudella 23.9. aamupäivästä alkaneella kuikkalintujen ryntäyksellä, gavioita summattiin Rääkkylän Vuoniemessä 2 570 ja Kiteen Kyyrönniemessä 2 050 muuttavaa. Kuikkalintuja hitaammin lentävät hanhet ehtivät P-K:n ilmatilaan myöhemmin iltapäivällä, Taulukko 1. Katsauksessa käytettävät lyhenteet sekä havainnoijat. Havaintomääreet: = koiras, = naaras, -puk = naaraspukuinen, m = muuttava, yöm = yömuuttava (vesilinnuilla ja kahlaajilla kuultujen parvien määrä, varpuslinnuilla kuultujen äänten määrä), p = paikallinen, kiert = kiertelijä, r = rengastettu, a = parvi (5a = 5parvea, a5 = viiden yksilön parvi). Kuntalyhenteet: Eno = Eno, Ilo = Ilomantsi, Joe = Joensuu, Juu = Juuka, Kes = Kesälahti, Kii = Kiihtelysvaara, Kit = Kitee, Kon = Kontiolahti, Lie =Lieksa, Lip =Liperi, Nur = Nurmes, Out = Outokumpu, Pol = Polvijärvi, Pyh = Pyhäselkä, Rää = Rääkkylä, Toh = Tohmajärvi, Tuu = Tuupovaara, Val = Valtimo, Vär = Värtsilä. Havainnoijat: Arto Airaksinen (AAi), Kari Antikainen (KA), Jorma Auvinen (JA), Terhi Armanto (TA), Hans Colliander (HC), Markku Halonen (MH), Jukka Heikkinen (JH), Marko Heiskanen, Katri Helppi, Petri Hottola (PH), Markku Huttunen (MHu), Juha Hämäläinen, Keijo Holopainen, Taisto Huutokari, Harri Hölttä (HHö), Kaisa Ihalainen, Tuomas Immonen (TI), Kari Jaskanen (KJ), Kirsi Jaskanen-Kärkkäinen, Vesa Jouhki (VJ), Aimo Jukkara (AJ), Juha Jylhä, (RK), Titta Kallio, Hannu Kauhanen (HKa), Matti Kapanen (MK), Tuomas Kettunen, Hannu Kivivuori (HKi), Konsta Kivivuori, Ari Kokkonen (AK), Johanna Kolu, Harri Kontkanen (HKo), Sami Korhonen (SK), Taija Koskenkorva, Juho Kotanen (JuK), Kari Kärkkäinen, Juho Könönen (JoK), Jukka Könönen (JKö), Risto Lammin-Soila (RLS), Esko Lappi (EL), Ari Latja (AL), Raimo Latja (RL), Kalle Larsson (KLa), Hanna Lavikainen (HaL), Lasse Lax (LL), Hannu Lehtoranta (HL), Erkki Lehtovirta, Janne Leppänen (JaL), Kalervo Leppänen (KLe), Kari Lindblom (KLi), Erkki Lintunen, Ari Lyytikäinen (ALy), Markku Malinen, Heino Mertanen (HM), Jouni Mertanen (JMe), Sirkka Mertanen, Mauri Marienberg (MMa), Tuija Marienberg (TMa), Vieno Marienberg (VMa), Kimmo Martiskainen (KM), Jussi Moisanen, Kimmo Mäenpää (KMä), Pertti Mähönen (PM), Juhani Mäntynen, Airi Nevalainen (AN), Ilari Nevalainen, Kimmo Nevalainen (KN), Toni Nevalainen (TN), Keijo Nuutinen (KNu), Arvi Nygren (ANy), Urho Paakkunainen (UP), Seppo Pakarinen, Ari Parviainen (AP), Auli Patjas (AuP), Arja Pekkarinen, Niina Pennanen, Satu Penttonen, Minna Pesonen (MPe), Pentti Peuhkurinen, Matti Piiroinen (MP), Petri Palviainen (PP), Tapani Pulkkinen, Heikki Pönkkä (HPö), Pekka Raivio, Matti Riikonen (MR), Jarkko Rutila (JRu), Juhani Ryynänen (JRy), Risto Saranto, Pekka Savolahti, Reijo Sipilä, Elisa Siponen, Veli- Matti Sorvari (VMS), Sanna Tikka (ST), Risto Tillikainen (RT), Tuomo Toivanen (TT), Pertti Tolvanen (PT), Risto Torni, Veijo Turunen (VT), Jani Varis (JaV), Väinö Vatanen, Marko Visala, Antti Vänskä (AV), Lassi Vänskä (LV), Jari Vesterinen (JVe), Timo Vesterinen, Pentti Zetterberg (PZ), Teija Zetterberg (TZ). Joensuussa ehdittiin nähdä ennen pimeän tuloa likimain 8 000 hanhea. Hanhia muutti ilmeisen runsaasti yöllä ja aamuyön tunteina muutto saattoi olla hyvinkin runsasta, aamun valostuessa ehdittiin havaita muuton loppuja, Kiteen Kyyrönniemen ohitti reilut 7 000 hanhea, mutta Etelä-Karjalan puolella päästiin aamutunteina näkemään useampikertaisesti viisinumeroisia massoja. Sään äkillinen kylmeneminen ja myötätuuli saivat aikaan kokonaisuutena ilmeisen massiivisen muuttoryntäyksen, 23. 24.9. välisenä yönä oli liikkeellä muitakin lintuja kuin hanhia. 24.9. ennen auringon nousua heti aamun valostuessa liikkui muuttajia monilajisesti, joukossa niin piekanoja kuin kurkiparviakin. Lokakuun alkuun jatkui kylmä korkeapainekeli, mitä seurasi lounaisvirtaus matalapaineineen, sää oli pilvistä ja ajoittain lämmintäkin, alkukuusta eteläisessä Suomessa mitattiin parhaimmillaan +16 o C ja kuun puolivälissä lämmintä oli Pohjois-Suomea 4

Siipirikko 2/2003 myöten. Säärintamat liikkuivat kuun puoliväliin asti maamme yli koilliseen. Leudosta alkukuusta huolimatta talvi teki tuloaan pohjoisemmilla leveysasteilla ja syksyn toinen Vienantyhjennys tapahtui 5. 6.10. Hanhimuuttoa laskettiin 6.10. läpi valoisa aika eri puolilla maakuntaa, muuton kulkiessa laajana rintamana. Joensuussa summattiin muuttoparvista yhteensä likimain 20 000 hanhea ja hanhimuuton paalupaikalta Kiteen Hatunvaaralta saatiin illan pimenemiseen mennessä kasaan 38 000 hanhea. Hanhimuutto jatkui voimakkaana yömuuttona, lähtöalueet tyhjenivät ilmeisesti kertaheitolla. Lokakuun alun arktikamuuttoryntäykseen liittyi myös pikkujoutsenten runsas esiintyminen, tuulet siirsivät joutsenia otollisesti P-K:n ilmatilaan ja lajille tyypillisiä suuria muuttoparvia nähtiin useita, yhteensä määritettiin lähes 900 pikkujoutsenta. Lokakuun alkuun huipentui myös runsas lapintiaisvaellus, huippuna 4.10. Joensuun Noljakan suistolla havaitut 19 lappalaista. Kuun puolivälin jälkeen korkeapaine Baltiasta ja Venäjältä liikkui länteen ja säätyyppi vaihtui poutaiseksi ja aurinkoiseksi, mutta Jäämerellä liikkuneet matalapaineet toivat ajoittain sateita Pohjois-Suomeen. 23.10. jälkeen tapahtui huomattava sään kylmeneminen ja ankaria yöpakkasia koettiin eteläistä Suomea myöten. Kylmänpurkauksen yhteydessä tapahtui viimeinen sorsalintupuolen tyhjennys lokakuun 20. päivän tietämillä, jolloin havaittiin Keski-Karjalan järvillä muutamia huomattavan suuria kertymiä tukkasotkia, uiveloita ja isokoskeloita. Korkeapaineen väistyttyä etelään saatiin 27.10. lounaasta lauhaa ja sateista säätä ja kuun viimepäivinä satoi runsaasti, lunta saatiin maahan kuukausien taitteessa. Marraskuu oli maamme yli itään liikkuvien matalapaineiden sävyttämä. Kuun aikana koettiin kaksi myrskyä, Pyrynpäivän myräkkä 1. 