Seinäjoen kaupunki. Työkyvyn tukiprosessi. Elisa Saunamäki, työhyvinvointipäällikkö

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupunki Työkyvyn tukiprosessi Elisa Saunamäki, työhyvinvointipäällikkö

2 Henkilöstö / rakenne Vakinainen henkilöstö v n Sijaiset ja määräaikaiset v n Yhteensä : n. 4200

3 Kaupungin strategian antama suunta Jatkuva uudistaminen: organisaation, johtamisen ja palvelustrategisten linjausten uudistaminen. Kaupunkia kehitetään asiakaslähtöisenä asiantuntijaorganisaationa, joka kykenee vastaamaan palvelutarpeisiin. Kaupungin johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa korostuvat mm. asiantuntijaorganisaation johtamistaidot, oppiva organisaatio ja palveluinnovaatioiden edistäminen. Henkilöstöpolitiikka luo edellytykset henkilöstön kehittymiselle ja motivoituneelle, laadukkaalle ja tulokselliselle työskentelylle. Myönteisellä, tavoitteellisella ja osallistavalla johtamisella luodaan avoin, palveluhenkinen työyhteisö.

4 Henkilöstöpolitiikan tavoitteet ja periaatteet Henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen. Henkilöstöllä tulee olla hyvät edellytykset selviytyä työtehtävistään työuran kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävä toimintasuunnitelma, jolla pyritään edistämään henkilöstön terveyttä ja työkykyä yhteistyössä henkilöstön, työnantajan, luottamusmiesten, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on henkilökunnan terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittäminen.

5 Henkilöstön eläköityminen Eläkkeelle 93 työntekijää / viranhaltijaa (v.2017) Vanhuuseläkkeelle % Työkyvyttömyyseläkkeelle 3 3,22 % Luku on ollut samansuuntainen jo useiden vuosien ajan, vaikka vuodet eivät tietenkään aina ole veljeksiä keskenään. Tämä tuo merkittäviä säästöjä niin sairauspoissaolojen palkkauksen kuin varhaiseläkemaksujen vähenemisen muodossa. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnin onnistuminen on erittäin suuri haaste henkilöstöpolitiikassa tulevina vuosina.

6 Eläköityminen Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 2017 jäi 9 viranhaltijaa/työntekijää. Osaeläkeratkaisut mahdollistavat työssä jatkamisen aina vanhuuseläkeikään saakka. Määräaikaiselle kuntoutustuelle jäi 14 työntekijää. Määräaikainen kuntoutustuki on ratkaisu, joka useimmiten seuraa, jos sv-päivärahaoikeus päättyy, ja työntekijä ei terveydentilansa puolesta ole vielä kykenevä palaamaan työhön. Työkokeiluja oli 10.

7 Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeiden vähäinen määrä näkyy ns. varhe-maksuissa. Kevan kaari-laskurin tunnusluvut työkyvyttömyyden kustannuksista vuonna 2013 ja 2015 Seinäjoen kaupungin osalta olivat hyvät. Vertailuun osallistui 14 yhtä suurta tai suurempaa kaupunkia kuin Seinäjoki. Seinäjoki oli vertailussa ykkönen. Eläköitymisen volyymin vaihtelu näkyy selvästi eläkepoistumaa koskevasta ennusteesta Huippuvuosia ovat vuodet , jolloin eläkepoistuma on yhteensä 436 työntekijää, joista vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on 340 työntekijää. Mikäli Seinäjoen kaupunki onnistuu varhaisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen toteutuksessa nykyiseen tapaan, työkyvyttömyyseläkkeelle ei tule siirtymään ennusteen mukaista määrää, eli 22% kaikista pysyvästi eläkkeelle siirtyneistä

8 Varhaisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen malli Seinäjoen kaupungissa Varhaisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen malli on kehittynyt kaupungin henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon vuosia jatkuneen tiiviin yhteistyön tuloksena. Henkilöstöjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Ranta on ollut kehittämässä Seinäjoen kaupungille em. mallia jo 1990-luvun puolivälistä saakka yhdessä työterveyshuollon kanssa. Toiminta tapahtuu normaalina arkisena yhteistyönä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Varhaisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen mallin tueksi on kehitetty vielä varhaisemman vaiheen tuen; puheeksiottamisen malli. Tavoitteena on tunnistaa työkykyyn liittyvät ongelmat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet, jolloin vältytään pitkiltä sairauslomilta. Esim. sairauspoissaolot ylittävät 15 päivää, tai on useita lyhyitä poissaoloja esimies käy keskustelun / ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa. Jos esimies ei käy keskusteluja Populus-palkkaohjelmasta tulleista muistutusviesteistä huolimatta, tulee tieto asiasta työhyvinvointipäällikölle, joka ottaa yhteyttä esimieheen.

