KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

Samankaltaiset tiedostot
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

Henkilöstökertomus 2014

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

Aktiivisen tuen avaimet

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Yhtymävaltuusto

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Varhaisen välittämisen

AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 5.5.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 4.5.

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Uudista ja uudistu 2011

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

työssä selviytymisen tukena Itellassa

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Henkilöstöraportti Kh Kv

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

Aktiivisen tuen toimintamalli

Kh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI

Työhyvinvointi ja johtaminen

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KUMPPANIKSI RY:SSÄ. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työhyvinvointia työpaikoille

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Työkyvyn kestävä kehitys - case Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Valon varhaisen välittämisen malli

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Kyhallitus VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi

Seinäjoen kaupunki. Työkyvyn tukiprosessi. Elisa Saunamäki, työhyvinvointipäällikkö

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Transkriptio:

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi

Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan alueelle; Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi ja Kyyjärvi - Alueella asuu noin 19.000 asukasta - Väestö vähenee alueella, erityisesti lapset ja työikäinen väestö, väestö ikääntyy - Väestön terveydentilanne on huonompi kuin valtakunnassa keskimäärin arvioituna kansantauti-indeksillä ja sairastavuusindeksillä, samoin sosioekonominen asema

Henkilöstö lukuina 31.12.2013 - Vakinaisia palvelussuhteita 594 - Määräaikaisia palvelussuhteita 136 - Vak. palvelussuhteista kokoaikaisia on noin 83 % ja osa-aikaisia noin 17 % - Suurin osa henkilöstöstä (noin 57 %) on arjen tuen alueella (=koti- ja asumispalvelut, pitkäaikaishoiva) - Keski-ikä oli koko henkilöstön osalta 46,5 vuotta - Sukupuolirakenteeltaan miehiä on noin 5 % ja naisia noin 95 % - Yli 50-vuotiaita oli noin 58,2 %

- Ammattirakenne: lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit, laitoshuoltajat, sosiaalityöntekijät, avustajat ym. - Esimiesten osuus; ylin johto 7, esimiehet 20 ja varaesimiehet 10 - Henkilöstön vaihtuvuus; lähteviä 32, joista 16 eläkkeelle, 2 liikkeen luovutuksen shp:lle, 14 erosi muutoin, vain 2,3 % vak. henkilöstöstä - Henkilöstön rekrytointi; palkattiin 28 henkilöä, joista 6 hyten alueelle, 17 arjen tuen alueelle ja 5 tepan alueelle - Positiivista, että v. 2013 saatiin puheterapeutti, 2 sosiaalityöntekijää, 2 psykologia, psykiatri

- Eläkkeelle siirtyi henkilöstä vuonna 2013 16, joista 14 vanhuuseläkkeelle ja 2 työkyvyttömyyseläkkeelle, keski-ikä oli 61,3 vuotta, edellisenä vuonna 60,2 vuotta - Saarikan palveluksesta eläköityy seuraavien vuosien aikana noin 20 30 henkilöä/vuosi -Kevan arvion Saarikan henkilöstöstä jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain 7-10 henkilöä -varhaisen tuen mallilla onnistuttu hyvin, koska lähivuosina vain 2 on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain

- varhemaksut tällä hetkellä noin 125.000 euroa, omista palvelussuhteista noin 72.000 euroa - Vuonna 2013 varhemaksut vähenivät edellisestä vuodesta yhteensä noin 78.000 euroa, noin 39 % - Työterveyshuollon kustannukset noin 416 euroa/vak. henkilö, kasvu edelliseen vuoteen 20 %, mutta edelleen sairaanhoitopainotteinen ( 42 %/ 58 %) - Palkkakustannukset vähenivät 0,8 % (ei huom. Ymp.terv.huollon siirtoja, Valkaman yksikkö uutena syyskuussa 2013)

Terveydellinen toimintakyky - Sairauspoissaolot olivat vuonna 2013 16,8 kalenteripv/hlö - Vähennystä sairauspoissaolopäivissä edelliseen vuoteen 0,5 % - Eniten sairauspoissaoloja oli arjen tuen alueella, siellä myös eniten on vaihtelua työyksiköittäin (7 pv/hlö 33 pv/hlö) - Noin 32 %:lla henkilöstöstä ei ole sairauspoissaoloja ollenkaan, noin 53 %:lla ei ollenkaan tai 1-3 pv, pitkiä sairauspoissaoloja oli noin 7 %:lla henkilöstöstä

- Pitkiä yli 180 pv sairauspoissaoloja oli 11 henkilöllä ja se on noin 21,3 % kaikista sairauspoissaoloista - Noin 20-35 henkilöä vuositasolla on aktiivisten työkykytoimenpiteiden piirissä - Suurin osa on tuki- ja liikuntaelinsairauksia - Työterveysneuvotteluja pidettiin vuonna 2013 37 kpl (työterveyshuollon tilastojen mukaan), myös omia työyksikkökohtaisia neuvotteluja - Työterveyshuollon resurssit: 1 osa-aikainen työterveyslääkäri (4 pv/vko), 3 työterveyshoitajaa (tekevät osittain myös muitakin työpaikkoja)

