SVT VI: 5 ; 04 245 246 248 248 260 440 500 598 650 650 65 kieli nimeke rinnakkaisn. fre osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finfre Kiinteistö-ja rakennuslasku Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Vaasassa, Porissa ja Oulussa j oulukuun 7 p:nä 90 Recensement des immeubles et des constructions de Helsinki (Helsingfors), Turku (Åbo), Viipuri (Viborg), Tampere (Tammerfors), Vaasa (Vasa), Pori (Björneborg) et Oulu (Uleåborg) au 7 décembre 90 Teksti Texte Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 98 Suomen virallinen tilasto 6 : 5 ; Väestötilastoa svt Väestö - Befolkning - Population 90 Suomi - Finland
Fi SUOMEN VIRALLINEN TILASTO VI VÄESTÖTILASTOA 5: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSLASKU HELSINGISSÄ, TURUSSA, VIIPURISSA, TAMPEREELLA, VAASASSA, PORISSA JA OULUSSA JOULUKUUN 7 P:NÄ 90 TEKSTI RECENSEMENT DES IMMEUBLES ET DES CONSTRUCTIONS DE HELSINKI (HELSING- FORS), TURKU (ÅBO), VIIPURI (VIBORG), TAMPERE (TAMMERFORS), VAASA (VASA), PORI (BJÖRNEBORG) ET OULU (ULEÂBORG) AV 7 DECEMBRE 90 TEXTE HELSINGISSA, 98 SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA Tilastokrrjasto Statistikbibiioteket
jii, ' -, * ' '' '»?,
Esipuhe. Esillä oleva julkaisu käsittää selonteon siitä kiinteistö- ja rakennuslaskusta, joka toimitettiin marraskuun 6 p:nä 90 Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Vaasassa, Porissa ja Oulussa ja jonka tulokset vielä tarkistettiin ja täydennettiin joulukuun 7 p:nä 90, silloin toimitetun väenlaskun yhteydessä, joten kiinteistö- ja rakennuslasku voidaan katsoa vasta viimeksi mainittuna päivänä päättyneeksi. Tekstiosastossa on täten saadun tilastollisen aineiston antamia yleistuloksia pääpiirtein verrattu myöskin aikaisemmin väestö- ja asuntolaskujen yhteydessä toimeenpantujen kiinteistö- ja rakennuslaskujen tuloksiin, milloin vertailu puuttuvien tietojen tähden ei ole käynyt mahdottomaksi, kuten on laita Vaasaan nähden, jossa kaupungissa aikaisemmin ei ole lainkaan kiinteistö- ja rakennuslaskua eikä väenlaskuakaan toimitettu. Tämän teoksen tauluosasto esiintyy eri julkaisuna sarjanumerolla 5:2. Aineiston tarkastus ja taululiitteiden valmistus on, tirehtorin valvonnan alla, lähinnä ollut uskottu v. t. toisen aktuarin, fil. maist. Verner Lindgrenin tehtäväksi. Tirehtorin antamien ohjeitten mukaan ovat tekstin laatineet: alkuosan toinen aktuari, fil. maist H. Paavilainen ja hänen virkavapaaksi jouduttuaan loppuosan v. t. toinen aktimri, fil. kand. Vilho Annala, joka samoin on tekstin viimeistelyn toimittanut. Tilastollisessa Päätoimistossa, elokuulla 97. Aug. Hjelt. Vilho Annala, v. t
SISÄLLYSLUETTELO. Tekstiä. (Sivut 26). Sivu. /. Suunnitelma kiinteistö- ja rakennuslaskua varten; käytetyt kyselykaavakkeet y.m... //. Yleiskatsaus laskun tuloksiin eri kaupungeissa 8 Pinta-ala ja asutustiheys 8 Laskun tärkeimmät yleistulokset 9 Rakennettujen kiinteistöjen omistajat. 0 Rakennettujen kiinteistöjen viimeisen omistuksen pituus Rakennusten käyttötarkoitus ja rakennusaine, 2 Lämmitettävien rakennusten suuruus. 3 Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema >. 6 Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset 8 Käytettyjen lämmitettävien huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan 20 ///. Kiinteistö- ja rakennuslaskun tulokset kustakin kaupungista erikseen 23 Helsinki. Pinta-ala ja asutustiheys 23 Laskun tärkeimmät yleistulokset 24 Rakennettujen kiinteistöjen omistajat. 27 Rakennettujen kiinteistöjen viimeisen omistuksen pituus 30 Rakennusten käyttötarkoitus 32 Rakennusten rakennusaine 34 Lämmitettävien rakennusten kerroksissa ilmoitettu korkeus 35 TABLE DES MATIÈRES. Texte. (Pages 26). Page. I. Plan du recensement des immeubles et des constructions; formulaires de Venquête etc //. Aperçu général des résultats du recensement dans les diverses villes 8 Superficie et densité de la population. - 8 Résultats principaux du recensement.. 9 Propriétaires des immeubles bâtis... 0 Durée de la dernière possession Emploi et matériaux des maisons 2 Grandeur des maisons habitables 3 Nombre des chambres habitables par étages 6 Emploi des chambres habitables 8 Chambres habitables occupées d'après l'étage et l'emploi 20 ///. Résultats du recensement des immeubles et des constructions séparément dans chaque ville 23 Helsinki (Helsingfors). Superficie et densité de la population.. 23 Résultats principaux du recensement. 24 Propriétaires des immeubles bâtis... 27 Durée de la dernière possession des immeubles bâtis 30 Emploi des maisons 32 Matériaux des maisons 34 Nombre des étages des maisons habitables 35
VI Sivu. Lämmitettävien rakennusten keskisuuruus huoneluvulla ilmaistuna 38 Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema 40 Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset 49 Käytettyjen lämmitettävien huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan 52 Fage. Grandeur moyenne des maisons habitable d'après le nombre des chambres 38 Nombre des chambres habitables par étages 40 Emploi des chambres habitables 49 Chambres habitables occupées d'après l'étage et l'emploi 52 Turku. Pinta-ala ja asutustiheys 54 Laskun tärkeimmät yleistulokset 56 Rakennettujen kiinteistöjen omistajat. 60 Rakennettujen kiinteistöjen viimeisen omistuksen pituus 62 Rakennusten käyttötarkoitus 64 Rakennusten rakennusaine 67 Lämmitettävien rakennusten kerroksissa ilmoitettu korkeus 68 Lämmitettävien rakennusten keskisuuruus huoneluvulla ilmaistuna 7 Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema 73 Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset 82 Käytettyjen lämmitettävien huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan 85 Turku (Åbo). Superficie et densité de la population. 