Tehokkuus ja kilpailukyky

Tehokkuus ja kilpailukyky Teollisuuden trendit Pohjoismaissa 2009 TEHOSTETAAN TEOLLISUUTTA YHDESSÄ

Tehokkuus ja kilpailukyky Tehokkuus ja kilpailukyky Teollisuuden trendit Pohjoismaissa 2009

Pohjoismaat panostavat tehokkuuteen kriiseissä Pohjoismaisen teollisuuden usko tulevaisuuteen Pohjoismaisen teollisuuden haasteet Näkökulmia tehokkuuteen ja tuottavuuteen Tehostaminen ja fokusointi kriisiaikana Osaaminen, tehokkuus ja kokonaisratkaisut 6 8 10 16 18 26

Tehokkuus ja kilpailukyky

Kansainvälisen kilpailun kasvu lisää teollisuuden tehokkuusvaatimuksia. Pohjoismaiden teollisuuden päättäjistä yhä useamman ymmärtäessä, miten tärkeää on tehostaa tuotantoa joka tasolla, Suomi, Ruotsi ja Norja säilyttävät aseman suurten teollisuusmaiden joukossa.

Tehokkuus ja kilpailukyky Pohjoismaat panostavat tehokkuuteen kriiseissä. Teollisuuden historia on sopeutumisen, muutoksen ja kehityksen historiaa. Ajan mittaan on opittu, että huippuvuosia seuraavat kriisit ja laskusuhdanteet. Pohjoismaiden teollisuudelle vaikeat ajat ovat kuitenkin olleet hedelmällisintä oppimisen aikaa. Kustannuksia leikataan yrityksissä kautta linjan, ja teollisuudessa säästöjä syntyy ennen muuta toimintaa tehostamalla. Tämä ilmiö nousee esiin myös teettämässämme tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin, koska meitä kiinnostaa aidosti se, miten Suomen, Ruotsin ja Norjan teollisuudella menee. Haluamme olla selvillä pohjoismaisten teollisuuspäättäjien näkemyksistä voidaksemme kehittää yhdessä huomisen MRO-ratkaisuja. Näemme pohjoismaisen teollisuuden tulevaisuuden valoisana ja haluamme auttaa teollisuusyrityksiä parantamaan kannattavuuttaan pienentämällä MRO-toiminnan eli kunnossapito-, korjaus- ja käyttöprosessien kokonaiskustannuksia. Se antaa kaivattua etumatkaa, kun tilauskanta lähtee taas kasvuun. Kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneesta ilmoitti ostokäyttäytymisensä muuttuneen taantuman myötä. Kuluja leikattaessa moni yritys tarkistaa toimintaansa laajemminkin kuin ainoastaan sisäisten prosessien osalta. On myös tärkeää uskaltaa rationalisoida toimittajaporrasta ja muuttaa ostostrategioita. Näin voidaan pienentää kaluston ja tarvikkeiden kokonaiskustannuksia (Total Cost of Ownership), mikä vaikuttaa tulokseen myönteisesti myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että suuret ja keskisuuret yritykset muuttavat ostokäyttäytymistään enemmän kuin pienet. Syynä voi olla suurten yritysten tehottomampi toiminta noususuhdanteen aikana tai toisaalta parempi joustavuus, mutta joka tapauksessa hankinnoissa liikkuvat suuret rahavirrat. On epäselvää, kuka hankinnoista vastaa. Tutkimus antaa kuvan epäselvästä vastuunjaosta yrityksissä ja päätäntävastuu jakautuu useille tasoille. Sama koskee välittömän ja välillisen materiaalin hankintaa. Päätäntävallan ja vastuun jakaminen voi olla hyvä tapa sitouttaa henkilöstöä kautta linjan, mutta siitä saattaa myös tulla joustavuuden ja muutoksen este. Epäselvä vastuunjako rajoittaa sisäistä toimintaa ja muutosprosesseja. Pohjoismaiden talouskasvu ja hyvinvointi ovat nykyisin paljolti riippuvaisia teollisuuden menestyksestä. Kansainvälisen kilpailun lisääntyminen asettaa entistä tiukemmat tehokkuusvaatimukset arvoketjun joka portaaseen. Pitkä yhteistyömme teollisuuden kanssa Pohjoismaissa auttaa meitä ymmärtämään, miten yritys voi tehostaa toimintaansa. Haluamme tarjota kokemuksemme ja tämän katsauksen annin muidenkin yritysten käyttöön, jotta ne voisivat säilyttää kilpailukykynsä taantuman aikana. Johan Falk, toimitusjohtaja, TOOLS 6 Pohjoismaat panostavat tehokkuuteen kriiseissä.

