Seuraavat 100 vuotta? Talouskasvun tulevaisuus
|
|
- Aarno Saarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seuraavat 100 vuotta? Talouskasvun tulevaisuus Tässä luennossa kerrataan ensin faktoja ja esitellään sen jälkeen kolme (tai oikeastaan vain kaksi) skenaariota: 1) Talouskasvu hidastuu, kenties pysähtyy jolloin talouskasvu oli vain kertaluonteinen, 200 vuotta kestänyt ilmiö ihmiskunnan historiassa 2) Työ loppuu ihmiselle käy kuten hevoselle sillä tietotekniikka, robotiikka ja tekoäly automatisoivat (lähes) kaiken ihmisten tekemän työn 3) Tuottavuuden kasvu kiihtyy ja koittaa yltäkylläisyyden aika (= 2) Automaation myötä työn tuottavuus kasvaa rajatta, jolloin talouskasvu kiihtyy Seurauksena on hyvinvoiva ja yltäkylläinen, mutta kenties eriarvoinen yhteiskunta Matti Pohjola 1
2 Ensin kertausta: Elintason kasvu ja sen lähteet vuosikymmenittäin 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 Elintason muutosaste = työn tuottavuuden muutosaste + työn määrän muutosaste (ln % vuodessa) Bkt tehtyä työtun8a kohden Tehdyt työtunnit asukasta kohden Bkt asukasta kohden Elintaso kasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, joka puolestaan tulee valtaosin kokonaistuottavuuden kasvusta ,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3, Työn tuottavuuden muutosaste = kokonaistuottavuuden + koulutuksen + kiinteän pääoman kontribuutio Kokonaistuo7avuus Kiinteä pääoma Henkinen pääoma Bkt tehtyä työtunba kohden
3 Kertausta: Elintason kasvu ja sen lähteet kumulatiivisesti Elintaso kasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, joka puolestaan tulee valtaosin kokonaistuottavuuden kasvusta ln % Bkt asukasta kohden 300 Bkt tehtyä työtun;a kohden Tehdyt työtunnit asukasta khden Työn tuo4avuuden kasvu 300 Kokonaistuo4avuuden kontribuu?o 280 Henkisen pääoman kontribuu?o 260 Kiinteän pääoman kontribuu?o
4 Ennustaminen kasvuteorian avulla Oletetaan kansantalouden kasvavan pitkällä aikavälillä siten, että pääomakerroin K/Y on vakio (luennon 9 dia 32): Δ ln Y/N = Δ ln Y/L + Δ ln L/N elintason kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu Δ ln Y/L = Δ ln h + (1/(1-α)) Δ ln A työn tuottavuuden kasvu = henkisen pääoman + ideoiden kasvun kontribuutio Elintason (Y/N = bkt/asukas) kasvun ennustamiseksi pitäisi tietää miten työn tuottavuus (Y/L = bkt/työtunnit) kasvaa miten työn määrä (L/N = työtunnit/asukas) kehittyy Työn tuottavuuden Y/L kasvun ennustamiseksi pitäisi tietää miten kokonaistuottavuus A kehittyy eli kuinka paljon uusia ideoita syntyy miten henkinen pääoma h kehittyy kuinka suuri on pääomatulojen osuus kokonaistuotannon arvosta α 4
5 Mitä tiedämme? Tiedämme, että väestön ikääntyminen vähentää työn määrää, koska työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) supistuu: Työtunnit/väestö = työtunnit/työlliset x työlliset/työikäiset x työikäiset/väestö = työaika x työllisyysaste x työikäisen väestön osuus 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Väestö (miljoonaa) Työikäiset (15-64-vuoBaat) => Työn määrän kontribuutio elintason kasvuun tulee olemaan lievästi negatiivinen seuraavat vuosikymmenet 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste 5
6 Tiedämme, että väestön keskimääräisten koulutusvuosien kasvu lähes pysähtyy vuoteen 2030 mennessä Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan => Henkisen pääoman kasvukontribuutio heikkenee, ellei koulutuksen laatu (= tuottoaste) kasva Koulutustaso ikäluokittain ja sukupuolen mukaan Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista 2015, % Japani Kanada Iso-Britannia Norja Yhdysvallat Ruotsi HollanB Ranska Tanska Belgia OECD Espanja Suomi Viro Kreikka Itävalta Portugali Unkari Tsekki Saksa Italia Lähde: Tilastokeskus, Koulutus Lähde: OECD Education at a Glance,
7 Tiedämme, että kokonaistuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut myös muissakin OECD-maissa eikä vain Suomessa, mistä ei tosin voi päätellä, etteikö sen kasvu voisi kiihtyä tulevaisuudessa Kokonaistuottavuuden kasvu (HP-suodatettu), % vuodessa Suomi, omat laskelmat 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2, Lähde: Antonin Bergeaud, Gilbert Cette and Rémy Lecat, Productivity Trends from 1890 to 2012 in Advanced Countries,