54 Résultats principaux du recensement.. 56 Propriétaires des immeubles bâtis... 60 Durée de la dernière possession des immeubles bâtis 62 Emploi des maisons 64 Matériaux des maisons 67 Nombre des étages des maisons habitables 68 Grandeur moyenne des maisons habitables d'après le nombre des chambres 7 Nombre des chambre» habitables par' étage 73 Emploi des chambres habitables 82 Chambres habitables occupées d'après l'étage et l'emploi 85 Viipuri. Pinta-ala ja asutustiheys 87 Laskun tärkeimmät yleistulokset 89 Rakennettujen kiinteistöjen omistajat. 92 Rakennettujen kiinteistöjen viimeisen omistuksen pituus 93 Rakennusten käyttötarkoitus 95 Rakennusten rakennusaine 97 Lämmitettävien rakennusten kerroksissa ilmoitettu korkeus 98 Lämmitettävien rakennusten keskisuuruus huoneluvulla ilmaistuna 0 Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema 03 Viipuri (Viborg). Superficie et densité de la population.. 87 Résultats principaux du recensement.. 89 Propriétaires des immeubles bâtis... 92 Durée de l a dernière possession des immeubles bâtis 93 Emploi des maisons 95 Matériaux des maisons 97 Nombre des étages des maisons habitables 98 Grandeur moyenne des maisons habitables d'après le nombre des chambres 0 Nombre des chambres habitables par étage 03
VII Sivu. Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset Käytettyjen lämmitettävien huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan 4 Tampere. Pinta-ala ja asutustiheys 6 Laskun tärkeimmät yleistulokset... 7 Rakennettujen kiinteistöjen omistajat.. 9 Rakennettujen kiinteistöjen viimeisen omistuksen pituus 2 Rakennusten käyttötarkoitus 24 Rakennusten rakennusaine 25 Lämmitettävien rakennusten kerroksissa ilmoitettu korkeus 27 Lämmitettävien rakennusten keskisuuruus huoneluvulla ilmaistuna 30 Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema 3 Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset 4 Käytettyjen lämmitettävien huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan 44 Vaasa. Pinta-ala ja asutustiheys 46 Laskun tärkeimmät yleistulokset 48 Rakennettujen kiinteistöjen omistajat. 49 Rakennettujen kiinteistöjen viimeisen omistuksen pituus 60. Rakennusten käyttötarkoitus 52 Rakennusten rakennusaine 54 Lämmitettävien rakennusten kerroksissa ilmoitettu korkeus 55 Lämmitettävien rakennusten keskisuuruus huoneluvulla ilmaistuna 57 Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema 58 Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset 64 Käytettyjen lämmitettävien huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan. 67 Page. Emploi des chambres habitables Chambres habitables occupées d'après l'étage et l'emploi 4 Tampere (Tammerfors). Superficie et densité de la population.. 6 Résultats principaux du recensement.. 7 Propriétaires des immeubles bâtis... 9 Durée de la dernière possession des immeubles bâtis 2 Emploi des maisons 24 Matériaux des maisons 25 Nombre des étages des maisons habitables 27 Grandeur moyenne des maisons habitables d'après le nombre des chambres 30 Nombre des chambres habitables par étage 3 Emploi des chambres habitables 4 Chambres habitables occupées d'après l'étage et l'emploi 44 Vaasa (Vasa). Superficie et densité de la population 46 Résultats principaux du recensement 48 Propriétaires des immeubles bâtis... 49 Durée de la dernière possession des immeubles bâtis 50 Emploi des maisons 52 Matériaux des maisons 54 Nombre des étages des maisons habitables 55 Grandeur moyenne des maisons habitables d'après le nombre des chambres 57 Nombre des chambres habitables par étage "... 58 Emploi des chambres habitables 64 Chambres habitables occupées d'après l'étage et l'emploi 67
VIII Pori. Sivu. Pinta-ala ja asutustiheys 69 Laskun tärkeimmät yleistulokset... 70 Rakennettujen kiinteistöjen omistajat 72 Rakennettujen kiinteistöjen viimeisen omistuksen pituus 73 Rakennusten käyttötarkoitus 75 Rakennusten rakennusaine 77 Lämmitettävien rakennusten kerroksissa ilmoitettu korkeus 78 Lämmitettävien rakennusten keskisuuruus huoneluvulla ilmaistuna 8 Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema 82 Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset 88 Käytettyjen lämmitettävien huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan 9 Oulu. Pinta-ala ja asutustiheys 93 Laskun tärkeimmät yleistulokset... 94 Rakennettujen kiinteistöjen omistajat. 96 Rakennettujen kiinteistöjen viimeisen omistuksen pituus 98 Rakennusten käyttötarkoitus 200 Rakennusten rakennusaine 202 Lämmitettävien rakennusten kerroksissa ilmoitettu korkeus 202 Lämmitettävien rakennusten keskisuuruus huoneluvulla ilmaistuna 205 Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema 206 Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset 22 Käytettyjen lämmitettävien huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan 25 Pori (Björneborg). Page. Superficie et densité de la population.. 69 Résultats principaux du rencensement 70 Propriétaires des immeubles bâtis... 72 Durée de la dernière possession des immeubles bâtis 73 Emploi des maisons 75 Matériaux des maisons 77 Nombre des étages des maisons habitables 78 Grandeur moyenne des maisons habitables d'après le nombre des chambres 8 Nombre des chambres habitables par étage. 82 Emploi des chambres habitables 88 Chambres habitables occupées d'après l'étage et l'emploi 9 Oulu (Uleåborg). Superficie et densité de la population.. 93 Résultats principaux du recensement.. 94 Propriétaires des immeubles bâtis... 96 Durée de la dernière possession des immeubles bâtis 98 Emploi des maisons 200 Matériaux des maisons 202 Nombre des étages des maisons habitables. 202 Grandeur moyenne des maisons habitables d'après le nombre des chambres 205 Nombre des chambres habitables par étage 206 Emploi des chambres habitables 22 Chambres habitables occupées d'après l'étage et l'emploi 25