Pohjoismaiden nykyinen talouskasvu ja hyvinvointi ovat paljolti riippuvaisia teollisuuden menestyksestä. Johan Falk, toimitusjohtaja, TOOLS

Tehokkuus ja kilpailukyky Pohjoismainen teollisuus näkee tulevaisuuden valoisana. Peräti 79 prosenttia tutkimukseen osallistuneista päättäjistä suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Pohjoismaisen teollisuuden usko tulevaisuuteen Pohjoismainen teollisuus näkee tulevaisuuden valoisana; peräti 79 prosenttia tutkimukseen osallistuneista päättäjistä on luottavaisella mielellä tulevaisuuden suhteen. Kaikkein positiivisimpia ovat ruotsalaiset: 18 prosenttia vastanneista sanoi näkevänsä tulevaisuuden erittäin hyvänä, eikä kukaan ruotsalaisvastaajista nähnyt sitä erittäin huonona. Suomalaiset erottuvat joukosta hieman muita synkemmällä asenteellaan. Suomalaisvastaajista 27 prosenttia ilmoitti näkevänsä tulevaisuuden melko huonona tai erittäin huonona, kun kaikkien maiden keskiarvo oli 19 prosenttia. Kiinnostavaa on myös, miksi niin moni vastaaja valitsi maltillisemman vastausvaihtoehdon melko huonona tai melko hyvänä. Tämä voi johtua siitä, että tulevaisuus tuntuu vaikeasti ennustettavalta tai se voi myös olla merkki varovaisesta pohjoismaisesta mielenlaadusta valitsemme harvoin vastausvaihtoehtojen ääripäitä. Tuoreimman Ruotsin taloutta koskevan ennusteen, Ruotsin valtiovarainministeriön tekemän ns. pitkäaikaisselvityksen mukaan teollisuuden kasvu tulee olemaan hyvällä tasolla seuraavien 10 15 vuoden ajan. Työllisyys sen sijaan jatkanee laskuaan, sillä suurin osa talouskasvusta johtuu rationalisoinnista ja tuotannon automatisoinnista, ei lisääntyneistä työtunneista. Teollisuuden toiminnan tehostaminen vapauttaa voimavaroja palvelusektorin käyttöön. Samalla kansainvälisen kilpailun kasvu lisää teollisuuden tehokkuusvaatimuksia. Pohjoismaiden teollisuuden päättäjistä yhä useamman ymmärtäessä, miten tärkeää on tehostaa tuotantoa joka tasolla, Suomi, Ruotsi ja Norja säilyttävät aseman suurten teollisuusmaiden joukossa. 8 Pohjoismaisen teollisuuden usko tulevaisuuteen

pohjoismaisen teollisuuden usko tulevaisuuteen Näkee tulevaisuuden melko hyvänä tai erittäin hyvänä Melko hyvänä erittäin hyvänä suomi 70% 1% Norja 72% 12% Ruotsi 64% 18% MiTkä kilpailuedut RaTkaisevaT pohjoismaisen TeollisuuDeN MeNesTykseN Näkee tulevaisuuden melko hyvänä tai erittäin hyvänä 100 suuri tai erittäin suuri kilpailuetu suuri tai erittäin suuri kilpailuetu 100 100 suuri tai erittäin suuri kilpailuetu 80 80 80 60 40 20 39 50 52 60 40 20 36 60 50 52 40 46 20 49 60 % Tuotannon tehokkuus Pohjoismaisten asiakkaiden läheisyys Tutkimuksen ja tuotekehityksen läheisyys % inhimillisen pääoman laatu Tuotannon tehokkuus Tuotannon joustavuus % inhimillisen pääoman laatu Pohjoismaisten asiakkaiden läheisyys Tuotannon tehokkuus POhjOiSmaiSeN TeOLLiSuudeN usko TuLevaiSuuTeeN 9

Tehokkuus ja kilpailukyky LASKUSUHDANNE JA POHJOISMAINEN KILPAILUKYKY SUURIMMAT HUOLENAIHEET Kansainvälinen kilpailutilanne on muuttunut merkittävästi, ja pohjoismainen teollisuus on haasteiden edessä. Nykypäivän hyvinvointi ja vauraus on saavutettu suurelta osin lukuisien yrittäjien ja teollisuustyöntekijöiden kovalla työllä. Pohjoismaissa, niin maittain kuin alueena, on OECDmaiden keskiarvoa korkeampi elintaso. Kansainvälinen kilpailutilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi poliittisten uudistusten ja teknisen kehityksen seurauksena. Kilpailevat maat kurovat kiinni Pohjoismaiden etumatkaa, joten kilpailukyvyn säilyttäminen maailmanmarkkinoilla asettaa haasteita. Kilpailukyky ja kysynnän lasku ovat suurimmat huolenaiheet. Maailmanlaajuisesta taantumasta johtuva kysynnän lasku koettelee tällä hetkellä pohjoismaista teollisuutta. Pahimmin kärsivät perusteollisuus ja sen myötä perinteiset tehdaspaikkakunnat etenkin Suomessa ja Ruotsissa. Usein kyse on nykyaikaisista, mutta raskaista ja energiavaltaisista teollisuudenaloista. Pohjoismaiden etuna ovat pitkään olleet varsin runsaat luonnonvarat. Maantieteellinen sijainti taas aiheuttaa ongelmia, ja haasteita asettaa erityisesti omien markkinoiden ja lähialuemarkkinoiden koko. Vauraudestaan huolimatta Pohjoismaat ovat melko pieniä talousalueita ja sijaitsevat kaukana suurista ja nopeasti kasvavista maista. Myös väestötiheys asettaa haasteita, sillä Pohjoismaissa ei asuta yhtä tiiviisti kuin monessa muussa korkean tulotason maassa, ja suurkaupunkialueet ovat varsin pieniä maailman mittakaavassa. Suurimmaksi haasteeksi koetaan kilpailukyky muihin markkinoihin nähden. 66% pohjoismaista teollisuutta. Kilpailukyky ja kysynnän lasku ovat suurimmat huolenaiheet. Maailmanlaajuisesta taantumasta johtuva kysynnän lasku koettelee tällä hetkellä 10 POHJOISMAISEN TEOLLISUUDEN HAASTEET

