Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1
Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla ja veronkorotuksilla Joukkovoiman mielenosoitus 22.8.2015 Palkansaajajärjestöjen suurmielenosoitus 18.9.2015 SAK:n esitys 24.9.2015: nollakorotus 2017, vientialat määräisivät palkankorotukset 2018, sosiaalivakuutusmaksujen osittainen siirto työnantajilta työntekijöille ym. Kilpailukykysopimus solmittiin 29.2.2016 Suurin osa liitoista hyväksyi sopimuksen touko-kesäkuussa 2016 2
Kilpailukykysopimuksen pääkohdat Ei palkankorotuksia 12 kuukauden aikana (2017), esimerkiksi Metallin sopimus voimassa 31.10.2017 asti Palkan sivukuluja siirretään työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi Työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa alkaen 2017 ilman korvausta, toteutus sovitaan liittokohtaisesti Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia 2017-2019 Irtisanomisturvaan muutoksia yli 5 vuotta työskenneille yli 30 hengen työpaikoissa, esimerkiksi työterveyshuolto voimassa puoli vuotta irtisanomisen jälkeen Paikallista sopimista laajennetaan Syksyn 2017 neuvottelukierros on liittokohtainen 3
Työnantajan sivukuluja siirretään työntekijöille Työeläkemaksua siirretään työnantajalta työntekijälle 2017-2020 yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä (0,2+0,2+0,4+0,4) Työttömyysvakuutusmaksua siirretään työnantajalta työntekijälle 2017-2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä (0,45+0,4) Työnantajan sosiaalivakuutusmaksua alennetaan 2017-2019 noin 1 prosenttiyksikkö, vuodesta 2020 alkaen 0,58 prosenttiyksikköä Lisäksi työntekijän sairausvakuutusmaksua alennetaan ja päivärahamaksua korotetaan vastaavasti 4
Palkansaajan ostovoima heikkenee Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nousu pienentää käteen jäävää tuloa, verotuksessa ne voi vähentää, mikä hieman lieventää vaikutusta. Sairaanhoitomaksu alenee, mutta päivärahamaksu nousee Vuonna 2017 työtuloverotusta kevennetään 515-550 miljoonaa euroa, mikä vastaa palkansaajan vakuutusmaksujen nousua Verojen kevennys on epäsolidaarinen Vakuutusmaksut nousevat edelleen vuosina 2018-2020 Lisäksi julkisella sektorilla lomarahan leikkaus vie noin 1,5 % vuosipalkasta Palkankorotukset 2017 ovat liukumien varassa Mikä on hintojen kehitys? 5
Työllisyysvaikutukset Hallitus: työvoimakustannusten alennus parantaa työllisyyttä noin 40 000 hengellä Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallitus käyttää huomattavan optimistisia arvioita työvoimakustannusten vaikutuksesta työllisyyteen. Taloustieteellinen tutkimus ei näin suuria arvioita tue. Realistisemmilla oletuksilla työllisyysvaikutus jää alle puoleen hallituksen arviosta. (lausunto vuoden 2017 budjetista, 14.10.2016) Mikä on työajan pidennyksen vaikutus? Jos työaikaa pidennetään, eikö se vähennä työvoiman tarvetta? 6
Vaikutus julkiseen talouteen Talouspolitiikan arviointineuvosto: Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronkevennykset pienentävät julkisen sektorin tuloja ja heikentävät siten julkisen talouden tasapainoa 1,1-1,2 miljardilla eurolla vuosina 2017-2019 ja pitkällä aikavälillä noin 840 miljoonalla eurolla vuosittain. (lausunto vuoden 2017 budjetista, 14.10.2016) Toisaalta työllisyyden mahdollinen paraneminen lisää tuloja, hallituksen työllisyysarvion mukaan 850 miljoonaa euroa vuodessa, talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan noin 400 miljoonaa euroa Talouspolitiikan arviointineuvosto: Kilpailukykysopimus kaiken kaikkiaan heikentäisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä. 7
Työvoimakustannusten muutos työtuntia kohti yksityisellä sektorilla verrattuna vuoteen 2016, %, (sisältää sivukulujen pienentymisen ja työajan pidennyksen) 0 2017 2018 2019 2020-1 -2-3 -4-5 -3,0-3,7-4,1-4,0 8