2.11. ja Janika-myrsky 15. 16.11. Janika toi tullessaan kovan pohjoistuulen ja joitakin Jäämeren lintuja havaittiin. Lumi saatiin maakunnassa maahan marraskuun alkupuolella ja isoimmatkin järvenselät alkoivat vetäytyä jäähän 20. päivän tietämillä. Kaiken kaikkiaan marraskuu oli muutto-osastoltaan sangen vähälintuinen, toisin kuin syksyllä 2000, jolloin muuttajia tapasi lämpimän loppusyksyn myötä paikallisena ja muuttavina pitkälle joulukuulle. Pihlajanmarjojakin oli niukasti, toisin kuin edellisenä syyskautena, niinpä rastaat ja tilhetkin hävisivät maisemista lähes tyystin ja ilman isompia massoja ennen marraskuuta. Talvi oli tullut. (Säätiedot: Ilmastokatsaus 7 11/2001). Katsauksen materiaalina on käytetty pääosin PKLTY:n lintulista-sähköpostilistalle syyskaudelta 2001 ilmoitettuja noin 7 000 havaintoilmoitusta. Joensuun Linnunlahdella suoritettiin systemaattista muuton havainnointia 21.7. 20.10. yhteensä 20 päivänä, kunakin havainnointipäivänä viimeistään auringon noususta vähintään muutama tunti eteenpäin (KLi). Aktiivista muuton seurantaa oli läpi syksyn myös maakunnan pohjoisosissa Lieksassa (PT ym.), Kiteen Hatunvaaralla havainnoitiin yleisölle avointen Hanhiviikkojen merkeissä 22.9. 13.10. (MH, HPö ym.) ja Joensuun Noljakan suistolla retkeiltiin aktiivisesti läpi syksyn (PZ ym.). Rääkkylän Vuoniemessä oli satunnaisempien käyntien lisäksi yhtenäinen muutonseurantajakso 17. 21.10. (JoK, JKö ym.) ja Outokummun Vuonoksessa yksittäisten käyntien ohella aamumuuton havainnointia 8. 11.8. (AV), maakunnan eteläosista saatiin muuttohavaintosarjoja mm. Kesälahden Totkunniemestä (HC). Muita havainnointipaikkoja ja havainnoijia unohtamatta kiitokset kaikille havaintojaan ilmoittaneille! Lieksasta havaintoja kokosi laajemmin EL, Juuasta HL, sekä Värtsilästä HKi. Katsauksen kirjoittajista KLi kävi läpi pääasiassa Siipirikon aiemmissa syyskatsauksissa julkaistua syysmuuttoaineistoa vuodesta 1978 alkaen. Ko. aineistoon perustuen katsauksessa esitetään vertailuna aiemmilta vuosilta runsaimpia maakunnassa todettuja syysmuuttohavaintoja ja valotetaan tiettyjen lajien päämuutonaikaista esiintymistä maakunnassa yleisemmin. Lajeista, joista syysmuuttohavaintoja ilmoitetaan niukemmin, esitetään myös yleisluontoisia retkivinkkejä. Pitkän aikavälin hajanaisenkin aineiston tarkastelussa tulevat selkeästi esiin myös kannanmuutokset. Erityisesti peltosirkun, kuin kottaraisenkin muuttolukujen romahdus 70-luvun lopulta tähän päivään on maakunnassa selvänä havaittavissa ja muuttokatsauksiin dokumentoituna. Myös tavallisten lajien muuttolukuja ja muuttokertymiä kannattaa laskea! Perinteikkäästi katsaus on jaettu päämuutto-, petolintu-, isot linnut ja arktika- sekä vaelluslintuosioihin, päämuuton käsittäessä nimestään huolimatta muiden otsakkeiden alle kuulumattomat lajit kokonaisuudessaan. Katsauksen voisi työstää myös yhtenä systemaattisesti etenevänä lajilistauksena, tai esittää muuton fenologian (alkamisen ja päättymisen) sekä muutonhuiput ainakin osalla lajeista pelkkinä taulukoina, jolloin katsaus veisi vähemmän tilaa lehdestä. Jäsenistön ehdotuksia ja toiveita katsausten toimittamiseen jatkossa otetaan lehden toimituskunnassa vastaan. Muuttokatsausten ollessa nyt vuoden jäljessä totutusta ilmestymisaikataulusta otetaan muutoista kiinnostuneiden kirjoitusapua erityisen mielellään vastaan, jotta rästissä olevat katsaukset ja palaute maastotyön tehneille havainnoijille saataisiin luettavaan muotoon Siipirikon sivuille. 5

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Päämuutto Kari Lindblom Uikut ja kaulushaikara Silkkiuikku Podiceps cristatus Kertyminä Kit Kiteenjärvi 26.9. 100 p (PZ), 5.10. 200 p, 10.10. 180 p ja 21.10. n.100 p (MH). Viimeinen 11.11. Kon Puntarikoski 1kv p (PZ). Härkälintu Podiceps griseigena Syyskauden liikehdintä alkaa heinäkuussa ja poistuminen pesimäpaikoilta tapahtunee pääosin elokuun kuluessa, eniten paikallisia 14.8. Toh Peijonniemenlahti 10 p (MPe). Syyskaudella ilmeisesti kevättä selvemmin yömuuttaja, mutta nähdään myös päivämuutolla, kuten 23.9. Kit Kyyrönniemi 1 juv m (HKo, MH) ja 11.10. Rää Vuoniemi a3 E (HKo). Viimeinen 26.10. Lip Kalmoniemi 1 p (VJ). Kaulushaikara Botaurus stellaris Syksyllä vaikeasti havaittava, 29.8. Out Sysmäjärvi 1 S (LV) ja kohtuumyöhäinen 6.10. Joe Noljakka suisto 1 p (PZ, AL, RLS). Syksyllä haikaroita voi nähdä erityisesti iltaisin lintujärvillä iltalennolla, joskus haikarat tulevat tuolloin kasvuston kätköistä vesirajaan ruokailemaankin. Pimeinä vuorokaudenaikoina lennellessään, erityisesti yömuutolla tai muutolle lähtiessään kaulushaikarat kuuluttavat usein lokkimaista kutsuääntään. Sorsalinnut Haapana Anas penelope Muuttokauden huiput: 27.8. Kes Hovinmäki 200(3a) m S SW (TI), 8.9. Kit Päätyeenlahti 200 p (HKo, K. Ihalainen), Joe Linnunlahti 12.9. a90 m ja 23.9. 150(2a) m (KLi), 24.9. Lie Rännänvaara 150(2a) m (PT), Joe Noljakka suisto 5.10. 131(2a) SW ja 6.10. 155(4a) SW (PZ), edelleen 6.10. Kit Kyyrönniemi 268 m (MH) ja Rää Vuoniemi 101(4a) m (HKo, JaV, VT, AJ), sekä 9.10. Kit Päätyeenlahti 300 p (TI) ja 12.10. Lie Sipolansaari 75(2a) m (PT). Muuton loppuja 20.10. Joe Linnunlahti a25 m (KLi), 21.10. Joe Noljakka suisto 20(3a) S (AL) ja Vär Sääperi 35 p (HKi), sekä 26.10. Out Sysmäjärvi 33 p (AV). Viimeiset 31.10. Lie Kotalahti 3 p (EL). Iso osa muutolla nähtävistä haapanoista on arktista kantaa, jonka muutot ovat parhaimmillaan lukuisia, kuten 21.9.1991 Rää Vuoniemi 1 200 m+p haapanaa, sekä 11.10. Kit Kyyrönniemi haapana + Anas sp 1 040 m (Leivo ym. 1991). Tavi Anas crecca Muuttokauden enimmät summaukset: 29.7. Kon Pitkäranta 25 p (JVe), 21.8. Kit Kyyrönniemi a20 m (MH), 7.9. Kit Puhos 30 p (MH, PM), 13.9. Kon Kupluskylä 30 p (JaL), Joe Paritsanlahti 10.10. 