muuttuvassa maailmantaloudessa sopeutuminen nousee yhä suurempaan arvoon. Saattaa vaikuttaa siltä, että sopeutuminen sotii yritysten erikoistumista vastaan, mutta useiden arvioiden mukaan nämä pyrkimykset ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Suuret yritykset keskittyvät yhä harvempiin ydinosaamisalueisiin, ulkoistavat toimintojaan ja muodostavat ryhmittymiä. Työvoimalla on entistä enemmän valinnanmahdollisuuksia, ja sen alueellinen liikkuvuus lisääntyy. Lisäksi painopiste on siirtymässä tehokkuudesta ja osaamisesta maailmanluokan innovaatioiden tuottamiseen. Teollisuuden historia on sopeutumisen, muutoksen ja kehityksen historiaa. Pohjoismainen teollisuus on kokenut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. maailmanlaajuinen kilpailu on lisännyt painetta ja johtanut rakennemuutoksiin. Näiden mullistusten, uhkien ja mahdollisuuksien valossa on mielenkiintoista nähdä, mistä Pohjoismaiden teollisuuspäättäjät ovat huolissaan ja millaisena he näkevät alan tulevaisuuden. kysynnän lasku huolettaa teollisuutta Tutkimukseen osallistuneiden kolmen maan vertailussa suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia huolestuneempia kysynnän laskusta. myös menestymistä markkinoiden välisessä kilpailussa pidetään Suomessa suurempana haasteena kuin Ruotsissa ja Norjassa. Kiinnostavaa on myös, että norjalaiset ovat muita huolestuneempia pääoman saatavuudesta, kun taas ruotsalaisia huolestuttavat lait ja säädökset. Yritykset, joilla on suurin liikevaihto, ovat eniten huolissaan kysynnästä. pohjoismaisen TeollisuuDeN haasteet % 20 40 60 80 100 Kilpailukyky muihin markkinoihin nähden Tuotteiden kysyntä Lait ja säädökset Pääoman saatavuus Työvoiman saatavuus energian saatavuus 22 28 16 27 25 13 23 14 8 23 17 5 17 11 5 10 6 6 6 melko suuri haaste Suuri haaste erittäin suuri haaste POhjOiSmaiSeN TeOLLiSuudeN haasteet 11

Tehokkuus ja kilpailukyky Mikroyritykset ovat muita enemmän huolissaan laeista ja säädöksistä. Ajankohtainen kysymys energian saatavuudesta näyttää jäävän taka-alalle. Omanarvontunto kriisiaikana Tutkimuksesta käy selvästi ilmi, että suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ovat ylpeitä teollisuudestaan. Pohjoismainen teollisuus uskoo omiin kykyihinsä, mutta pelkää samalla kysynnän laskua ja kilpailukyvyn heikkenemistä. Vaikka pohjoismainen teollisuus on tehokasta ja joustavaa, sen työvoima laadukasta ja tutkimus- ja tuotekehitys sijaitsee lähellä, on tuloksista aistittavissa pelko muiden jalkoihin jäämisestä, mitä on syytä pohtia. Eri maiden päättäjien vastauksissa voidaan nähdä suuriakin kilpailuetuihin liittyviä näkemyseroja; syy tähän tulokseen lienee se, että eri maissa on erityyppistä perusteollisuutta. Kansainvälinen kilpailu on lisännyt painetta ja johtanut rakennemuutoksiin. POHJOISMAIDEN HUOLENAIHEET 3 suurinta maittain Niiden vastaajien osuus, jotka pitävät kyseistä haastetta suurena tai erittäin suurena pohjoismaiselle teollisuudelle N 100 80 60 40 20 % Suuri tai erittäin suuri haaste 26 Pääoman saatavuus 27 43 Tuotteiden kysyntä Kilpailukyky muihin markkinoihin nähden Suuri tai erittäin suuri haaste Tehokkuus, joustavuus, työvoiman laatu ja T&K:n läheisyys antavat Pohjoismaille kilpailuetua. 100 80 60 40 20 % 27 Lait ja säädökset 38 38 Kilpailukyky muihin markkinoihin nähden Tuotteiden kysyntä F Suuri tai erittäin suuri haaste 100 80 60 40 50 52 20 21 % Pääoman saatavuus Tuotteiden kysyntä Kilpailukyky muihin markkinoihin nähden 12 POHJOISMAISEN TEOLLISUUDEN HAASTEET

kolme maata kolme näkemystä suomi erottuu pohjolassa maana, jossa valtio on hyvin vahvasti edistänyt teollisuutta tukevaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Tämä voi olla syy siihen, miksi suomalaiset teollisuuspäättäjät pitävät tutkimus- ja tuotekehitystyön läheisyyttä kilpailuetuna. kyselystä ilmenee myös, että suuret yritykset kokevat pieniä useammin tutkimuksen ja tuotekehityksen läheisyyden kilpailueduksi markkinoiden puristuksessa erityisesti sen tuomaa etua arvostetaan lääke- ja kemianteollisuudessa. Toisaalta moni on sitä mieltä, että T&k:n keskittyminen muutamiin suuryrityksiin on pohjoismaisen teollisuuden suurimpia ongelmia. haasteena on siis pienten ja keskisuurten yritysten saaminen tiiviimmin mukaan yhteiseen tietojenvaihtoon. TuTkiMus & TuoTekehiTys (T&k) MaiTTaiN Niiden vastaajien osuus, jotka pitävät tutkimus- ja tuotekehitystyön läheisyyttä suurena tai erittäin suurena kilpailuetuna suomi 52% Norja 27% Ruotsi 33% POhjOiSmaiSeN TeOLLiSuudeN haasteet 13