Tehdasteollisuuden työvoimakustannus vuonna 2015, euroa/tehty työtunti, lähde: Eurostat Norja Belgia Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi Itävalta Britannia Italia Espanja Viro Tsekki Unkari Puola Romania 48 43 42 41 38 37 37 35 28 27 23 10 10 8 8 5 0 10 20 30 40 50 60 9
Selityksiä Työvoimakustannus sisältää sekä palkat kaikkine lisineen että työnantajan maksamat palkan sivukulut (sosiaalivakuutusmaksut) Työvoimakustannus lasketaan tehtyä työtuntia kohti eli lomat, sairauspäivät yms. on vähennetty työtunneista Suomessa tehdasteollisuuden työtunnin hinta on hieman pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, mutta korkeampi kuin EUmaissa keskimäärin Työtunnin hinta nousi Suomessa Ruotsia ja Saksaa hieman nopeammin 2000-luvun alussa, mutta nyt on päinvastoin 10
Tuotoksen hinnan kustannuserät 2013, %, lähde: Panos-tuotos, TK Tehdasteollisuus Tuontituotteet Koko talous 24 42 Palkansaajakorvaukset (palkkakulut) 32 42 Kiinteän pääoman kuluminen (poistot) Toimintaylijäämä (voitto) 11 15 16 16 Välilliset verot miinus tuet 0 2 0 10 20 30 40 50 11
Suorien ja välillisten palkkakulujen osuus tuotoksen hinnasta vuonna 2013, %, lähde: Panos-tuotos, Tilastokeskus Rakentaminen Kauppa Palvelut keskimäärin Metallituotteiden valmistus Koko talous keskimäärin Liikenne Elintarviketeollisuus Sähkölaitteiden valmistus Paperiteollisuus Tehdasteollisuus keskimäärin Elektroniikkateollisuus Metallien jalostus Kemikaalien ja kem. tuott. valmistus Öljynjalostus 0 10 20 30 40 50 1260
Selityksiä Tuotos tarkoittaa tuotteiden myyntihintaa ilman arvonlisäveroa eli tuottajan saamaa hintaa, esimerkiksi vientihintaa Palkkakulut sisältävät palkat kaikkine lisineen ja työnantajan sivukulut Suorat palkkakulut (vasen palkki) tarkoittavat toimialan itse maksamia palkkakuluja Välilliset palkkakulut (oikea palkki) tarkoittavat raaka-aineisiin, puolivalmisteisiin, ostettuihin palveluihin ja muihin välituotteisiin sisältyviä palkkakuluja Tehdasteollisuudessa suorat ja välilliset palkkakulut yhteensä 32 %, joten palkkakulujen vaikutus hintakilpailukykyyn noin 1/3 13
Palkkojen ja voittojen osuudet yritysten arvonlisäyksestä, prosenttia, lähde: Kansantalouden tilinpito, TK 100 90 80 70 Palkansaajakorvaukset 60 50 40 30 20 Toimintaylijäämä 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015* 14
Palkkojen ja voittojen osuudet yritysten arvonlisäyksestä, prosenttia, lähde: Kansantalouden tilinpito, TK 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015* Palkansaajakorvaukset Palkansaajakorvaukset, pl. elektr.teoll. Toimintaylijäämä Toimintaylijäämä, pl. elektr.teoll. 15
Palkkojen ja voittojen osuudet metalliteollisuuden arvonlisäyksestä, prosenttia, lähde: Kansantalouden tilinpito, TK 120 100 80 60 40 Palkansaajakorvaukset Palkansaajakorvaukset, pl. elektr.teoll. Toimintaylijäämä 20 0 Toimintaylijäämä, pl. elektr.teoll. -20 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015* 16
Selityksiä Palkkojen osuus kasvaa lama-aikoina, koska yritysten voitot pienenevät Palkkojen ja voittojen suhde on nykyään suunnilleen sama kuin 1980- luvulla, silloin talous kasvoi Elektroniikkateollisuus on vaikuttanut 1990-luvun lopulta alkaen selvästi palkkojen ja voittojen suhteeseen 17
1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2. Metalliteollisuuden reaaliansiotaso, 2010 = 100 110 108 106 104 102 100 98 96 94 92 Sähkötekninen teollisuus Metallien jalostus Metalliteollisuus keskimäärin Metallituotteiden valmistus Kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuus 90 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 18
Selityksiä Reaaliansio kuvaa nimellisen palkan (ansiotasoindeksin) ja hintojen (kuluttajahintaindeksin) suhdetta Se ei ota huomioon välittömien verojen ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksujen muutoksia 19