22 p (HKo) ja 15.10. 25 p (HM). Viimeinen 31.10. Kit Kiteenjärvi 1 p (MH). Kovin ovat vaatimattomia syksyiset tavimäärät nykypäivinä, vertailuna Out Sysmäjärvi 12.8.1978 400 p (Liimatta & Leivo 1979) ja 11.8.1983 350 p (Leivo ym. 1984). Lisäksi heinätaveja Out Sysmäjärvi 29.7.1978 20 p (Liimatta & Leivo 1979) ja 15.8.1980 20 p (Hottola ym. 1981), sekä vesilintujen paikallismääriä kuvaavana yhteissummana Sysmäjärveltä 20.8.1983 1 500 sorsaa (Leivo ym. 1984). Huomattakoon, että Sysmäjärven osalta vesilintumäärien tippumisen taustalla lienevät paljolti järven tilan muutokset. Sinisorsa Anas platyrhynchos Muuttokauden kulkua: 18.8. Kon Pitkäranta 110 p (HM), 19.8. Lie Riikolanlampi 160 p ja 20.8. samalla paikalla 239 p, sekä 22.8. Lie Kevätlahti 130 p ja 5.9. Lie Lampela 200 p (JH), 9.9. Joe Paritsanlahti 180 p (KLi, KLa, HaL), 1.10. Kit Hatunvaara a40 kiert (MH), 12.10. Lie Sipolansaari 170 m (PT), 15.10. Joe Paritsanlahti 140 p (HM), 19.10. Lie Märäjänlahti 120 p (EL) ja 3.11. Lie Vuonislahti 60 p (EL). Jouhisorsa Anas acuta Alkukesän sulkimiskerääntymistä 23.6. Rää Kiesjärvi 3 p (MMa, VMa). Heinäkuun lopulta selkeämpää liikehdintää, 21.7. Joe Kontiosuo 1 p (TT), sekä liikehdinnän runsastumista elokuun puolivälissä, 14.8. Kon Pitkäranta 20 p (KLi) ja 18.8. Vär keskusta a14 SW (HKi). Läpimuuttajien päämuuttokausi elokuun lopulta lokakuun alkuun, ensimmäinen muutonhuippu 27.8. Joe Linnunlahti a53 m + Anas sp. a45 m (KLi) ja 29.8. Joe Noljakka suisto a50 SW (AL). Seuraava huippu 23.9. Kit Kyyrönniemi 230(6a) m, suurin parvi 100 illansuussa (MH, HKo), sekä 24.9. Joe Aavaranta 40 SW (PZ) ja Joe Linnunlahti a40 m (KLi). Syksyn kolmas muuttopiikki vaatimattomin luvuin 6.10. Joe Noljakka suisto 20(2a) SW (PZ) ja Rää Vuoniemi 25(5a) m (HKo). Viimeinen 21.10. Joe Noljakka suisto 1 p (AL, PZ). Lapasorsa Anas clypeata Muuton eteneminen totutusti niukoin luvuin, enimmät paikalliset: 14.8. Kon Pitkäranta 3 p (KLi), 3.9. Toh Peijonniemenlahti 3 p (HKi) ja 8.9. Joe Paritsanlahti 4 p (KLi, KLa). Muutolla havaitut ilmeisesti pääosin arktisia lapasorsia: 12.9. Joe Linnunlahti 2 m haapanaparvessa (KLi), 15.9. Rää Vuoniemi 3 SSW (PZ), 5.10. Joe Noljakka suisto 2 m (PZ, AL, TA), sekä Rää Vuoniemi 5.10. a2 m (jouhisorsa-haapanaparvessa) ja 6.10. a3 m (HKo, JaV, VT ym.). Viimeiset 21.10. Kit Kiteenjärvi 1 p 6

Siipirikko 2/2003 Taulukko 2. Fenologisesti myöhäisiä havaintoja syksyllä 2001 (lihavointi = uusi viivyttelyennätys). Kaulushaikara 6.10. Joe Noljakka suisto 1p PZ, RLS 8 vrk Piekana 4.12. Kon Jakokoski 1m W MP +22 vrk Muuttohaukka 19.10. Ilo Niemijärvi 1kv SSW PM +1 vrk Muuttohaukka 17.10. Rää Vuoniemi 1kv SE JoK, JuK 1 vrk Ruisrääkkä 2.9. Vär Sääperi 1p MPe +9 vrk Tundrakurmitsa 20.10. Eno Ahveninen 1kv p AAi 13 vrk Törmäpääsky 15.9. Rää Oravilahti 3p KLi, HKo, HM 2 vrk Räystäspääsky 4.10. Kes Särkivaara 1 kiert TI 7 vrk (MH) ja 28.10. Lie Kaupunginniemi 1 p (RK). Punasotka Aythya ferina Ei ilmoitettuja lepäilijäkertymiä. Viimeinen 31.10. Kit Kiteenjärvi 1 p (MH). Tukkasotka Aythya fuligula Muuttajia nähtiin niukasti, Rää Vuoniemi 17.7. 11(2a) SW ja 15.9. 36(5a) S SW (PZ), mutta mittavana paikalliskertymänä laskettiin 19.10. Kes Kousanlampi n. 400 p (E. Lehtovirta, P. Savolahti, P. Raivio). Kauden viimeisenä 31.10. Lie Kotalahti 1 p (EL). Telkkä Bucephala clangula Loppusyksyisistä muutoista runsaimmat summaukset: 5.10. Rää Vuoniemi 30 m (VT), 6.10. Rää Vuoniemi 51(7a) m (HKo ym.) ja Kit Kyyrönniemi 51 m (MH), sekä 17.10. Rää Vuoniemi 27 SE SW (JoK, JKö). Viimeisiä 1.12. Joe Karsikko 2 p, joista toinen jäi talvehtimaan (KLi, JRu) ja 4. 5.12. Lie Keskusta 1 p (RK). Isokoskelo Mergus merganser Muuttokauden kulkua: 28.9. Kes Kiurunsaari 80 p (TI), 3.10. Kes Piikkeensalmi 240 p (KM), 5.10. Kit Kiteenjärvi 500 p (MH) ja Kit Kyyrönniemi 50 m, 12.10. Lie Pokronlampi 122 p (KJ), 14.10. Kit Puhossalo 280(2a) p ja Kit Suoparsaari 300(2a) p (KA), 17.10. Rää Vuoniemi 101 m S (JoK, JKö), 19.10. Kes Kousanlampi 500 p (E. Lehtovirta ym.), 21.10. Rää Vuoniemi 101 SE SW (JoK, JKö), Joe Noljakka yht. 126(9a) m (PZ, AL) ja Kes Ristlahti 250 p (KM), 22.10. Lie Pankakoski 54(4a) m (PT), 24.10. Joe Noljakka suisto 85(4a) m S (AL), 26.10. Rää Jaama Kokonselkä massiivinen kertymä, josta arvioitiin peräti n. 5 000 p (MH), 31.10. Kit Suoparsaari a450 p (MH), 1.11. Lip Viinijärvi a500 p (AL, KK), 4.11. Kes Ristlahti 700 p (KM). Syksyn viimeinen 30.11. Joe keskusta 1 p (HKo). P-K:n kautta muuttaa nimenomaan syksyisin paljon isokoskeloita, joita voi tavata kerääntyneenä Keski-Karjalan järvialueille suurina kertyminä loppusyksyllä. Syyskaudelta maakunnasta ilmoitettiin maksimissaan likimain 9 000 isokoskeloa, koskien mahdollisesti osin samoja järvien väliä siirtyneitä parvia, ilman Rääkkylän suurkertymääkin havaittiin tosin vähintään 4 000 yksilöä, joista muuttavia yht. 900. Maakunnassa syksyisin lepäilevät koskelomäärät ovat merkittäviä myös valtakunnallisella tasolla. Lepäilijäkertymien linnustonsuojelullinen merkittävyys korostuu, kun muistetaan että 900 koskelon kerääntymän luokitellaan oikeuttavan vesistöalueen IBAkohdeluetteloon (Leivo ym. 2002). Myös isokoskeloiden muuttostrategian kannalta maakunnan kautta läpimuuttavien koskeloiden kertymät ovat kiinnostavia. Uivelo Mergus albellus Muuttolennossa enimmillään 6.10. Rää Vuoniemi 8(2a) m (HKo), paikallisia 11.10. Kit Hyypiinjärvellä a13 p (JaL), sekä omaa luokkaansa olevana kertymänä Kes Kousanlammella 19.10. peräti n. 200 p (E. Lehtovirta, P. Savolahti, P. Raivio), 20.10. 