I. Suunnitelma kiinteistö- ja rakennuslaskua varten, käytetyt kyselykaavat y. m. Väestötilastoa-sarjan 44. niteessä, jossa käsitellään maan suurimmissa kaupungeissa joulukuun 7 p. 90 toimitetun väestölaskun tuloksia, on tehty lähemmin selkoa myöskin kiinteistö- ja rakennuslaskun suunnittelusta sekä sen toimeenpanosta mainituissa kaupungeissa. Eri kaupunkien laskualueet olivat samat kuin väestö- ja asuntolaskussa noudatetut, joista on yksityiskohtainen selonteko yllä mainitussa julkaisussa. Mitä kiinteistö- ja rakennuslaskun antamaan aineistoon tulee, on sitä pidettävä suhteellisesti luotettavana. Ainoastaan Turusta ja Viipurista saadussa aineistossa on havaittu eräitä vähäisiä puutteellisuuksia, joita ei ole saatu poistetuiksi ja joista jälempänä näitä kaupunkeja koskevassa esityksessä on lähemmin tehty selkoa. Muuten ovat vuoden 90 kiinteistö- ja rakennuslaskun tulokset huomattavasti runsaammat kuin aikaisempien laskujen. Siten on vuoden 900 kiinteistö- ja rakennuslaskun tuloksiin verrattuina, esillä olevan julkaisun II ja III taululiitteissä esitetyt tiedot aivan uusia, samoin VI ja VIII tauluun sisältyvät tiedot maa- ja l:ssä kerroksessa sijaitsevien huoneiden lattian asemaan nähden. Sitä paitsi on ammatti jako yksityisiin kiinteistönomistajiin nähden entistä paljoa yksityiskohtaisempi, muita vähäisempiä seikkoja mainitsematta. Toiselta puolen sisältyi vuoden 900 vastaavaan julkaisuun erinäisiä tietoja, joita ei ole esillä olevassa julkaisussa, kuten tiedot rakennusten kattamisaineesta y. m. Lienee vielä syytä huomauttaa, että aikaisemmin on kiinteistö- ja rakennuslaskun tulokset julkaistu yhdessä asuntolaskun tulosten kanssa. Vuoden 90 asuntolaskun tulokset sitä vastoin julkaistaan eri niteenä, jota parast'aikaa painetaan. Kiinteistö- ja rakennuslaskua varten laadittu suunnitelma sekä siinä käytetyt kyselykaavat käyvät ilmi seuraavasta. Suunnitelma kiinteistö- ja rakennuslaskulle Helsingin, Turun, Tampereen, Viipurin, Vaasan, Oulun ja Porin kaupungeissa 6 p. marraskuuta 90'. Aikaisemmat kiinteistö- ja rakennus- sekä väestö- ja asuntolaskut on toimitettu yhdessä ja yht'aikaa. Kuluvana vuonna tulee sitä vastoin kiinteistö-
ja rakennuslasku erotettavaksi väestö- ja asuntolaskusta sekä toimitettavaksi eri aikana siten, että kiinteistö- ja rakennuslasku tapahtuu 6 p:nä marraskuuta, väestö- ja asuntolasku seuraavan joulukuun 7 p:nä. Edellinen vaatii yleisön myötävaikutusta melkoista vähemmässä määrin kuin väestö- ja asuntolasku, ja tulee sen toimittaminen pääasiallisesti olemaan kunnallisten viranomaisten tehtävä. Kun väestö- ja asuntolaskun järjestämistä ja johtamista varten kussakin mainituista kaupungeista on asetettava keskuskomitea, jossa tulee olla verrattain suuri luku jäseniä, voidaan kiinteistö- ja rakennuslasku sopivimmin suorittaa pienemmän valiokunnan johdolla. Mainittuun valiokuntaan, joka työskentelee kuvernöörin taikka jonkun hänen määräämänsä henkilön johdolla, kuuluu itseoikeutettuina jäseninä kaupungin kunnallispormestari, poliisimestari, henkikirjuri ja ainakin yksi kaupungin rakennuskonttorin jäsen sekä, jos lasku käsittää osia ympäröivästä maaseudusta, myöskin kihlakunnan henkikirjuri ja maalaiskunnan nimismies. Muut valiokunnan jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto ja maalaiskunnassa kunnallislautakunta. Valiokunnan toimena on: ) teettää tarkka kartta koko laskualueesta: 2) sopivalla tavalla kuuluttaa lähestyvästä kiinteistö- ja rakennuslaskusta ja vedota kiinteistönomistajani ja -hoitajain myötävaikutukseen sen toimeenpanemiseksi; 3) teettää täydellinen kiinteistöluettelo (Litt. A.) koko laskualuetta varten, jossa luettelossa kiinteistöt järjestetään kaupungin osittain ja korttelittain taikka merkitään siinä järjestyksessä, jossa kiinteistöt ja maat muuten luetellaan kaupungin tonttikirjassa tai muussa kiinteistörekisterissä. Kiinteistöluetteloon on myöskin otettava rakentamattomat tontit sekä sellaiset vuokralle annetut alueet, joilla on määrätyt rajat. Jokaisen kiinteistön omistajan tai vuokraajan nimi ja arvonimi, virka tai ammatti on tarkoin luetteloon merkittävä; 4) jakaa laskualue sopivaan määrään laskupiirejä, jolloin tulee huomata, että kaupungin alue tarkoin erotetaan niistä lähikuntien alueista, jotka lasku mahdollisesti käsittää, ja että eriluontoisia alueita, mikäli mahdollista, pidetään erillään, joten esim. kaupungin asemakaavan aluetta ei yhdistetä kaupungin arentimaahan, j. n. e. sekä että nämä piirit määrätään niin, että ne soveltuvat myös läheiselle väestö- ja asuntolaskulle; 5) kirjoituttaa kiinteistöluettelosta jokaista kiinteistöä koskevat tiedot erityiselle kaavakkeelle, rakennuslistaan (Litt. B.), sekä sittemmin valvoa, että tämä rakennuslista annettuja ohjeita noudattamalla tulee täytetyksi kullakin kiinteistöllä 6 p:nä marraskuuta vallitsevien olojen mukaan;
