Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Samankaltaiset tiedostot
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2016

Jyväskylän energiatase 2014

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Energian tuotanto ja käyttö

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Energian hankinta ja kulutus 2011

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Energian hankinta ja kulutus

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus 2015

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energian hankinta ja kulutus

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energian hankinta ja kulutus

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Primäärienergian kulutus 2010

Energian hankinta ja kulutus

Iltapäivän teeman rajaus

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Ekologisesti kestävä kehitys

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Transkriptio:

Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1

Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima 10 GWh Muut 4 GWh Tuontisähkö 2790 GWh Rakennusten lämmitys 430 GWh Kaukolämpö 72 % Puu 4 % Öljy 10 % Sähkö 14 % Tieliikenne 252 GWh Bensiini 46 % Diesel 54 % Muu sähkönkulutus 100 GWh Yhteensä 4940 GWh 2 * Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Jämsän energiatase 2010 Energian kokonaiskulutus alueella 4940 GWh Paikalliset energianlähteet 1750 GWh Koko energiankäytöstä 35 % Omasta energiantuotannosta 92 % Uusiutuvat energianlähteet 1230 GWh Koko energiankäytöstä 25 % Omasta energiantuotannosta 65 % Merkittävin paikallinen energianlähde puupolttoaineet (25 % energianlähteistä) ja tuontienergianlähde sähkö (56 % energiasta) Suurin energiankäyttäjä teollisuus (84 % alueen energiankäytöstä) Energian kokonaiskulutus alueella laski n. 8 % vuodesta 2004 Alueen energiankulutus ja polttoaineiden käyttö riippuvat pitkälti Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaiden toiminnasta ja sen muutoksista 3

Energialähteet 2010 (%) Puu 25 % Tuontisähkö 56 % Turve 11 % Öljy 8 % 4

Energiankäytön jakautuminen 2010 (%) Rakennusten lämmitys 9 % Muu sähkön kulutus 2 % Liikenne 5 % Teollisuus 84 % 5

Uusiutuva energia ja paikalliset polttoaineet 2010 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 3 % vuodesta 2004 Merkittävin uusiutuvan energian lähde puupolttoaineet lämpö- ja voimalaitoksissa (noin 1140 GWh, 92 % uusiutuvista) Kasvua 5 % vuodesta 2004 Metsähakkeen käyttö noin 700 GWh Kiinteä sivutuotepuu 440 GWh Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineiden käyttö n. 78 GWh (kasvua 16 % vuodesta 2004) Maalämmöllä tuotettu n. 4 GWh (kasvua 150 % vuodesta 2004) Vesivoiman tuotanto 10 GWh (tuotantokapasiteetissa ei muutoksia, tuotanto vaihtelee sään mukaan) 6

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 GWh 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Tuontisähkö Vesivoima Muut REF Öljy Turve Puu 0 2004 2010 7

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 2004: 2010: Öljy 480 GWh Öljy 398 GWh Puu 1150 GWh Puu 1215 GWh Turve 570 GWh Turve 522 GWh REF 22 GWh REF 0 GWh Muut 2 GWh Muut 4 GWh Vesivoima 13 GWh Vesivoima 10 GWh Tuontisähkö 3140 GWh Tuontisähkö 2790 GWh Yhteensä 5380 GWh Yhteensä 4940 GWh 8

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 GWh 6000 5000 4000 3000 Liikenne Muu sähkön kulutus Rakennusten lämmitys Teollisuus 2000 1000 0 2004 2010 9

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 2004: 2010: Teollisuus 4660 GWh Rakennusten lämmitys 410 GWh Liikenne 222 GWh Muu sähkön kulutus 88 GWh Teollisuus 4160 GWh Rakennusten lämmitys 430 GWh Liikenne 250 GWh Muu sähkön kulutus 100 GWh Yhteensä 5380 GWh Yhteensä 4940 GWh Energiataseessa alueellisen lämmön- ja sähköntuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteiden osuuksien mukaisesti. 10