90 p (PH) ja 21.10. 20 p (SK, KM, TJ). Viimeiset 31.10. Kit Kiteenjärvi 6 p (MH). Kaiken kaikkiaan uivelohaviksia ilmoitettiin harvoista paikoista, syyskauden summa Kesälahden suuren kertymän ansiosta kuitenkin likimain 250 uiveloa. Rantakanat Luhtahuitti Porzana porzana Ainut syyshavis: 29.7. Joe Noljakka suisto 1 ad p (PZ). Syyskaudella vaikeasti havaittava, ruokailee kuitenkin joskus näkyvästikin lietteillä ruovikoiden reunoissa. Ruisrääkkä Crex crex Kaksi syyshavista: 17.8. Vär Selkäkylä 1 p, juoksi pihan poikki ja avoimesta tuvan ovesta sisään, hätistettiin ulos ja painui samaan pöpelikköön, mistä oli tullutkin (J. Moisanen/HKi), sekä 2.9. Vär Sääperi 1 p koiran pelto-ojan reunasta lentoon hätyyttämä (MPe). Rääkkiä saattaa lymyillä elo syyskuun vaihteessa pelloilla vielä yleisemminkin, ovatpa vain vaikeasti havaittavia. Nokikana Fulica atra Pesijät aloillaan -tyylinen kertymä ennen sorsastuskautta 14.8. Toh Peijonniemenlahti yli 100 p (HKi). Viimeinen 26.10. Out Sysmäjärvi 1 p (AV). Kahlaajat Kapustarinta Pluvialis apricaria Muutto alkaa heinäkuussa ja viimeistään kuun lopulla joukossa muuttaa myös nuoria lintuja, kuten 26.7. Joe 7

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Linnunlahti laulurinteen nurmikko 2 juv p (KLi). Muutto runsastuu nopeasti elokuun alussa, 5.8. Pol Matkalahti a12 ad m (KLi, VJ). Vanhojen lintujen kohtuurunsas muutonhuippu: Out Vuonos 8.8. 29(3a) ad SW, 9.8. 19 ad SW, 10.8. 81(3a) ad SW ja 11.8. 42 ad, 1 juv (3a) S (AV ym.), sekä 10.8. Out Alavi 65 ad, 10 juv (3a) p/sw (AV). Loppukuusta niukemmin 16.8. Rää Kivisalmi a15 m (MH) ja 29.8. Rää Oravilahti a25 kiert (MH). Syyskuun huippuna 15.9. Rää Oravilahti 40 p (KLi, HKo, HM), lisäksi kapustarinta/ tundrakurmitsa 10.9. Joe Linnunlahti a45 SSW (KLi). Viimeiset 30.9. Joe Noljakka suisto 2 juv p (AL) ja Joe Linnunlahti ravirata 1 juv p (KLi). Pikkutylli Charadrius dubius Varhainen muuttaja, enimpinä summina päämuuton ajalta: 30.7. Joe Ukonlahti 6 p (UP), 9.8. Out Vuonos 3 ad SW (AV), sekä Joe Kontiosuo 13.8. 7 p (HM) ja 14.8. 4 juv p (HKo), jotka samalla viimeisiä ilmoitettuja. Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Muuttokauden ensimmäinen 25.8. Joe Noljakka suisto 1 p (PZ). Päämuutosta kielivinä lepäilijähuippuina samalla paikalla 25.9. 4 p ruovikossa ja 29.9. 6 p (PZ). Muualta minikurppia ilmoitettiin vain 9.9. Lie Kevätlahti 1 p (PT) ja 25.9. Joe Kontiosuo 1 p (TT). Syksyn viimeiset 14.10. Joe Noljakka suisto 2 p ruovikossa (PZ). Taivaanvuohi Gallinago gallinago Syksyn päämuuttokausi heinäkuun lopulta syyskuun puoliväliin, Joe Noljakka suisto: 22.7. 22 p/m, 29.7. 22(4a) S SW, 20 p, 7.8. 24 p, 25.8. 18 p, 29.8. n. 20 p, 30.8. 21 p, 6.9. 15 p (PZ ym.), 9.9. 20 m + p (KLi, KLa, HaL) ja 16.9. 12 p (PZ). Muualta niukasti ilmoituksia, 6.8. Kit Päätye 15 p (MH), 11.8. Joe Linnunlahti ravirata 10 p (HKo) ja 21.8. Kit Kyyrönniemi 8 m (MH). Viimeiset 18.10. Lie keskusta 1 yöm (KJ) ja 21.10. Joe Noljakka suisto 2 p ruovikossa (PZ). Takavuosilta mainittakoon syksyltä 1988 pari rantaniityiltä kompattua runsasta päämuutonaikaista kurppakertymää: 11.8. Vär Sääperi 60 p ja 14.8. Lip Heponiemi 100 p (Ojala ym. 1989). Pikkukuovi Numenius phaeopus Varhaisesta lähtijästä muuttokauden ajalta kaikki yli kahden yksilön, muuttajia koskeviksi tulkittavat ilmoitukset: 30.6. Lie Jamali 5 p kuoviparvessa (PT), 19.7. Joe Rantakylä 3 m (KLa), 22.7. Pol Ruvaslahti 3 kiert (JaL) ja 5.8. Rää Vuoniemi 3 m (MH, ANy). Viimeiset 8.8. Out Vuonos 2 SW (AV). Pikkukuoveja näkee erityisesti heinäkuussa yleisesti pieniä muutaman yksilön määriä muutolla, mutta lukuisampia muuttoparvia tavataan harvoin. Kuovi Numenius arquata Kesän pitkää päämuuttokautta: 19.6. Vär Uusikylä 32 p (MPe), 24.6. Lie Sarkkila 60 p (KNu), 27.6. Vär Sääperi ympäristöineen 40 p (MH), 30.6. Lie Jamali 70 p (PT), 1.7. Lie Petroniemi 10 m (EL), 14.8. Kon Pitkäranta a14 p (KLi), 15.8. Out Vuonos 7 p (JVe) ja 18.8. Pol Haninniemi 5 SW (PZ). Viimeiset jo 22.8. Lie Petroniemi 1 m (EL) ja Out Vuonos 3 p (KLi, AN). Valkoviklo Tringa nebularia Muuttokauden alkuja 20.6. Joe Noljakka suisto 3 ad p (HKo) ja Joe Kontiosuo 1 p (KLi). Päämuutto vaatimattomin summin: 8.7. Kon Pitkäranta a9 m (HM), 11.7. Joe Kontiosuo 10(3a) m, 1 p (KLi), Out Vuonos 12.7. 18 p (KLi, JRu, KMä) ja 14.7. 6 SW, 7 p (PZ), 23.7. Kit Päätyeenlahti 7 p (TI), 29.7. Joe Noljakka suisto 7 S W (PZ), 8. 11.8. Out Vuonos yht. 18 m, eniten 8.8. 9(5a) m (AV), 30.8. Joe Linnunlahti 5(2a) m (KLi) ja 7.9. Joe Aavaranta 3 p (PZ). Viimeiset 11.9. Lie Kevätlahti 1 p (JH), sekä 16.9. Joe Paritsanlahti 1 p ja Joe Leveälahti 1 p (KLi, HaL). Metsäviklo Tringa ochropus Mahdollisesti ensimmäisiä syysmuuttajia edustaen 3.6. Joe Honkaniemi 1 S (KLi). Päämuuttokauteen ajoittuneina vaatimattomina summina 16.7. Out Vuonos 3 p (JaL) ja 28.7. Joe Kontiosuo 3 p (PZ). Varhain poistuvan lajin viimeisinä 21.8. Kon Pitkäranta 1 p (TI) ja 25.8. Joe Noljakka suisto 1 p (PZ). Metsäviklon syysmuutto on usean muun kahlaajalajin tavoin täydessä käynnissä jo kesäkuun puolivälissä, esim. 12.6.1992 Kit Savikko 12 p (Kontkanen 1993) ja 15.6.1998 Joe Kontiosuo a6 p nousi m S (KLi, LL/KLi julkaisematon). Rantasipi Actitis hypoleucos Päämuuttokausi heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuoliskolle, huippuna massiivinen sipimuutto 17.7. illalla, jolloin Rää Vuoniemen ohitti 153(10a) SW klo 19.15 01.00 (PZ). Hienoja, mutta lentotyylinsä takia vaikeasti laskettavia parvia (mm. a54) kovaa mekkalaa pitäen tyyntä vedenpintaa pitkin suoraan Vuosalmen läpi, pääosa (110) klo 22.00 22.59. Vaatimattomampina määrinä 17.7. Joe Kontiosuo 8 p (JVe), 19.7. Joe Rantakylä 7 m Pielisjokea pitkin (KLa), Rää Vuoniemi 23.7. 8(4a) SW ja 8.8. 7 SW + yöm (PZ), sekä Out Vuonos 8.8. 15 p ja 11.8. 10 p (AV). Viimeiset 24.8. Joe Kontiosuo 1 p (HKo) ja vielä 22.9. Joe Utra 1 p (anon./kli). Rantasipi on paljolti yömuuttaja, jonka kutsuääniä kuulee päämuuttokautena usein yötaivaalta, runsaat päivämuutot ovat harvinaisia. Päivämuutto liittyy usein saderintamiin, jollaisten yhteydessä havaitaan myös runsaimmat muutonaikaiset paikalliskertymät. Vuoniemen sipimassat muuttivat kuitenkin helteisen kor- 8