Tehokkuus ja kilpailukyky Valtaosa Suomen, Ruotsin ja Norjan teollisuuspäättäjistä on sitä mieltä, että pohjoismaisen teollisuuden tulee olla kotimaisessa omistuksessa ja hoidossa. 64% Anser att nordisk industri bör ägas och skötas inhemskt. 14 POHJOISMAISEN TEOLLISUUDEN HAASTEET

Pohjoismaat haluavat säilyttää pohjoismaisuuden Pääoman saatavuus on ratkaisevaa kehitysvauhdin ja innovoinnin kannalta tähän tosiasiaan teollisuus on saanut sopeutua teollistumisen alkuajoista asti. Ulkomaisilta sijoittajilta tulevaan pääomaan on yleensä suhtauduttu myönteisesti, kunhan se ei haukkaa liian suurta osuutta omistuksesta. Nykyisin pohjoismainen elinkeinoelämä on suurelta osin ulkomaalaisomistuksessa. Ulkomaiset sijoitukset muodostavat noin 50 prosenttia Pohjoismaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta, kun EU-maiden keskiarvo on viime vuosina ollut 32 33 prosenttia. Teollisuuden huolehtiessa pääoman saatavuudesta on ulkomaalaisomistuksen vastustus kasvanut. Jos suuri osa elinkeinoelämästä on ulkomaalaisomistuksessa, voi ongelmia syntyä pitkällä aikavälillä. Erityistä huolta aiheuttaa yritysten tiettyjen avaintoimintojen, kuten tutkimus- ja tuotekehitystyön, siirtyminen pääkonttorin sijaintimaahan. Huoli mainitusta kehityksestä näkyy selvästi myös tutkimuksemme tuloksissa. Suurin osa Suomen, Ruotsin ja Norjan teollisuuspäättäjistä katsoo, että pohjoismaisen teollisuuden tulee olla kotimaisessa omistuksessa ja hoidossa. Varsinkin pienet yritykset liputtavat vahvasti kotimaisen omistuksen puolesta. Suomi erottuu maiden joukosta vähemmän protektionistisena myönteisemmällä suhtautumisellaan ulkomaiseen omistukseen. Globalisaatio on tehnyt jonkinasteisesta ulkomaalaisomistuksesta käyvän ja luontevan vaihtoehdon. On kuitenkin syytä muistaa, että yritykset, jotka pystyvät sekä tehostamaan toimintaansa että luomaan hyvän työyhteisön, varmistavat pohjoismaisen tuotantonsa säilymisen pitkällä aikavälillä. KANTA OMISTAJAPOHJAAN Omistajasuhteilla ei ole merkitystä 34% Ei mielipidettä 2% Pohjoismaisen teollisuuden tulee olla kotimaisessa omistuksessa ja hoidossa 64% POHJOISMAISEN TEOLLISUUDEN HAASTEET 15

Tehokkuus ja kilpailukyky NÄKÖKULMIA TEHOKKUUTEEN JA TUOTTAVUUTEEN ENERGIA JA TUOTTAVUUS Suomen ja Ruotsin teollisuus on poikkeuksellisen energiavaltaista. Energiavaltaisuus sinänsä ei ole tavoiteltava arvo; energiaa voidaan käyttää enemmän tai vähemmän tehokkaasti, ja todennäköisesti joidenkin maiden suuri energiankulutus johtuu pikemminkin tehottomuudesta kuin raaka-aineita jalostavan perusteollisuuden paljoudesta. Tämä ei kuitenkaan koske Suomea ja Ruotsia, missä tehokkaat ja menestyvät kaivos-, teräs-, metsä- ja kemianteollisuusyritykset kuluttavat suuren osan energiasta. Vuosien saatossa on rakennettu suuria tuotantolaitoksia, ja alat ovat tarjonneet työtä sadoilletuhansille ihmisille. Organisaatiot ovat kehittyneet ja tulleet tehokkaammiksi, minkä vuoksi myös yksiköiden tuottavuus kasvaa jatkuvasti. TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS Parempi tietämys tuotteista sekä panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen edistävät pohjoismaista kilpailukykyä. Suomi on Pohjoismaissa innovaatiopolitiikan edelläkävijä. Maahan perustettiin jo 25 vuotta sitten valtion tiede- ja teknologianeuvosto, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri. Suomalaiset poliitikot ja viranomaiset käynnistivät kehitystyön tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tuloksena oli teollisuuden uudistuminen. Siinä ympäristössä Nokiasta kehittyi innovaatiovetoinen yritys, jonka markkina-alue on koko maailma. 16 NÄKÖKULMIA TEHOKKUUTEEN JA TUOTTAVUUTEEN