8 Tiedämme, että palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä on trendimäisesti alentunut kaikissa maissa, myös Suomessa, jolloin vastaavasti pääoman osuus α on kasvanut Talousteorian mukaan automatisaatio alentaa palkkaosuutta ja kasvattaa pääoman osuutta Palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä Suomessa, % Talousteoriaa: Laajennettu tuotantofunktio Y = A F(K, L 1, L 2, L N ) jossa L 1, L 2, L N ovat erilaisia työtehtäviä. Työtehtäviä katoaa, kun ihmisiä korvataan koneilla => pääoman K kasvu ja sen tulo-osuuden nousu (ellei tuottaste vastaavasti alene) 8
9 Tiedämme, että tietotekniikan kehitys jatkuu Mooren lain mukaisesti vielä muutaman vuosikymmenen Tietokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu kahden vuoden välein eli kasvaa 35 % vuodessa mistä seuraa, että hinnan laskiessa käyttö kasvaa (=> digitalisaatio) Teknologian singulariteetti: tietokoneen laskentakapasiteetti ylittää pian ihmisaivojen kapasiteetin (tekoäly ym.) Tietokoneiden laskentatehon hinta, $ 1 $ 0, $ W. Nordhaus, Yale University,
10 1) Talouskasvu hidastuu, kenties pysähtyy Kaikissa OECD-maissa työn tuottavuuden kasvu on ollut hitaampaa vuoden 2005 jälkeisellä ajanjaksolla kuin vuosina Osa ilmiöstä selittyy ICT:n suurella kasvukontribuutiolla vuosina , joka on nyt heikentynyt kuten elektroniikkateollisuuden (Nokian) vaikutus meillä (luento 5) Myös uusien ideoiden (eli kokonaistuottavuuden) kasvuvaikutus on heikentynyt kuten edellä jo nähtiin Syyt ovat toistaiseksi epäselviä. Mahdollisia selityksiä: ICT ei vaadi samanlaisia komplementaarisia investointeja kuin sähkövoiman ja teollisen automaation hyödyntäminen, esimerkiksi tehtaiden ja kaupunkien rakentamista ICT:n vaikutus on vain viivästynyt ja paras on vielä kokematta, mitä seuraavaksi katsotaan tarkemmin Epävarmuus teknologian tulevasta kehityksestä vähentää investointihalukkuutta Innovaatiot eivät enää leviä niitä tekevistä yrityksistä muualle yhteiskuntaan entiseen tapaan, esimerkiksi Supercell ja Rovio meillä Uusia ideoita on entistä vaikeampi löytää tutkimus ja kehitystoiminnan tuottavuus on heikentynyt, mitä tarkasteltiin jo edellisessä luennossa 10
11 Yleiskäyttöiset ideat kasvun lähteenä Opimme aiemmin, että ideat eli teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus opettaa lisäksi, että ns. yleiskäyttöisen teknologian kehitys on kasvun kannalta erityisen tärkeää - höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT, information and communications technology) Ominaisuuksia - vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa - kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä - luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa - => positiivinen teknologiakierre Tiedämme myös, että nämä vaikuttavat tuottavuuteen pitkällä viiveellä - koska esimerkiksi sähkön hyödyntäminen käyttövoiman lähteenä teollisuudessa vaati kokonaan uudentyyppisten tuotantolaitosten rakentamista (esim. liukuhihna) 11
12 Yleiskäyttöiset teknologiat ja talouskasvu Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) ja digitalisaatio mikroprosessori ja PC tietoliikenne internet tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia Sähkövoima 1890 polttomoottori 1. maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa 12
13 Yleiskäyttöinen teknologia kasvattaa tuottavuutta kolmella tavalla 1) Kokonaistuottavuus (A) kasvaa nopeasti uutta teknologiaa valmistavassa sektorissa esimerkiksi tietokoneiden ja matkapuhelimien valmistuksessa teknologian nopean kehityksen ansiosta 2) Työn tuottavuus (y = Y/L) nousee uutta teknologiaa soveltavassa toiminnassa jos tietokoneiden rajatuottavuus on korkeampi kuin muun pääoman, niin tietokoneilla korvataan muuta pääoma, jolloin pääomaintensiteetti k = K/L kasvaa 3) Kokonaistuottavuus (A) nousee, kun tuotantoa organisoidaan uudelleen uuden teknologian mahdollistamalla sähkön vaikutuksesta 70 prosenttia tuli tästä, kun teollinen työ voitiin organisoida käyttövoiman lähteestä riippumattomalla tavalla tietotekniikan/digitalisaation osalta tätä toimintatapojen muutosta ei ole varmaan vielä kaikilta osin nähty vaan se on parhaillaan vielä käynnissä (esim: digitaaliset alustat kuten verkkokauppa, teollinen internet, etätyö) 13