Siipirikko 2/2003 Taulukko 3. Myöhäisimmät havaintopäivämäärät lajeittain syksyllä 2001. Päivämäärän jälkeen havainnoijat. T = talvehti, määrettä käytetty kun viimeistä syysmuuttohavaintoa ei voitu määritellä.?? = lajista ei ilmoitettu syyshavaintoja;? = vain lajin syysmuuttokauden alusta ilmoitettuja. Kaakkuri 16.12. PZ Kuikka 16.12. PZ Härkälintu 11.10. HKo Silkkiuikku 11.11. PZ Mustakurkku-uikku?? Merimetso 5.12. PZ Kaulushaikara 6.10. PZ Pikkujoutsen 26.10. HC Laulujoutsen 14.12. UP Metsähanhi 18.10. HKi Tundrahanhi 17.10. MMa, JoK, JuK Kanadanhanhi 14.11. AL Valkoposkihanhi 21.10. HKi Sepelhanhi 20.10. PZ Haapana 31.10. EL, PT Tavi 31.10. MH Sinisorsa 3.11. EL Jouhisorsa 21.10. PZ Heinätavi 29.8. MMa Lapasorsa 28.10. RK Punasotka 31.10. MH Tukkasotka 31.10. EL, PT Lapasotka 18.11. PZ Alli 11.11. PZ Mustalintu 16.11. PZ Pilkkasiipi 11.12. KLi Telkkä 1.12. KLi, JRu Uivelo 31.10. MH Tukkakoskelo 21.10. JoK, JuK Isokoskelo 30.11. HKo Mehiläishaukka 23.9. KLi Merikotka 13.11. MH Ruskosuohaukka 15.9. KLi, HKo, HM Sinisuohaukka 5.10. HKi Varpushaukka T Kanahaukka T Hiirihaukka 1.10. MH Piekana 4.12. MP Maakotka 22.10. PT Kalasääski 25.9. MH, HPö Tuulihaukka 29.9. UP Ampuhaukka T Nuolihaukka 17.9. KLi Muuttohaukka 19.10. PM Viiriäinen?? Ruisrääkkä 2.9. MPe Luhtahuitti 29.7. PZ Nokikana 26.10. AV Kurki 18.10. JoK, JKö Pikkutylli 14.8. HKo Tylli 5.10. PT Meriharakka 14.9. PZ Kapustarinta 30.9. KLi, AL Tundrakurmitsa 20.10. AAi Töyhtöhyyppä 26.9. HM Pulmussirri 11.9. AN, KLi, KLa Isosirri 16.8. MH Pikkusirri 18.9. EL Lapinsirri 7.9. UP Kuovisirri 5.9. HM Suosirri 11.10. HKo Jänkäsirriäinen?? Suokukko 1.10. HM Jänkäkurppa 14.10. PZ Taivaanvuohi 21.10. PZ Lehtokurppa 20.10. A. Pekkarinen Punakuiri 16.8. MH Pikkukuovi 8.8. AV Kuovi 22.8. KLi, EL Mustaviklo 11.9. KLi, KLa Punajalkaviklo 6.8. VJ Valkoviklo 16.9. KLi, HaL Metsäviklo 25.8. PZ Liro 12.9. PZ Rantasipi 22.9. anon. Karikukko 5.8. HKo, HM Vesipääsky 10.8. AV Vesipääskylaji 24.9. TT Merikihu 6.10. HC Pikkulokki 26.9. UP Naurulokki 19.10. HKo Kalalokki 31.10. MH, JRy Selkälokki 13.10. PZ, LV Harmaalokki 9.12. anon. Merilokki? Lapintiira 5.8. PZ Kala-/lapintiira 15.9. PZ Sepelkyyhky 8.10. UP Käki 4.9. MMa Sarvipöllö 25.10. JaL Suopöllö 20.10. ALy Kehrääjä 17.8. KM Tervapääsky 4.9. KLi Käenpiika?? Kiuru 3.11. MR Törmäpääsky 15.9. KLi, HKo, HM Haarapääsky 23.9. HKo, MH Räystäspääsky 4.10. TI Metsä-/taigakirvinen 6.10. KLi Niittykirvinen 15.10. PT Lapinkirvinen 22.9. AL, UP Keltavästäräkki 21.9. HM Västäräkki 3.11. JMe Peukaloinen 15.10. AL Rautiainen 7.10. PT Punarinta 4.11. HKi Satakieli?? Sinirinta 1.10. AL Leppälintu 24.9. TT Pensastasku 18.9. JVe Kivitasku 29.9. UP Mustarastas 1.12. KM Räkättirastas 24.11. UP Laulurastas 7.10. PT Punakylkirastas 19.11. AL Kulorastas 17.10. JoK, JKö Pensassirkkalintu?? Viitasirkkalintu?? Ruokokerttunen 20.9. PZ Rytikerttunen 6.8. MH Luhtakerttunen?? Viitakerttunen 4.8. MH Rastaskerttunen?? Kultarinta?? Hernekerttu 20.9. UP Pensaskerttu 11.9. UP Lehtokerttu 17.9. HKo, UP Mustapääkerttu 10.11. VMa Idänuunilintu 16.8. MH Lapinuunilintu?? Sirittäjä 16.8. MH Pajulintu 4.10. AL Tiltaltti 13.10. HKo Harmaasieppo 17.9. HKo Kirjosieppo 7.9. KLi Kuhankeittäjä?? Pikkulepinkäinen 7.9. VJ Lapinharakka T Mustavaris 9.10. JVe Kottarainen T Peippo 2.11. PZ Järripeippo 11.11. HKi Tikli T Vihervarpunen 17.10. JoK, JKö Hemppo 28.10. HKo Punavarpunen 8.9. PZ Nokkavarpunen 3.9. KLi Lapinsirkku 20.9. KLi Pulmunen 11.11. PZ Peltosirkku 2.9. PZ Pohjansirkku 22.9. PT Pajusirkku 13.10. PZ keapaineen vallitessa. Myös kyseisellä säätyypillä on maakunnassa havaittu vanhojen kahlaajien päämuuttoaikaan runsaita ja monilajisia kahlaajamuuttoja, näkyvän muuton painottuessa kesällä aamu- ja iltatunteihin, päiväsaikaan muutto vaikuttaa ilman säärintamia nousevan korkeammalle näkymättömiin. Lokit ja kalatiira Pikkulokki Larus minutus Syysmuuton alkua 4.7. Joe Kontiosuo 9 ad (3a) S SSW (KLi). 9

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Vanhat pikkulokit lähtevät pääosin varhain heinäkuun kuluessa, nuoret syyskuun alkuun mennessä: 17.7. Rää Vuoniemi a20 ad S (PZ), 8.8. Joe Noljakka suisto 2 ad, 14 juv m (AL), 14.8. Kon Pitkäranta 20 juv p (KLi) ja 17.8. Rää Kivisalmi a15 juv m (MH), sekä 1.9. Rää Vuoniemi a9 juv m (KLi, HKo, HM). Viimeinen 26.9. Joe Linnunlahti 1 kiert (UP). Naurulokki Larus ridibundus Pääjoukkojen poistuminen tapahtuu varhain, päämuuton ajoittumista kuvaten 21.7. Rää Kompakka 400 p hyönteisjahdissa (MH) ja Joe Linnunlahti 51(4a) SW W (KLi), minkä jälkeen ilmoitetut määrät pieniä, kuten 22.8. Out Vuonos a15 m (KLi, AN). Viimeiset 17.10. Rää Vuoniemi 3 1kv S (LV, JoK, JKö) ja 19.10. Joe Keskusta 1kv p (HKo). Naurulokkien muuttoparvia tiputtelee eniten heinäkuun loppupuoliskolla, elokuussa laji vähenee nopeasti, päämuuttoajan paikalliskertymänä mainittakoon 27.7. 