Käyräparven kohtisuorat leikkaajat

Samankaltaiset tiedostot
Differentiaaliyhtälöryhmä

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Kahden suoran leikkauspiste ja välinen kulma (suoraparvia)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Lisätehtäviä. Rationaalifunktio. x 2. a b ab. 6u x x x. kx x


Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä

Matemaattinen Analyysi

Tekijä Pitkä matematiikka

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

plot(f(x), x=-5..5, y= )

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Van der Polin yhtälö

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.

2 Pistejoukko koordinaatistossa

Tehtävien ratkaisut

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

origo III neljännes D

Derivointiesimerkkejä 2

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Dierentiaaliyhtälöistä

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

Ympyrän yhtälö

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Insinöörimatematiikka D

2. Tavallisen differentiaaliyhtälön yleisiä ratkaisumenetelmiä. y = 2xy, Piirrä muutama yleisen ratkaisun kuvaaja. Minkä nimisistä käyristä on kyse?

Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.

Tekijä Pitkä matematiikka

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan!

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 180 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

1. a) b) Nollakohdat: 20 = c) a b a b = + ( a b)( a + b) Derivaatan kuvaajan numero. 1 f x x x g x x x x. 3. a)

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

5. Numeerisesta derivoinnista

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

y + 4y = 0 (1) λ = 0

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

cos x cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

= = = 1 3.

Insinöörimatematiikka D

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Lineaarinen yhtälöryhmä

Matematiikan tukikurssi

MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Laskuvarjohyppy. painovoima, missä on maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys, sekä ilmanvastus, jota arvioidaan yhtälöllä

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA. T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

Transkriptio:

Käyräparven kohtisuorat leikkaajat Käyräparven kohtisuoriksi leikkaajiksi kutsutaan toista käyräparvea, jonka käyrät leikkaavat ensinmainitun parven käyrät kohtisuorasti jokaisessa leikkauspisteessä. Kahden käyrän kohtisuora leikkaaminen tarkoittaa leikkauspisteeseen asetettujen tangenttien kohtisuoruutta. Ongelma on luonteeltaan geometrinen, mutta sillä on merkitys myös sovelluksissa: esimerkiksi sähkökentän kenttäviivat ja tasapotentiaalipinnat (tai tasokuvassa tasapotentiaalikäyrät) ovat toisiaan vastaan kohtisuorat. Poistetaan mahdolliset aikaisemmat muuttujat: > restart; Yksinkertainen esimerkki käyräparven kohtisuorista leikkaajista on origokeskinen ympyräparvi, jonka kohtisuorat leikkaajat ovat origon kautta kulkevat suorat, kuten seuraava kuvio osoittaa: > with(plots): with(plottools): Warning, the name changecoords has been redefined Warning, the name arrow has been redefined > ympyraparvi:= seq(plot([r*cos(t), r*sin(t), t=0..*pi]), r=1..7): > suoraparvi:= seq(line([0,0], [7.5*cos(*t*Pi/0), 7.5*sin(*t*Pi/0)]), t=0..0): > display(suoraparvi, ympyraparvi, scaling=constrained);

Annetun käyräparven kohtisuorat leikkaajat voidaan löytää differentiaaliyhtälöiden avulla. Tällöin muodostetaan ensin annetulle parvelle sen differentiaaliyhtälö. Tämä on periaatteessa muotoa y' = f (x, y) ja antaa siis pisteen (x, y) kautta kulkevan käyrän tangentin kulmakertoimen tässä pisteessä. Saman pisteen kautta kulkevan kohtisuoran leikkaajan kulmakerroin on tällöin y' = -1/f(x, y). Tämä on kohtisuorien leikkaajien differentiaaliyhtälö. Se voidaan kirjoittaa myös muotoon -1/y' = f(x, y), mistä näkyy, että alkuperäisen parven differentiaaliyhtälöstä päästään kohtisuorien leikkaajien yhtälöön tekemällä korvaus Korvausta tehtäessä ei yhtälön tarvitse olla normaalimuodossa y' = f(x, y). Lopuksi ratkaistaan saatu kohtisuorien leikkaajien differentiaaliyhtälö. Yleisessä ratkaisussa esiintyvä määräämätön vakio, integroimisvakio, on parven parametri. Kutakin tämän (sallittua) arvoa vastaa jokin parven käyrä. Seuraava esimerkki valaisee menettelyä. Olkoon annettuna käyräparvi, missä parven parametriksi on merkitty C: > yhtalo:= y=c*x*exp(x^+y^); yhtalo := y = Cx e ( + ) x y