14 Esimerkkilaskelma (Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History, 2008): - Sähkövoima kiihdytti työn tuottavuutta Yhdysvalloissa keskimäärin 1 prosenttiyksikön vuodessa Valtaosa tästä (70 %) tuli toimintatapojen muutoksesta eli kokonaistuottavuuden kasvusta sähköä käyttävillä toimialoilla - Suomessa vaikutukset olivat pienempiä, koska ei ollut toimintoja joita uudistaa - ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun olivat suurempia kuin sähkön aikanaan mutta toimintatapojen muutoksen vaikutusta ei kyetty identifioimaan 1,5 Sähkö ICT 1,0 0,5 Toimintatapojen muutos Uutta teknologiaa sisältävä pääoma Tuottavuus valmistuksessa 0,0 Suomi USA Suomi USA
15 Olisi ICT:n ja digitalisaation osalta paras vielä kokematta, kuten sähkön osalta oli 1930-luvulla? Lähde: Syverson, 2013 Is growth over? Not a chance. It is just being held back by our inability to process all new ideas fast enough. Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee 15
16 Tekoäly + robotisaatio: Tuottavuuden kasvu syntyy ihmisen ja tietokoneen uudesta työnjaosta Tietokone voittaa ihmisen rutiininomaisissa tehtävissä > Tietokone voittaa ihmisen jopa älykkyyttä vaativissa tehtävissä > Mutta ihmisten ja tietokoneiden tiimi voi voittaa sekä tietokoneen että ihmisen kaikissa tehtävissä > en.chessbase.com 16 16
17 Toimintatapojen muutos: Digitaaliteknologia muuttaa toimintatapoja automatisoimalla tietotyötä Tietointensiivinen työ Täysautomaattinen päätelaitteiden suorittama työ Asiakkaiden päätelaitteiden avulla suorittama itsepalvelutyö Mahdollisimman edullisissa olosuhteissa suoritettava taustatyö Lähellä asiakasta tuotettava kohtaamispalvelu työ poistuu kokonaan työ siirtyy asiakkaalle työ siirtyy halpamaihin työ säilyy ja lisääntyy Lähde: Matti Lehti Automaatio, innovaatiot ja yrittäjyys 17
18 Esimerkki: etätyö Bloom, Liang, Roberts ja Ying, Does working from home work? Evidence from a Chinese experiment, Quarterly Journal of Economics 2015 Ctrip kiinalainen matkailualan yritys: työntekijää 250 vapaaehtoiselle Shanghain call centerin työntekijälle tarjottiin mahdollisuus osallistua 9 kk:n kokeiluun Kotona tehtävä työ 4 päivänä viikossa vs. perinteinen työ toimistossa Koeryhmä ja kontrolliryhmä arvottiin Kokeen jälkeen osallistujat saivat valita työskentelytapansa ja kokeilua laajennettiin kattamaan myös muut työntekijät Kokeilun aikana puheluiden määrällä mitattu työn tuottavuus kasvoi 13 prosenttia 9 % tuli siitä, että tehokas työaika kasvoi työvuoron aikana 4 % tuli puhelujen määrän kasvusta Kokeilun päätyttyä osallistujat saivat valita uudelleen, mikä kasvatti tuottavuusvaikutuksen 22 prosenttiin 18
19 ICT:n vaikutus talouskasvuun Suomessa Matti Pohjola ICT on ollut merkittävin talouskasvuun 20 viime vuoden aikana vaikuttanut tekijä: Lähes 40 prosenttia kokonaistuotannon (Y) kasvusta on syntynyt ICT-sektorissa ICT on luonut puolet teknologian (A) kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta ja kolmasosan työn tuottavuuden (y = Y/L) kasvusta 32 Kumulatiivinen kasvu, ln % Työn tuo3avuuden kasvu Teknologian (eli kokonaistuo3avuuden) kontribuuao Pääoman kontribuuao ICT:n kontribuuao kokonaisuo3avuuteen ICT-pääoman kontribuuao Näiden raporttien tiivistelmät ovat seuraavilla dioilla 19