3 6) hankkia tätä kiinteistö- ja rakennuslaskua varten tarpeellinen määrä laskijoita, etupäässä teknillistä sivistystä omaavia henkilöitä, kuten arkkitehtejä, rakennusmestareita, polyteknikkoja y. m., määrätä näiden palkkio sekä valvoa, että he saavat selviä ohjeita tehtävänsä täyttämistä varten; 7) muutamia päiviä ennen ja jälkeen laskupäivän pitää avoinna yksi tai, jos olosuhteet vaativat, useampia kanslioita eri osissa laskualuetta, joista kanslioista laskijat saavat vastaanottaa rakennuslistat ynnä tarpeellisia tietoja ja ohjeita ja jonne listat takaisin palautetaan; kanslioissa toimitetaan myös ensimäinen tarkastelu palautettujen listojen täydellisyyden sekä annettujen tietojen asianmukaisuuden suhteen ja annetaan tarpeen vaatiessa asianomaisille laskijoille ohjeita listojen oikaisemista ja täydentämistä varten: 8) mahdollisimman pian ja viimeistään p. joulukuuta toimittaa väestöjä asuntolaskua varten asetetulle keskuskomitealle rakennuslistat, asianmukaisesti kaupunginosittain ja korttelittain järjestettyinä, viimemainitussa laskutilaisuudessa tarkistusaineistona käytettäviksi; 9) valvoa, esim. sitä varten määrätyn henkilön kautta, että marraskuun I 6 p:n ja joulukuun 7 p:n välillä kiinteistöillä mahdollisesti tapahtuneet tärkeänpuoliset muutokset (esim. tulipalon aikaansaama hävitys, uutisrakennuksen varustaminen vesikatolla, omistajan vaihdos y. m.) tulevat kiinteistöluetteloon ja rakennuslistoihin merkityiksi; 0) käyttää kiinteistö- ja rakennuslaskun toimittamista varten tarpeellisia varoja velvollisuudella tehdä niistä tiliä väestö- ja asuntolaskua varten asetetulle keskuskomitealle. Kiinteistöluettelolla oli seuraava muoto. Litt A. Kiinteistön osote-l numero tai muu Tontin numero.! tunnettu merkintä. Kiinteistön Suku- ja etunimi tai liikenimi. omistaja tai haltija, Arvo, virka tai ammatti. Muistutuksia. Rakennuslista oli seuraavan sisältöinen:
N:o Laskupiiri Kiinteistö- ja rakennuslasku Raken- talolle (rakennetulle kiinteistölle) nuslista Nro 6 p. marraskuuta 90. kadun varrella. Kaupunginosa Litt. B. Laskijan nimi: Kiinteistön omistaja Nimi: Arvonimi, virka, ammatti tai elinkeino: Kortteli î ) (N:o Nimi i Omistaa kiinteistön vuodesta: 0!. 2 3 4 5 6 7 8 u 9 30 Tarkoitus, johon kukin kiinteistöllä sijaitseva rakennus käytetään. (Jokainen rakennus merkitään eri riville ilmoittamalla lyhyesti sen tarkoitus esim. seuraavilla sanoilla: asuinrakennus, tehdas, kirkko, koulu, teatteri, makasiini, ulkohuone, j. n. e. sen mukaan, mihinkä tarkoitukseen rakennus pääasiallisesti käytetään). Rakennuksia, jotka ovat rakennetut jer Se a tn n rt P. P <D f- J gi* S d HI œ_ss: l'a M. ct Lämmitvslaitoksella varustet- i" i. i sr i' lattia naa- tai kellarikerroksessa alapuolella. yläpuolella. tujen huoneiden lukumäärä (keittiöt niihin luettuina) l:ssä kerrok-.sessa maanpinnan ilapuo-i yïtt-, lella,, i puo- lella. (E?* <D.. Ui? fr (b CO?. o_ CO? S» (0 ö K to? Muistutuksia. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia:,l_ IL Muita rakennuksia:
; Edelliselle sivulle merkityistä, lämmityslaitok- 2 22 23 maa- tai kellarikerroksessa Å) käytettiin seuraava lukumäärä: ) yksinomaan tai osaksi asuinhuoneiksi (tai keittiöiksi).... 2) ei ollenkaan asuinhuoneiksi (tai keittiöiksi), vaan a) kauppa-, kont.tori- tai varastohuoneiksi y. m b) tehdas-, verstaa-, leipomo-, pesuhuoneiksi tai saunoiksi y- m c) ravintola-, ruokala- tai kahvilahuoneiksi y. m d) tieteellisiä, opetus- tai muita sivistystarkoituksia varten, virastohuoneiksi, kirkoiksi, kokoushuoneiksi, teattereiksi y. m. samallaisia tarkoituksia varten B) olivat sillä haavaa käyttämättömiä ) mutta vuokrattuina (tai omistajan omaan laskuun varattuina) ja tarkoitettuina käytettäviksi: a) yksinomaan tai osittain asuinhuoneiksi (tai keittiöiksi) koko vuoden b) yksinomaan tai osittain asuinhuoneiksi (tai keittiöiksi) ainoastaan kesällä o) muihin tarkoituksiin 2) ja vuokraamattomina sekä tarkoitettuina käytettäviksi: a) yksinomaan tai osittain asuinhuoneiksi (tai keittiöiksi) koko vuoden b) yksinomaan tai osittain asuinhuoneiksi (tai keittiöiksi) ainoastaan kesällä c) muihin tarkoituksiin Kaikkiaan huoneita lattia alapuolella. yläpuolella. Ohjeita rakennus-. Tähän listaan merkitään ainoastaan rakennetut kiinteistöt. 2. Rakennuksen alainen rakennus, jolla ei ole vesikattoa, jätetään pois. 3. Jokainen rakennus, joka on erillään tai palomuurijla erotettu viereisestä talosta, katsotaan eri rakennukseksi. 4. Jokainen rakennus merkitään eri riville ja samalle riville asianomaisiin sarekkeisiin rakennusta koskevat tiedot (= luvut). 5. Myöskin sellaiset rakennukset, joissa on 2 kerrosta kivestä, tiilistä tai muusta tulenkestävästä aineesta ja ylin kerros puusta, merkitään 3:nteen sarekkeeseen. 6. Maa- tai kellarikerrokseksi katsotaan kerros, jonka lattiataso on kokonaan tai suurimmaksi osaksi ympäröivän maanpinnan alapuolella. 7. Vinttikerrokseksi katsotaan kivitalossa kerros, joka sijaitsee rakennuksen palokaton yläpuolella. 8. Keittiö lasketaan»huoneeksi». Huoneiksi ei sitä vastoin lasketa alkooveja, korridooreja T eteisiä, kylpyhuoneita, komeroita y. m., vaikka niillä olisikin lämmityslaitos. sella varustetuista huoneista (ynnä keittiöistä) j 24! 25 ; ltssä kerroksessa maanpinnan alapuo- yläpuolella. lella. L _ j. 2G i:sessa «kerroki sessa. 27 Ji:iiessa kerroksessa. 38 4:nessä kerroksessa. 29 5:nessä kerroksessa. 30 m 32 6:no.ssa. kerroksessa. vinttikerrok- sessa. 33. listan täyttämiseksi. 9. Maa- tai kellarikerroksess i tai Itsessä kerroksessa sijaitsevista huoneista on merkittävä eri sarekkeisiin ne. joiden lattia on kokonaan tai suurimmaksi osaksi maanpinnan alapuolella, ja ne~ joiden lattia on kokonaan tai suurimmaksi osaksi yläpuolella maanpintaa. 0. Laskettaessa yhteen osastossa I olevat tiedot on huomattava, että lukujen tulee sarekkeissa 7 ja 9 olla samat; niinikään tulee sarekkeissa 89 loppusummien olla samat kuin sarekkeissn. 2233 [A):n ja B):n luvut yhteensä].. Huoneet, jotka vuokrasopimuksen mukaan tulevat käytettäviksi vasta joulukuun 7 p:n jälkeen, merkitään vuokraamattomiksi. 2. Käyttämättömien asuinhuoneiden suhteen (B. ja B. 2) on eri riville merkittävä ne huoneet, mitkä ovat tarkoitetut käytettäviksi vain kesällä, ja ne mitkä koko vuoden. 3. Jos rakennus on paraikaa rakennuksen tai sisustuksen alainen eikä sen vuoksi asuttavassa kunnossa, jos se on kesähuvila, jos se on tyhjennetty tulipalon takia tai muusta syystä on asumaton, merkitään nämä y. m. samallaiset asianhaarat sarekkeeseen»muistutuksia».