Koska yhtälöä ei voida ratkaista muuttujan y suhteen, on kuva parvesta piirrettävä kirjoittamalla yhtälö muotoon C = y x e ( x + y ) ja piirtämällä oikeana puolena olevan kahden muuttujan funktion korkeuskäyriä. Tämä voidaan tehdä Maplen komennolla contourplot: > carvot:= -0.64, -0.3, -0.16, -0.08, -0.04, -0.0, -0.01, 0, 0.01, 0.0, 0.04, 0.08, 0.16, 0.3, 0.64: > kuva1:= contourplot(y/(x*exp(x^+y^)), x=-.., y=-.., contours=[carvot], grid=[50, 50], color=black): > display(kuva1, scaling=constrained); Parven differentiaaliyhtälön johtamiseksi ajatellaan, että muuttuja y on x:n funktio: > parvi:= subs(y=y(x), yhtalo); parvi := y( x) = Cx e ( x + ( ) ) Differentiaaliyhtälö saadaan derivoimalla parven yhtälö ja eliminoimalla alkuperäisestä ja derivoidusta yhtälöstä parviparametri C: y x

> derivparvi:= diff(parvi, x); d derivparvi := = dx y( x ) C x + y ( x ) ) e( + Cx x + y( x ) d dx y( x ) x + y ( x ) ) e( > eliminoi:= eliminate({parvi, derivparvi}, C); y( x ) d eliminoi := { C = }, { + + + } x e ( x + y ( x ) ) dx y( x) x y( x ) y( x) x y( x ) d dx y( x) x Eliminate -komento antaa listan, jonka viimeisenä alkiona on eliminoinnin tulos polynomin muodossa. Ratkaisu muunnetaan yhtälömuotoon merkitsemällä polynomi nollaksi. > diffyht:= eliminoi[-1][]=0; d diffyht := + + + = dx y( x) x y( x ) y( x) x y( x ) d dx y( x) x 0 Tästä saadaan kohtisuorien leikkaajien differentiaaliyhtälö tekemällä edellä esitettu korvaus: > diffyht:= subs(diff(y(x), x)=-1/diff(y(x), x), diffyht); x diffyht := + y( x ) + y( x) x y( x ) x = 0 d dx y( x ) d dx y( x ) Differentiaaliyhtälö ratkaistaan ja saadun ratkaisun avulla muodostetaan kohtisuorien leikkaajien yhtälö: > ratk:= dsolve(diffyht, y(x)); + 4 _C1 + 8 _C1 x + 4 _C1 + 8 _C1 x ratk := y( x ) =, y( x ) = > parvi:= y(x)^=rhs(ratk[])^; parvi := y( x ) 1 = + _C1 + _C1 x > yhtalo:= subs({y(x)=y, _C1=C}, parvi); yhtalo := y 1 = + C + Cx Parviparametrina on integroimisvakio _C1, jota on merkitty lyhyemmin C. Kohtisuorien leikkaajien parvi voidaan piirtää samalla menettelyllä kuin alkuperäinen parvi: > lauseke:= solve(yhtalo, C); 1+ y lauseke := ( 1 + x ) > carvot:= -0.8, -0.7, -0.6, -0.5, -0.4, -0.3, -0., -0.1, 0, 0.1,

0., 0.4, 0.7, 1.1, 1.6,.,.9, 3.7; carvot := -0.8, -0.7, -0.6, -0.5, -0.4, -0.3, -0., -0.1, 0, 0.1, 0., 0.4, 0.7, 1.1, 1.6,.,.9, 3.7 > kuva:= contourplot(lauseke, x=-.., y=-.., contours=[carvot], grid=[50, 50], color=black): > display(kuva, scaling=constrained); Molemmat parvet samassa kuvassa: > display(kuva1, kuva, scaling=constrained);

> Tehtävä Muodosta hyperbeliparven x y = C kohtisuorat leikkaajat. Linkit käyräparven differentiaaliyhtälö SKK & MS 1.07.001