20 Tuottavuuden nostaminen ja talouskasvun nopeuttaminen on Suomen talouspolitiikan imperatiivi. Tieto- ja viestintäteknologia sekä digitalisaatio tarjoavat tarvittavat reseptit. Digitaaliteknologia on jo niin halpaa, että se on kaikkien ulottuvilla. Tekoälyn ja robotiikan kehitys kasvattaa tuottavuutta ihmisen ja (tieto)koneen uuden työnjaon kautta. Internet yhdistää maailman ihmiset ja teollinen internet pian myös esineet. Perustellusti voi väittää, että tieto- ja viestintäteknologian suurin tuottavuusvaikutus on vielä kokematta. Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomen digivalmiudet ovat erinomaiset, EU-maiden kärkeä. Vientimenestyksellä mitaten kansantalouden vahvuudet ovat eräillä teollisilla aloilla, tietojenkäsittelypalvelussa ja liike-elämän palveluissa. Monilla niistä käytetään paljon tieto- ja viestintäteknologiaa. Tämä on talouden uuden kasvun kannalta lupaavaa siksi, että teollisuuden menestyminen perustuu tulevaisuudessa tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon yhdistymiseen teollisessa internetissä. Tuottavuuden kasvuvauhtia on mahdollista kiihdyttää. Tuottavuushyödyn saavuttamiseksi on digitalisoitumisen merkitys ymmärrettävä sekä talouspolitiikan päätöksenteossa että yritysten strategiavalinnoissa. Olemme nyt samankaltaisessa tilanteessa kuin 100 vuotta sitten Suomen teollistuessa, kun kansakunnan vaurastumisen perusta luotiin sähkövoiman hyödyntämisen varaan: hyvinvoinnin kasvulle pitää löytää uusi pohja. Menestyäkseen myös teollisuus tarvitsee uuden digitalisoitumiseen perustuvan strategian. Matti Pohjola, Suomi uuteen nousuun: ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä, Teknologiateollisuus ry,
21 Digitaaliset palvelualustat ekosysteemit ovat myönteisessä kasvukierteessä. Ne houkuttelevat innovatiivisia, asiakasdatan analyysiin erikoistuneita internet-yrityksiä kehittämään tarjontaa. Se puolestaan houkuttelee ja lukitsee uusia kuluttajia erityisesti diginatiiveja alustojen asiakkaiksi. Alle 25-vuotiaista suomalaisista yli 90 prosenttia seuraa jotakin yhteisöpalvelua. Tulevaisuudessa menestyvät siksi parhaiten ne yritykset, jotka osaavat yhdistää ihmiset, digitaaliset alustat, tehokkaat toimintatavat ja globaalin liiketoiminnan asiakkaiden tarpeisiin vastatessaan. Jokainen kasvua tavoitteleva yritys tarvitsee digitaalisen strategian. Pankit ja vakuutusyhtiöt voivat menestyä kilpailussa kasvattamalla työn tuottavuutta digitaaliteknologian avulla. Siinä onnistuminen ylläpitää liiketoiminnan kannattavuutta, säilyttää työpaikkoja ja edistää työhyvinvointia. Työn tuottavuus on rahoitus- ja vakuutustoiminnassa selvästi korkeampi kuin kansantaloudessa keskimäärin mutta kasvaa hitaasti. Sitä voi parhaiten edistää luomalla uusia tuotteita ja kehittämällä toimintatapoja. Finanssialan yrityksillä on kolme keskeistä keinoa pärjätä kilpailussa. Ensimmäinen on palvelujen jatkuva kehittäminen. Sen ei tarvitse perustua uraauurtaville innovaatioille, sillä suuretkin ideat syntyvät usein sattumanvaraisesti pienempiä ongelmia ratkottaessa. Vähittäinen kehittäminen on aloittaville internet-yrityksille tyypillistä, mutta se voi olla myös pankeille ja vakuutusyhtiöille vähemmän riskipitoinen keino pyrittäessä digitaalisten ja mobiilipalvelujen eturintamaan. Toinen keino on henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen kehittäminen. Osaamista on edistettävä täydentämään ja lisäämään pelkkien digitaalisten palvelujen tuottamaa arvoa asiakkaille. Asiantuntemus ja luottamus ovat finanssialan perinteisiä kilpailuetuja. Niiden merkitys korostuu digitaalisesta asioinnista syntyvän informaation kasvun myötä, sillä informaatio on jalostettava asiakkaalle arvokkaaksi, luottamukselliseksi tiedoksi. Haasteena on löytää toimintatavat, joilla yhdistetään kiinteiden työaikojen puitteissa tarjolla oleva asiantuntemus kaiken aikaa avoinna oleviin digitaalisiin kanaviin. Joustaville työajoille ja etätyölle on tarvetta. Asia on yrityksen johdolle ja henkilöstölle yhteinen. Kolmas keino on sellaisen yrityskulttuurin luominen, jolla voidaan vastata asiakkaiden digitaalisia palveluja koskeviin odotuksiin. Kaikki on digitoitava, mikä on digitoitavissa. Jotta asiassa onnistuttaisiin, pitää tietotekniikan lisäksi investoida myös täydentäviin johtamis-, kannuste- ja palkitsemisjärjestelmiin. Strategisena tämä tehtävä kuuluu 21 yrityksen hallitukselle.