GLOBALISAATIO JA KILPAILUN KASVU Globalisaatiokehitys on usean tekijän summa. Kuljetusten halpeneminen, uusi tuotanto- ja viestintäteknologia sekä kaupan sääntelyn purkaminen ovat avanneet uusille maille mahdollisuuksia menestyä kilpailussa perinteisiä teollisuusmaita vastaan. Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Itä-Euroopan maista on noussut varteenotettavia kilpailijoita. UUSIA IMPULSSEJA JA NÄKEMYKSIÄ Tekniikan nopea kehitys etenkin kansainvälisissä suuryrityksissä pakottaa pienet yritykset kehittämään osaamistaan ja organisaatiotaan, jotta ne voisivat jatkaa alihankkijoina. 1990-luvun laman aikana teollisuuden työt vähenivät lähes 40 prosenttia. Uusiakin yrityksiä perustettiin, mutta yhteensä teollisuus supistui Ruotsissa 25 prosenttia. Talouskriisiä seurasi kausi, jolloin ruotsalaisen teollisuuden tehokkuutta kehitettiin voimakkaasti. Vuosikymmenen puolivälissä tuottavuus kasvoi muutaman vuoden ajan nopeimmin Euroopassa. Nykyään pohjoismainen teollisuus tuottaa enemmän tavaraa kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka teollisuustyöntekijöitä on huomattavasti vähemmän. NÄKÖKULMIA TEHOKKUUTEEN JA TUOTTAVUUTEEN 17

Tehokkuus ja kilpailukyky Taantuman aikana teollisuuden ja yritysten tehokkuus paranee, mikä on tiedetty jo kauan. Tilanne on jokseenkin sama Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. TEHOSTAMINEN JA FOKUSOINTI KRIISIAIKANA Taantuman aikana teollisuudenalojen ja yritysten on pakko tehostaa toimintaansa, jotta kulut saataisiin alas. Tilanne on jokseenkin sama Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimukseen osallistuneista vain puolet joista valtaosa suurten teollisuusyritysten päättäjiä ilmoitti taantuman vaikuttaneen yrityksensä toimintaan. Mikroyritykset näyttävät selviytyneen parhaiten, sillä peräti 60 prosenttia arvioi taantuman vaikutukset melko pieniksi tai olemattomiksi. Tutkimuksesta ilmenee myös, että lähinnä suuryritykset ryhtyvät toimiin taantuman vaikutusten torjumiseksi. Pienyritykset, etenkin kaikkein pienimmät, näyttäisivät selviävän paremmin. Pitkävaikutteiset toimenpiteet Miten yritykset torjuvat lamaa? Millaisiin toimiin ryhdytään, mihin panostetaan ja missä järjestyksessä? Yleisesti ottaen pohjoismaiset yritykset torjuvat lamaa suunnilleen samalla tavalla. Ne tehostavat tuotantoa, ostoa ja varastointia (74 %) ja keskittyvät ydintoimintaansa (71 %). Vaikeat ajat vaativat tiukempaa kulujenhallintaa. Moni yritys etsiikin uusia, tehokkaampia toimintamalleja, joiden säästövaikutus jatkuu vielä taantuman taituttua. Tämä näkyy myös kyselyn tuloksissa. Ostokäyttäytyminen muuttuu huonoina aikoina. Kaksi vastaajaa kolmesta ilmoitti ostokäyttäytymisensä muuttuneen taantuman myötä. Eniten käytetyt toimet olivat kokonaiskustannusten eli TCO:n minimointi sekä toimittajaverkoston ja ostostrategioiden tarkistaminen. Suuret ja keskisuuret yritykset muuttavat ostokäyttäytymistään enemmän kuin pienet. Onko syynä kyseisten yritysten tehottomampi toiminta nousukauden aikana, parempi joustavuus vai jokin muu seikka se jää pohdittavaksi. Luvut puhuvat kuitenkin selkeää kieltään. TCO:n pienentäminen edellyttää ostokäyttäytymisen muutosta. Huomio kiinnittyy siihen, kuinka nousukauden aikana toimitaan. Ehkä onkin niin, että huippusuhdanteen aikana monen yrityksen hankintoja leimaa tehottomuus. 18 TEHOSTAMINEN JA FOKUSOINTI KRIISIAIKANA

vastaajat liikevaihdon mukaan Mikroyritykset (0,5 2 milj. euroa) pienet yritykset (2 10 milj. euroa) keskisuuret yritykset (10 50 milj. euroa) suuret yritykset (yli 50 milj. euroa) pohjoismaiset yritykset torjuvat lamaa jokseenkin samalla tavalla. 74 prosenttia tehostaa tuotantoa, ostoa ja varastointia, ja 71 prosenttia keskittyy ydintoimintaansa.