Sähkön kulutus ja hankinta Jämsän alueella kulutettiin sähköä 3100 GWh vuonna 2010 Kulutus laski noin 10 % vuodesta 2004 teollisuuden pienemmän kulutuksen johdosta Sähkön loppukulutus sektoreittain Teollisuus 2916 GWh (laski noin 11 %) Asuminen ja maatalous 117 GWh Palvelut ja rakentaminen 65 GWh Sähkönhankinta Voimalaitokset 300 GWh ja vesivoima 10 GWh, alueen oma sähköntuotanto pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2004 Sähkön tuonti alueelle 2790 GWh (laski noin 11 % vuodesta 2004) Sähkön tuonti kattoi 90 % alueen sähkönkulutuksesta ja 56 % kokonaisenergiankulutuksesta 11

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus 4160 GWh vuonna 2010 Kulutus laski noin 11 % vuodesta 2004, pitkälti pienentyneen sähkön kulutuksen johdosta Prosessilämmön polttoaineiden kulutus noin 1197 GWh ja tuotanto 1033 GWh (laski noin 10 % vuodesta 2004) Teollisuuden sähkönkulutus 2950 GWh, josta alueen oman tuotannon häviöt 45 GWh (laski noin 11 % vuodesta 2004) Prosessilämmön polttoaineet Kiinteät puupolttoaineet 815 GWh (68 %) Turve 350 GWh (29 %) Öljy 32 GWh (3 %) 12

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen käytettiin energialähteitä 430 GWh vuonna 2010, kasvua noin 5 % vuodesta 2004 Rakennusten lämmityksen osuudet vuonna 2010 Kaukolämpö 165 GWh (38 %) Sähkölämmitys 84 GWh (20 %) Öljylämmitys 97 GWh (23 %) Puu 78 GWh (18 %) Maalämpö 4 GWh (1 %) Vuodesta 2004 kasvoi eniten maalämpö (noin 150 %), kaukolämpö kasvoi ripeästi (26 %) sekä puu- ja sähkölämmitys lisääntyivät kun taas öljylämmityksen osuus laski (noin 7 %) Kaukolämmön tärkeimmät polttoaineet puu (52 %) ja turve (42 %) 13

Öljyn kulutus Öljytuotteiden kulutus Jämsässä oli 398 GWh vuonna 2010, kulutus laski noin 17 % vuodesta 2004 Öljyn kulutus käyttökohteittain vuonna 2010 (suluissa muutos vuodesta 2004) Liikenteen bensiini ja diesel 250 GWh (kasvoi 13 %) Voima- ja lämpölaitokset 50 GWh (laski 60 %) Kiinteistöjen lämmitysöljy 100 GWh (laski 7 %) Öljynkulutuksen painopiste siirtymässä yhä vahvemmin lämmityksen polttoaineista liikenteen öljytuotteisiin 14

Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Jämsän alueen energianhankinnan rahallinen arvo oli noin 185,7 miljoonaa euroa (M ) vuonna 2010 Rahallisesti merkittävin energianlähde alueelle ostettu tuontisähkö, jonka arvo noin 120 M (oman tuotannon ylittävä sähköenergiankulutus, ilman siirtomaksuja) Tästä kuitenkin suuri osa metsäteollisuuden sisäistä kauppaa Energiantuotannon polttoaineiden arvo yhteensä 65,6 M Öljytuotteiden arvo 36,6 M (tästä 77 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Kiinteiden puupolttoaineiden arvo 23,4 M Turpeen arvo 5,4 M Tuontisähkön ja öljyn kustannusten osuus 84 % energianhankinnan rahallisesta arvosta 15

Energianhankinnan CO 2 -päästöt Jämsän alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat 886 670 tonnia hiilidioksidia (tco 2 ) vuonna 2010 Tuontisähkö 580 400 tco 2 (65 % päästöistä) Turve 199 500 tco 2 (23 % päästöistä) Öljy 106 100 tco 2 (12 % päästöistä) Päästöt laskivat noin 12 % vuodesta 2004, johtuen etenkin teollisuuden energiankulutuksen laskusta Energianhankinnan päästökerroin 180 kgco 2 /MWh, päästökerroin laski 4 % vuodesta 2004 Energianhankinnan CO 2 -päästöt noin 39 tco 2 per asukas, johtuen alueen teollisuuden suuresta energiankulutuksesta (vuonna 2004 päästöt olivat 41 tco 2 per asukas) Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 noin 11 tco 2 per asukas 16

Yhteystiedot Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi Keski-Suomen ja kuntien energiataseet löytyvät osoitteesta www.kesto.fi/tietopankki Lisätietoja: lauri.penttinen@benet.fi 17