22 Suomen digiloikka on ollut kuitenkin toistaiseksi lyhyempi kuin Yhdysvaltojen Ohjelmistojen ja tietokantojen osuus yksityisen sektorin nettopääomakannasta (pl. asunnot), % 3,5 3,0 Yhdysvallat Suomi 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: BEA ja Tilastokeskus 22
23 2) Työ loppuu ihmiselle käy kuten hevoselle Manufacturing, the high technology of its time, snatched up those agriculturally unemployed and put them to work in factories. And it is this fairly painless structural change in the economy that leads experts to believe that the new industrial revolution will be as benign: that tomorrow's fully automated service economy will absorb everybody, including retrained steel and auto workers whose jobs have disappeared. Pleasant as that prospect may be, now comes Wassily Leontief, the New York University professor who won the Nobel Prize for economics in 1973, to say it isn't so. ''Labor will become less and less important,'' he said in an interview. ''More and more workers will be replaced by machines. I do not see that the new industries can employ everybody who wants a job.' He thinks conditions facing today's technologically unemployed are less like those of farm workers who moved to manufacturing and more like the plight of farm horses retired to pasture. ''If horses could have joined the Democratic party and voted, what happened on farms might have been different,'' he said. ''But only in the short run. In the long run, technology will always be introduced, whether quickly or slowly.'' Think what would happen if all unemployed steel and auto workers were retrained to operate computers,'' he said. ''There aren't enough computers to go around. We'd have created a worse problem.'' Machines vs. Workers, The New York Times, Feb 8,
24 Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei työ lopu, vaan se muuttaa muotoaan: tehtäviä automatisoituu, mutta uutta työtä syntyy tilalle Eräiden arvioiden mukaan tekoälyn ja mobiilirobotiiikan kehitys automatisoivat työtä vuoden aikana niin, että yli 70 %:n todennäköisyydellä työpaikoista katoaa 47 prosenttia Yhdysvalloissa (Frey ja Osborne 2013) 35 prosenttia Suomessa (Pajarinen ja Rouvinen 2014) OECD:n julkaisemat arviot ovat maltillisempia 9 prosenttia Yhdysvalloissa 7 prosenttia Suomessa (Arntz, Gregoryja Zierahn 2016) Yhdysvalloissa vuonna 1950 tilastoiduista 270 ammatista vain yksi on kadonnut automaation seurauksena hissinkuljettaja (elevator operator) (Bessen 2017) => Ammatit eivät katoa, mutta ammattien tehtävärakenne muuttuu 24
25 Ammattien automatisoinnin todennäköisyys Esimerkkejä: - tallentaja, kutoja, kelloseppä 0,99 - urheilutuomari 0,98 - ravintolakokki 0,96 -verotarkastaja, tilintarkastaja, tarjoilija 0,94 - myyjä 0,92 - taksinkuljettaja 0,89 - kiinteistönvälittäjä 0,86 - kuorma-autonkuljettaja 0,79 - rakennustyöntekijä 0,71 - bussinkuljettaja 0,67 - poliisi 0,49 - ekonomisti 0,43 - urheilija 0,24 - kokki (chef) 0,1 - päätoimittaja 0,05 - toimitusjohtaja, kapellimestari, sosiaali-työntekijä, esikoulun opettaja, urheiluvalmentaja 0,01 0,02 Lähde: Frey ja Osborne, The Future of Employment,
26 Arviot työn katoamisesta ovat maltillisempia kun ammattien oletetaan koostuvan useista erilaisista tehtävistä 7 % Arntz, Gregory ja Zierahn, The risk of automation for jobs in OECD countries,
27 Yhteenvetoa ICT:n vaikutuksista työn määrään 27
28 Esimerkki: Finanssiala Työllisyyden kehitys internet-aikana, indeksejä, 1995 = 1 Henkilöstön koulutusjakauma Suomessa 1,25 1,20 1,15 Suomi Yhdysvallat Iso-Britannia 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 0, Lähde: Kansalliset tilastokeskukset Lähde: Finanssialan keskusliitto ry 28
29 Teknologian kehitys vähentää työn määrää, kun työtä korvataan pääomalla, mutta tulo- ja hintavaikutuksen kautta se voi myös lisätä työn määrää Edellä esitetyt ammattien ja työn katoamista koskevat laskelmat ovat arvioita automaation suorasta vaikutuksesta, eivätkä ne ota huomioon, kuinka paljon uutta työtä syntyy tilalle tuottavuuden ja tulojen kasvaessa 128 Työn tuottavuus ja työn määrä Suomen teollisuudessa (ind = 1) Työn tuo3avuus 64 Työn määrä 32 Suomessakin työn tuottavuuden kasvu ensin lisäsi työn määrää teollisuudessa ja vasta myöhemmin työ väheni 16 8 Tuottavuus kasvaa => tuotteen hinta laskee => kysyntä kasvaa => työn määrä kasvaa ensin... ja supistuu vasta myöhemmin kun markkinat kypsyvät
30 Rakennemuutos siis sekä vähentää että lisää työpaikkoja (Rakennemuutoksen lähteet, luento 5) Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, jonka tärkein lähde on uudet ideat eli teknologian kehitys Työn tuottavuuden kasvu => kotitalouksin eli kuluttajien tulojen kasvu Kuluttajat puolestaan määräävät kasvun suunnan eli sen millä toimialoilla tuotanto kasvaa - Tulojen kasvaessa lisääntyy niiden tuotteiden kysyntä ja tuotanto, joiden tulojousto on suuri - esimerkiksi teollisuustuoteet 100 vuotta sitten ja terveyspalvelut nyt Työn tuottavuuden kasvu => suhteelisten hintojen lasku (esim. tietokoneet ja älypuhelimet) - Hintojen laskiessa kasvaa niitä tuotteita valmistavien yritysten liikevaihto, joiden hintajousto on itseisarvoltaan suuri eli joiden kysyntä on hinnan suhteen joustavaa => Niillä toimialoilla työllisyys kasvaa, joilla tuotteiden tulojousto on suuri hintajousto on suuri 30