9 Varhaisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen malli Seinäjoen kaupungissa Työergonomia, työvuorojärjestelyt, työyhteisön sisällä syntyvät omat ratkaisut tilanteen parantamiseksi. Työhyvinvointisuunnitelmat työyksiköittäin, yhteiset tyhy-rahat, Ikäjohtamisen malli / työn ja perheen yhteensovittaminen ym. arkiset keinot puuttua tilanteisiin. Sairauspoissaolojen ja eläköitymisen systemaattinen seuranta, eri toimijoiden selkeät roolit sekä inhimillinen, välittävä asenne tukevat varhaisessa tuessa onnistumista. Seinäjoen toimintamallissa lähtökohtana on yhteisesti sovitut tavoitteet ja tavat toimia. Esimiehellä on iso rooli varhaisen tuen onnistumisessa. Meillä se pääsääntöisesti toimii, siitä kiitos esimiehille.

10 Varhaisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen juoksutus yhdessä työterveyshuollon kanssa Aloitteentekijänä voi olla työntekijä itse, työterveyshuolto, työnantaja, lähiesimies tai muu taho, esim. työsuojeluvaltuutettu, erikoissairaanhoito tai Kela. Työterveyshuollossa vastuuhenkilö on työpaikan oma työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja. Aloitteen jälkeen työterveyslääkäri tutkii ja arvioi vastaanotolla tilannetta asiakkaan kanssa yhdessä. Ensin on selvitettävä, onko kyseessä sairaus ja siitä johtuva toimintakyvyn alentuminen vai onko kyseessä työpaikkaan tai työyhteisöön liittyvä ongelma tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvät psykososiaaliset kuormitustekijät. Jos työntekijän työssä selviämisen tukemisessa tarvitaan työpaikan toimenpiteitä, työterveyslääkäri ehdottaa yhteispalaveria työnantajan kanssa. Palaverin sisällöstä ja mukaan tulevista henkilöistä neuvotellaan työntekijän kanssa. Vastaanoton jälkeen työntekijä itse kertoo työterveyslääkärin terveiset esimiehelleen ja sen jälkeen työterveyshuollosta otetaan yhteyttä työnantajan edustajaan palaveriajan sopimiseksi. Palavereissa on mukana työterveyshuollosta lääkäri, tarvittaessa terveydenhoitaja tai muita ammattilaisia.

11 Palaverissa työterveyshuolto tuo esiin lääketieteellisen näkemyksen työntekijän työ- ja toimintakyvyn rajoitteista. Työntekijä kertoo oman näkemyksensä tilanteestaan ja suunnitelmaa työstetään eteenpäin huomioiden sekä työntekijän tahtotila että työnantajan realistiset mahdollisuudet. Palaverissa jatkotoimenpiteiksi voidaan sopia esim. työtehtävien uudelleen organisoiminen tai keventäminen, apuvälineiden hankkiminen tms. Yhteispalaverissa on oleellista saada aikaan konkreettinen suunnitelma siitä, miten asiassa edetään: mitä tehdään työpaikalla, kuka tekee, mitä työntekijä tekee itse ja mitä työterveyshuolto tekee. Palaverissa sovitaan jatkotoimenpiteistä, niiden aikatauluista, vastuukysymyksistä ja muusta kuntoutussuunnitelman sisällöstä ja sen seurannasta. Myös työn muutosten merkityksistä esim. palkkaan, työaikaan tai lomiin on hyvä keskustella, sillä pienetkin epäselvyydet jälkikäteen saattavat vesittää muuten hyvää kuntoutussuunnitelmaa.

12 Varhaisen tuen lukuja Varhaisen tuen mallin mukaisia yhteisneuvotteluja työterveyshuollossa käytiin vuoden 2017 aikana reilusti yli sata, koskien 84 eri työntekijää, joissa HR oli mukana ( 2010 oli 24 työntekijää neuvottelujen piirissä ). Neuvotteluja on viikoittain, joihin aina osallistuu työhyvinvointipäällikkö. Lähes kaikkien työntekijöiden työssä jatkamisen mahdollisti työtehtävien järjestelyt, mukautettu työ, toimipaikan siirrot tai koulutuksen ja työkokeilujen kautta uudelleensijoitukset kokonaan uusiin tehtäviin. Työkyvyttömyyden ehkäisyssä olemme hyvällä mallilla, toisin työtä täytyy tehdä koko ajan ja edelleen on tartuttava asioihin ripeämmin.