2.8.1999 Kon Kuurnan kanava 500 600 p (Larsson 2000, Anon. 2001). Selkälokki Larus fuscus Vaatimattomia muuttolukuja syyskuulta: 8.9. Joe Noljakka suisto a6 ad S (KLi), 10.9. Lie Tainionvaara 4ad m (PT), 12.9. Joe Linnunlahti a2 ad, 2 juv m (KLi), 15.9. Rää Paksuniemi 3 ad, 2 1kv m/kiert (klo 12.00 13.00) (KLi, HKo, HM), 17.9. Joe Linnunlahti a5 ad m (KLi), 18.9. Kon Kupluskylä a7 S (JaL) ja 23.9. Kit Kyyrönniemi 3 m (HKo, MH). Viimeinen 13.10. Rää Vuoniemi 1kv SW (PZ). Harmaalokki Larus argentatus Niukoista ilmoituksista enimmät kertymät 18.9. Joe Kontiosuo 500 p (JVe) ja 24.9. Kit Kiteenjärvi 200 p (MPe). Muuttoa 6.10. Kit Kyyrönniemi 50 m (MH). Viitteitä läpimuuttavien argareiden loppusyksyn muutoista tai kerääntymistä ei ilmoitettu [esim. syksyllä 2000 ilmeisiksi läpimuuttopiikeiksi olivat tulkittavissa 28.10. Rää Vuoniemi 280 m ja 11.11. Joe Kontiosuo yli 1 000 p (Lindblom 2001)]. Tällä kertaa kylmä loppusyksy joudutti muuttoa ja marraskuun paras ynnäys jäi kymmenesosaan edellissyksyisestä, 10.11. Joe Kontiosuo 100 p (HM), samalla paikalla 16.11. 50 p (PZ), sekä 18.11. Joe Kukkosensaari 50 p (PZ). Viimeinen tyypillisesti 1kv, joka viihtyi Joensuussa 9.12. asti (Rutila 2002). Kalatiira Sterna hirundo Tiiroja (kala-/lapin-) 8.8. Rää Vuoniemi 56 m/kiert (PZ) ja 16.8. Rää Kivisalmi 40 kiert (MH), sekä syksyn viimeisenä 15.9. Rää Vuoniemi 1kv SSE (PZ). Kyyhkyistä tervapääskyyn Sepelkyyhky Columba palumbus Kesäkertymiä 4.7. Kes Mäntyniemi 130 p (TI) ja Joe Kontiosuo 79(30a) kiert, ilmeisesti ruokailulennolla olevia (KLi). Muuttokauden kertymät: 18.8. Vär Räikönvaara a150 p (HKi), 26.8. Rää Oravilahti 120 p (MH) ja Lie Lampela n.100 p (JH), 30.8. Kit Puhos 200 p (MH), 4.9. Vär Sääperi 150 p (HKi), 8.9. Lip Ahonkylä 200 p (KLi, VJ) ja 15.9. Rää Oravilahti 120 p (KLi, HKo, HM), sekä muutot: 13.9. Lie Mätäsvaara a135 m (PT), 24.9. Joe Aavaranta 118(4a) SW (PZ) ja Kes Särkivaara 55(4a) m (KM), 25.9. Kit Hatunvaara 100 m (MH) ja 29.9. Kes Särkivaara 38(4a) m (TI). Viimeinen ilmoitettu jo 8.10.(!) Joe Honkaniemi 1 E (UP). Vertailuna takavuosilta 6.8. 30.9. Lip Pölkkyvaara 18 aamulta yht. 4 100 m kyyhkyä, eniten 17.9. 1 090 m ja 17.9. 1 480 m (Leivo & Räsänen 1980). Sepelkyyhkykin kuuluu taantuneisiin lajeihin, vähenemisen näkyessä myös muuttoluvuissa. Kehrääjä Caprimulgus europaeus Syyskauden ainut ilmoitettu 17.8. Kes Leveäkivi 1 p (KM). Syysmuutolla kehrääjät ilmaantuvat avomaille, elokuussa ja joskus syyskuunkin puolella kehrääjän voi yhyttää pimeän aikaan pelloilta sekä kosteikkojen äärestä, kuten rantaruovikoiden yltä saalistamasta. Usein alkusyksyisen kehrääjän näkee istuvan tiellä ja näin tapahtui myös Kesälahden havainnossa. Tervapääsky Apus apus Muuttokauden kulkua: 21.7. Joe Linnunlahti 140 WNW NW, ilmeisesti ruokailulennolla kaupungista Pyhäselän ruovikkolahdelmiin (KLi), 29.7. Joe Noljakka suisto 500 p (PZ), 1.8. Joe Aavaranta 280 n. W (PZ) ja Kon Pitkäranta 80 p (HM), 11.8. Out Alavi 280 p (AV), 23.8. Joe Hasanniemi a50 E (KLi), sekä Joe Linnunlahti 27.8. 15 m + p, 2.9. a8 p ja 4.9. syksyn viimeisinä a4 p (KLi). Varpuslinnut Törmäpääsky Riparia riparia Varhainen muuttaja, muutto alkaa heinäkuussa, mm. 24.7. Rää Vuoniemi 3 W (PZ) ja 26.7. Joe Linnunlahti a2 S (KLi). Elokuisen päämuuttokauden ainut ilmoitettu kertymä 17.8. Kes Hovinmäki a80 p (TI). Viimeiset vitkuttelijat 15.9. Rää Oravilahti 3 p (KLi, HKo, HM). Haarapääsky Hirundo rustica Alkusyksyn kertyminä: haarapääskyjä 9.8. Toh Valkeasuo 600 p (PZ), sekä pääskyjä 13.8. Kit Puhos 500 p (MH). Päämuutossa huippuina: määritettyjä haarapääskyjä Joe Linnunlahti 27.8. 400 m pääosin vastatuuleen ESE ja 4.9. samalla paikalla 146 m, suurin parvi 60 NW, nousten nuolihaukan hätistämänä hyvin korkealle (KLi), sekä 9.9. Joe Noljakka suisto 104 m E rantalinjaa seuraten vastatuuleen (KLi, KLa, HaL). Lämpimän syyskuun turvin haarapääskyjä 10

Siipirikko 2/2003 oli runsaasti pitkälle syyskuulle, 15.9. Rää Oravilahti 50 m/kiert, 200 p, mm. a187 (KLi, HKo, HM). Säätyypin vaihduttua pääskyt katosivat nopeasti ja viimeinen jo 23.9. Kit Kyyrönniemi 1 m (MH). Syysmuuttokauden suurimmat päämuutonaikaiset pääskykertymät löytyvät yleensä yöpymisruovikoiden lähistöltä ja voivat olla mittavia, mm. 27.8.2000 Joe Höytiäisen kanavan suisto n. 5 000 p, pääosin haarapääskyjä (Lindblom 2001). Mainittakoon myös syksyltä 1994 Kit Päätyenlahdelta ilman päivämäärää julkaistu puolenkymmenen tuhannen pääskyn paikalliskertymä (Kontkanen ym. 1995). Räystäspääsky Delichon urbica Paikalliskertymiä tai muuttosummia ei ilmoitettu. Yleinen pitkälle syyskuuhun, 15.9. Rää kk 23 p (MMa). Viimeinen myöhäinen 4.10. Kes Särkivaara 1 kiert (TI). Kiuru Alauda arvensis Paikalliskertymiä tai muuttosummia ei ilmoitettu. Viimeinen 3.11. Lie Yrjölä 1 p (MR). Metsäkirvinen Anthus trivialis Liikehdinnän alkua 18.7. Rää Vuoniemi 3 m (PZ). Päämuuttokausi elokuun alkupuolelta syyskuun puoliväliin: Out Vuonos 9.8. 48 m ja 11.8. 89 m (AV), 26.8. Joe Aavaranta 37 SW W (PZ), 8.9. Joe Noljakka suisto 60 m (KLi, KLa, JuK), sekä Joe Linnunlahti: 27.8. 60 m, 29.8. 94 m, 30.8. 107 m, 2.9. 45 m, 3.9. 89 m S SE, 4.9. 136(81a) m S SE, 7.9. 75 m, 10.9. 60 m ja 18.9. 36 m (KLi). Viimeiset ilmoitetut 20.9. Kit Kyyrönniemi 2 m (MH), sekä metsä- /taigakirvinen 6.10. Joe Linnunlahti 1 m, matalalla rantaviivaa seuraten S (KLi), läheltä ohilentäneen, aktiivisesti kutsuääntelevän ääni oli taigakirvismäinen, venähtävä, soinnikas ja perus-metsäkirvistä metallisempi psrih. Vertailuna takavuosilta 6.8. 22.9.1979 Lip Pölkkyvaara 14 aamulta yht. 2 010 m metsäkirvistä, huiput 13.8. 401 m, 18.8. 404 m ja 19.8. 