13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä Opimme aiemmin, että teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus opettaa lisäksi, että ns. yleiskäyttöisen teknologian kehitys on kasvun kannalta erityisen tärkeää - höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT, information and communications technology) Ominaisuuksia - vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa - kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä - luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa - => positiivinen teknologiakierre
Yleiskäyttöiset teknologiat ja talouskasvu 2. 3. Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) ja digitalisaatio 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne internet 1995- tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia Sähkövoima 1890 1. polttomoottori maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa
Yleiskäyttöisen teknologian kehitys laskee sen hintaa Valaistuksen hinta Isossa- Britanniassa 3
ja lisää tekniikkaan perustuvien laitteiden/palvelujen käyttöä 4
Tietotekniikan halpeneminen on taloushistoriassa vertaansa vailla oleva ilmiö Tietokoneiden ipad 2-ekvivalentin suorituskyvyn kustannus Lähde: http://www.frc.ri.cmu.edu/~hpm/book97/ch3/processor.list.txt
Sähkövoima yleiskäyttöisenä teknologiana Sähkömoottori korvasi ensin vesipyörät ja höyrykoneet käyttövoiman lähteenä (ks. seuraava kuvio) - esim. Suomessa teollisuuden käyttövoimasta oli talvisotaan mennessä sähköistetty 90 %...sitten sähkömoottori liitettiin yksittäisiin koneisiin - mistä tuli suurin tuottavuushyöty Esimerkkinä liukuhihna - Henry Fordin T-malli vuonna 1913 - tuottavuus kasvoi niin, että palkat voitiin kaksinkertaistaa vaikka auton hinta putosi kolmannekseen - automatisoi teollisen työn 6
Sähkövoiman hyödyntäjänä Suomi kulki maailman eturintamassa Sähkön osuus teollisuuden käyttövoimasta, 1900-1939 (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 sähkövalo esiteltiin meillä vuonna 1877 sähkövalot Finlaysonin puuvillatehtaaseen 1882 kaikissa 38 kaupungissa vähintään yksi sähkölaitos 1914 lähes 90 % teollisuuden käyttövoimasta sähköistetty vuoteen 1939 mennessä 10 0 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 Suomi Yhdysvallat Lähde: Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History, 2008 8
Suomi oli myös maailman nopeimpia puhelinverkon rakentajia 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Puhelinlinjoja kaupungeissa 100 asukasta kohden vuonna 1914 Ruotsi Yhdysvallat Tanska Norja Suomi Saksa Ranska Englanti Venäjä A.G. Bell patentoi puhelimen maaliskuussa 1876 se esiteltiin Suomen Virallisessa Lehdessä marraskuussa 1876 ensimmäinen puhelinlinja Helsinkiin 1877 HPY perustettiin 1882 vuonna 1900 linjoja oli Helsingissä 3,4 kappaletta 100 asukasta kohden Suomessa oli 815 puhelinyhdistystä 1930-luvun lopussa 9
Tietotekniikan hyödyntäjänä Suomi ei ole aivan kärkiryhmää Ohjelmistojen ja tietokantojen osuus kansantalouden yksityisen sektorin nettopääomakannasta (pl. asunnot) (%) 3,5 Yhdysvallat 3,0 Suomi 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: kansalliset tilastokeskukset ensimmäinen tietokone Postipankkiin 1958 ensimmäinen suomalainen tietokone 1960 tiedonsiirto puhelinverkoissa alkoi 1964 Nokian tietokoneiden ja digitaalisten keskusten valmistus alkoi 1970-luvulla Suomi oli maailman johtavia matkapuhelimien valmistajia 1990-2012 10