13 Vielä ripeämmin Havaitsimme, että neuvottelujen etenemistä voisi ehkä vieläkin hieman nopeuttaa. Yhdessä työterveyshuollon kanssa sovimme, että työterveyshuolto tai esimies voivat ohjata työntekijän keskustelemaan työhyvinvointipäällikön kanssa työntekijän omasta terveydentilasta ja muusta työkykyyn vaikuttavasta asiasta, jolloin työpaikan vaihtoja on voitu tehdä tehty ilman työterveysneuvottelua. Näin toimien säilytetään myös työterveyshuollon vaitiolovelvollisuus asiakkaitaan kohtaan. Jos työterveysneuvotteluun kuitenkin mennään, on alustavaa työtä työntekijän hyväksi voitu tehdä jo etukäteen. Eli yhteydenottoja sellaisiin jo tiedossa oleviin työkohteisiin, minne työntekijän olisi mahdollisuus työllistyä. Ennakoivat keskustelut isojen tulosyksiköiden esimiesten kanssa työntekijä työntekijältä, esim. ruoka- ja siivouspalvelut, varhaiskasvatus. Näin voidaan puuttua jo mahdolliseen alkavaan työkyvyn alenemaan siirtämällä työntekijä oman tulosyksikön sisällä kevyempään työhön.

14 Työntekijän luottamus Entinen työpaikka säilyy niin pitkään, kunnes uusi tehtävä löytyy. Monilla aloilla tehdään kutsumustyötä, jolle on aluksi vaikea nähdä vaihtoehtoa Kaupungin henkilöstön ikääntymisellä on myös myönteisiä seurauksia. Sijoituspaikkoja on toisaalta helpompi löytää, sillä ihmisiä jää yhä enemmän eläkkeelle ja kaupungin toimialakin on niin laaja, että tarjolla on tehtäviä laidasta laitaan. Toisaalta työt ovat muuttuneet koko ajan vaativimmiksi, jolloin koulutusta tarvitaan. Enää ei löydy sellaista työtä, mistä selvittäisiin ilman koulutusta. Työntekijän sekä työnantajankin kannalta on tärkeää, että työ on oikeasti tarpeellista.

15

16 Toiminnan kustannukset Toimintaa varten ei ole mitään ylimääräistä määrärahaa, vaan toimenpiteet hoidetaan talousarvion puitteissa. Vuoden 2018 alusta seinäjoen kaupungille perustettiin uusi, työhyvinvoinnin tulosyksikkö. Uudelleen sjoitustoimintaa pidetään yllä tulosyksikköön budjetoitujen rahojen puitteissa. Joskus on kannattavaa vaikka ylittää palkkamäärärahat tilapäisesti, jos sillä on saavutettavissa pitkällä aikavälillä selvää säästöä Keva mm. työkokeilujen rahoittajana on tärkeässä roolissa, koska muutoin saattaisi moni työkokeilu jäädä tekemättä. Seinäjoen kaupungissa työkokeilut järjestetään sellaisissa työtehtävissä, joissa on mahdollisuus onnistuneen työkokeilun jälkeen jatkaa pysyvästi.

17 Uusia työtehtäviä Osatyökykyisten työntekijöiden määrän lisääntyessä nopeasti, tulee etsiä uusia keinoja heidän työllistymiseksi joko luomalla kokonaan uusia työpaikkoja tai ottamalla jo olemassa olevia työtehtäviä kaupungin omaksi työksi. Meidän esimerkkejä: Vammaispalveluyksikössä asuvan henkilökohtaisen avustajan työn ottaminen omaksi työksi. Ateriapalveluyhdyshenkilön työn luominen kotipalveluun. Ei hoidollisen työn aloittaminen kotihoidossa. Lisäksi vanhojen työpaikkojen säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan, esim. (puhelinvaihde)