607 m (Leivo & Räsänen 1980). Muuttosummien lasku nykypäivinä kertonee metsäkirvisellä lähinnä muutonseurannan puutteesta, muuttajia kyllä näkisi erityisesti runsaimman muutonhuipun aikaan elokuussa, kuten 19.8.1996 Joe Rantakylä 350 m (Palviainen 1997). Laji on syysmuuttokaudella myös yleinen lepäilijä pelloilla, mutta paikalliskertymiä ilmoitetaan harvoin. Niittykirvinen Anthus pratensis Ensimmäinen liikkuva 18.7. Rää Vuoniemi 1ä m (PZ). Päämuuttokauden alla paikalliskertyminä: 30.8. Kit Puhos 55 p ja 1.9. Rää Oravilahti 120 p (MH), sekä 3.9. Kon Iiksenniitty a50 p (KLi, HKa). Päämuuttoa (huippu 16. 22.9.): Joe Linnunlahti 4.9. 39 m, 10.9. 45 m, 18.9. 146 m S SE, 22.9. 127 m S SSW ja 6.10. 30(15a) m (KLi), 12.9. Lie Rännänvaara 34 m (PT), 16.9. Kit Puhos 50 p (MH), sekä Joe Noljakka suisto 16.9. 90 m SE S, 40 p ja 22.9. 150 m SW (PZ). Viimeiset 14.10. Joe Marjala 4 p (PZ) ja 15.10. Lie Sipolansaari 1 m (PT). Aiemmin julkaisematon istimuutto, runsas päämuutonhuippu ja ilmeinen maakunnan muuttoennätys: 23.9.1993 Out Vuonos 547 m (klo 7 15) (AV, AP, PP/AV). Lapinkirvinen Anthus cervinus Ensimmäiset 16.8. Joe Aavaranta 1 W (PZ) ja 18.8. Vär Keskusta 1 ä (HKi), minkä jälkeen yleistymistä, mm. 22.8. Out Vuonos a5 p (KLi, AN). Runsas esiintyminen likimain kolmen viikon päämuuttojaksolla elokuun lopulta lähelle syyskuun puoliväliä, 26.8. Vär Sääperi ympäristöineen 40 p (KLi, HKo), 1.9. Rää Oravilahti 6 p (MH), Joe Linnunlahti: 27.8. 14 m, 29.8. 14 m, 3 p, 2.9. 6 m, 6 p ja 4.9. 7 m (KLi), sekä Joe Noljakka suisto: 1.9. 6 m + p, 6.9. 6 p ja 12.9. 10 m + p (PZ). Viimeinen 22.9. Joe Noljakka suisto 1 ä (AL). Yhteensä ilmoituksia 200 yksilöstä. Runsas esiintyminen, johon vaikuttivat päämuuttoaikaan vallinneet itätuulet, jotka ajauttivat idempää muuttavia kirvisiä varsinkin itäiseen Suomeen (Pöyhönen 2002a). Lapinkirvinen on joka tapauksessa vuosittain verraten yleinen lepäilijä erityisesti isommilla peltoaukeilla, usein metsä- ja niittykirvisten seurassa ja paikalliskertymät voivat kasvaa kymmenpäisiksi, kuten 11.9.1994 Vär Uusikylä 40 p (Kontkanen ym. 1995). Keltavästäräkki Motacilla fl ava Elokuista päämuuttokautta: Out Vuonos 8.8. 42 m, 9.8. 25 m, 10.8. 41 m ja 11.8. 52 m (AV), 21.8. Kit Kyyrönniemi 55 m (MH), 21.8. Kon Pitkäranta a200 p (TI), 26.8. Vär Sääperi Niirala 100 p, mm. a70 (KLi, HKo), sekä Joe Linnunlahti 27.8. 75 m, 29.8. 140 m, 70 p ja 30.8. 100 kiert (KLi). Syyskuun alussa vielä runsas, 4.9. Toh Valkeasuo 120 p (PZ), sekä Joe Linnunlahti 4.9. 33(27a) m, a20 p ja 7.9. 32 m (KLi). Viimeiset 19.9. Lie Tainionvaara 1 m (PT) ja 21.9. Joe Kontiosuo 1 p (HM). Keltavästäräkkejä kerääntyy alkusyksyllä ruovikoihin yöpymään, mutta yöpymiskertymien havainnointi on vähäistä. Västäräkki Motacilla alba Liikehdinnän alkua heinäkuussa, 18.7. Rää Vuoniemi a4 W (PZ), elokuussa muuttoa ja parveutumista lukuisammin: Out Vuonos 8.8. 152 m, 10.8. 48 m ja 11.8. 172 m (AV), 14.8. Kit Päätyeenlahti a100 p (TI), 23.8. Kit Puhos 100 p (MH) ja Joe Kontiosuo a100 p (KLi), Joe Linnunlahti 27.8. 145 m, 29.8. 126 m ja 30.8. 80 m (KLi), sekä 31.8. Joe Hasanniemi 100 p (PZ). Muutonhuippu 11

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. syyskuun alussa: Joe Linnunlahti 3.9. 160 m ja 4.9. 319 m NW N (KLi), sekä 4.9. Toh Valkeasuo 500 p (PZ). Runsas syyskuun puolivälin yli, 11.9. Joe Kontiosuo n. 100 p (HKo), sekä Joe Linnunlahti 7.9. 110 m ja 18.9. 64 m (KLi). Päämuuttoa kuvaten Joe Linnunlahti 27.8. 18.9. seitsemältä runsaimmalta muuttoaamulta yht. 1 004 m (KLi). Lokakuun alussa vielä monin paikoin, Joe Linnunlahti 1.10. 9 m ja 6.10. 6(5a) m (KLi), sekä 11.10. Rää Vuoniemi 3(3a) m (HKo). Viimeiset: 21.10. Eno Ahveninen 1 p (KJ) ja 3.11. asti Kon Satama 1 p (JMe, S. Mertanen), sekä talvehtimaan jäänyt 1.12. Rää Haapasalmi 1 p turkistarhalla (M. Visala). Koskikara Cinclus cinclus Ensimmäiset: 27.10. Lie Ruunaa Kattilakoski 1 p (HaL) ja 30.10. Joe keskusta 1 p (KLa, UP), eniten: 21.11. Lip Viinijärvi Taipaleenjoki 3 p (UP) ja 30.11. Lie Kitsi Pitkäntammi 3 p (EL). Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Selkeä muuttokertymä 1.9. Toh Räkättirastas. Roni Väisänen Valkeasuo a3 3 p pellonreunapusikoissa (KLi, HKo, HM). Viimeisiä 17.9. Joe Hasanniemi Eteläkatu 1 p (HKo) ja 24.9. Joe Repokallio 1 p (TT). Mustarastas Turdus merula Jonkinasteista liikehdinnän aloittelua 18.7. Rää Vuoniemi 4(2a) SE (PZ). Päämuutosta kielien 20.9. Kit Kyyrönniemi 10 NW/kiert (MH). Mustarastaan muuttosummat ja paikallismäärät jäävät maakunnassa yleensä vaatimattomiksi ja 10 yksilöä tai enemmän muutolla havaittuna vaikuttaa olevan jo kohtuullinen summa. Takavuosilta mainittakoon alueellisesti runsas päämuutonaikainen kertymä: 13.10.1979 Pol Kirkkoniemi 30 p (Miettinen & Turunen 1980). Räkättirastas Turdus pilaris Alkusyksyn parveutumista ja liikehdintää: 27.7. Joe Aavaranta 90(4a) SSE (PZ), 8.8. Lie Keskusta 180 p (PT) ja 9.8. Rää Vuoniemi 99 NW (PZ). Muuton kulkua: 4.9. Lie Ruunaa 250(4a) NW (PT), 20.9. Kit Kyyrönniemi 500 NW (MH), 24.9. Joe Aavaranta 400 W NW (PZ), 5.10. Lie Siikasuo 500 p (KJ), 6.10. Joe Noljakka suisto n. 1 500 W (PZ) ja Kit Kyyrönniemi 500 m (MH), 11.10. Lie Sipolansaari 330(3a) m (PT) ja 20.10. Joe Linnunlahti 240 NW (KLi). Viimeinen 24.11. Joe Noljakka 1 p (UP). Marjakatosyksyinä rastaiden muuttoluvut jäävät usein pienemmiksi kuin pihlajanmarjasyksyinä. Hyvinä marjasyksyinä maakunnan kautta vaikuttaa matkaavan runsaammin (läpimuuttavia) rastaita kuin marjakatosyksyinä. Lisäksi marjakadon myötä rastasmuutto loppuu varhemmin. Nyt myös edellissyksyä varhaisempi talventulo saattoi osaltaan vaikuttaa rastasmuuton varhaisempaan loppumiseen. Laulurastas Turdus philomelos Ensimmäisiä liikkuu jo heinäkuussa, selvempää muuton alkua elo syyskuun vaihteessa, 25. ja 26.8. Joe Keskusta 2 ja 3 yöm aamuyöstä (KLi). Ainut(!) ilmoitettu muuttosumma 20.9. Kit Kyyrönniemi 50 NW (MH). Viimeinen ilmoitettu jo 7.10.! Lie Kitsi Hallavaara 1 m (PT). Laulurastaan tsik on punakylkien sirauttelun ohella syyskuussa yötaivaan tyyppiääniä, yömuuttoluvut lasketaankin sadoissa, päivämuuttajana laji on selvästi vähälukuisempi ja muuttoluvut jäävät usein muutamiin kymmeniin. Punakylkirastas Turdus iliacus Liikehdintää ja kiertelyä heinäkuun puolivälistä alkaen, mm. 16.7. Lip Härkinvaara 1 yöm ja 9.8. Rää Vuoniemi a11 NW (PZ). Selvempää muuttoa elokuun lopulta, 25.8. Joe Keskusta 5 yöm aamuyöstä, sekä Joe Linnunlahti aamumuutolla 27.8. 35 m ja 29.8. 48 m (KLi). Päämuutto normaalisti syyskuun puolivälin jälkeen ja lokakuun alussa (summat punakylki + pikkurastas), huippuna 17.9. Joe Linnunlahti 240 m, joista 232(14a) NW, suurimmat parvet 37 12