Työkykyneuvottelujen tuloksena: - 6 henkilön osalta päädyttiin määräaikaiseen tai osa-aikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen - työhön paluun tukemiseksi käytettiin osasairauspäivärahaa 4 henkilön osalta - työkokeilua 4 henkilön osalta - 4 henkilön osalta järjestettiin kokonaan uusi työtehtävä - 2 henkilöä siirtyi kokonaan toiseen työhön - työpistettä muutettiin 2 henkilön osalta - lisäksi työnkuvan ja työajan räätälöintiä tehtiin yleisesti työssä jaksamisen tukemiseksi

-Työtapaturmat suurin piirtein samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna; 56 kpl, 222 pv sairauspoissaoloja -Suurin osa työtapaturmista tapahtui avustus- ja hoitotilanteissa, sitten oli liukastumisia, työmatkatapaturmia sekä pisto/ viiltotapaturmia -Väkivaltatilanteita on sekä muistisairaiden vanhusten osalta sekä sosiaalitoimessa muutoin aggressiivista käytöstä, uhkailua; 52 kpl -lisäystä mm. kotikäynneillä tehtyjen uhkausten osalta -Päihteiden käyttöön liittyviä tilanteita oli 1

Varhaisen tuen prosessi Saarikassa - Tämä prosessi on parhaillaan Saarikassa päivityksen alla - Mm. henkilöstösäännön päivityksessä korostetaan entisestään työterveyshuollon mukanaoloa alusta alkaen - Työkykykeskustelu toteutetaan silloin kun: Työntekijä itse tuo asiansa esille Esimies huomaa, että kaikki ei ole kunnossa Työkaveri ilmaisee huolensa työntekijästä Työntekijän/työyhteisön saama asiakaspalaute on huonoa Työsuoritus, työn laatu tai työkäyttäytyminen heikkenee

Lyhytkestoisia (esim. 1-3 pv tai enemmän) sairauspoissaoloja on toistuvasti Pitkiä sairauspoissaoloja on useita peräkkäin Työntekijällä on ongelmia noudattaa työaikoja Työntekijä ajautuu herkästi ristiriitoihin työyhteisössä - Järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus - Täytetään etukäteen työkyvyn kartoituslista - Tarpeen mukaan neuvotteluissa ovat mukana myös ylempi esimies, henkilöstöjohtaja, tsvaltuutettu, luottamusmies

- Keskustelussa käsitellään työntekijän tilannetta työtehtävän näkökulmasta; mm. nykyiset työtehtävät, työsuoritukseen liittyvät terveydelliset rajoitteet ja työntekijän osaaminen - Kaikista neuvotteluista tehdään muistio ja tehdään toimenpidesuunnitelma miten kulloinkin edetään, kuka vastaa jne. - Jatkotoimenpiteet voivat olla esim.: työkyvyn laajempi selvitys, kuntoutus, työkokeilu, uudelleen sijoitus, osasairauspäiväraha, eläkeratkaisut, jatkaminen omassa työssä

Hyviä asioita (suojaavia) Saarikassa: - Sairauspoissaolot kohtuullisella tasolla - Varhaisen puuttumisen prosessi toimiva - Työterveyshuollon tuki ja saatavuus hyvä pl lääkäriresurssit - Esimiehillä johtamiskoulutus - Työsuojeluvaltuutetun työpanos - Kehityskeskustelut ja palaverit säännöllisiä - Uusia kehittämishankkeita - Henkilöstösuunnitelma vuosille 2014-2020 - Sisäinen rekrytointi etusijalla - Varahenkilöstön kehittäminen, laajentaminen

Kehitettävää: - Esimiesten entistä suurempi kuulolla oleminen työntekijöiden työhyvinvoinnista - Esimiesten kouluttaminen varhaisen tuen malliin - Esimiesten sekä päättäjien tietoisuus sairauspoissaolojen/ työkyvyttömyyden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista - Yhteistyön kehittäminen työterveyshuollon, työnantajan ja muiden lääkärien kesken - Lääkäreiden kouluttaminen työkykyasioissa (osasairauspäiväraha ym.) - Osasairauspäivärahan suurempi käyttö

- Työnkierto suunnitelmalliseksi = osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointia - Ns. korvaavan työn malli kehitteillä - ns. ura- ja siva-pankin kehittäminen = kiinnostus toisiin työtehtäviin siirtymisestä sekä toisaalta erilaisten työkykyisyyteen liittyvien asioiden nopeampi hoitaminen, sairauspoissaolojaksojen lyhentäminen, kukaan ei saa unohtua mihinkään - Uuden teknologian käyttöönotto hoitoalalla voimakkaammin - Kaikki hyvät käytännöt tervetulleita!!!

KIITOS! KYSYMYKSIÄ?