II. Yleiskatsaus laskun tuloksiin eri kaupungeissa. Pinta-ala ja asutustiheys. Koska kaikista kaupungeista ei ole saatu tietoja koko laskualueen pinta-alasta, on yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi vertailussa eri kaupunkien välillä pinta-ala- ja asutustiheyssuhteitten selvittelyssä tässä yleiskatsauksessa rajoituttu kaupunginasema-alueeseen. Pinta-alasuhteiden selvittelyssä on tyydytty siihen, mikä asutustiheyden tutkimisen kannalta on katsottu välttämättömän tarpeelliseksi, nimittäin tietoihin kaupunginaseman koko pinta-alasta ja siihen sisältyvästä rakennetusta pintaalasta (tonttialasta). Ne eri näkökohdat, joilta asutustiheyttä on pyritty valaisemaan, selviävät alla olevasta taulukosta. K a u p u n g i t. Pinta-ala ha. hehtaaria k o h t i : Siitä rakennettu tonttiala. Kaupunginaseman koko alalla. Rakennetulla alalla. rl Helsinki :. 27.5 Turku x ) 536.70 Viipuri 2 ) 429.26 Tampere 33. Vaasa 3 ) 68.20 382.39 7o 33.9 233.5 43.4 70.78 5.79 93.35 39.8 45.8 56.2 50 48; 75 i 63. 75 53 i 6 79 4.34 4.5 4.05 6.33 5.35 22 4 20 64 2 327 73 33 252 40 Pori 20.6 Oulu 20.42 96.20 87.42 47.7 4.5 45 40 57 60 9.59 8.54 95 97 20 43 Taulukosta näkyy, että kaupunginasema-alasta oli suhteellisesti vähimmän rakennettua Helsingissä ja Viipurissa sekä enimmän Vaasassa. Asutustiheys kaupunginaseman koko alueeseen nähden, valaistuna lämmitettävien huoneiden luvulla ha kohti, oli suurin Helsingissä ja Tampereella (kummassakin yhtä suuri), pienin Oulussa. Muista kaupungeista lähentelevät tässä suhteessa Turku, Viipuri ja Pori Oulua sekä Vaasa Helsinkiä ja Tamperetta. Väestöntiheys verrattuna kaupunginaseman koko alueeseen oli suurin Tampereella ja sitten Helsingissä, pienin Viipurissa. Käytettäessä asutustiheyttä määrättäessä perusteena rakennetun alan pinta-alaa, nähdään, että asutustiheys oli Helsingissä huomattavasti suurempi kuin muissa kaupungeissa, jopa lähes kaksi kertaa tai enemmänkin kuin kaksi *) Linjain sisäpuolella oleva alue. *) Kaupungin rajain sisällä oleva alue. *) Varsinainen kaupunki.
9 kertaa suurempi kuin muissa, lukuunottamatta Tamperetta, jonka asutustiheys oli Helsingin jälkeen suurin, jääden kuitenkin sekä lämmitettävien huoneiden että asukkaiden lukuun nähden Helsingistä melkoisesti jälelle. Laskun tärkeimmät yleistulokset. Kiinteistö- ja rakennuslaskun tärkeimmät yleistulokset käyvät eri kaupunkeihin nähden ilmi seuraavasta taulukosta. K. a k e n ii ii k s i a. Ijfimmitettäviä huoneita. Kaupungit. Lämmitet- j Lämmitta- täviä. : mättörniä. : Asuinhuoneita. ATuitji Helsinki 2 065 Turku a ) 2 574 Viipuri j 3 597 Tampere 665 Vaasa j 062 Pori 680 Oulu 087 4 593J65.0 4 723 58.2 5 907 53. 3 20 60.8 647; 52.7 2 52 57.8 2 6! 54.6 2 475. 35.0 7 068 3 386 4.8 809 5 2i8j 46.9; 25 2 063:39.2! 5 264 479 47.3 326 840 42.2! 4 36 758 45.4 3 874 0/.0/ /O : /O 90 737 ; 33 97 34 832 28 53 4 35J 2 523 75 054 82.7 5 683 7.3 28 492! 84.o: 5 425 5.0 28 483! 8.8! 6 349 8.2 23 756 83.3; 4 775! 6.7 782: 83.4i 2 353 6.6 0 730:85.7' 793 4.3 8 7078 232 9.7 0 839 Tästä näkyy, että rakennettujen kiinteistöjen sekä lämmitettävien ja lämmittämättömien rakennusten luvussa kilpaili etenkin Viipuri, mutta myöskin Turku ylivoimaisesti Helsingin kanssa. Tämä ilmiö saa selityksensä siitä, että Turun ja Viipurin laskualueisiin kuului suuret määrät esikaupungeissa sijaitsevia kiinteistöjä, jotka pinta-alaltaan ovat vähäisiä. Lämmitettävien huoneiden luku sitä vastoin oli Helsingissä lähes kolme kertaa suurempi kuin Turussa ja Viipurissa. Rakennusten ja lämmitettävien huoneiden luvussa oli Tampere neljäs järjestyksessä, rakennettujen kiinteistöjen luvussa sitä vastoin viides, Porin ollessa neljännellä sijalla. Mitä tulee lämmitettävien ja lämmittämättömien rakennusten välisiin lukusuhteisiin eri kaupungeissa, osottaa taulukko, että uiko- (lämmittämättömiä) rakennuksia oli Helsingissä suhteellisesti melkoista vähemmän kuin muissa kaupungeissa. Muuten eri kaupunkien välillä on tässä suhteessa olemassa huomattavaa eroavaisuutta. Lämmitettävien huoneiden ryhmittyminen sen mukaan, olivatko ne»asuinhuoneita» vai»muita», osoittaa eri kaupungeissa, suurin piirtein katsoen, verra- *) Tekstissä esiintyvät Turkua koskevat luvut poikkeavat vastaavista taululiitteissä esiintyvistä luvuista sentähden, että Turun kuritushuonevankilan alueelta saatiin tietoja vasta sen jälkeen, kun tämän julkaisun taululiitteet jo oli valmiiksi painettu.