Yleiskäyttöinen teknologia kasvattaa tuottavuutta kolmella tavalla 1) Kokonaistuottavuus (A) kasvaa nopeasti uutta teknologiaa valmistavassa sektori esimerkiksi tietokoneiden ja matkapuhelimien valmistuksessa teknologian nopean kehityksen ansiosta 2) Työn tuottavuus (y = Y/L) nousee uutta teknologiaa soveltavassa toiminnassa tietokoneilla korvataan muuta pääoma, jolloin pääomaintensiteetti k = K/L kasvaa, jos tietokoneiden rajatuottavuus on korkeampi kuin muun pääoman 3) Kokonaistuottavuus (A) nousee, kun tuotantoa organisoidaan uudelleen uuden teknologian mahdollistamalla tavalla sähkön vaikutuksesta 70 prosenttia tuli tästä, kun teollinen työ voitiin organisoida käyttövoiman lähteestä riippumattomalla tavalla tietotekniikan/digitalisaation osalta tätä toimintatapojen muutosta ei ole varmaan vielä kaikilta osin nähty 11
Esimerkkilaskelma (Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History, 2008): - Sähkövoima kiihdytti työn tuottavuutta Yhdysvalloissa keskimäärin 1 prosenttiyksikön vuodessa 1919-1929 - Valtaosa tästä (70 %) tuli toimintatapojen muutoksesta eli kokonaistuottavuuden kasvusta sähköä käyttävillä toimialoilla - Suomessa vaikutukset olivat pienempiä, koska ei ollut toimintoja joita uudistaa - ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun 1990-2004 olivat suurempia kuin sähkön aikanaan mutta toimintatapojen muutoksen vaikutusta ei kyetty identifioimaan 1,5 Sähkö ICT 1,0 0,5 Toimintatapojen muutos Uutta teknologiaa sisältävä pääoma Tuottavuus valmistuksessa 0,0 Suomi 1920-1938 USA 1919-1929 Suomi 1990-2004 USA 1990-2004
Työn tuottavuuden kasvu (HP-suodatettu), % vuodessa, 1890-2012 Työn tuottavuuden kasvu kiihtyi 1960-luvulle saakka, mutta on sen jälkeen hidastunut Lähde: Antonin Bergeaud, Gilbert Cette and Rémy Lecat, Productivity Trends from 1890 to 2012 in Advanced Countries, 2014
Kokonaistuottavuuden kasvu (HP-suodatettu), % vuodessa, 1890-2012 Sama kehitys näkyy myös kokonaistuottavuudessa Lähde: Antonin Bergeaud, Gilbert Cette and Rémy Lecat, Productivity Trends from 1890 to 2012 in Advanced Countries, 2014
Työn tuottavuuden kasvu Suomessa (HP-suodatettu), % vuodessa, 1900-2015 15 10 5 0 Bkt/tehdyt työtunnit, vuosikasvu, % Työn tuottavuuden kasvuvauhti kiihtyi 1970-luvulla saakka, mutta on sen jälkeen hidastunut ja nyt pysähtynyt. Miksi? -5-10 -15 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat
Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut voimakkaasti kaikkialla: Eikö ICT enää vaikutakaan? Loppuuko talouskasvu? Lähde: Baily and Montalbano, Why Is US Productivity Growth So Slow?, 2016
Ovatko ideat siis loppuneet, koska talouskasvu on pysähtynyt? Suomen elintaso on viimeksi kasvanut yhtä hitaasti 1800-luvulla Bkt/asukas, vuosikasvu, % 5,0 4,5 4,4 4,0 3,8 3,5 3,3 3,0 2,7 2,7 2,5 2,0 1,5 1,3 1,7 1,9 1,9 1,0 0,7 0,5 0,0 1901-1910 1911-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-15 The great inventions of IR #2 were just more important than anything that has happened since. Robert Gordon 1717
Vai olisiko ICT:n ja digitalisaation osalta paras vielä kokematta, kuten sähkön osalta oli 1930-luvulla? Lähde: Syverson, 2013 Is growth over? Not a chance. It is just being held back by our inability to 18 process all new ideas fast enough. Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee