Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 266/216

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 266/216 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215 Ralf Holmberg Marja Valtonen

Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 266/216 Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 216 ISBN 978-952-25-154-7 (nid.) ISBN 978-952-25-155-4 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut

Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh. 19 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Ralf Holmberg, Marja Valtonen Julkaisuaika 7/216 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 52 Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215 Julkaisu 266/216 Projektinumero 1 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 215 noudatti ns. suppeata tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vain vuosittaisen veden laadun tarkkailun. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta lähes kaikki kohdistui vuonna 215 Hankoniemen eteläpuolelle, koska Oy ViskoTeepak Ab: kuormitus loppui syksyllä 214. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 74 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK7-kuormitus on vaihdellut viime vuosina, mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 22 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti, kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi ja syksyllä 214 Visko- Teepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan. Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Talvella 215 meri pysyi sulana Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta. Tämä on johtanut siihen, että myös lopputalvella veden sekoittumisolosuhteet ovat näytteenottohetkellä olleet hyvät. Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät ja veden laatu oli analysoitujen näytteiden perusteella hyvä vuonna 215. Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Asiasanat Toimeksiantaja Hangon merialue, veden laatu, velvoitetarkkailu, pistekuormitus Hangon merialueen uhteistarkkailutyöryhmä

Sisältö 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat.... 5 2 Taustatiedot.... 5 2.1 Tarkkailualueen kuvaus...5 2.2 Säätila...6 2.3 Jätevesikuormitus...6 2.3.1 Yleistä...6 2.3.2 Jätevesikuormitus vuosina 199 215...7 2.3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 214...1 3 Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu.... 11 3.1 Veden laatu...11 3.1.1 Hangon eteläinen merialue...11 3.1.2 Hangon pohjoinen merialue...14 3.1.3 Suursuon kaatopaikka...14 3.1.4 Forcit Oy Ab:n edusta...15 3.1.5 Bengtsårin alue...16 3.2 Tarkkailualueen rehevyys...19 4 Yhteenveto ja johtopäätökset.... 21 5 Tarkkailun jatkaminen.... 22 6 Sammanfattning.... 23 Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartta...26 Liite 2. Alueen pistekuormitustiedot...27 Liite 3. Vedenlaatu tulokset...31 Liite 4. Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot...49

1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Alueella on tehty velvoitetarkkailuja vuodesta 1976 alkaen. Alussa pistekuormittajien tarkkailut suoritettiin erillisinä tarkkailututkimuksina, mutta vuodesta 1981 alkaen tarkkailut yhdistettiin yhteistarkkailuksi. Voimassaoleva tarkkailuohjelma on vuodelta 1997 (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 3.5.1997) ja sen on Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt 13.6.1997 kirjeellään Dnro 196Y285-13. Ohjelma on kuitenkin vanhentunut, koska tarkkailualueen kuormitustilanteessa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Siksi vuoden 215 tarkkailu noudatti yhteistarkkailukokouksessa 25.11.214 esitettyä tarkkailuohjelmaluonnosta. Muutokset koskivat lähinnä Hangon pohjoista merialuetta sekä Bengtsårin aluetta ja Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi muutokset suullisella tiedonannolla. Ohjelman päivittämistä on jatkettu ja uusi päivitetty tarkkailuohjelmaesitys on lähetetty Uudenmann ELY-keskukselle hyväksyttäväksi kevättalvella 216. Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin: Taulukko 1. Tarkkailun osallistujat sekä tarkkailun ympäristöoikeudelliset perusteet. Yhteistarkkailuosapuoli Lupapäätös Vesistövelvoite Kalavelvoite Hangon vesi ja viemärilaitos 2.4.24 LSY-23-Y-19 x x Hangon puhdistamo Oy 14.6.213 DnroESAVI/261/4.8/21 x x Hangon kaupunki (suljettu kaatopaikka) 2.8.21 Uyk dnro 1Y92-111 x Oy Forcit Ab 13.3.213 Dnro /67/4.8/21 x x ViskoTeepak Oy Ab 14.5.214 Dnro ESAVI/337/4.8/211 x Hangon satama (ulkosatama) 28.11.214 Dnro ESAVI/295/4.8/212 x Vuoden 215 tarkkailu oli ns. suppea vuosi, jolloin tarkkailuun kuului vain jokavuotiset veden fysikaaliskemialliset analyysit. Tarkkailun vastuuhenkilönä on ollut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän yhteenvetoraportin. Kuormitusosuuden on laatinut puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat näytteenottajat Arto Muttilainen ja Jorma Valjus (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 1725: 25. 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen kuvaus Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun tarkkailualue ja havaintopaikat on kuvattu liitteessä 1. Hangon eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Ympäristöolosuhteet ovat alueella hyvin mereiset, virtaukset ja veden sekoittuminen ovat voimakkaita. Alueella esiintyy ajoittain voimakasta syväveden kumpuamista. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä eteläiselle merialueelle, jossa ne laimenevat voimakkaasta sekoittumisesta johtuen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 5

Hangon ja Hiittisten välillä sijaitseva pienten saarten, luotojen ja karikkojen muodostama vyöhyke erottaa pohjoisen merialueen aavasta Itämerestä. Myös Hangon pohjoinen merialue on mereinen, virtaukset ovat voimakkaat ja veden sekoittuminen tehokasta. Alueen itäpuolelle johdetaan Oy Forcit Ab:n jätevedet. Bengtsårin saaristoalueella mereisyys vähenee. Alue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä. Tästä johtuen virtaukset ja veden sekoittuminen on heikompaa kuin ulkopuolisella Hangon pohjoisella merialueella. ViskoTeepak Oy Ab on johtanut jätevetensä Bengtsårin itäpuolelle Östra Sandfjärdenille vuodesta 1957 lähtien aina syksyyn 214 saakka. 2.2 Säätila Tarkkailuvuosi 215 alkoi selvästi normaalia lämpimämpänä ja muutamaa päivää lukuun ottamatta lämpötila oli plussan puolella. Normaalia lämpimämpi sää jatkui läpi talven ja valta-osa sateista tuli vetenä tai räntänä. Pysyvää lumipeitettä ei esiintynyt juuri lainkaan ja Hangon merialue pysyi jäättömänä koko talven. Ainoastaan Bengtsårin alueella meri oli jään peitossa lyhyen ajan. Loppukevät ja alkukesä olivat sään osalta aika epävakaisia ja viileitä. Sää muuttui kesäiseksi ja lämpimäksi vasta heinäkuun lopussa ja hieno kesäsää jatkui lähes koko elokuun. Elokuun sademäärät olivat selvästi normaalia pienemmät. Sää pysyi koko syksyn aikana normaalia lämpimämpänä ja sademäärät olivat suunnilleen normaalitasolla paitsi lokakuussa, jolloin satoi poikkeuksellisen vähän. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. mm 14 12 1 8 6 4 2 Sademäärät ja lämpötilat vuonna 215 C 25 2 15 1 5-5 -1-15 215 sademäärä sade 1981-21 215 lämpötila vertailulämpötila 1981-21 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 215 sekä keskimäärin vuosina 1981 21. 2.3 Jätevesikuormitus 2.3.1 Yleistä Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle (kuva 2). Kyseessä ovat Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamo ja kaupungin purkuviemäriä käyttävä Hangon Puhdistamo Oy. Suursuon puhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi Hangon kantakaupungin alueen jätevedet ja lisäksi puhdistamolle tulee siirtoviemäri Lappohjan alueelta. Puhdistamolla käsitellään viemäröintialueen asutuksen jätevedet sekä jätevesiä yritystoiminnasta ja teollisuudesta. Puhdistamolla vastaanotetaan myös sako- ja umpikaivolietteitä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä. Hangon Puhdistamo Oy käsittelee Genencor Oy:n ja Fermion Oy:n tuotantotoiminnassa muodostuvat jätevedet. Pistekuormituksesta vähäisempi osa kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolen Bengtsårin alueelle (kuva 2). ViskoTeepakin jätevedet alettiin johtaa 7.1.214 alkaen kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. ViskoTeepakilta johdetaan mereen nykyisin enää vain jäähdytysvesiä (määrä vuonna 215 oli 15 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216

245 m 3 ). Forcitin saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta on loppunut ja jätevedet on johdettu toukokuun 213 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle. Forcitilta johdetaan mereen pääosin jäähdytysvesiä sekä jonkin verran prosessivettä (vuonna 215 mereen Forcitilta johdettu vesimäärä oli 62 8 m 3, joka koostui pääosin jäähdytysvedestä, prosessiveden osuus oli n. 6 tonnia). Pääosa Forcitin typpipitoisesta prosessivedestä kuljetetaan muualle hyötykäyttöön. % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Pistekuormittajien kuormitusosuudet % vuonna 215 Vesi BOD₇ Fosfori Typpi Visko Forcit Ha Pu Oy Suursuo Kuva 2. Pistekuormituksen %-jakaantuminen tarkkailualueella v. 215. 2.3.2 Jätevesikuormitus vuosina 199 215 Jätevesikuormituksen kehitys jaksolla 199 215 käy ilmi kuvista 3 5 ja lukuarvot ovat liitteessä 2. Kokonaistilanteen osalta todetaan tarkastelujaksolta 199 215 (kuva 3): Jätevesimäärästä suurimman osan (n. 74 % v. 215) tuottaa Suursuon keskuspuhdistamo (kuva 2). Suursuon puhdistamon jätevesimäärien vuosien välinen suuri vaihtelu aiheutuu hydrologisista tekijöistä ja Hangon hulevesistä. Vuoden 212 huhtikuussa otettiin käyttöön siirtoviemärilinja, jolloin pääosa Hangon Lappohjan puhdistamon viemäröintialueen jätevesistä siirtyi Suursuolle käsiteltäväksi. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 212 lopulla. Suursuon puhdistamolla käsiteltävää jätevesimäärä vuonna 213 nosti hieman myös ViskoTeepakin tuotantotoiminnan jätevedet, joiden yhteiskäsittelyn koetoiminta alkoi 7.6.213. ViskoTeepak lopetti oman puhdistamonsa käytön 7.1.214 ja jätevedet alettiin johtaa kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle. ViskoTeepakilta johdetaan mereen nykyisin enää jäähdytysvettä. Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa 5.8.211. Santalan jätevedet johdetaan Suursuon puhdistamolle. Forcitin saniteettijätevedet on johdettu toukokuun 213 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle, Forcitin oman saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi tuolloin. Forcitilta johdetaan mereen pääasiassa jäähdytysvesiä. BOD 7 -kuormitus oli tarkastelujakson alussa suurimmillaan 265 kg O 2 /d ja jakson loppupuolella tasolla 25 12 kg O 2 /d. Vuonna 215 BOD-kuormitus oli n. 25 kg O 2 /d, määrä oli tarkastelujakson 199-215 alhaisin. Fosforimäärä on ollut jakson alkupuolella suurimmillaan n. 12 kg P/d. Viime vuosina mereen johdettu fosforimäärä on ollut tasoa n. 3 6 kg P/d. Vuonna 215 fosforikuormitus oli n. 3 kg P/d, määrä oli tarkastelujakson 199 215 alhaisinta suuruusluokkaa. Typpimäärä on kasvanut jakson kuluessa merkittävästi vuoteen 22 asti. Määrä oli jakson alussa 25 kg N/d ja suurimmillaan n. 43 kg N/d vuonna 22. Viime vuosina mereen johdettu typpimäärä on ollut tasoa n. 21 23 kg N/d. Vuonna 215 typpikuormitus oli 212 kg N/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 7

m³/d Jätevesimäärä v. 199-215 kg O₂/d Mereen johdettu BOD-kuorma v. 199-215 12 3 1 25 8 2 6 15 4 1 2 5 kg P/d 14 12 1 8 6 4 2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Visko Santala Forcit Rohm&Haas HaPu Oy Suursuo Mereen johdettu fosfori v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Visko Santala Forcit Ha Pu Oy Suursuo kg N/d 45 4 35 3 25 2 15 1 5 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Visko Santala Forcit Ha Pu Oy Suursuo Mereen johdettu typpi v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Visko Santala Forcit Rohm&Haas Ha Pu Oy Suursuo Kuva 3. Koko tarkkailualueelle johdettu kuormitus v. 199 215. Hankoniemi eteläpuoli Hankoniemen eteläreunalle johdettava kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamolta ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä johdettavista vesistä. Mereen johtaminen tapahtuu samaa, kaupungin purkuviemäriä käyttäen. Kuormituksen kehitys jaksolla 199 215 käy pääpiirteissään ilmi kuvasta 3. Mereen johdettujen ainemäärien osalta todetaan pääkohdittain: Vesi Suursuon puhdistamon viemäröintialueen jätevesimäärä on 2-luvulla vaihdellut välillä n. 4 1 7 m 3 /d. Suursuon puhdistamon viemäröintialueen vuoden 215 jätevesimäärä oli 6 24 m 3 /d. Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesimäärä on kasvanut 199-luvun tasolta n. 4 m 3 /d suuruusluokkaan n. 1 8 m 3 /d 2 1 m 3 /d, vuoden 215 jätevesimäärä oli n. 2 m 3 /d. BOD 7 Kokonaismäärä on ollut pääosin suuruusluokkaa 6 9 kg O 2 /d 199-luvun alkupuolella. BOD-määrä oli tasolla 9 14 kg O 2 /d jaksolla 1996 22, jonka jälkeen määrät ovat laskeneet tasolle 25 8 kg O 2 /d. Suurin yksittäinen vuosikeskiarvo n. 19 kg O 2 /d esiintyi vuonna 199 Suursuolla, jolloin hulevesimäärä heikensi Suursuon puhdistamon toimivuutta. Suursuolta vuonna 215 mereen johdettu keskimääräinen BOD-kuorma oli 16 kg O 2 /d, ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä mereen johdettu BOD-kuorma oli n. 9 kg O 2 /d. Fosfori Fosforin kokonaismäärä on viime vuosina ollut tasoa n. 3 6 kg P/d. Suurin kokonaismäärä n. 12 kg P/d on havaittu v. 199, kun hulevesien vaikutus aiheutti häiriöitä Suursuolla. Vuonna 215 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu fosforikuorma oli,68 kg P/d. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 215 fosforikuormitus oli 2,3 kg P/d. Typpi Typpimäärä on ollut alimmillaan suuruusluokkaa 17 kg N/d v. 1991 1992. Suurin arvo n. 37 kg N/d ajoittuu vuodelle 22. Vuosina 211 215 typpimäärä on ollut tasoa n. 2 22 kg N/d. Suursuon puhdistamoa saneerattiin vuosien 21 ja 211 aikana mm. typenpoistoajoon sopivaksi. Työt aloitettiin kesällä 21 ja altaiden laajennukset ja saneeraukset saatiin valmiiksi kesään 211 mennessä. Typenpoistoprosessia tehostetaan metanoliannostelun avulla, metanoliannostelu alkoi syksyllä 211. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216

Vuonna 215 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu typpikuorma oli 58 kg N/d. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 215 typpikuormitus oli 153 kg N/d. m³/d 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Jätevesimäärä v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 kg O₂/d 25 2 15 1 5 Mereen johdettu BOD-kuormitus v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo kg P/d 14 12 1 8 6 4 2 Mereen johdettu fosforikuorma v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 kg N/d 4 35 3 25 2 15 1 5 Mereen johdettu typpikuorma v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo Kuva 4. Hankoniemen eteläpuolelle johdettu kuormitus v. 199 215. Hankoniemen Bengtsårin alue Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettavasta kuormituksesta jaksolla 199 215 todetaan pääkohdittain seuraavaa (kuvat 5): Vesi Jäteveden kokonaismäärä on jaksolla 199 29 vaihdellut välillä n. 1 1 5 m 3 /d, tämän jälkeen jätevesimäärä on vähentynyt ja ollut vuosina 21 213 tasoa 7 8 m 3 /d. Vuonna 214 jätevesimäärä oli n. 415 m 3 /d ja vuonna 215 enää 214 m 3 /d. Vuoden 215 vesimäärä koostui ViskoTeepakin jäähdytysvesistä ja Forcitin vesistä, jotka ovat pääosin jäähdytysvettä. Vuonna 215 mereen Forcitilta johdettu vesimäärä oli 62 8 m 3, joka koostui pääosin jäähdytysvedestä, prosessiveden osuus oli n. 6 tonnia. Forcitin tuottama jätevesimäärä väheni vuonna 28 2-luvun tasolta n. 9 1 m 3 /d tasolle 3 4 m 3 /d, koska Forcit myi alkuvuodesta 28 dispersiotehtaan Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan v. 21. Forcitin saniteettijätevedet on johdettu toukokuun 213 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle, Forcitin oman saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi tuolloin. Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan 5.8.211 ja jätevedet johdetaan Hangon Suursuon puhdistamolle. Santalan kartanon puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli viime vuosina n. 1 % Hankoniemen Bengtsårin alueelle pistemäisesti johdetusta kokonaisjätevesimäärästä. ViskoTeepak alkoi johtaa toiminnassaan muodostuvia jätevesiä Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemärilinjaan 7.6.213. Koetoiminnan alussa jätevesimäärä oli 1 m 3 /d (7.6. 11.9.213) ja määrää nostettiin vaiheittain. Koetoiminnan 2. vaiheessa jätevesimäärä oli 2 m 3 /d (12.9. 17.11.213) ja 3. vaiheessa 4 m 3 /d. Koetoiminta jatkui vuoden 214 puolelle ja koetoimintaan liittyvät näytteenotot päättyivät kesäkuussa 214. ViskoTeepak lopetti 7.1.214 oman jätevedenpuhdistamonsa toiminnan ja jätevedet siirtyivät kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. BOD 7 -ATU Mereen johdettu BOD 7 -määrä on aluksi vähentynyt 199-luvun alun suuruusluokasta 6 kg O 2 /d tasolle 2 kg O 2 /d (v. 2). Määrä on sen jälkeen noussut ja ollut suurimmillaan vuosina 27 28 n. 7 kg O 2 /d. Vuosina 29 213 kuormitus on ollut tasoa n. 3 5 kg O 2 /d. Vuonna 214 BOD-kuormitus oli 11 kg O 2 /d ja vuonna 215 kg O 2 /d, ViskoTeepakin puhdistamon toiminta päättyi lokakuussa 214. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 9

Fosfori Fosforimäärässä on ollut laskeva trendi 24 vuodesta lähtien. Vuoden 215 fosforimäärä oli kg P/d. Typpi Mereen johdetun typen määrä oli jakson alussa suuruusluokkaa 6 kg N/d. Vuonna 215 mereen johdettu typpimäärä n. 1 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin. ViskoTeepakin jätevedet alettiin johtaa kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle 7.1.214. Forcitin typpikuormitus oli jakson alussa tasoa 4 kg N/d, määrä on vähentynyt tasolle noin 1 2 kg N/d. Muutos selittyy pääosin typpipainotteisten jakeiden kuljettamisesta muualla hyödynnettäväksi. Lisäksi dispersiotehtaan myynti vähensi Forcitin tuottamaa typpikuormaa. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan kokonaan v. 21. m³/d 16 14 12 1 8 6 4 2 Jätevesimäärä v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Visko Santala Forcit Rohm&Haas kg O₂/d 8 7 6 5 4 3 2 1 BOD-kuorma mereen v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Visko Santala Forcit kg P/d 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Fosforikuorma mereen v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Visko Santala Forcit 7 6 5 4 3 2 1 Typpikuorma mereen v. 199-215 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Visko Santala Forcit Rohm&Haas Kuva 5. Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettu kuormitus v. 199 215. 2.3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 214 Vesistöön johdettavalle jätevesikuormitukselle ja/tai käsitellyn jäteveden pitoisuuksille / puhdistamon käsittelytehoille on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 215 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa laitosten kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Oy Forcit Ab Vuonna 215 ei tullut luparajoihin ylityksiä. Hangon Puhdistamo Oy Typelle neljännesvuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (2 kg/d) ylittyi 1. vuosineljänneksellä v. 215, jolloin keskimääräinen typpikuorma oli 226 kg/d. Muilta osin luparajat saavutettiin. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo Vuosineljänneksillä 1-4 saavutettiin neljännesvuosikeskiarvoille asetetut raja-arvot. Typenpoiston teho oli vuosikeskiarvona laskettuna 64 % ja vuosikeskiarvolle asetettu raja-arvo (vähintään 7 %) jäi saavuttamatta. Vuonna 215 saavutettiin valtioneuvoston asetuksen 888/26 vaatimustaso. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216

3 Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Veden laatu 3.1.1 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo sekä kahden teollisuuslaitoksen yhteinen jätevedenpuhdistamo Hangon Puhdistamo Oy. Hangon suljetulta kaatopaikalta valuvat vedet johdetaan pääosin Suursuon puhdistamon kautta yhteiseen viemäriin Hangon Puhdistamo Oy:n kanssa. Jätevesien purkupaikka sijaitsee n. 1,5 km päässä rannasta Hangon eteläpuolella. Veden vaihtumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja alueen veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen, mikä ajoittain tuo kuormitusta myös Hangon itäpuolelta. Tuuliolosuhteista johtuen veden virtaussuunta saattaa kuitenkin vaihdella ja itäänkin kulkevia veden virtauksia on alueella havaittu. Lisäksi alueella esiintyy melko usein syväveden kumpuamista pintaan, mikä saattaa muuttaa Hangon edustan veden laatua melko äkillisesti. Tämän huomaa erityisen hyvin kesäisin, kun lämpimän pinnanläheisen veden lämpötila saatta pudota toistakymmentä astetta lyhyessä ajassa. Talvet poikkeavat sääolosuhteiltaan varsin selvästi toisistaan. Useimmiten koko tarkkailualue on ollut jään peitossa ainakin jonkin aikaa. 199-luvusta lähtien leudot talvet ovat kuitenkin yleistyneet ja etenkin Hangon eteläinen merialue on varsin monena talvena ollut jäätön tai jään peittämä hyvin lyhyen ajan. Vuonna 215 talvi oli harvinaisen leuto eikä jäätä ollut lainkaan ja talven näytteet jouduttiin ottamaan avovedestä. Hangon eteläisen merialueen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat ajoittain olleet havaittavissa lämpökestoisten bakteerien esiintymisinä sekä hieman kohonneinan ammoniumtyppipotoisuuksian lähinnä talvisaikaan meren ollessa jäässä, koska jääpeite vähentää veden sekoittumista. Talvien ja loppukesien 211 215 suolistoperäisten kolibakteerien määrät sekä ammoniumtyppipitoisuudet on esitetty kuvassa 6. Kuvasta näkee, että niin bakteerimäärät kuin ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet aika pieniä ja pisteiden väliset erot ovat niin ikään olleet pieniä. On kuitenkin muistettava, että näytteet on vuotta 213 lukuun ottamatta otettu avovedestä, joten veden sekoittumisolosuhteet ovat olleet mainiot. Tilanne on ollut hyvin samankaltainen pitkään, eikä vuoden 215 tilanne erottunut edellsivuosien tilanteesta. Suurimmat määrät viimeisten 1 vuoden aikana ovat olleet luokkaa 1 pmy / 1 ml (kuva 7), eli bakteereitä on esiintynyt vedessä erittäin vähäisissä määrin. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat yleensä korkeammat loppukesästä, mutta pisteiden väliset erot ovat olleet hyvin pieniä. Jätevesikuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat viime vuosina olleet hyvin pieniä. Merialueen tarkkailussa on aikaisemmin analysoitu vain veden kokonaisfosforipitoisuutta ja eräillä pisteillä ammoniumtyppipitoisuutta, mutta kesästä 215 alkaen suodatettu fosfaattifosfori liitettiin analyysivalikoimaan. Tämä johtuu siitä, että suodatettu fosfattifosfori on se fosforimuoto, joka on on helpoimmin kasvien hyödynnettävissä. Analyysi tehtiin pinnan- sekä pohjanläheisestä vedestä ja tulokset ovat esitettynä kuvassa 8. Kuvasta näkee, että pinnanläheisen veden fosfaattifosforipitoisuudet olivat varsin alhaiset. Vertailualueena toimivan niemen pohjoispuolella (pisteet H1 ja H13) liukoinen fosfaattifosfori oli loppu pintavedessä. Siellä melko korkea planktontuotanto oli kuluttanut fosfaattivarat loppuun. Pohjan tuntumassa oli pääsääntöisesti enemmän fosfaattifosforia vedessä ja eniten sitä oli alueen syvimmillä pisteillä (H3, H7 ja H1). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 11

Hangon etelä Ammoniumtyppi-Lopputalvi Hangon etelä Bakteerit lopputalvi 33 2 µg/l 28 23 18 13 8 3 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 211 212 213 214 215 pmy/1 ml 15 1 5 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 211 212 213 214 215 Hangon etelä Ammoniumtyppi-Loppukesä Hangon etelä Bakteerit-Loppukesä µg/l 53 43 33 23 13 3 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 211 212 213 214 pmy/1 ml 3 25 2 15 1 5 215 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 211 212 213 214 215 Kuva 6. Hangon eteläisen merialueen (1 m) keskeiset vedenlaatuparametrit 211 215. Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Suolistoperäiset bakteerit Hangon eteläinen purkualue 14 12 pmy/1 ml 1 8 6 4 2 H1 H3 H4 Kuva 7. Hangon eteläisen merialueen suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä kesäisin jaksolla 26 215. Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolella mitatuissa kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä muutoksia. Veden sekoittumisolosuhteet ovat sen verra hyvät että veden laatu on yleensä varsin sama kaikilla näytteenottopisteillä. Pinnanläheisen (1 m) veden tilannetta on kuvattu kuvassa 9. Kuvassa on vertailtu lopputalven ja loppukesän tilannetta. Pitoisuudet ovat yleensä olleet suuremmat lopputalvella, jolloin maalta tuleva valuma ajoittain nostaa pitoisuuksia selvästi. Loppukesällä keväinen levätuotanto on kuluttanut ravinteita, mikä usein näkyy alempana ravinnepitoisuutena. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216

Suodatettu fosfaattifosfori 25 2 µg/l 15 1 Pinta 1 m Pohja - 1 m 5 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 S3B S4 H1 H13 Kuva 8. Hangon merialueen suodatetun fosfaattifosforipitoisuudet loppukesäällä 215. Hangon merialueen kokonaisfosfori 211-215 4 35 3 25 2 15 1 5 Hangon merialueen kokonaistyppi 211-215 45 4 35 3 25 2 15 1 5-11 -12-13 μg/l -14-15 -11-12 -13-14 -15 H3 H7 µg/l H3 H7 Kuva 9. Hangon merialueen kokonaisravinnepitoisuudet pinnanläheisessä vedessä (1 m) jaksolla 211 216. Piste H3 sijaitsee purkupaikan lähellä ja piste H7 kauempana purkupisteeltä. Piste H14 sijaitsee Hangon pohjoispuolella. Punainen viiva on purkualueen kehitystä kuvaavan pisteen H3 lineaarinen trendiviiva. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen Hangon etelänpuoleisella purkualueella ei esiinny happiongelmia (kuva 1). Eri vuodenaikoina esiintyy pientä pitoisuusvaihtelua, joka osittain johtuu siitä, että kylmä vesi pystyy sitomaan enemmän happea kuin lämmin vesi. Tästä johtuu osittain se, että lopputalven arvot ovat kesäpitoisuuksia korkeammat. Tarkastelemalla hapen kyllästysprosenttia, joka ilmentää happipitoisuutta suhteutettuna siihen, mikä on maksimaalinen happipitoisuus tietyssä lämpötilassa ja suolaisuudessa, voidaan todeta, että hapen kyllästysprosentti ei laskenut alle tason 7 % 1 vuoden tarkkailujakson aikana. Tämä osoittaa, että näytepisteiden happitilanne on pysynyt hyvänä Hangon eteläpuolisilla näytteenottopisteillä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 13

Hangon etelä 26-215 Hangon pohjoinen 26-215 2 15 mg/l 15 1 5 H1 H3 H4 mg/l 1 5 H1 H13 H14-6 -7-8 -9-1 -11-12 -13-14 -15-6-7-8-9-1-11-12-13-14-15 Kuva 1. Hangon merialueen happipitoisuudet pohjan lähellä lopputalvella ja loppukesällä 26 215. 3.1.2 Hangon pohjoinen merialue Myös Hangon pohjoisella merialueella veden sekoittumisolosuhteet ovat varsin hyvät. Alueella ei ole enää varsinaista pistekuormitusta, joten veden laatuun vaikuttaa lähinnä valuma-alueelta tuleva hajakuormitus sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Lähin pistekuormittaja, joka vaikuttaa alueen veden laatuun jonkin verran, on alueen itäisimmässä osassa toimiva Oy Forcit Ab. Pisteiden väliset veden laatuerot ovat Hangon pohjoispuolella yleensä hyvin pienet. Ravinnetasoltaan alue ei juuri poikkea eteläisestä merialueesta, eikä viime vuosina ole tapahtunut havaittavaa veden laadun muutosta. Kuten eteläisellä merialueella veden happitilanne on tälläkin osa-alueella yleensä hyvä. Lievää happipitoisuuden alenemista on joskus ollut havaittavissa loppukesäisin, mutta hapenkyllästysprosentti ei ole viimeisten 1 vuoden aikana laskenut alle tason 5 %. Kuvassa 1 on kuvailtu pohjanläheisen veden happipitoisuutta pisteillä H1, H13 ja H14 jaksolla 26 215 ja siitä näkee, että happitilanteessa ei ole tapahtunut suurempaa muutosta, mutta kahtena viime vuosina happipitoisuus on laskenut hieman aikaisempaa alemmaksi. Tämä koskee erityisesti pistettä H14. Yleisesti ottaen vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet aika pienet. 3.1.3 Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan (suljettu vuoden 1995 alussa) vesistövaikutuksia on seurattu kolmella havaintopisteellä (N1 N3) vuoteen 1996 asti. Samoihin aikoihin katkaistiin maavallilla Täktomin asutuksen läpi laskevan puron yhteys kaatopaikka-alueelle. Maavallista huolimatta pisteellä N2, joka sijaitsee vajaan kilometrin kaatopaikalta, mitattiin jatkuvasti huomattavasti korkeampia ravinne- ja bakteeripitoisuuksia kuin kaatopaikan yläpuolella. Melkein kaikki veden laatuparametrit indikoivat selvää kuormitusta. Tästä syystä perustettiin vuonna 1996 uusi havaintopiste (NX), jonka tarkoituksena oli selvittää johtuuko ojan ajoittain heikko veden laatu vain kaatopaikan vaikutuksesta vai onko puron varrella olevalla haja-asutuksella myös osuutta kuormitustilanteeseen. Kuvassa 11 jakson 211 215 kehitystä on kuvattu keskeisimpien kuormitusindikaattoreiden osalta. Tutkimustulokset osoittavat varsin selvästi, että kaatopaikka-alue heikentää ajoittain puron veden laatua jonkin verran, mutta myös, että puron alajuoksua kohti tapahtuu selvä veden laadun heikkeneminen. Etenkin veden hygieeninen laatu on usein ollut hyvin heikko asutuksen alapuolella, kun se samanaikaisesti on ollut vain hieman heikentynyt heti kaatopaikka-alueen alapuolella. Myös veden kokonaisfosforiarvot nousevat ajoittain hyvin selvästi asutuksen alapuolella. Puron kuormitustilanteessa on viime vuosina kuitenkin tapahtunut lievä paraneminen ja etenkin veden hygieeninen laatu on viime vuosina ollut selvästi parempi, mutta melko suuret vaihtelut ovat edelleen tyypillisiä. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216

Kaatopaikkaojan kokonaisfosfori 211-215 Kaatopaikkaojan ammoniumtyppi 211-215 2 1 15 8 µg/l 1 5 N1 NX N2 µg/l 6 4 2 N1 NX N2 Kaatopaikkaojan sähkönjohtokyky 211-215 Kaatopaikkaojan bakteerit 211-215 ms/m 25 2 15 1 5 N1 NX N2 pmy/1 ml 12 1 8 6 4 2 7 N1 NX N2 Kuva 11. Kaatopaikalta laskevan puron veden laadun kehitys jaksolla 211 215. Piste N1 sijaitsee kaatopaikan yläpuolella, piste NX aivan kaatopaikka-alueen ala puolella ja piste N2 laskupuron alaosassa asutuksen alapuolella. Yleisesti voidaan todeta, että kaatopaikka-alueen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi verrattuna 198-luvun lopun ja 199-luvun alun tilanteeseen, jolloin veden laatu oli hyvin heikko. Tähän vaikuttaa ojitusjärjestelyjen muutosten ohella myös se tosiasia, että varsinainen kaatopaikkatoiminta on loppunut ja vanhaa jätekasaa on kunnostettu asianmukaisella tavalla. Nykyjärjestelyillä pääosa vesistä ohjataan jätevedenpuhdistamon kautta mereen ja mereen joutuva kuormitus on hyvin vähäistä. Myös haja-asutuksen tiekennetut jätevesien käsittelyvaatimukset ovat todennäköisesti vaikuttaneet siihen, että veden laatu on parantunut puron alajuoksulla. Merenlahtea (piste N4), johon Täktomin puro laskee, on tarkkailtu 198-luvusta alkaen ja mitattujen vedenlaatuparametrien avulla selviä kuormitusvaikutuksia ei ole tarkkailujakson aikana juuri havaittu. Joskus talvisin meren ollessa jään peitossa maalta tuleva kuormitus on näkynyt kohonneina ravinnepitoisuuksina ja indikaattoribakteerien esiintymisenä, mutta tilanne on viime aikoina ollut oikein hyvä. 3.1.4 Forcit Oy Ab:n edusta Forcitin edustan veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Tehtaan edustan merialue oli periaatteessa koko talven 215 sula eikä kuormitusvaikutuksia havaittu. Vesi oli hyvin sekoittunut ja laadultaan sama molemmilla havaintopisteillä. Tämä on pääsääntöisesti ollut tilanne sen jälkeen kun tehtaan typpipäästöt vähenivät dramaattisesti 2-luvun alkupuoliskolla. Sitä ennen jätevesipäästöt näkyivät melko usein selvästikin kohonneina typpipitoisuuksina heti jään alla. Loppukesäisin, jolloin veden sekoittuminen on normaalisti tehokkaampaa, veden laadun muutoksia ei ole voitu havaita pitkään aikaan ja veden laatu pysyy yleensä hyvin samanlaisena eri näytteenottopisteillä. Alueen alusveden happitilanne on yleensä ollut aika hyvä, mutta pohjanläheisen veden happipitoisuus on tällä osaalueella yleensä laskenut alemmaksi kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (kuva 12). Talvisin alueen happitilanne on aina ollut erinomainen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 15

16 Forcitin edusta 26-215 14 12 mg/l 1 8 6 4 F1 F2 F3 2-6 -7-8 -9-1 -11-12 -13-14 -15 Kuva 12. Forcitin edustan merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä 26 215. Forcit-edusta kokonaisfosfori 7 6 µg/l 5 4 3 2 1 F2 F3 H14 Forcit-edusta kokonaistyppi 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-11 -12-13 µg/l -14-15 -11-12 -13-14 -15 F2 F3 H14 Kuva 13. Forcitin edustan pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 211 215. Piste F2 sijaitsee aivan tehtaan edustalla ja H14 noin 4 km tehtaan purkualueesta länteen. Punainen viiva on pisteen F2 lineaarinen trendiviiva. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216

3.1.5 Bengtsårin alue Bengtsårin alueelle siirryttäessä veden vaihtuminen ulkomeren kanssa vähenee. Vaihtuminen tapahtuu pääasiallisesti kahden kapean salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Alueen on huonommasta veden vaihtumisesta johtuen herkempi kuormitukselle kuin tarkkailualueen muut osa-alueet. Alueen pistekuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut hyvin selvästi ja syksyllä 214 se loppui kokonaan. Kuormituksen väheneminen on myös ollut havaittavissa alueen veden laadussa. Jätevesipäästöt ovat viime vuosina näkyneet ainoastaan ajoittain lievästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina purkupaikan lähellä. Tämä on ollut tilanne lähinnä talvisin jään alla, jolloin veden sekoittumisolosuhteet ovat heikkoja ja merivettä lämpimämpi ja kevyempi jätevesi nousee pinnan tuntumaan. Avovesikaudella jätevesikuormitusta indikoivia veden laadun muutoksia ei juuri ole ollut havaittavissa. Vuonna 215 kaikki näytteet otettiin hyvin leudon talven seurauksena avovedestä. Kuvassa 14 on esitetty rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden typen ja fosforin pitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä pinnanläheisessä vedessä viimeisten viiden 5 vuoden ajalta. Kokonaistypen osalta pitoisuuserot eri vuodenaikojen välillä alkoivat 199-luvulla kaventua, eivätkä purkupaikan lähellä olevat pisteet ole viime vuosina poikenneet vertailualueen tilanteesta. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suurempia muutoksia eikä Bengtsårin alue poikkea muusta Hangon pohjoispuoleisesta merialueesta merkittävästi. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvaavat alueen yleistä ravinnetasoa. Niihin vaikuttavat merkittävässä määrin maalta tuleva huuhtoutuma. Lisäksi esimerkiksi suuret planktonmäärät nostavat kokonaisravinnepitoisuuksia jonkin verran. Oy ViskoTeepak Ab:n jätevesikuormitusta tarkasteltaessa, veden ammoniumtyppipitoisuus antaa vihjeitä kuormituksen leviämisestä, koska tehtaan typpipäästöt ovat ammoniummuodossa. Kuvassa 15 on kuvattu Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä. Lopputalvisin veden ammoniumtyppipitoisuus ei viime vuosina ole noussut yli alimman määritystason. Loppukesästä esiintyy luontaisestikin hieman kohonneita pitoisuuksia vesistössä, eikä tehtaan mahdollista vaikutusta pystytä erottamaan siitä. Loppuneesta pistekuormituksesta huolimatta Bengtårin alueen edelleen selvästi suurin ongelma ovat syvännealueiden toistuvat happiongelmat. Talven kerrostuneisuustilanteen aikana happitilanne pysyy hyvänä kaikilla havaintopisteillä, mutta keväällä kun pintaveden lämpötila nousee, muodostuu vahva harppauskerros lämpimän pintaveden ja kylmemmän ja siten raskaamman syväveden välillä. Alusveden happipitoisuus laskee joka kesä varsin nopeasti ja usein happi on lähes lopussa jo heinäkuussa. Syksyllä kun vesi viilenee eri vesikerrosten tiheyserot pienenevät ja vesi pääsee syysmyrskyjen myötä sekoittumaan pohjaan saakka. Tässä yhteydessä happitilanne korjaantuu ja pysyy hyvänä seuraavaan kevääseen asti. Happipitoisuuden aleneminen loppukesäisin on yleinen ilmiö monessa vesistössä ja se on osittain luonnollinen ilmiö. Happipitoisuuden voimakas lasku ja täydellinen hapenpuute ovat kuitenkin merkki siitä, että vesistön tasapaino on häiriintynyt. Hapenpuute on jo sinänsä veden ekosysteemille vakava ongelma, mutta hapenpuutteeseen liittyy usein vielä tilannetta pahentava tapahtuma, kun pohjasedimenteissä sitoutuneet ravinteet alkavat liueta hapen vähentyessä. Tämä johtaa niin sanottuun sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin jo kasvien ulottuvilta pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen kasvillisuuden käyttöön. Bengtsårin alueella tämän tyyppinen voimakas ravinteiden mobilisointi happivajauksen seurauksena tapahtuu vuosittain loppukesäisin. Sisäisen rehevöitymisen voimakkuus on riippuvainen siitä, miten alhaalle happipitoisuudet laskevat, mutta vielä enemmän siitä, miten kauan happivajaus kestää. Nämä seikat taas ovat riippuvaisia kevään ja kesän sääoloista. Varhainen ja äkillinen veden lämpeneminen keväällä aiheuttaa sen, että vedet kerrostuvat hyvin nopeasti, eivätkä pahimmassa tapauksessa ehdi sekoittua kunnolla. Lämmin sää nostaa veden lämpötilaa, mikä taas vahvistaa kerrostumista ja pidentää ajanjaksoa, jolloin vesistö pysyy kerrostuneena. Lämpötilan kohoaminen nopeuttaa myös vedessä tapahtuvaa mikrobien hajotustoimintaa, mikä nostaa veden hapenkulutusta entisestään. Kuvassa 16 on esimerkkinä esitetty näytepisteen V1 kehitys viimeisten 1 vuoden aikana. Vastaavanlainen tilanne on todettu pisteellä V5 sekä ajoittain myös pisteillä V4 ja V8. Pisteillä V3 ja V6 syvyys on sen verran pieni, että vesi lämpenee pohjaan asti kesällä, jolloin koko vesimassa pääsee sekoittumaan ja veden happitilanne pysyy näin ollen varsin hyvänä koko vuoden. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 17

Bengtsår-alueen kokonaisfosfori 7 µg/l 6 5 4 3 2 V1 V3 V7 1 Bengtsår-alueen kokonaistyppi 12 µg/l 1 8 6 4 2-11 -12-13 -14-15 -11-12 -13-14 -15 V1 V3 V7 Kuva 14. Pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet Bengtsårin alueella lopputalvella ja loppukesällä 211 215. Punainen viiva on pisteen V3 lineaarinen trendiviiva. Bengtsår-alueen ammoniumtyppi lopputalvella 211-215 Bengtsår-alueen ammoniumtyppi kesällä 211-215 8 8 µg/l 55 3 V1 V2/V2b V3 µg/l 55 3 V1 V2/V2b V3 5-11 -12-13 -14-15 V7 5-11 -12-13 -14-15 V7 Kuva 15. Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuudet lopputalvisin ja loppukesäisin jaksolla 211 215. Alin määritystaso on 5 µg/l. Havaintopiste V3 sijaitsee lähimpänä purkupaikkaa. Kuvasta näkee, että happitilanne on melkein joka vuosi ollut hyvin heikko. Kesällä 215 tilanne oli heikoin moneen vuoteen ja happi pääsi loppumaan lähes kokonaan jo heinäkuussa. Bengtsårin alueen ravinnepitoisuudet ovat yleensä alkaneet nousta jo siinä vaiheessa kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on saavuttanut tason 2 3 mg/l. Tämä osoittaa, että sedimenteissä vallitsee erittäin heikot happiolot. Heikoimmillaan happitilanne on aivan pohjan lähellä, mutta jo 1 m:n syvyydessä on ajoittain havaittu melko alhaisia happipitoisuuksia pisteillä, joiden kokonaissyvyys on luokkaa 2 m. Tämä oli tilanne elokuun puolivälissä 215, jolloin veden happipitoisuus 1 m syvyydessä oli ainoastaan 1,1 µg/l, mikä vastaa 12 % hapenkyllästystä. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216

Selvästi häiriintynyt vesimassa on siten suuri ja syksyllä vesien sekoittuessa pohjaan asti ravinnerikas syvävesi sekoittuu muuhun vesimassaan aiheuttaen huomattavan ravinnelisäyksen alueelle. Tilanne on jatkunut samanlaisena hyvin kauan ja alueen eristyneisyyden takia tilanne näyttää jatkuvan ongelmallisena, vaikka alueen pistekuormitus on loppunut. Bengtsåralueen (V1) happipitoisuus 26-215 2 18 16 mg/l 14 12 1 8 6 1 m 5 m 1 m 15 m 4 2 19 m 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Bengtsåralueen (V1) kokonaisfosfori 26-215 5 45 4 µg/l 35 3 25 2 15 1 5 1 m 5 m 1 m 15 m 19 m 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Bengtsåralueen (V1) ammoniumtyppi 26-215 6 5 4 1 m µg/l 3 2 5 m 1 m 15 m 1 19 m 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 16. Näytteenottopisteen V1 happitilanne 24 215 sekä veden ammoniumtyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet. 3.2 Tarkkailualueen rehevyys Veden klorofylli-a-pitoisuus kuvastaa vedessä esiintyvää kasviplanktonmäärää. Kasviplanktonmäärä on riippuvainen veden ravinnetasosta, joten mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä korkeampi on veden klorofyllipitoisuus. Ravinnemäärien lisäksi planktontuotantoon vaikuttavat kasvukauden valomäärä sekä jossain määrin veden lämpötila ja tuuliolosuhteet. Yleensä rannikkovesissä esiintyy heti jään lähdön jälkeen ja joskus jopa hieman ennen jään lähtöä ns. kevätmaksimi, jolloin talven aikana kerääntyneet ravinteet käytetään tehokkaasti hyväksi. Tämän jälkeen a-klorofyllipitoisuudet laskevat ja ne ovat alimmillaan alkukesästä. Kesän aikana ne nousevat vähitellen ja loppukesällä saattaa esiintyä sinilevähuippu, joka myös näkyy veden kohonneena klorofylli-a-pitoisuutena. Kevätmaksimin voimakkuus vaihtelee sekä eri vuosien välillä, että myös lyhyemmällä aikavälillä. Tämän tarkkailun tavoite ei ole saada kevätmaksimin klorofylliarvoja mukaan, vaan pyrkimys on enemmän seurata kesätilannetta, jolloin paikallisten päästöjen rehevöittävä vaikutus helpommin tulee näkyviin paikallisesti kohonneina klorofyllipitoisuuksina.tämä olikin syy miksi toukokuun klorofyllimäärityksistä on luovuttu. Klorofylli-a-pitoisuuksia mitataan nykyään viidesti kasvukauden aikana. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 19