0 ten suurta yhtäläisyyttä. Asuinhuoneita oli kaikissa kaupungeissa yli 80 % (885.7 %) lämmitettävien huoneiden luvusta. Rakennettujen kiinteistöjen omistajat. Taululiitteessa ovat rakennetut kiinteistöt kussakin kaupungissa ryhmitetty sen mukaan, oliko niiden omistajana yhteisö, kuten valtio, kunta, seurakunta, yhdyskunta tai yhtiö vai yksityinen henkilö; viimeksi mainitut ovat edelleen ryhmitetyt elinkeinonsa tai ammattinsa mukaan lukuisiin alaryhmiin. Seuraavassa sekä sitä vastaavissa, jalempana esitettävissä taulukoissa on yksityisomistajien elinkeinoryhmiä supistettu siten, että ryhmään»kuljetusliikkeenharjoittaja tai muu kulkulaitoksiin kuuluva» on viety äsken mainitun taululiitteen sarekkeet 3, ryhmään»muu kaupan alla toimiva» sarekkeet 4 ja 5, ryhmään»julkisessa toimessa oleva tai vapaiden elinkeinojen harjoittaja» sarekkeet 7--23, ryhmään»leski tai naimaton nainen ilman ilmoitettua ammattia» sarekkeet 26 ja 27 sekä ryhmään»muu» sarekkeet 9, 25 ja 28--30. Tätä ryhmitystä noudattaen muodostuivat rakennettujen kiinteistöjen omistussuhteet eri kaupungeissa seuraavan taulukon osoittamalla tavalla. Kiinteistön omistaja. Helsinki. Turku. ; Viipuri. Tampere. Vaasa. Pori. Oulu. Yleinen laitos: Suomen valtio Venäjän» Kaupunki Seurakunta 89 8 89 6 0/ /o 4.3 0.9 4.3 0.8 9 2 59 7 /o! 0.7 20 0. 2 2.3 57 5 0/ /o 0.5 0.6.6 0.4 0 32 8 /o 0.6.9 0.5 0/ /o 29j 2.7 34i 3.2i 8 0.8 0.5.6 0.4 0/ /o.9 0. 2.7 0.5 : 22 87 3.4! 3 3. 50 3.0 7 6.7i 42 2.5 57j 5.2 Yhdyskunta tai yhtiö: Seura tai yhdistys 58 i 2.8 Kiinteistöyhtiö.37 5.4 Muu yhtiö 82 8.8 38 49 98 557 27.0 85.5;.9J 3.8 0.9 20,.2.3J 25 l.öj 2.o! 95.7! 3!.2! 8 0.8! 54 5. 7.2 l50j 4.2 2404.4 75 7. 4 5 46 65 0.9 2.7 3.9 65.4. 3.5 6.0: Yksityinen henkilö: Teollisuudenharjoittaja ' 7 8.3! 24 4.8 6-3.2! 82i 4.9 55 5.2; 96! 5.7 Kuljetusliikkeen harjoittaja tai muu kulkulaitoksiin kuuluva... : 88i 4.3 ; 66 6.4 33 9.2! 95 5.7 89i 8.4; 75j 4.5 Kauppias! 5s 7.6 78 6.9 287 8.0 37 8.2; 75 7.0! 97 5.8 Muu kaupan alalla toimiva 4; 2.0 2; 0.5 7i 0.2 0.5 7 0.6 8! 0.5 44 4.0, 40 2.9 7.2j l. l i
Kiinteistön omistaja. Helsinki.! Turku. Viipuri. Tampere. Vaasa. 'oii. Oulu. 0/ /o o/ /o Julkisessa toimessa oleva tai vapaan elinkeinon harjoittaja 58 7.6 72 2.8 742. 5 3. 40 3.8 42 2.5 Koroista tai eläkkeestä 3 0. loi 0.4 5 l! 0. 25..V elävä i 2763.3 Leski tai naimaton nainen ilman ilmoitettua ammattia 200 9.7 357 3.9 43.5: Muu 204; 9.9J 372 53.3 8465.3 Omistaja tuntematon :! 8Î 0.7 245i 6.8 84j 5.) 060.0; 907 54.5! 49346.4! 2223.2 967 57.5 5! 50 ; 4.7! 4! 2.4 o/ /o 4 3.8 0.! 8:0.9, 50M.9, 2;.9! : 296 62.7! 2302 89.4 3334 92.7; 37582.6 96 86.2573 93.6 96588.8, Kaikkiaan 2 065' 002 574! 00 3 597 00 665! 00 062 00 680 00 087 00; Tästä taulukosta käy ilmi, että yksityisomistajien merkitys, mikäli se kuvastuu niiden luvussa, oli kiinteistönomistajina Helsingissä suhteellisesti huomattavasti pienempi sekä yleisten laitosten ynnä yhdyskuntain ja yhtiöiden tuntuvasti suurempi kuin muissa kaupungeissa. Tämä erilaisuus on helposti käsitettävissä, kun ottaa huomioon, että Helsinkiin maan pääkaupunkina ovat keskittyneet maan tärkeimmät hallintolaitokset ja että suuri kaupunkikunta, samoin kuin myöskin suuri kaupunkiseurakunta, tarvitsee laitoksiaan varten enemmän omia kiinteistöjä kuin pienemmät kaupungit. Samoin suurten kivirakennusten merkeissä kasvanut kaupunki tarjoaa yhtiömuodolle kiinteistönomistajana parempia edellytyksiä kuin pienet kaupungit, joiden kehitys on käynyt pääasiassa puurakennusten merkeissä. Yksityisomistajiin nähden on omansa kiinnittämään erikoista huomiota se, että sellaiset naiset, joiden ammattia ei ole ilmoitettu, esiintyvät niin huomattavassa määrin muissa kaupungeissa, paitsi Tampereella, kiinteistön omistajina (9.73.9 %). f Viimeisen omistuksen pituus. Esillä olevan tutkimuksen II taululiitteessä on rakennetut kiinteistöt ryhmitetty sen mukaan, milloin ne olivat joutuneet viimeisen omistajan haltuun. Tämän näkökohdan mukaan ryhmittyivät eri kaupunkien rakennetut kiinteistöt seuraavasti:
2 Aika jolloin kiinteistö oli! joutunut viimeisen omista-! Helsinki, jan haltuun. j Turku, j Viipuri. Tampere. Vaasa. Pori. Oulu. /o 0/ /o /o!0 /e 80 tai sitä ennen 850 85-60 8670 8780 8890 89900 9005 9060 Vuosi tuntematon. 47i 2.3. 42! 2.0 2li l.o 42! 2.o 48 U! loj 0.4; 3l 0.9 6 0.6 25Î 0.7 33 0.9 03 5.0! 26 4.9: 09J 3.0 2090. 2770.8J 203< 5.6 44l 2.4J 5 9.8] 680J8.9 363:7.6 488.7Î 808 22.5 79738.6! 877 34. 49BI4.6 S 228 8.8 202 5.6 li 0.i 7J <u 2j 0.2 7 0.4 n I.O! 2.3 40i 3.8 56 3.4 66! 6.2J 34 8.oj 272.o 473 28.4J 254 23.9 603:35.9 2806.8! 746.4 677 40.7 344 32.4 9! 0.5 44! 4. 2 06ö! 00 2 574! 00 3 597 00 665' looll 062Î00J 680! 00 l 087 00 6 37 02 0.2.0 2.2 6. 85.0 3259.3 386 23.0 20.2 4 0.4 i 6.Ô 6 3. 7.2 47 3.5 284 26. 87 7.2 290 26.7 3 2.8 Tästä taulukosta käy ilmi muutamia piirteitä, jotka ovat kaikille kaupungeille yhteisiä, nimittäin ensiksi, että kiinteistöjen luku jokseenkin säännöllisesti vähenee sitä mukaa kuta kauemmaksi taaksepäin viimeisen omistuksen pituus ulottuu, toiseksi, että valtavin osa, toisissa kaupungeissa noin %, toisissa yli 4 / 5, kiinteistöistä oli sellaisia, joiden viimeinen omistus polveutuu parilta viimeiseltä vuosikymmeneltä. Ja yhtäläisyys jatkuu vielä-siinäkin, että miltei kaikissa kaupungeissa ja varsinkin neljässä suurimmassa suhteellisesti suurin määrä kiinteistöjä on saanut viimeisen omistajansa vv. 906-0, tuona maamme liike-elämän nousukautena, jolloin myöskin rakennustoiminta etenkin suuremmissa kaupungeissa oli hyvin vilkasta. Rakennusten käyttötarkoitus ja rakennusaine. Edellä, laskun tärkeimpiä yleistuloksia selostettaessa, on jo esitetty lukuja, joista käy ilmi rakennusten käyttötarkoitus eri kaupungeissa, s. o.,olivatko ne lämmitettäviä vai lämmittämättömiä tai toisin sanoen, käytettiinkö niitä asuin- vai ulkorakennuksiksi. Seuraavassa taulukossa on nämä rakennusryhmät kumpikin erikseen ryhmitetty sen mukaan, olivatko ne kivirakennuksia, kivi-puurakennuksia (alakerta kivestä ja yläkerta puusta) vai puurakennuksia.
3 Lämmitettäviä rakennuksia. Lämmittämättömiä rakei nuksia. Kaupunki. Kiv s jo_ p rs S Ér F Kivi a ra- Helsinki Turku. Viipuri. Tampere Vaasa... Pori... Oulu... 747 762' 60 59 99J 3 86' 325 2 52) 4 593 08 3 853; 4 723 7 5 226J 5 907 96J 2 54J 3 20 8! 440! 647 2 200! 2 52 880i 26 739] 643] 396 422 72 274 66 33 3 45 2 4.5 2! 703] 2 72! 4 777 620; 393] 56Î 680i 2 475 3 386 5 28 2 063 479 840 758 Helsinki Turku. Viipuri. Tampere Vaasa... Pori... Oulu... 38.0 6. 8.5 2. 2.3 8.8 7. 2.3.2 3.0 0.5 0.4 2.4 54.9 8.6 88.5 78.5 87.4 87.3 88.8 00 00 00 00 00 00 00 29.9 9.0 7.6 20.5 4.9 4.9 3.8.3 0.9 0.9.0 0.9 0.7 68.8, 80. 9.5] 78.5: 94.2 84.8; 95.5 00 00 00 00 00 00: 00 Kuten tästä taulukosta voi nähdä, ilmenee Helsingin suurkaupunkiluonne muihin kaupunkeihin verraten erittäin selvästi siinä, että Helsingissä kivirakennuksilla, sekä lämmitettävien että lämmittämättömien rakennusten ryhmässä, oli niin huomattava sija, monin verroin suurempi kuin muissa kaupungeissa, etenkin mitä lämmitettäviin rakennuksiin tulee. Sama oli laita myöskin kivi-puurakennuksiin nähden. Puurakennuksia sen sijaan oli Helsingissä lämmitettävien rakennusten ryhmässä ainoastaan 54.9 % ja lämmittämättömien rakennusten ryhmässä 68.8 %. Muissa kaupungeissa sitä vastoin vaihteli puurakennusten luku lämmitettävien rakennusten ryhmässä 78.5-88.8 % sekä lämmittämättömien rakennusten ryhmässä 78.595.5 %. Lämmitettävien rakennusten suuruus. Rakennusten suuruussuhteita selvitellään seuraavassa kahdelta eri näkökannalta, nimittäin kerrosluvun ja lämmitettävien huoneiden luvun perusteella: Kerrosluvun mukaan ryhmittyivät lämmitettävät rakennukset eri kaupungeissa seuraavasti:
K ii II p» n k i. er:roki as'? tn rok tr' o: >r cc rok, cr'»^ O»!^. 7? rs '. 6 : O Vf 7f w.. w ' cc ^.. j» p 7f V i "i 0 g' : S". ; B. ; - S" I' /o CU to cpr B" 5U. Ol (B I-Ï O m sia. œ TT o eo w F i Helsinki! 2 687: 020; Turku 4 287 340 Viipuri! 5 396 359 Tampere i 2 767 37: Vaasa, \ 283 339 Pori J2 40 04 Oulu 925 69 378 6! 74; 79; 7 7 8 322 30! 55! 28; 4 78 3j 20 9 ; 8 2 3. 58.5 90.8 9.4 86.4 77.9 95.6 9.0 22.2 7.2 6. 9.9 20.6 4. 8.0 8.2.3.2 2.5.0 0.8 7.0 0.6 0.9 0.9 0.4 0.2 3.9 0.2 o.i;[o.o4]! 