Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1
Hyvinvointikertomusten valvonta Aluehallintovirastojen tehtävänä on valvoa, että alueiden kunnat ovat valmistelleet hyvinvointikertomukset Terveydenhuoltolain 12 mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus Aluehallintovirastot toteuttavat hyvinvointikertomusten valvonnan yhteistyössä Valviran ja THL:n kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2005 2018; valvonnan kohteena lasten ja nuorten ehkäisevät terveydenhuollon palvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointikertomukset pyydettiin toimittamaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 2.3.2015 mennessä 2
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonnan ja ohjauksen indikaattorit Indikaattorit Minimikriteerit 1. Kunnassa on laadittu laaja hyvinvointikertomus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kertomus laadittu ja valtuusto hyväksynyt 2. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitu valtuustolle Raportoitu 3 4 asiakokonaisuudesta 3. Kunnassa on nimetty hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho Yksi vastuutaho tulee olla mainittuna 4. Laajassa hyvinvointikertomuksessa on huomioitu eri väestöryhmät Lapset ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset 5. Kunta on asettanut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet 3-4 tavoitetta sekä niille toimenpiteet Lähde: tiedonkeruu kunnan johdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015 3
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella ESAVI (64 KUNTAA) Hyvinvointikertomus laadittu ja valtuusto hyväksynyt *Valtuustolle on raportoitu 3 4 hyvinvoinnin ja terveyden asiakokonaisuudesta * Kunnassa on nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho Laajassa hyvinvointikertom uksessa on huomioitu eri väestöryhmät *Kunta on asettanut 3 4 terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitetta ja niitä tukevia toimenpiteitä Toiminta kriteereiden mukaista Asian toteutus osittain puutteellinen Puutteita (10 kuntaa ei vastannut kyselyyn) 55 32 48 32 26 0 3 0 13 18 9 29 16 19 20 * Hyte asiakokonaisuus: sairastavuus, elinympäristön terveellisyys, elinoloja, elintapoja, elämänhallinta, väestöryhmien väliset terveyserot * Hyte tavoitteet: ravitsemus, liikunta, savuttomuus, alkoholi ja huumeet, mielenterveys, tapaturmat, väkivalta ja turvallisuus, ympäristö ja ilmasto Lähde: THL:n kuntajohdon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysely ja ESAVIn selvitys 29.9.2015 4
Keski-Uusimaa: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteuttaminen Kunnat Kunnassa laadittu laaja hyvinvointikertomus, jonka valtuusto on hyväksynyt Kuntalaisten terveydestä on raportoitu valtuustolle Kunnassa on nimetty hyvinvoinnin vastuutaho Laajassa hyvinvointikertomukse ssa on huomioitu eri väestöryhmät Kunta on asettanut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet Hyvinkää Kunnanjohtajan vastuulla Liikunnan ja ympäristön osalta toimenpiteet kirjattu Järvenpää Kunnan johtoryhmän vastuulla Kerava Usean eri viranhaltijan vastuulla 7 tavoitetta asetettu, mutta ei toimenpiteitä kirjattuna Nurmijärvi Kunnan johtoryhmän vastuulla Tuusula Kunnan johtoryhmän vastuulla Liikunnan osalta toimenpiteet kirjattu Lähde: THL:n kuntajohdon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysely ja ESAVIn selvitys 5
Kuntien hyvinvointikertomustyön kehittäminen - laadulliset indikaattorit 29.9.2015 6
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen osaalueet Onko HVK valmistunut ja valtuuston hyväksymä? Onko HYTE-vastuuhenkilö määritelty? Kenelle kuuluu päävastuu hyvinvointikertomuksen päivittämisestä? Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat Indikaattoritietoa (ikäryhmien huomiointi) Kokemuksellinen tieto kuntalaisilta Perustuvatko tavoitteet tietopohjaan Onko HVK toteutettu poikkihallinnollisesti? Onko poikkihallinnollisuus varmistettu kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa? Ovatko järjestöt ym. Muut yhteistyökumppanit olleet mukana HVK-prosessissa? Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako Tieto, seuranta ja arviointi Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen Vastaavatko HVK toimenpide-ehdotukset kunnassa vallitsevaan tilanteeseen? Onko hyviä käytäntöjä valittu? Miten paljon EVAa hyödynnetty toimenpiteitä valittaessa? Lähde: Rotko, T. & Hannikainen-Ingman, K. ym. 2014 7
