Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake
|
|
- Mauno Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake löytyy allekirjoittajien omasta osiosta (salasanalla suojattu alue) osoitteesta Se täyttäminen (englanniksi) on pakollista, kun allekirjoittaja toimittaa toimintasuunnitelmansa (omalla kielellään). 1) Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kokonaistavoite 28 (%) vuoteen 2020 KOKONAISSTRATEGIA Ohjeet Kokonaispäästöt Päästöt asukasta kohti 2) Paikallisviranomaisen pitkän aikavälin visio (ilmoittakaa ensisijaiset toiminta-alat, kehitystrendit ja haasteet) Espoon kaupungin tavoitteena 28 % vähennys asukaskohtaisissa kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteitä kohdistetaan yhdyskunnan kaikille sektoreille. 3) Organisatoriset ja rahoitukselliset näkökohdat Perustetut/muodostetut koordinointi- ja organisaatiorakenteet Ilmastoasioiden koordinaatioryhmä, energiatehokkuustyöryhmät Varattu henkilöstömäärä 3 htv, lisäksi ostopalveuita Sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen Toimenpideohjelma kuntalaiskommenteille ilmastostrategian toimenpideohjelman yhteydessä. Arvioidut kokonaismäärärahat Toimintasuunnitelman investointien ennakoidut rahoituslähteet Suunnitellut seuranta- ja jatkotoimet Ohjelman toteutumisesta raportoidaan ilmastostrategian toteutumisen raportoinnin yhteydessä. Siirtykää SEAP-lomakkeen toiseen osaan -> jossa käsitellään päästöjen perustasoa koskevaa kartoitusta. Vastuuvapauslauseke: Laatijat ovat yksinomaisessa vastuussa tämän julkaisun sisällöstä, joka ei välttämättä vastaa Euroopan yhteisöjen kantaa. Euroopan komissio ei ole vastuussa julkaisuun sisältyvien tietojen käytöstä. Lisätietoja:
2 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake PÄÄSTÖJEN PERUSTASOA KOSKEVA KARTOITUS 1) Perustasovuosi 1990 Jos laskette hiilidioksidipäästöt asukasta kohti, ilmoittakaa tässä asukasmäärä perustasovuonna: Ohjeet 2) Päästökertoimet Päästöjen ilmoitustapa: IPCC:n periaatteiden mukaiset vakiopäästökertoimet Elinkaariarviointikertoimet (LCA) hiilidioksidipäästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnetut päästöt Päästökertoimet
3 3) Päästöjen perustasokartoituksen tärkeimmät tulokset Värien ja symbolien selite: Vihreät kentät ovat pakollisia tietoja Harmaita kenttiä ei voi muokata A. Energian loppukulutus Luokka Diesel Bensiini Ruskohiili Kivihiili t fossiiliset polttoaineet RAKENNUKSET, LAITTEISTOT/TOIMINNOT JA TEOLLISUUS: Kunnalliset rakennukset ja laitteistot/toiminnot Palvelualan (ei-kunnall.) rakennukset ja laitteistot/toiminnot Asuinrakennukset Kunnallinen julkisten tilojen valaistus Sähkö Lämmitys/ jäähdytys ENERGIAN LOPPUKULUTUS [MWh] Teollisuus (muu kuin EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyvä) Yhteensä rakennukset, laitteistot/toiminnot ja teollisuus LIIKENNE: Kunnallinen ajoneuvokanta Julkinen liikenne Yksityinen ja kaupallinen liikenne Yhteensä liikenne Yhteensä Kasviöljy Uusiutuvat energianlähteet biomassa Maakaasu Nestekaasu Lämmitysöljy Biopolttoaine Aurinkolämpö Maalämpö Yhteensä Kunnan hankkima sertifioitu vihreä sähkö [MWh]: Hankitun sertifioidun vihreän sähkön hiilidioksidipäästökerroin (jos käytetään elinkaarimallia): B. CO2- tai CO2-ekvivalenttipäästöt Luokka Sähkö Lämmitys/ jäähdytys CO2-päästöt [t] / CO2-ekvivalenttipäästöt [t] Diesel Bensiini Ruskohiili Kivihiili t fossiiliset polttoaineet RAKENNUKSET, LAITTEISTOT/TOIMINNOT JA TEOLLISUUS: Kunnalliset rakennukset ja laitteistot/toiminnot Palvelualan (ei-kunnall.) rakennukset ja laitteistot/toiminnot Asuinrakennukset Kunnallinen julkisten tilojen valaistus 0 Teollisuus (muu kuin EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyvä) Yhteensä rakennukset, laitteistot/toiminnot ja teollisuus LIIKENNE: Kunnallinen ajoneuvokanta 0 Julkinen liikenne Yksityinen ja kaupallinen liikenne Yhteensä liikenne MUU: Jätehuolto Jätevesihuolto 4792 Ilmoittakaa tässä muut päästöt Yhteensä Vastaavat hiilidioksidipäästökertoimet [t/mwh] 0,193 0,256 0,202 0,227 0,267 0,267 0,249 0,364 0,341 0,394 0,006 0,193 n kuin paikallisesti tuotetun sähkön hiilidioksidipäästökerroin [t/mwh] 0,193 Kasviöljy Uusiutuvat energianlähteet biomassa Maakaasu Nestekaasu Lämmitysöljy Biopolttoaine Aurinkolämpö Maalämpö Yhteensä
