Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010
1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta 4. Ilmastonsuojelun mahdollisuudet maakunnille
1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta 4. Ilmastonsuojelun mahdollisuudet maakunnille
Vuoteen 2020 päästöt 20 % vuoden 1990 tasosta 30 %, jos muut sitoutuvat vastaavaan uusiutuvien osuus nostettava 20 %:iin energian käyttö 20 % tehokkaammaksi uusiutuvan energian osuus liikenteessä nostettava 10 %:iin EU:n tavoitteet
Ilmasto- ja energiastrategia esittää tiekartan EU:n päästö- ja energiatavoitteisiin pääsemiseksi asettaa tavoitteita energian ja sähkön kulutukselle arvioi uuden sähköntuotantokapasiteetin tarvetta jakaa päästötavoitteita sektoreittain asettaa tavoitteita uusiutuville energianlähteille linjaa toimia ja ohjauskeinoja
Energian loppukulutus vuoteen 2050
Sähkön kulutus vuoteen 2050
Sähkön kulutus vuoteen 2050 2009
Uusiutuva energia lähteittäin (TWh) 2005 2006 2020 Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43,3 38 38 Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22 Yhteensä 59,8 70,0 60 60 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11,3 14 14 Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7,2 18 21 Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13 Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102,7 115 128 - josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37 Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118
Hallitus tehnyt jo paljon 1 mrd. lisää energia- ja ympäristöveroihin päätös syöttötariffeista tuulelle ja biokaasulle ennätyssatsaukset uusiutuvan energian investointitukiin ja t&k-rahoitukseen rakentamisen energiatehokkuusnormien tiukentaminen kotitalousvähennyksen korotus auto- ja ajoneuvoverojen päästöporrastus ennätyssatsaukset raiteisiin
Poimintoja 2010 budjetista 5 M maatilojen bioenergian tuotantoon 30 M nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen 250 M Tekesin energia- ja ympäristöalan rahoitukseen (2006: 155 M ) 47 M uusiutuvien investointitukiin (2006: 27 M ) 12 M ympäristömyötäiseen korjaustoimintaan
1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta 4. Ilmastonsuojelun mahdollisuudet maakunnille
Miksi tulevaisuusselonteko? tulevaisuusselonteko (TuSe) luotaa ilmasto- ja energiapolitiikan haasteita asettaa tavoitteita vuoteen 2050 asti linjaa käytännön toimenpiteitä ja selvitystarpeita tulevaisuusselontekoa tarvitaan pitkän aikavälin haasteisiin varautumiseksi politiikkavarmuuden luomiseksi Suomen edelläkävijyyden varmistamiseksi
Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa tavoite: leikataan päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä kansallinen päästötavoite toimii osana kansainvälistä yhteistyötä, jossa muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin tavoitteisiin nousevat taloudet rajoittavat omia päästöjään
Linjauksia ja toimenpiteitä TuSessa hallitus linjaa kantoja kansainväliseen ja kansalliseen ilmastopolitiikkaan käytännön politiikkaa vuoteen 2020 käsitelty jo mm. hallitusohjelmassa, ilmasto- ja energiastrategiassa sekä sektoriasiakirjoissa TuSessa täydentäviä linjauksia esim. rakennusten energianormeista, ekologisesta verouudistuksesta, paikallisista ilmastoohjelmista ja ilmastoviestinnästä
Neljä polkua kohti vähäpäästöistä Suomea TuSeen laadittiin neljä esimerkkiä mahdollisimman erilaisista poluista kohti vähäpäästöistä Suomea skenaarioiden tarkoituksena herättää keskustelua eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista hallitus ei käsitellyt skenaarioiden yksityiskohtia, eikä mitään niistä esitetä toteutettavaksi sellaisenaan
Monta polkua kohti samaa maalia
Energian loppukulutus (TWh)
Sähkön hankinta (TWh)
Uusiutuvien tuotanto (TWh)
Skenaarioiden päästöt 2050
Mitä tulevaisuusselonteko osoittaa? päästöt voidaan leikata kestävälle tasolle hyvinvointi ja vähäpäästöisyys voidaan yhdistää vähäpäästöinen Suomi on monessa suhteessa parempi kuin nykyään kestävään päästötasoon on monta mahdollista polkua pitkän aikavälin päästötavoitteet edellyttävät toimia jo nyt
1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta 4. Ilmastonsuojelun mahdollisuudet maakunnille
Maakuntien tavoitteita ilmastopolitiikassa Etelä-Pohjanmaa: alueellinen energiaomavaraisuus 2030 Pohjois-Karjala (työryhmä): sähkön ja lämmön tuotanto uusiutuvilla, liikenteessä 20 % uusiutuvia 2020 Uusimaa: hiilineutraali maakunta 2033
Kysymyksiä maakuntien linjauksista missä kunnianhimo: monet maakunnat tyytyvät minimitavoitteiden toteuttamiseen missä erikoistuminen: kaikki haluavat olla kestävän teknologian edelläkävijöitä missä realismi: hiilineutraaliin maakuntaan tarvitaan toteuttamiskelpoinen suunnitelma missä johdonmukaisuus: eri aluetasojen tavoitteet voivat olla räikeästi ristiriidassa missä konkretia: pelkät tavoitteet eivät riitä
1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta 4. Ilmastonsuojelun mahdollisuudet maakunnille
Ilmastonsuojelu ja alueet alueiden tasapaino ja ilmastonsuojelu eivät sovittamattomasti ristiriidassa päästöjen vähentäminen voi olla alueille mahdollisuus ilmastonsuojelusta ei kuitenkaan aluekehityksen suurten trendien kääntäjäksi tietopohja vielä puutteellinen alue- ja ilmastopolitiikan yhteen nivomisessa töitä
Haasteita alueille kuljetuskustannusten kasvu voi heikentää syrjäseutujen tuotannon kilpailukykyä päästökauppa voi hankaloittaa kotimaista lentoliikennettä ilmastopolitiikka voi lisätä autoilun kustannuksia energian hinnan nousu voi kiihdyttää rakennemuutosta teollisuuspaikkakunnilla
Mahdollisuuksia alueille uusiutuva energia luo työpaikkoja ympäri Suomea energiatehokkuus työllistää paikallisesti satsaukset joukkoliikenteeseen parantavat yhteyksiä alueille kuljetuskustannusten kasvu tukee paikallista tuotantoa ja kotimaan matkailua mahdollisuus luoda uusia tuotteita ja innovaatioita
Alueet huomioon ottava ilmastopolitiikka satelliittipaikannukseen perustuvat tienkäyttömaksut korkeammat tuet kylmien alueiden energiaremonteille? sähköveron alueellinen porrastus (Norjan malli)?
Kiitos orastynkkynen.fi