Hyvinvointikertomusten laadulliset indikaattorit ESAVIssa Tavoitteen asettelu: Hyvinvointikertomuksissa oli laajalti indikaattorietoa eri väestöryhmistä. Indikaattoritietojen lähteinä oli mm. kouluterveyskysely, Sotkanet, TEAviisari ja alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, Kelan sairastavuusindeksi, sekä Tilastokeskuksen ja kunnan omia lähteitä. Hyvinvointikertomusten tavoitteet liittyivät pääasiassa lasten ja nuorten terveyteen, hyvinvointijohtamiseen ja rakenteiden kehittämiseen sekä ikäihmisten toimintakyvyn turvaamiseen Tieto, seuranta ja arviointi: osassa kunnista oli laadittu laajempi useita vuosia kattava hyvinvointikertomus, joka sisälsi suunnitelman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, kun taas joidenkin kuntien kertomus oli huomattavasti suppeampi. 16 kuntaa oli laatinut sähköisen hyvinvointikertomuksen ja 9 kuntaa oli hyödyntänyt sähköisen hyvinvointikertomuksen esimerkkejä. Yhteistyö: alueellisessa toiminnassa ja tiedon keräämisessä mainittiin järjestöt, yhdistykset, seurakunnat ja oppilaitokset. Poikkihallinnollisuus esiintyi osassa kuntia hyvinvointityöryhmän sisällä tai hyvinvointiryhmä konsultoi kunnan eri lautakuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asioissa. Tiedosta toimintaan: Sähköisen hyvinvointikertomuksen suunnittelutaulukossa määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit. Näiden kokonaisuuksien määrittäminen auttaa jäsentämään kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa. Arvion mukaan 19 kunnassa toimenpide-ehdotukset toteutuivat täysin ja 11 kunnassa osittain ja 14 kunnassa toimenpide-ehdotuksia ei esitetty hyvinvointikertomuksessa. 8
Tavoitteen asettelu Hyvinkää Painopisteet: Terveyden edistämisen rakenteet, elinolosuhteet, elinympäristö ja asuminen, elämäntavat, henkinen hyvinvointi, osallisuus ja vaikuttaminen, terveys, toimintakyky ja toimeentulo Lähteet: kyselyt, kuten hyvinvointi-, asiakastyytyväisyys- ja kouluterveyskysely, Sotkanet. Järvenpää Strategiset päämäärät: lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointi sekä tuen oikea-aikaisuus, syrjäytymisen vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen, terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen omaa vastuuta vahvistaen, ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten itsenäisen toimintakyvyn parantaminen, elinvoimainen keskusta, rohkea ja menestymistä tukeva kilpailukykypolitiikka, ympäristön laadun ja terveellisyyden hallinta, kestävän kaupunkikehityksen edistäminen Kerava Painopistealueet: Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat, elinympäristön parantaminen, hyvinvointitiedolla johtaminen paranee Nurmijärvi Painopistealueet: Hyvinvointityön kehittäminen kunnan strategisessa johtamisessa, turvallisen ja viihtyisän asuin- ja elinympäristön edistäminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden tukeminen, työikäisten hyvinvoinnin edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen 9
Tieto, seuranta, arviointi Hyvinkää Laaja HVK on hyväksytty valtuustossa. Hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 16.9.2013 osana talousarvioesitystä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahoa ei ole nimetty, toimialakohtainen edistäminen ja seuranta. Hyvinvointikertomuksen päivittämisestä, seurannasta ja raportoinnista vastaavaa tahoa ei ole nimetty. Hyvinvointikertomusryhmän kokoonpano vuodelta 2014. EVA:n roolista kunnan päätöksenteossa ei ole mainintaa Järvenpää HVK valmistunut, ei sähköinen. Sähköistä alustaa on hyödynnetty suunnitelmassa. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.8.2013. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen vastuutahoa ei ole määritelty. Hyvinvointikertomuksen päävastuuta ei ole määritelty. EVA:n roolia kunnan päätöksenteossa ei eritellä. Käytetty strategisten vaikutusten arviointia. Kerava HVK on valmistunut ja sähköinen. HVK on hyväksytty valtuustossa 13.4.2015. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahoa ei ole nimetty, HVK:n vastuutaho on. Hyvinvointityöryhmän perustaminen suunnitelmissa. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman hyvinvointityöryhmä (HyRy) nimetty, vastaa kyseisen ohjelman päivityksestä. EVA:n vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon ei ole mainintaa. Nurmijärvi HVK valmistunut ja sähköinen. Hyödynnetty Kuntaliiton sähköistä pohjaa. HVK valtuuston hyväksymä (18.5.2014) ja hallituksen hyväksymä (10.3.2014). Ei tietoa muusta käsittelystä. Määräaikainen HyTekoordinaattori. HYTE-ryhmälle kuuluu päävastuu HVK:n päivittämisestä. EVA:n käytöstä kunnan päätöksenteossa ei ole raportoitu. 10