4 C. Paikallinen sähköntuotanto ja siihen liittyvät hiilidioksidipäästöt Paikallinen sähköntuotanto (ei päästökauppajärjestelmään kuuluva eikä yli 20 MW:n laitokset/yksiköt) Paikallisesti tuotettu sähkö [MWh] Energian kantajien käyttö [MWh] CO2/CO2- ekvivalenttipäästöt [t] t Höyry Jäte Kasviöljy Maakaasu Nestekaasu Lämm.öljy Ruskohiili Kivihiili biomassa uusiutuvat t Tuulivoima Vesivoima Aurinkosähkö Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Mikä: Yhteensä Vastaavat sähköntuotannon CO2- päästökertoimet [t/mwh] D. Paikallinen lämmitys-/jäähdytystuotanto (kaukolämpö/-jäähdytys, sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ja vastaavat hiilidioksidipäästöt Lämmityksen/jäähdytyksen paikallistuotanto Paikallisesti CO2/CO2- Energian kantajien käyttö [MWh] tuotettu ekviva- lämpö/jäähdytys [MWh] Maakaasu Nestekaasu Lämm.öljy Ruskohiili Kivihiili biomass uusiutuvat töt [t] t lenttipääs- Jäte Kasviöljy t Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Kaukolämpölaitos/laitokset Mikä: Yhteensä Vastaavat lämpö/jäähdytystuotannon CO2- päästökertoimet [t/mwh] 0,234 0,294 4) t hiilidioksidipäästökartoitukset Jos on tehty muita kartoituksia, lisätkää ne tästä ->. ssa tapauksessa siirtykää SEAP-lomakkeen viimeiseen osaan -> jossa käsitellään kestävän energiankäytön toimintasuunnitelmaa. Vastuuvapauslauseke: Laatijat ovat yksinomaisessa vastuussa tämän julkaisun sisällöstä, joka ei välttämättä vastaa Euroopan yhteisöjen kantaa. Euroopan komissio ei ole vastuussa julkaisuun sisältyvien tietojen käytöstä. Lisätietoja:
5 Kestävänn energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake PÄÄSTÖKARTOITUS (2) 1) Kartoitusvuosi 2009 Jos laskette hiilidioksidipäästöt asukasta kohti, ilmoittakaa tässä asukasmäärä kartoitusvuonna: Ohjeet 2) Päästökertoimet Päästöjen ilmoitustapa IPCC:n periaatteiden mukaiset vakiopäästökertoimet Elinkaariarviointikertoimet (LCA) hiilidioksidipäästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnetut päästöt Päästökertoimet
6 3) Päästöjen perustasokartoituksen tärkeimmät tulokset Vihreät kentät ovat pakollisia tietoja Harmaita kenttiä ei voi muokata A. Energian loppukulutus Luokka Sähkö Lämmitys/ jäähdytys ENERGIAN LOPPUKULUTUS [MWh] Diesel Bensiini Ruskohiili Kivihiili t fossiiliset polttoaineet RAKENNUKSET, LAITTEISTOT/TOIMINNOT JA TEOLLISUUS: Kunnalliset rakennukset ja laitteistot/toiminnot Palvelualan (ei-kunnall.) rakennukset ja laitteistot/toiminnot Asuinrakennukset Kunnallinen julkisten tilojen valaistus Teollisuus (muu kuin EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyvä) Yhteensä rakennukset, laitteistot/toiminnot ja teollisuus LIIKENNE: Kunnallinen ajoneuvokanta Julkinen liikenne Yksityinen ja kaupallinen liikenne Yhteensä liikenne Yhteensä Kasviöljy Uusiutuvat energianlähteet biomassa Maakaasu Nestekaasu Lämmitysöljy Biopolttoaine Aurinkolämpö Maalämpö Yhteensä Kunnan hankkima sertifioitu vihreä sähkö [MWh]: Hankitun sertifioidun vihreän sähkön hiilidioksidipäästökerroin (jos käytetään elinkaarimallia): B. CO2- tai CO2-ekvivalenttipäästöt Luokka Sähkö Lämmitys/ jäähdytys CO2-päästöt [t] / CO2-ekvivalenttipäästöt [t] Diesel Bensiini Ruskohiili Kivihiili t fossiiliset polttoaineet RAKENNUKSET, LAITTEISTOT/TOIMINNOT JA TEOLLISUUS: Kunnalliset rakennukset ja laitteistot/toiminnot Palvelualan (ei-kunnall.) rakennukset ja laitteistot/toiminnot Asuinrakennukset Kunnallinen julkisten tilojen valaistus Teollisuus (muu kuin EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyvä) Yhteensä rakennukset, laitteistot/toiminnot ja teollisuus LIIKENNE: Kunnallinen ajoneuvokanta Julkinen liikenne Yksityinen ja kaupallinen liikenne Yhteensä liikenne MUU: Jätehuolto Jätevesihuolto 1850 Ilmoittakaa tässä muut päästöt Yhteensä Vastaavat hiilidioksidipäästökertoimet [t/mwh] 0,214 0,241 0,202 0,227 0,267 0,267 0,249 0,364 0,341 0,279 0,006 0,208 n kuin paikallisesti tuotetun sähkön hiilidioksidipäästökerroin [t/mwh] 0,214 Kasviöljy Uusiutuvat energianlähteet biomassa Maakaasu Nestekaasu Lämmitysöljy Biopolttoaine Aurinkolämpö Maalämpö Yhteensä