31 Kysynnän ja liikevaihdon/arvonlisäyksen/työllisyyden välinen yhteys Hinta, P Uusien tuotteiden kysyntä on joustavaa: P laskee => myyntitulot PQ kasvat ja työllisyys lisääntyy Kysyntäkäyrä Vanhojen tuotteiden kysyntä on joustamatonta: P laskee => myyntitulot PQ ja työllisyys laskevat Määrä, Q 31
32 Työn tuottavuus ja tehdyt työtunnit Suomessa (indeksejä, 1975 = 1) 3,0 2,5 Kansantalous 2,0 1,5 1,0 0,5 0, ,5 6,0 5,5 Tehdasteollisuus 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, ,0 2,5 Yksityiset palvelut 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Tulkintaa: - Työn tuottavuuden kasvu vähentää työn määrää tehdasteollisuudessa työn tuottavuus on kasvanut 6-kertaiseksi, työllisyys puolittunut - Työn tuottavuuden kasvu lisää työn määrää yksityisissä palveluissa työn tuottavuus on kaksinkertaistunut, työn määrä kasvanut 1,3-keraiseksi - Vaikutukset ovat kumonneet toisensa niin ettei työn määrä ole vähentynyt kansantalouden tasolla 32
33 Työn tuottavuus ja tehdyt työtunnit Suomessa : eräitä toimialoja 8,0 7,5 7,0 Metsäteollisuus 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Elektroniikkateollisuus ,0 Informaatio ja viestintä 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Tulkintaa: - Työn tuottavuuden kasvu on supistanut työn määrää voimakkaasti metsäteollisuudessa => metsäteollisuuden tuotannon kasvu ja sen kontribuutio kansantalouden kasvuun on jäänyt vähäiseksi (luento 5) - Elektroniikkateollisuuden työn tuottavuuden huikea kasvu lisäsi aluksi työn määrää, kun matkapuhelimet olivat uusia tuotteita - Informaatio- ja viestintäpalvelujen tuottavuuskasvu on ollut nopeaa, mutta työllisyys ei ole ainakaan vielä kääntynyt laskuun 33
34 Työlliset (1 000 henkeä) Kansantalouden sektorit 300 Eräitä toimialoja Kansantalos Yksityiset palvelut Amma/llinen, /eteellinen ja tekninen toiminta Metalliteollisuus pl. elektroniikka Julkisyhteisöjen palvelut 160 Informaa/o ja vies/ntä Tehdasteollisuus 140 Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu jalostus kuin tehdasteollisuus Alkutuotanto Metsäteollisuus Elektroniikkateollisuus Myös työllisyydessä näkyy se rakennemuutos teollisuudesta palveluihin, jota tarkasteltiin luennossa 5 34
35 Teknologian kehitys ei ole aiheuttanut työttömyyttä, sillä työttömyysasteessa ei ole trendiä Yhdysvallat Suomi Ruotsi Iso-Britannia Saksa
36 Entä palkat? Mitä jos roboteilta ja supertietokoneilta jää meille ihmisille vain huonot, pienipalkkaiset työt? Brynjolfsson ja Mac Afee, The Second Machine Age, 2014: Kuvitellaan, että jokin yritys toisi markkinoille androidit, ihmisiä työntekijöinä täydellisesti muistuttavat robotit. Ne osaisi tehdä kaiken, mitä ihmisetkin osaavat, jopa valmistaa lisää androideja. Mitä tapahtuisi kansantaloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille? Työn tuottavuus ja tuotannon määrä lähtisivät voimakkaaseen kasvuun. Ihmistyön kysyntä ja palkat romahtaisivat. Kulutus, tulot ja varallisuus keskittyisivät androidien sekä muun pääoman ja luonnonvarojen omistajille. Lopputuloksena olisi yltäkylläisen rikas, mutta kovin epätasa-arvoinen yhteiskunta. Tulema on sama, vaikka olisikin joitakin tehtäviä, joita robotit eivät osaa. Ihmisten hakeutuminen näille aloille painaisi palkat minimiin. => Palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä alenisi ja pääoman kasvaisi, minkä havaittiin Suomessa tapahtuneen (dia 8) Seuraava kuvio näyttää kuitenkin, että vain perusasteen tutkinnon suorittaneiden palkkaosuus on pudonnut mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on sitä vastoin kasvanut 36
37 Palkkojen tulo-osuudella mitattuna työ on kokonaisuutena vähentynyt mutta korkeasti koulutetun työn merkitys on kasvanut Johtopäätös: Teknologian kehitys on ollut skill-biased: lisännyt korkeasti koulutetun työvoiman kysyntää Palkkojen osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä koulutustasoittain, % Lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Tuottavuustilinpito Perusaste Keskiaste Korkea-aste Palkkaosuus yhteensä 37
38 3) Tuottavuuden kasvu kiihtyy ja koittaa yltäkylläisyyden aika John Maynard Keynes, Economic Possibilities for our Grandchildren, 1930: We are being afflicted with a new disease of which some readers may not yet have heard the name, but of which they will hear a great deal in the years to come namely, technological unemployment. This means unemployment due to our discovery of means of economising the use of labour outrunning the pace at which we can find new uses for labour. But this is only a temporary phase of maladjustment. All this means in the long run that mankind is solving its economic problem. I would predict that the standard of life in progressive countries one hundred years hence will be between four and eight times as high as it is. There would be nothing surprising in this even in the light of our present knowledge. It would not be foolish to contemplate the possibility of afar greater progress still. Wassily Leontiefin haastattelu, Machines vs. Workers, New York Times 1983: the society must think about how to support the permanently jobless and, in effect, how to live the jobless life. ''People with jobs will work fewer hours for less pay,'' he said. ''We have already begun to supplement incomes, although few recognize it. What is free education? Social Security? Medicare? Unemployment compensation? Aren't these supplements?'' Additional income would be needed, he said, yet that wouldn't solve the problem of what to do with the new leisure. ''It will take imagination,'' he said. ''Perhaps we should look to the educated upper classes of the past,'' he said. ''They studied.'' Also, they were architects, politicians, scholars and volunteers. 38