Koska levätuotanto vaihtelee suuresti jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, klorofylli-a-pitoisuuksia ei voida pitää absoluuttisina arvoina vesistön rehevyystilannetta arvioidessa, mutta klorofyllipitoisuus antaa melko hyvän yleiskuvan vesistön rehevyystilanteesta. Klorofylli-a-seuranta aloitetaan nykyisin kesäkuun alkupuoliskolla, joten kevätmaksimi on siihen aikaan jo ohitettu. Klorofylliseurannan tulosten havainnollistamiseksi kuvassa 17 on esitetty vuoden 215 klorofylli-atilanne yhteistarkkailualueen kaikilla pistellä. Klorofyllipitoisuudet olivat hyvin alhaiset kaikilla pisteillä kesäkuun alussa. Tämän jälkeen pitoisuudet nousivat vähitellen Hankoniemen pohjoispuolella ja yleisesti ottaen korkeimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuun loppupuolella, jolloin vedessä esiintyi jonkin verran sinilevää paikallisesti. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin yleisesti Forcitin edustalla, mutta ajoittain myös Bengtsårin alueella. Selvästi alhaisimmat mitattiin Hangon eteläpuolisella merialueella sekä Tullliniemen lounaispuolella. µg/l 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Klorofylli-a 215 H1 H2 H3 H4 H6 H7 S3B S4 H1 H14 F2 F3 V1 V2B V3 V5 1-2.6 1-2.7 2-21.7 17-18.8 7-8.9 keskiarvo Kuva 17. Tarkkailualueen klorofylli-a-pitoisuudet vuonna 215. Vertailemalla eri osa-alueiden klorofyllipitoisuuksia eri vuosina voidaan todeta, että suuria eroja ei ole. Tiettyinä vuosina Bengtsårin alueella on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin muualla, välillä taas Forcitin alue on erottunut hieman rehevämpänä klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella. Yleensä klorofylli-apitoisuudet liikkuvat tason 5 µg/l molemmin puolin. Vesi luokitellaan lounaisessa ulkosaaristossa hyväksi jos klorofylli-a pitoisuus kasvukauden keskiarvo on alle 2,3 µg/l ja tyydyttäväksi jos se pysyy alle tason 5,4 µg/l. Sisässaariston vastaavat raja-arvpt ovat 3, ja 7, µg/l. Tämän perusteella Hangon eteläinen merialue asettuu hyvän ja välttävän raja-alueell. Pohjoisella merialueella klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia ja vuoden 215 tulosten perusteella niin Forcitin edusta kuin Bengtsårin alue kuuluu tyydyttävään tai välttävään. 12, Klorofylli-a 211-215 µg/l 1, 8, 6, 4, 2, H3 H7 H14 F2 V3 V8, -11-12 -13-14 -15 Kuva 18. Tarkkailualueen yksittäisten näytepisteiden klorofylli-a-pitoisuudet (jakson kesä-syyskuu keskiarvo) jaksolla 211 215. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216

Klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelevat jonkin verran eri vuosien välillä ja selkeää kuvaa pitkän ajan kehityksestä on vaikea saada. Jotta saataisiin jonkinlainen käsitys eri osa-alueiden kehityksestä, on osa-alueiden klorofyllia-kehitystä kuvattu kuvassa 18. Tilanteen selkeyttämiseksi vertailuun on otettu kaksi keskeistä purkupaikkaa osa-aluetta kohti ja ne ovat Hangon eteläpuolella pisteet H3 ja H7. Hangon pohjoisella osa-alueella vertailuun on otettu piste H14 ja Forcitin edustalta pisteen F2 arvot. Bengtsårin alueella pisteet V3 ja V8 edustavat niin purkupaikan lähialuetta kuin kauempana oleva vertailualuetta. Kuvasta näkee, että Hangon eteläisen merialueella esiintyy melko suurta vaihtelua. Myös Hangon pohjoispuolella esiintyy vaihtelua keskiarvoissa. Vuoden 215 keskiarvot olivat Hankoniemen pohjoispuolella selvästi edellisvuosia korkeammat. Yleisesti voidaan todeta että klorofyllipitoisuudet vaihtelevat melkoisesti ja hyvin usein vaihtelun tärkein määräävä tekijä on sää- ja tuuliolosuhteet. Esimerkiksi loppukesäisin sinilevät voivat tuulisessa säässä olla sekoittuneina monen metrin syvyyteen, kun ne tyynen ilman vallitessa voivat olla kerääntyneinä aivan pinnan tuntumaan. 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 215 noudatti ns. suppeata tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vain vuosittaisen veden laadun tarkkailun. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta lähes kaikki kohdistui vuonna 215 Hankoniemen eteläpuolelle, koska Oy ViskoTeepak Ab: kuormitus loppui syksyllä 214. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 74 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK 7 -kuormitus on vaihdellut viime vuosina, mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Verrattuna 198-luvun määriä kuormitus on laskenut selvästi. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Alueen pääpistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä lähes kokonaan alueen pistekuormituksesta. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä laskussa, Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo vastaa suurimmasta osasta fosforikuormituksesta. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 22 asti, mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut aivan ihan viime vuosiin asti, jolloin kuormitus on pysynyt melko vakaana. Typpikuormituksesta noin kolme neljäsosaa on peräisin Hangon puhdistamolta ja yksi neljäsosa Suursuon puhdistamolta. Molempien puhdeistetut jätevedet johdetaan yhteistä putkea pitkin Hangon eteläpuolelle. Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 22 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti, kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. Visko- Teepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi ja syksyllä 214 ViskoTeepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan, kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei kuitenkaan esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Aivan viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on kuitenkin jouduttu toteuttamaan avovedessä, koska jäätilanne on ollut hyvin heikko tai jäätä ei ole ollut lainkaan. Talvella 215 meri pysyi sulana Bengtsårin aluetta lukuunottamatta ja sielläkin meri oli jään peitossa aika lyhyen ajan. Tämä on johtanut siihen, että myös lopputalvella veden sekoittumisolosuhteet ovat näytteenottohetkellä olleet hyvät. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 266/216 21