Tehokkuus ja kilpailukyky HANKINTAVASTUUN JAKAUTUMINEN Aina ei ole selvää, kuka yrityksessä päättää hankinnoista, ja lisäksi vastuu välittömän ja välillisen materiaalin hankinnasta voi jakautua eri puolille yritystä. Välittömän materiaalin hankinnasta päättää yleisen mielipiteen mukaan lähinnä johto (35 prosenttia), mikä ei liene yllättävää. Välillisen materiaalin hankinnassa taas tuotantojohdolla on eniten sananvaltaa (43 prosenttia). Tässä suhteessa Suomi, Ruotsi ja Norja eroavat toisistaan. Yleensä eniten sananvaltaa hankintoihin on kuitenkin tuotannolla, eli tuotantojohdolla ja tarvikkeiden käyttäjillä. On mielenkiintoista, että lähes kaikki vastanneet niin johdosta, ostosta kuin tuotantojohdosta pitivät itseään suurimpien ratkaisujen tekijöinä välittömän ja välillisen materiaalin hankinnassa. Jokainen on siis sitä mieltä, että hän päättää. Tulos aiheuttaa päänvaivaa. Miten ostopäällikkölukuja pitäisi tulkita? Vastuun jakaminen voi toimia yrityksessä positiivisena voimana, mikä on hyvä tapa sitouttaa henkilöstöä kautta linjan. Tästä saattaa kuitenkin tulla myös joustavuuden ja muutoksen este. Usein epäselvä vastuunjako rajoittaa sisäistä toimintaa ja sitä kautta muutosprosesseja. Selvempi vastuunjako välillisen materiaalin hankinnassa vaikuttaa ratkaisevasti TCO:n kehitykseen ja on olennainen osa kokonaisvaltaista tehostamisstrategiaa. TCO eli Total Cost of Ownership malli antaa kuvan sekä välittömistä että välillisistä kuluista liiketoimintapäätöksien pohjaksi. Tarkoitus on selvittää kokonaiskustannukset, ei vain ostolaskujen loppusummaa, vaan lisäksi varastoinnista, hallinnosta, kunnossapidosta ja muusta koituvat kulut. Tuloksena on tehokkaampi toiminta ja parempi kannattavuus. 87% pyrkii taantuman aikana kokonaiskustannusten minimointiin

kaikki päättävät eniten käsitykset ostopäätösten TekijÖisTä eriävät Kuinka suureksi arvioit seuraavien osapuolien vaikutusvallan yrityksenne välittömän ja välillisen materiaalin hankinnassa? ToiMiTusjohTajaN MielesTä ostopäällikön MielesTä TuoTaNTopäällikÖN MielesTä välitön MaTeRiaali toimitusjohtajalla on eniten vaikutusvaltaa osto-osastolla on eniten vaikutusvaltaa tuotanto-osastolla on eniten vaikutusvaltaa välillinen MaTeRiaali toimitusjohtajalla on eniten vaikutusvaltaa tuotanto-osastolla on eniten vaikutusvaltaa tuotanto-osastolla on eniten vaikutusvaltaa vaikutusvalta ostoihin suomessa, RuoTsissa ja NoRjassa (diagram: både över hur länderna skiljer sig från varandra i svaren och hur befattningarna ser på inflytandet) eniten vaikutusvaltaa välittömän materiaalin hankintaan eri maissa eniten vaikutusvaltaa välillisen materiaalin hankintaan eri maissa Ruotsi Tuotantojohto Norja johto ja osto-osasto Suomi johto Ruotsi Tuotantojohto Norja Tuotantojohto Suomi Tuotantojohto TaaNTuMaN aiheuttama ostokäyttäytymisen MuuTos pohjoismaissa Keskittyy kokonaiskustannusten minimointiin % 20 40 60 80 100 87 Tehostaa toimintaa tarkistamalla toimitusverkostoa ja ostostrategioita Kiinnittää enemmän huomiota kunkin yksittäisen tuotteen hintaan Ostaa pienempiä määriä 52 67 83 Ostokäyttäytyminen ei ole muuttunut 36 TehOSTamiNeN ja FOKuSOiNTi KRiiSiaiKaNa 21

Tehokkuus ja kilpailukyky onko välittömän materiaalin (lopputuotteen valmistukseen käytettävän materiaalin) ja tuotannossa käytettävän välillisen materiaalin (esim. työkalujen, varaosien, tarvikkeiden ja suojavarusteiden) hankinnalla ja käsittelyllä mielestäsi eroa? % 20 40 60 80 välittömän materiaalin hankinta ja käsittely on ammattimaisempaa 28 42 välittömän ja välillisen materiaalin hankinta ja käsittely eivät juuri eroa toisistaan 37 53 välillisen materiaalin hankinta ja käsittely on ammattimaisempaa 15 21 YhTeeNSä OSTOPääLLiKKÖ Kun hieman yli puolet kaikista vastaajista (53 %) ei nähnyt eroa välittömän ja välillisen materiaalin hankinnassa, ostopäälliköt olivat toista mieltä. Ostopäälliköt sanovat tiedostavansa, että välittömän ja välillisen materiaalin hankinta hoidetaan eri tavalla. heistä 42 prosenttia kokee, että välittömän materiaalin hankinta on ammattimaisempaa kuin välillisen. Ruotsissa välittömän ja välillisen materiaalin hankinta hoidetaan yleensä samalla tavalla. Suomessa ja Norjassa taas välittömän materiaalin hankinta ja käsittely koetaan ammattimaisemmaksi. 53% Ostopäälliköt kokee, että välittömän ja välillisen materiaalin hankinta ja käsittely eivät eroa toisistaan. ovat toista mieltä. 22 effektivisering TehOSTamiNeN ja OCh FOKuSOiNTi i KRiSTideR KRiiSiaiKaNa