39 Näyttää kuitenkin siltä, ettei tällaiseen yhteiskuntaa päästä ainakaan sataan vuoteen Jos teknologia automatisoi kaiken työn, niin => työn tuottavuus kasvaa rajatta (Y/L à ) => talouden kasvuvauhti kiihtyy => rikas, yltäkylläinen yhteiskunta Tällaisessa kansantaloudessa pitäisi 1) työn tuottavuuden kasvun kiihtyä 2) palkkojen tulo-osuuden supistua ja pääoman osuuden vastaavasti kasvaa Palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä, % mutta tuottavuuden kasvu on hidastunut ja palkkojen tulo-osuuskin alenee hitaasti Lähde: Nordhaus, Are we approaching an economic singularity?, Yale University
40 Hyödykkeiden kysyntä tulee myös kasvun rajoitteeksi Maatalouden ja tehdasteollisuuden automaatio voivat kasvattaa tuottavuutta molemmilla toimialoilla ja alentaa elintarvikkeiden ja teollisten tuotteiden suhteellisia hintoja, mutta niiden kysyntä tulee ennen pitkää hinnan suhteen joustamattomaksi, jolloin niihin käytetty rahamäärä vähenee => Tuottavuuden kasvu näillä toimialoilla johtaa niiden bkt-osuuden supistumiseen, kuten tapahtui maataloudelle ja on nyt tapahtumassa teollisuudelle Mutta toimisiko tekoäly eri tavoin kuin teknologian kehitys 200 viime vuoden aikana? Uusinta tutkimusta: 40
41 Aghion, Jones ja Jones 2017 Pääoman tulo-osuus on kasvanut lähes kaikilla toimialoilla Yhdysvalloissa (Figure 6) ja paljon robotteja käyttävässä kuljetusvälineiden (tarasportation equipment) valmistuksessa myös muissa maissa (Figure 7) mutta pääoman tulo-osuuden ja robottien käytön kasvun kesken ei näytä olevan korrelaatiota Yhdysvaltojen toimialoilla (Figure 8) Pääoman tulo-osuuteen vaikuttavat monet muutkin tekijät (mm. markkinoiden keskittymisen aste, ammattiliittojen asema) 41
13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä
13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä Opimme aiemmin, että teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus
LisätiedotDigitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä. Matti Pohjola
Digitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä Matti Pohjola Suomen talouskasvu on pysähtynyt Volyymi-indeksi, 1975 = 1 2 siksi että työn tuottavuus supistuu Indeksejä,
LisätiedotMiten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina
Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen
LisätiedotSuomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. Matti Pohjola
Suomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä Matti Pohjola Suomi on pulassa: Työn tuottavuuden kasvu on pysähtynyt 2 Elintaso (bkt/asukas) on viimeksi kasvanut yhtä
LisätiedotTeknologia, talouskasvu ja hyvinvointi: Suomi uuteen nousuun. Matti Pohjola
Teknologia, talouskasvu ja hyvinvointi: Suomi uuteen nousuun Matti Pohjola Ihmiskunnan sosiaalinen kehitys ja väkiluku Social development (Ian Morris): - Energy capture - Organization - War-making capacity
LisätiedotDigitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina
Digitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64 000 32 000 Bruttokansantuote asukasta kohden
LisätiedotDigitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina
Digitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64 000 32 000 Bruttokansantuote asukasta kohden
LisätiedotDigitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina
Digitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Suomen talouskasvun strategia = hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat Bruttokansantuote asukasta
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotICT, tuottavuus ja talouskasvu
ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola 31.1.219 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotSuomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset
Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti
LisätiedotDigitaalinen talous ja kilpailukyky
Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"
LisätiedotGlobalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotMiten Suomen käy? Tuottavuuden kasvu nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Tuottavuuden kasvu nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Hyvinvointiyhteiskunta: Kimalaisen lento? BKT asukasta kohden suhteessa USAan (USA = 100) 100 90 80 70 60 50 40 30 USA IRL AUT
LisätiedotTalouskasvu ja hyvinvointi: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouskasvu ja hyvinvointi: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tässä luennossa näytetään, että Suomi on kansakuntana menestynyt hyvin sekä elintasolla
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotTalouskasvu ja hyvinvointi: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun?