18 Sairauspoissaolot Sairauslomat yhteensä (2017) ovat kasvaneet edellisestä vuodesta (2016) n päivällä, mikä merkitsee keskimäärin 12,75 päivän sairauslomaa (pois lukien osasairauspoissaolot) työntekijää kohden. Sairauslomat omalla ilmoituksella ovat vähentyneet, mutta pitkät, palkattomat sairauslomat lisääntyivät, samoin työterveyshoitajan kirjoittamat sairauslomat. Syksystä 2015 lähtien työntekijät ovat voineet olla omalla ilmoituksella sairauslomalla viisi (5) kalenteripäivää aikaisemman kolmen (3) päivän sijaan. Sairauspoissaolot vuonna 2016 yhteensä päivää, Sairauspoissaolot voivat lisääntyä, kun pyritään pitämään työntekijät työssä vanhuuseläkeikään saakka, vastaavasti säästöt löytyvät varhe-maksuissa. Vuonna 2008 Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro ja terveyskeskus yhteensä päivää, 15,3 päivää / työntekijä, joten vielä edelleen alitamme sen luvun.

19 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot kuormittavat työyksiköitä ja aiheuttavat haastetta palvelutehtävien sujumiseen. Vaikka päivän toimintamalli on saatu sujumaan, on tärkeää löytää uusia keinoja ja toimintatapoja henkilöstön työkyvyn tukemiseen ja sairauspoissaolotarpeen vähentämiseen. Työkyvyn arviointi ja työn mukauttaminen heti sairausloman alkuvaiheessa on asetettu yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi työterveysyhteistyössä.

20 Yhteistyö Kevan kanssa Kevan tukeen on voitava luottaa, jos ja kun meillä on hyvä suunnitelma työntekijän kuntouttamisesta, luottamus on avainasemassa. Vuosien varrella olemme pystyneet vakuuttamaan Kevan kuntoutusosaston siitä, että kun me teemme suunnitelman ammatillisesta kuntoutuksesta, niin me olemme tosissamme. Jos työkokeilu onnistuu, niin työntekijä voi jatkaa työssä. Kevan myöntämä työkokeilu, kuntoutustuki, erilaiset osa-aikaratkaisut (kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke) ovat meille välttämätön apu hyvien tulosten saavuttamiseksi. Kevan rahoittamat uudelleen koulutukset, joista meillä on todella hyviä kokemuksia. Tällä hetkellä mm. toimistosihteerit, arkistonhoitaja.

21 Henkilöstön palkitseminen 10- ja 20- vuotta työssä olleet palkitaan erikseen sovituilla tuotteilla, samoin 50 ja 60-vuotta täyttävät työntekijät. Viikonlopulle osuvat 50- tai 60-vuotispäivät saa pitää palkallisena vapaapäivänä joko perjantaina tai maanantaina 30-vuotta työssä olleet huomioidaan viikon palkallisella lomalla joko Kuortaneen Urheiluopistolla tai Pyhäniemen lomakylässä, 40-vuotta työssä olleet saavat kultakellon tai samanarvoisen kylpylälahjakortin. 60-vuotta täyttävät työntekijät voivat halutessaan osallistua Kuortaneen Urheiluopiston järjestämään hyvinvointivalmennukseen. Valmennus sisältää mm. 3 x 2 lähipäivää Kuortaneella, joka on työntekijöille palkallista toimintaa. Kaikki Kelan järjestämä kuntoutus on työntekijälle palkallista, myös perheenjäsenen sairauteen liittyvät sopeutumisvalmennukset. Työttömyysvakuutusrahaston maksamilla koulutuskorvausrahoilla on hankittu viikkoosakkeita eri paikoista ja ne on tarkoitettu koko henkilöstön käyttöön arvonta periaatteella. Viikko-osakkeen käytöstä peritään pieni käyttökorvaus.

22 Hyväksi lopuksi Tarkoituksena on käyttää sekä työterveyshuollon että esimiesten resursseja entistä tehostetummin työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukemiseen. Työkyvyn hallinnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan tässä työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimia työpaikan tarpeisiin perustuvia yhä varhaisempia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä. Työkyvyttömyyden ehkäisyssä olemme hyvällä mallilla, toisin työtä täytyy tehdä koko ajan ja edelleen on tartuttava asioihin yhä ripeämmin. Sairauspoissaolojen vähentämiseen mukautettu työ on muiden joukossa yksi erinomainen ja inhimillinen ratkaisu. Tulokset tästä näkyvät varmasti vasta muutaman vuoden viiveellä.

23 Vuoristokaupunki sitä mitä ei ole, se tehdään