kun konekanta pettää Tuottavuuden kasvun kivijalka ovat toimivat koneet ja laitteet seisokit maksavat rahaa. valmistelu- ja odotusaikojen pituus on toki tärkeä tekijä, ja työnkulkua nopeuttava kone tuo lisäarvoa, mutta suurimmat ongelmat koituvat käyttöhäiriöistä, jotka ovat yllättäviä ja erittäin harmillisia. Kyselyn mukaan yleisin syy suunnittelemattomiin seisokkeihin on jonkinlainen konerikko. Puu- ja metsäteollisuus kärsivät ennakoimattomista seisokeista eniten, samoin metalli- ja kaivosteollisuus. Seisokki voi johtua muistakin syistä. Tutkimus osoittaa, että välittömän materiaalin puute aiheuttaa usein katkoja ajoneuvo- ja koneteollisuudessa. Käyttöaineiden puute taas aiheuttaa seisokkeja sähkö- ja tietoliikenneteollisuudessa. Nämä alat kokevat myös kärsivänsä ajoittain työvoiman vähyydestä. seisokit pohjoismaissa Kerran vuodessa Kerran puolessa vuodessa Kerran kuukaudessa Kerran viikossa Kärsii suunnittelemattomista seisokeista vähintään kerran vuodessa % 20 40 60 6 20 22 20 68 TehOSTamiNeN ja FOKuSOiNTi KRiiSiaiKaNa 23

Tehokkuus ja kilpailukyky Tehokkuus lisää TuoTTavuuTTa Sopivanlaatuisen välittömän materiaalin löytäminen koetaan teollisuudessa yhdeksi hyödyllisimmistä parannuksista, mutta välillisenkin materiaalin merkitystä tehokkuuden kohentamisessa pidetään suurena. hankintaketjun parempi ohjaus voi siis tuottaa merkittäviä summia. Peräti 81 prosenttia uskoo, että sopivanlaatuisen välittömän materiaalin löytäminen hyödyttäisi teollisuutta, ja 72 prosenttia arvioi, että ostojen volyymin ja tiheyden optimointi auttaisi. varsinkin keskisuuret ja suuret yritykset kokevat, että tehostamisesta olisi hyötyä. Suuremmissa yrityksissä kannatetaan myös välittömän ja välillisen materiaalin ostotiheyden ja volyymin optimointia. hallintokulujen karsiminen keskittämällä hankintoja on toimenpide, johon pienet ja suuret yritykset asennoituvat eri tavalla (ks. alla oleva kaavio). alojen välillä on eroja. Offshoreteollisuus suhtautuu myönteisimmin toimittajaverkoston supistamiseen. Tuloksesta kuvastuu ostopäälliköiden suuri pulma: hakeako edullisinta tuotehintaa laajasta toimittajaverkostosta vai keskittääkö ostot muutamalle toimittajalle hallinnon supistamiseksi? Selvää on, että pelkkien välittömien kustannusten huomioiminen ja kokonaiskustannusten huomioiminen antavat erilaiset perusteet päätökselle. ajoneuvo- ja koneteollisuus sekä sähkö- ja tietoliikenneteollisuus näyttävät tarvitsevan tehostamista eniten, sillä niissä edellä mainitut tehostamistoimet arvioidaan yleisimmin hyödyllisiksi omalle yritykselle. pitää sopivanlaatuisen välittömän materiaalin löytämistä yhtenä 81%hyödyllisimmistä toimenpiteistä hyödylliset TehosTaMisToiMeT Toimet, joihin tulee ryhtyä Sopivanlaatuisen välittömän materiaalin löytäminen välittömän materiaalin ostotiheyden ja volyymin optimointi Sopivanlaatuisen välillisen materiaalin löytäminen Toimittajaverkoston laajentaminen kunkin tuotteen saamiseksi mahdollisimman edullisesti välillisen materiaalin ostotiheyden ja volyymin optimointi % 20 40 60 80 100 37 44 39 33 42 30 49 25 45 21 Toimittajaverkoston supistaminen hallintokulujen karsimiseksi 39 12 melko hyödyllinen erittäin hyödyllinen 24 TehOSTamiNeN ja FOKuSOiNTi KRiiSiaiKaNa

välillisen materiaalin hankinnan tehostamista pidetään lähes yhtä tärkeänä kuin välittömän, vaikka sen hankinta-arvo on huomattavasti pienempi. MRo Maintenance, Repair and operations on maailmanlaajuiseen käyttöön vakiintunut käsite, jolla tarkoitetaan teollisuusyritysten kunnossapito-, korjaus- ja käyttöprosesseja. vuonna 2009 TehDyT ToiMeT % pohjoismaisista yrityksistä ei ToiMia 0 ToiMiiN on RyhDyTTy 20 40 60 80 100 10 16 35 39 Tuotannon, oston ja varastoinnin tehostaminen 15 14 31 40 Ydintoimintaan keskittyminen 29 24 29 18 henkilöstön ja palkkakulujen leikkaukset 36 25 24 15 Tuotannon tehostaminen el lainkaan melko vähäisessä määrin melko suuressa määrin erittäin suuressa määrin TehOSTamiNeN ja FOKuSOiNTi KRiiSiaiKaNa 25