Talouskasvu ja hyvinvointi: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Suomen talous kaipaa uudenlaista ajattelua, Helsingin Sanomat, 17.8.2016 http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1471319199369
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotNuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotKuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa
Kuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu mutta edessä väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä talousalueilla
LisätiedotDigitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina
Digitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 2 Elintason kasvu on pysähtynyt, koska työn
Lisätiedot20. Politiikkaa: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun?
20. Politiikkaa: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? Hukattu visio: Suomi on ehkä ensimmäisenä maana kehittymässä tietoyhteiskunnaksi. Tehtävä on haastava, eikä meillä ole esikuvaa, jota seurata. Suomalaisten
Lisätiedot14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuus, tuotantofunktio ja teknologinen kehitys
LisätiedotDigitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti
Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori
LisätiedotEduskunnan tulevaisuusvaliokunta
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 30.11.2018 Heikki Ailisto 29.11.2018 VTT beyond the obvious 1 Neljä huomiota tekoälystä 1. Tekoäly ei ole yksi teknologia Suositut ns. syvät neuroverkot ovat hyviä luokittelemaan
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotDigitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti
Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen
LisätiedotSuomi uuteen nousuun. ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. suomi uuteen nousuun
Suomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä suomi uuteen nousuun 1 Suomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä Matti Pohjola Aalto-yliopiston
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotMinkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.
Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?
Lisätiedot14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
LisätiedotTeknologia ja talouskasvu hyvinvoinnin lähteinä. Matti Pohjola
Teknologia ja talouskasvu hyvinvoinnin lähteinä Matti Pohjola Teknologia => elintaso => hyvinvointi 1) Hyvinvointi ja elintaso 2) Teknologia ja talouskasvu 3) Tuottavuuden merkitys 4) Yleiskäyttöiset teknologiat
LisätiedotHunningolta huipulle
Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTuottavuuden kasvu ja ICT
Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotKaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa
Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi
LisätiedotSuomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari
Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotRIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA?
RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA? Ville-Veikko Pulkka ville-veikko.pulkka@helsinki.fi 09/05/2017 1 ALUSTUKSEN SISÄLTÖ 1) vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot 2) maltillinen skenaario
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotKilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta. Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018,
Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotTyön murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman
LisätiedotKilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu
Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu
LisätiedotEuroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)
Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotTuottavuuskehitys pkyrityksissä
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTyöelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus?
Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus? Armi Mustosmäki YTT, KTM, yliopistonopettaja Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
Lisätiedot4. Kansantalouden rakennemuutos
4. Kansantalouden rakennemuutos 1) Elinkeinorakenteen muutos 186-215 2) Kansantalouden nykyinen rakennekriisi/murros a) Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut pitävät kasvua
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotEsikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013
Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on
LisätiedotRobotit kuntien päätöksenteon tukena
Robotit kuntien päätöksenteon tukena Kuntamarkkinat 11.9.2019 Alkuun vähän taustaa... Miksi emme enää ole köyhiä? Digitalisaatio Laajaalainen taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutosprosessi, jonka
Lisätiedot5. Kansantalouden rakennemuutos
5. Kansantalouden rakennemuutos Elinkeinorakenteen nopea muutos on jäänyt talouden heikon suhdannekehityksen varjoon. Tässä luennossa sitä tuodaan esiin: 1) Elinkeinorakenteen muutos 186-215 2) Rakennemuutoksen
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2018 2019 11.4.2018 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Heikki Taimio KYSYNNÄN JA TARJONNAN
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotKuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin
Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotDigitalisaation merkitys kansantaloudessa ja tulevaisuuden työssä
Digitalisaation merkitys kansantaloudessa ja tulevaisuuden työssä 7.12.2017, Matti Paavonen, pääekonomisti / Palvelualojen työnantajat Palta ry 1 2010-l 2000-l 1990-l 1980-l Digitalisaatio on tuonut finanssialalle
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotTekoäly talouskasvun ajurina
Tekoäly talouskasvun ajurina Ari Hyytinen Professori Hanken ja Helsinki GSE OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 23.1.2019 Mitä yhteistä? Koneoppiminen Hybridimaissi Tämä esitys Osa #1: Talouskasvun lähteet
LisätiedotAlueellinen yhteistoiminta
Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotLausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
LisätiedotKommen&eja hallituksen esitykseen eduskunnalle val4on talousarvioksi vuodelle 2017 Ma; Pohjola, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Kommen&eja hallituksen esitykseen eduskunnalle val4on talousarvioksi vuodelle 2017 Ma; Pohjola, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Arvio lähivuosien talouskasvusta on varsin realis1nen: vain hidasta kasvua
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Lisätiedot