7 C. Paikallinen sähköntuotanto ja siihen liittyvät hiilidioksidipäästöt Paikallinen sähköntuotanto (ei päästökauppajärjestelmään kuuluva eikä yli 20 MW:n laitokset/yksiköt) Paikallisesti tuotettu sähkö [MWh] Energian kantajien käyttö [MWh] Vastaavat lämpö/jäähdytystuotannon CO2- päästökertoimet [t/mwh] 0,195 0,227 CO2/CO2- ekvivalenttipäästöt [t] t Höyry Jäte Kasviöljy Maakaasu Nestekaasu Lämm.öljy Ruskohiili Kivihiili biomassa uusiutuvat t Tuulivoima Vesivoima Aurinkosähkö Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Mikä: Yhteensä Vastaavat sähköntuotannon CO2- päästökertoimet [t/mwh] D. Paikallinen lämmitys-/jäähdytystuotanto (kaukolämpö/jäähdytys, sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ja vastaavat hiilidioksidipäästöt Lämmityksen/jäähdytyksen paikallistuotanto Paikallisesti tuotettu lämpö/jäähdytys [MWh] Energian kantajien käyttö [MWh] CO2/CO2- ekvivalenttipäästöt [t] t Jäte Kasviöljy Maakaasu Nestekaasu Lämm.öljy Ruskohiili Kivihiili biomass uusiutuvat t Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Kaukolämpölaitos/laitokset Mikä: Yhteensä Siirtykää SEAP-lomakkeen viimeiseen osaan -> jossa käsitellään kestävän energiankäytön toimintasuunnitelmaa. Vastuuvapauslauseke: Laatijat ovat yksinomaisessa vastuussa tämän julkaisun sisällöstä, joka ei välttämättä vastaa Euroopan yhteisöjen kantaa. Euroopan komissio ei ole vastuussa julkaisuun sisältyvien tietojen käytöstä. Lisätietoja:
8 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake 1) Toimintasuunnitelman nimi Espoon kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Ohjeet Virallisen hyväksynnän pvm Hyväksynyt viranomainen Kaupungin johtoryhmä 2) Toimintasuunnitelman pääosat Värien ja symbolien selite: Vihreät kentät ovat pakollisia tietoja Harmaita kenttiä ei voi muokata Lisää toimi Poista toimi [SEAP-verkkolomake: tallentakaa tiedot kunkin sektorin kohdalla, jotta ne eivät häviä.] SEKTORIT & toiminta-alat Energiansäästöarvio toimenpiteittäin [MWh/v] Uusiutuvan energian tuotantoarvio toimenpiteittäin [MWh/v] CO2- päästövähennysarvio toimenpiteittäin [t/v] Energiansäästötavoite sektoreittain [MWh] v Uusiutuvan energian paikallistuotantotavoite sektoreit-tain [MWh] v CO2-päästötavoite sektoreit-tain [t] v RAKENNUKSET, LAITTEISTOT/TOIMINNOT JA TEOLLISUUS: Kunnalliset rakennukset ja laitteistot/toiminnot Palvelualan (ei-kunnall.) rakennukset ja laitteistot/toiminnot Kaupungin oma rakennuskanta: energiatehokkuuden parantaminen Asuinrakennukset Kunnallinen julkisten tilojen valaistus Teollisuus (muu kuin EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyvä) & pk-yritykset, mikä: _ n rakennuskannan lämmitystavan muutokset ja energiatehokkuuden parantaminen (korjausrakentaminen) LIIKENNE: 6800 Kunnallinen ajoneuvokanta Julkinen liikenne Metro vähentää julkisen liikenteen päästöjä 6800 Yksityinen ja kaupallinen liikenne, mikä: _ PAIKALLINEN SÄHKÖNTUOTANTO: Vesivoima Tuulivoima Aurinkosähkö Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, mikä: _ PAIK. KAUKOLÄMPÖ/-JÄÄHDYTYS, YHTEISTUOTANTO: Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Kaukolämpölaitos, mikä:_ TÄRKEIMMÄT toimet/toimenpiteet toiminta-aloittain Kaupungin oma rakennuskanta: lämmitystapamuutokset Vastaava osasto, henkilö tai yritys (ulkopuolisten osallistuessa) Toteutus [alku- ja loppupvm] Arvioidut kustannukset toimittain/ toimenpiteittäin 7 500