Tehokkuus ja kilpailukyky Osaaminen, tehokkuus ja kokonaisratkaisut TOOLSin laaja palvelu- ja tuotevalikoima tehostaa asiakkaan MRO-prosesseja. Seuraavat asiakastapaukset ovat esimerkkejä TOOLSin viimeaikaisista asiakkailleen tarjoamista ratkaisuista. Atlas Copco kattavat osto- ja logistiikkaratkaisut Atlas Copco on TOOLSin vanhimpia asiakkaita vuonna 1975 (silloisen Verktygsspecialistenin kanssa) alkaneen yhteistyön myötä. Aluksi yhteistyö oli puhtaasti tavaran, eli työkalujen, toimittamista. Vähitellen TOOLSin vastuualue kasvoi, ja TOOLS alkoi muun muassa laatia yritykselle jatkuvia, yksityiskohtaisia tilastoja kaikista käyttöaineista. Lisäksi TOOLS on auttanut Atlas Copcoa valikoiman optimoinnissa, eli eri käyttökohteisiin tarkoitettujen työkalujen laadunvarmistuksessa. TOOLS on tarjonnut kattavat osto- ja logistiikkaratkaisut teollisuustarvikkeiden hankintaan kustannustehokkaita menetelmiä käyttäen, ja yhteistyö on kasvanut kumppanuudeksi, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Bombardier räätälöity varastointi TOOLS ja Bombardier solmivat sopimuksen vuonna 2001. Tarkoitus oli lähinnä ulkoistaa Bombardierin toimittajaverkoston sekä välillisen tuotantomateriaalin ja tarvikevaraston hallinta. Varastoihin tuli tuolloin tavaraa 50 60 toimittajalta. Kun toimitusvirtaa alettiin hallita kokonaisuutena ja Bombardierin alihankkijaverkostoa koordinoida, siihen asti välillistä materiaalia hoitaneiden asentajien aikaa säästyi muuhun. Nykyisin räätälöity varastointi ja logistiikka ovat osa yhteistyötä. Billerud kokonaisratkaisut TCO-periaatteella Pakkauspaperiyritys Billerud hankkii teollisuustarvikkeensa keskitetysti TOOLSin kautta, ja säästöä kertyy satojatuhansia euroja. Kustannussäästöjä syntyy myös TOOLSin vastatessa kaikkien käyttöaineiden, tarvikkeiden ja vakiovaraosien toimittamisesta Skärblackan ja Gruvön tehtaisiin. Norsk Hydro tehokkaampi materiaalihuolto vähemmillä kuluilla Norsk Hydro on norjalainen alumiinin toimittaja ja alumiinituotteiden valmistaja, jonka liikevaihto on 1,2 miljardia euroa. TOOLS on tehnyt yhteistyötä Norsk Hydron kanssa yli 20 vuotta. Yhteistyön alkaessa tarkoitus oli uudistaa toimittajaverkosto ja luoda kokonaisratkaisu yrityksen välillisen materiaalin tarpeisiin. Kokonaisratkaisussa Norsk Hydron tarvikevalikoima standardoitiin, varastonhallintaa tehostettiin ja tuotiin lähemmäs käyttäjiä. Järjestelmä, nimeltään Floor Stock, toimii niin, että TOOLSin työntekijät vastaavat varastotasoista ja huolehtivat tuotteiden saatavuudesta, kun niitä tarvitaan. Apunaan heillä on räätälöity tietojärjestelmä, johon eri varastotasot ja laskutus kootaan. Menettelytapa mahdollistaa lähes sadan tarviketoimittajan karsimisen muutamaan. Kulut pienenevät ja ostot tehostuvat. 26 TEHOSTAMINEN JA FOKUSOINTI KRIISIAIKANA

TIETOA TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen on toteuttanut United Minds TOOLSin tilauksesta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 300 teollisuusyritysten päättäjää Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, 100 jokaisesta maasta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna toukokuussa 2009. TOOLS LYHYESTI TOOLS on Pohjoismaiden suurin teollisuustarvikkeiden ja komponenttien sekä niihin liittyvien palveluiden toimittaja. Pohjoismaiden teollisuudessa toimivat asiakkaat vaativat osaamista, kokonaisratkaisuja ja tehokkuutta. TOOLS ei pyri vain hoitamaan asiakkaan teollisuustarvikehuoltoa, vaan optimoimaan sen kannattavuuden asiakkaalle. Se edellyttää asiakkaan kaikkien tarviketarpeiden ja MROprosessien ymmärtämistä sekä toimivien ratkaisujen räätälöimistä erilaisiin tarpeisiin. TOOLSin visio on olla teollisuusasiakkaille ensisijainen vaihtoehto tarvikkeiden toimittajana First in MRO (Maintenance, Repair and Operations). Tällä hetkellä TOOLSilla on Pohjoismaissa lähes 200 toimipistettä, jotka tarjoavat vankkaa osaamista ja kokemusta oman alueensa teollisuudesta. TOOLS on osa B&B - TOOLS konsernia, ja se työllistää noin 2 300 henkeä. Kokonaismyynti: n. 800 milj. euroa.

Tehokkuus ja kilpailukyky Tehokkuus ja kilpailukyky Teollisuuden trendit Pohjoismaissa 2009 TOOLS Finland Oy Sinimäentie 10 A 02630 ESPOO +358 (0)10 5850 550 www.tools.fi