Yhteistyö Hyvinkää Kaupunginjohtajan nimeämä poikkihallinnollinen hyvinvointikertomusryhmä/ valmistelutyöryhmä, jossa mukana kaupungin eri toimialojen edustajia, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Hyvinkään opiston edustajat sekä Sosiaalitaito Oy:n toimitusjohtaja. Hyvinvointikysely kuntalaisille on teetetty yhteistyössä Laureaammattikorkeakoulun kanssa. Järjestöyhteistyöstä ei mainintaa. Kuntalaiset ovat osallistuneet HVK prosessiin kyselytutkimusten (etenkin hyvinvointikysely) kautta. Järvenpää Poikkihallinnollisuuden toteutus jää epäselväksi: kunnan eri toimialueet mainittu kaupunkistrategian konserniohjauksen kuvauksessa. Hyvinvointiryhmää tai vastaavaa ei ole perustettu HVK:n perusteella. Ei alueellista tai kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä, mutta mainittu mahdollisuutena. Kuntalaiset eivät ole osallistuneet HVK-prosessiin. Kerava Sosiaali- ja terveystoimi vastaa HVK:n tekemisestä. Ohjaus- tai tukiryhmää ei ole nimetty. Hyvinvointityöryhmän perustaminen on yksi toimenpide-ehdotuksista. Keski-Uudenmaan KUUMA-strategiaan osallistuminen alueellisena yhteistyönä. Lisäksi erillisohjelmissa yhteistyötä mm. Nurmijärven, Laurea ammattikorkeakoulun sekä seurakunnan kanssa. Kuntalaiset ovat osallistuneet HVK-prosessiin vain kyselyihin vastaamisen kautta. Nurmijärvi Kunnassa on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä (aloittanut 2/2012): Asiantuntijat sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen, keskushallinnon, elinkeino-ja kuntakehityskeskuksen sekä ympäristötoimen toimialoilta ovat osallistuneet HVK:n laadintaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä ja liikenneturvallisuustyöryhmä sekä savuton kunta työryhmä. Kunnan lisäksi seurakunta, järjestöt ja seurat tarjoavat kuntalaisille hyvinvointia tukevia palveluita. Alueellista yhteistyötä Helsingin seudun kuntien kanssa. 11
Tiedosta toimintaan Hyvinkää Ehdotetut tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat hyvin kunnan tilanteeseen. Aiempien tavoitteiden seuranta on myös toteutunut hyvin. Erillisohjelmia ja suunnitelmia mm. kaupunkistrategia, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma 2014 2016. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet: vahvistetaan lapsiperheiden varhaisen tuen palveluja; Nuoret: Toteutetaan yrittäjyyskasvatusohjelmaa eri koulutasoilla; Työikäiset: Lisätään asumisen tukea yhteistyössä Hyvan kanssa; Ikäihmiset: Ikäihmisen palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi keskitetään yhteen yksikköön. Järvenpää HVK:ssa on asetettu tavoitteet, mutta tarkempia toimenpiteitä ja vastuutahoja ei ole määritelty. Esimerkkejä tavoitteista vuodelle 2017:Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa erityistä tukea saavien lasten määrä/osuus vähenevät vuoden 2012 tasosta ja osuus pienenee suhteessa tehostettua tukea saaviin, Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on enintään Uudenmaan keskitasolla, työttömyys vähenee vähintään samassa suhteessa Uudenmaan kuntiin nähden, Alkoholijuomien myynti/ asukas vähenee, Kotihoidon piirissä 12 % yli 75-v, Korjausvelka on hallinnassa, Joukkoliikenne 12 %, pyöräily 15 %. Kerava HVK:ssa määritelty strategiset tavoitteet, jotka vastaavat kaupungin nykytilaan. Tavoitteita vastaavia toimenpide-ehdotuksia on raportoitu, ja niihin määritelty vastuutahot sekä arviointimittarit. Lisäksi erillisiä hyvinvointia tukevia ohjelmia ja yhteistyöryhmiä. Hyviä käytäntöjä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta sekä kansallisista lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmista. Lisäksi on hyödynnetty kansallisia tietokantoja.eva:n merkittävyydestä ei tietoa. Nurmijärvi Toimenpide-ehdotukset vastaavat kunnassa vallitsevaan tilanteeseen: HVK:ssa tunnistettu kunnan vahvuudet ja haasteet. Strategisissa valinnoissa on korostettu lasten ja nuorten hyvinvointia ja perheiden tukemista, ikäihmisten hyvinvointia. Myös kuntastrategiassa on huomioitu kuntalaisten hyvinvointi.stm:n valtakunnallisen laatusuosituksen tavoite v.2017 mennessä. Muita hyviä käytäntöjä mm. TEAviisareiden käyttö. Esimerkkejä toimenpiteistä: Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen, Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, Savuttomuuden edistäminen 12