9 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU: Strateginen kaupunkisuunnittelu Liikenne-/kulkuyhteyssuunnittelu Kunnostamisen ja uuden kehittämisen normit, mikä: _ TAVAROIDEN JA PALVELUJEN JULKISET HANKINNAT: Energiatehokkuusvaatimukset/normit Uusiutuvan energian vaatimukset/normit, mikä: _ YHTEYDET KANSALAISIIN JA SIDOSRYHMIIN: Neuvontapalvelut Rahoitustuki ja avustukset Tiedotus ja paikalliset verkostot Koulutus, mikä: _ Täydennysrakentamisella ehkäistään väestön muutto kehyskuntiin Metron ja kaupunkiradan vaikutus liikkumisvyöhykkeisiin MUUT ALAT - Mitkä: , mikä: Neuvontapalvelujen avulla vähennetään kuntalaisten sähkönkulutusta sähkönkulutus_ (Ilmastoinfo, kaupungin oma energianeuvonta, lainsäädäntömuutokset) Energiatehokkuussopimusten avulla vähennetään elinkeinoelämän sähkönkulutusta YHTEENSÄ: ) Internet-osoite Suora linkki SEAP-verkkosivullenne (jos sellainen on) Vastuuvapauslauseke: Laatijat ovat yksinomaisessa vastuussa tämän julkaisun sisällöstä, joka ei välttämättä vastaa Euroopan yhteisöjen kantaa. Euroopan komissio ei ole vastuussa julkaisuun sisältyvien tietojen käytöstä. Lisätietoja:
Ohjeet: Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelmaa koskevan lomakkeen täyttäminen
Ohjeet: Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelmaa koskevan lomakkeen täyttäminen Johdanto Kaikki kaupunginjohtajien yleiskokousaloitteen allekirjoittajat sitoutuvat esittämään kestävyys periaatteiden
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 218 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 24.4.218 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen Yhteenveto LCA Consulting Oy Energiankäytön nykytila - lämmitystapajakauma Joroisten alueella olevien kiinteistöjen lämmitystapajakauma käytetyn polttoaine-energian
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.
Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotYmpäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen
Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotKokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa
Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa Aki Havia 4.10.2017 Rakennusten energiaseminaari 2017 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 4.10.2017 Rakennusten energiaseminaari
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 217 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 13.6.217 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotIlmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja
Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotAlueellinen energiatehokkuus
Alueellinen energiatehokkuus Niittykummun energiastrategia osana BREEAM Communities -sertifiointityötä 29.1.2018, Siton Elävä kaupunki - seminaari Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energia-asiantuntija
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotKey facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma
Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2011
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011 Energian kokonaiskulutus väheni 5 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,39 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotSUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018
SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet -seurantatutkimusta
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2012
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotSuomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen
Suomen ilmastotavoitteet vuodelle 2050 Asko Vuorinen 1 Sisällysluettelo 1.Mitattu lämpötilan nousu 2.Auringon aiheuttama lämpeneminen 3. Lämpenemisen mallintaminen 4. Suomen päästöt ja nielut 5. Toimenpideohjelma
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotTeollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä
Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotHaasteista mahdollisuuksia
Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2014
Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotSuomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015
Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Tässä raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet seurantatutkimusta
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2015
Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
Lisätiedot