Siipirikko 2/2003 ja 38 (KLi), sekä 20.9. Kit Kyyrönniemi 100 NW (MH), 23.9. Rää Vuoniemi 72 NW klo 9.00 10.00, 24.9. Joe Aavaranta 95 W NW (PZ), 4.10. Kit Kyyrönniemi a100 SE (MH) ja Joe Aavaranta 31 yöm (PZ), sekä 5.10. Joe Keskusta 44 yöm yht. 8 minuutin kuuntelulla klo 20.50 21.10, jolloin voimakas iltayön muuttopiikki rähmäkelissä, tuntia myöhemmin meno jo rauhallisempaa (KLi). Viimeiset 5.11. Joe Honkaniemi 1 p (UP) ja 19.11. Joe Noljakka 1 kiert (AL). Tunnetuin punakylki lienee runsaana yömuuttajana, joka on parhaimmillaan massalaji, kuten esim. 13.10.1979 Out keskusta illalla kahdessa tunnissa 570 yöm (Miettinen & Turunen 1980), sekä 14.9.1996 Joe Rantakylä tunnissa puolenyön jälkeen 600 yöm (Palviainen 1997) ja 19. 20.9.1998 Lip Ylämylly + Joe Keskusta viidessä tunnissa otosarvioina 2 000 yöm (KLi, LL, JRu/KLi). Jos yömuuttoja kuunnellaankin melko vähän, niin myös rastaiden päivämuutot jäävät usein vähemmälle huomiolle. Rastaiden päivämuutoissa luoteinen muuttosuunta on P-K:ssa vallitseva niin räkättirastaalla kuin punakyljelläkin, mistä esimerkkinä takavuosilta 2.10.1979 Lip Pölkkyvaara aamulla kahdessa tunnissa punakylki + pikkurastas 1 720 m, joista 99 % N NW (Leivo & Räsänen 1980). Pääosin n. NW N suuntautuvaa muuttoa edustavat myös 27.9.1996 Joe Rantakylä punakylki + pikkurastas 500(115a) m (Palviainen 1997 katsauksessa virheellinen muuttosuunta) ja 15.9. 16.10.2000 Joe Rantakylä punakylki + pikkurastas seitsemänä havaintopäivänä yht. 2 062 m (huiput 20.9. 823 m ja 9.10. 431 m) (Lindblom 2001). Kulorastas Turdus viscivorus Liikehdinnän alku elokuussa: 21.8. Kit Kyyrönniemi a6 m ja 24.8. Rää Kivisalmi 5 NW (MH). Päämuuttoa kuukauden jaksolla syyskuun alkupuolelta lokakuun alkupuoliskolle: 12.9. Lie Ruunaa 19 m (PT), 17.9. Lie Sipolansaari 14 m (PT), Lie Merilä Tainionvaara 20.9. 12 m, 21.9. 15 m ja 29.9. 10 m (PT), Joe Linnunlahti 19.9. 10(5a) S SE, 23.9. 12(2a) S (klo 13.30 19.15), 24.9. muutonhuippu 35(10a) m (32 S SE, 3 SW) ja 1.10. 10 m (9 SSW S, 1E) (KLi), 6.10. Lie Kitsi Hallavaara 16 m (PT) ja Kon Pyytivaara a9 SW (VMS), sekä 13.10. Rää Vuoniemi 18 m (10 NW, 8 SE) (PZ). Syksyn viimeisenä 17.10. Rää Vuoniemi 1 NW (JoK, JKö). Kulorastas on maakunnassa muuttoaikoina verraten yleinen, parhaat muutot lasketaan kymmenissä, kuten 7.10.1999 Rää Vuoniemi 50(6a) m SE, 20 p (Anon. 2001) ja 21.9.2000 Ilo Patvinsuo Raanisuo 100 p/m (Lindblom 2001). Sinirinta Luscinia svecica Ensimmäiset normaalisti elokuun lopulla, 29.8. Vär Uusikylä 1 p kaurapellossa (KLi) ja 31.8. Joe Honkaniemi 1 p (PZ). Muuton huippu syyskuun puolivälissä, suurimmat lepäilijämäärät kompattiin 14.9. Lie Rantakylä 9 p (PT) ja Joe Noljakka suisto 16.9. 7 p, sekä 19.9. 11 p, mm. a8 (PZ). Viimeinen 1.10. Joe Noljakka suisto 1 r (AL). Melko vähistä havaintoilmoituksista huolimatta sinirinta on päämuuttokaudellaan tavallinen muutolla lepäilijä erityyppisten avomaiden kasvustoissa, ruovikoiden laiteilla, rantapensaikoissa ja rikkaruohokentillä. Punarinta Erithacus rubecula Liikkuvia keskikesältä 17.7. Rää Vuoniemi 3(3a) SE (PZ). Selkeä muutonhuippu lokakuun alussa, jolloin Pyhäselän pohjoisrannan tuntumaan kerääntyneenä Joe Noljakka suisto 4.10. 50 p ja 5.10. 21 r (AL), sekä 4.10. Joe Honkaniemi YKP Hasanniemi 19 p (PZ). Viimeinen 4.11. Vär Sääperi 1 p (HKi). Peukaloinen Troglodytes troglodytes Päämuuton ajoittumista kuvaten 20.9. Kit Kyyrönniemi 4 p (MH), Joe Höylas 30.9. 2 r ja 1.10. 2 r (AL), sekä 9.10. Joe Noljakka 3 p (PZ). Viimeinen 15.10. Joe Höylas 1 r (AL). Peukaloisia tapaa muuttoaikaan parhaimmillaan muutamien yksilöiden kerääntyminä erityyppisten avomaiden reunamilta, pensaikoista, rannoilta, niityiltä, sekä puutarhoista ja pihoilta. Rautiainen Prunella modularis Liikehdinnän alkaminen elokuussa, 16.8. Rää Kivisalmi 5 m ja 21.8. Kit Kyyrönniemi 6 m (MH). Havaintosarja muuton kulusta Joe Linnunlahdella: 29.8. 6 m, 30.8. 5 m, päämuuttoa 7.9. 40 m, 10.9. runsas muuttopiikki (ilmeisesti maakunnan syysmuuttoennätys) 80 m SSE SE (suurin parvi 13), 12.9. 25 m ja 18.9. 36 m S SE, sekä muuttokauden loppuja 1.10. 4 m ja 6.10. 3(3a) m (KLi). Linnunlahdella rautiaiset muuttivat tyypilliseen tapaansa pääosin korkealla, löytyen taivaalta lähinnä äänen avulla ja kiikareilla, pienissä parvissa muuttamisen ollessa tyypillistä. Viimeinen 7.10. Lie Kitsi 1 m (PT). Vertailuna 14.8. 30.9.1979 Lip Pölkkyvaara 15 aamulta yht. 252 m, joista 8.9. 54 m, 9.9. 55 m ja 16.9. 41 m (Leivo & Räsänen 1980). Kohtuurunsas muutto havaittiin myös 19.9.1998 Joe Rantakylä 45 m (Palviainen 1999). Julkaistujen muuttohavaintojen valossa rautiaisen päämuuton voi todeta ajoittuvan P- K:ssa karkeasti jaksolle 5. 20.9, millä välillä muuttosummissa päästään parhaimmillaan useisiin kymmeniin. Kivitasku Oenanthe oenanthe Muuttokausi elokuulta syyskuun lopulle, kerääntymiä erityisesti syyskuun puolivälin tietämillä, 8.9. Lip Riihilahti 4 p (KLi, VJ), 11.9. Joe Kontiosuo 5 p (HKo), 16.9. Joe Marjala 9 p (PZ) ja 23.9. Joe Pilkko 13