0. [0.03] 0.I Taulukosta näkyy, että 6-kerroksisia rakennuksia esiintyi ainoastaan neljässä suurimmassa kaupungissa, 5-kerroksisia näiden lisäksi Vaasassa sekä 4-kerroksisia lisäksi Oulussa. Porin korkeimmat rakennukset olivat ainoastaan 3 -kerroksisia. Taulukon prosenttiluvuista pistää ennen muuta silmiin Helsingin muista kaupungeista poikkeava asema. -kerroksisia rakennuksia oli Helsingissä ainoastaan 58.5 %, muissa kaupungeissa sitävastoin 77.9-95.6 %. Tätä korkeammat rakennukset olivat Helsingissä kaikissa kerrosryhmissä, ei vain absoluuttisesti, vaan myöskin suhteellisesti, lukuisammat kuin muissa kaupungeissa. Helsinkiä pienemmistä kaupungeista poikkesi Vaasa muista siinä, että siinä oli -kerroksisia rakennuksia suhteellisesti tuntuvasti vähemmän ja 2-kerroksisia tuntuvasti enemmän kuin muissa kaupungeissa. r Millä tavoin erilaisesta rakennusaineesta rakennetut lämmitettävät rakennukset ryhmittyivät kerrosluvun mukaan, näkyy seuraavasta taulukosta. Kivirakennuksia Puurakennuksia. Kaupunki. k S ri 5* F" lv. 7T cp i is:sr F ïf o Vf CD?' j! Helsinki 54 Turku! 46 Viipuri j 276 Tampere j 277 Vaasa! Pori ; 227 Oulu 06 354; 205 82 98; 63 i 78 63; 37 6 74 78 7 6 3 322 30 55 28 7 78 3 20 9 325 08 7 96 8 0 50 273 3 826 520 2490 72 283 89 34 27 06 23 268 6 56
% 5 K i v i r a k e n n u ksi a T: Puurakennuksia. K a u p u ki. -ker I?" 2-kei ö soisia. 3-ker O?7* isin. rok> i, 5-kerröka P 6-kerröks 2. I:? p- -kei o isia. 2-ker pr o_ P" Helsinki Turku Viipuri Tampere Vaasa Pori Oulu 29.4 60.5 45.3 46.9 55.8 73.0 57.0 2 26.9 29.8 33.5 3.7 25. 2.2 8.0 2. 3.2 8.5.9 7.0 8.4 3.9 9.0 4.7 3.5 2. 0.2 0.4 3.3.5 0.5 o/ /o 0.5 0.5 0.2 86.2 99.3 98.0 99. 8.4 99.2 96.7 3.5 0.7 2.0 0.9 8.6 0.7 3.0 [0.03] 0. Mitä kivirakennuksiin tulee, olivat ne, kuten taulukko osottaa, Helsingissä yleensä huomattavasti korkeampia kuin muissa kaupungeissa. Puurakennuksiin nähden oli asianlaita muuten sama, paitsi että Vaasassa korkeampia, s. o. kaksi-kerroksisia rakennuksia oli suhteellisesti enemmän kuin Helsingissä. Tutkittaessa lämmitettävien rakennusten suuruutta niiden sisältämien lämmitettävien huoneiden luvun perusteella on laskettu, kuinka paljon lämmitettäviä huoneita tuli keskimäärin kutakin lämmitettävää rakennusta kohti. Tätä valaisee sekä erilaisesta rakennusaineesta rakennettuihin rakennuksiin nähden erikseen että kaikkiin nähden yhdessä seuraava taulukko. Keskimäärin huoneita lämmitettävää rakennusta kohti Kaupunki. Kivirakennuksissa. Kivi-puu- rakennuk- Puurakennuksissa. Kaikissa rakennuksissa. Helsinki Turku.. Viipuri.. Tampere Vaasa... Pori... Oulu... 35.2 0.9 ; 20.0 j.4.8 6.4 j 8.7 22.9 : 8.5 : 20. 9. 8. 6.4 ; 0. 8.7 6. 4. 7.9 8. 4.8 4.6 9.8 7.2 5.9 8.9 8.6 5.0 5. Tästä näkyy, että lämmitettävät rakennukset Helsingissä ovat keskimääräiseen huonelukuunsa nähden suurempia kuin muissa kaupungeissa: Kivira-
6 kennukset. lukuunottamatta Viipuria, kolmen-, nelin-, jopa viisinkin kerroin suurempia. Lämmitettävien huoneiden luku ja kerrosasema. Lämmitettävien huoneiden luku eri kaupungeissa näkyy seuraavasta taulukosta. Paitsi huoneiden koko lukua, käy siitä ilmi niiden luku myöskin rakennusaineensa puolesta erilaisissa rakennuksissa, sekä lisäksi, kuinka paljon niistä oli erikseen kivi- ja erikseen puuseinien sisällä. L ä m m i t e t t ä v i ä h u o n e i t a. Kaupunki. Kivi rake sii g s -g? " Puin n ak 2. 5" CD 3 oc Kiviseinien sisällä. S i i t ä Puuseinien sisällä. % % Helsinki 6 455 Turku 8 28 Viipuri! 2 200 Tampere 6 73 Vaasa 2 350 Pori 999 Oulu 626 7 430 998 425 833 45 64 506 2852 23 638 2207 9 967 640 0 460 8 707 90 737 33 97 34 832 28 53 435 2 523 0 839 66 585 9 536 3 280 8 260 2 566 2 050 945 73.4 28. 38. 29.0 8.2 6.4 7.9 2452 24 38 2552 20 27 569 0 473 8894 26.6 7.9 6.9 7.0 8.8 83.6 82. Taulukko osoittaa, että huoneiden luku Helsingissä oli monin verroin suurempi kuin muissa kaupungeissa; Turussa ja Viipurissa se oli jokseenkin yhtäsuuri. Helsingin muihin kaupunkeihin verraten kivikaupunkiluonne käy selkeästi ilmi taulukon jälkimäisestä osasta, jossa huoneet on ryhmitetty sen mukaan, olivatko ne kivi- vai puuseinien sisällä. Lähes % Helsingin lämmitettävistä huoneista oli kiviseinäisiä, muissa kaupungeissa niiden luvun vaihdellessa noin l / Q -' z l 5 vaiheilla. Kerrosaseman mukaan ryhmittyivät eri kaupungeissa lämmitettävät huoneet seuraavalla tavalla:
7 L ä m m i t e t t ä v i ä h u o n e i t a. Kaupunki. Helsinki! 537 35639 Turku \ 806 27 039 Viipuri 046 j 24367 Tampere j 207 j 22 499 Vaasa 308 i 9 537 Pori 94 ; 504 Oulu 237! 96 22 238 3 895 4 726 355 2 354 77 908 3 463 49 280 03 246 67 79 8 895 563 263 386 0 30 3 432 68 460 7 5 06 5 23 2 647 376 767 80 575 4 324 Helsinki. Turku... Viipuri. Tampere. Vaasa... Pori Oulu... 5.9 2.4 3.0 4.2 2.2 0.8 2.2 39.3 79.7 70.0 78.9 67.5 9.9 84.5 24.5.5 3.5. 6.7 5.7 8.4 4.8. 3.4 6.3 3.6.7 0.5.6 9.8.6 3.6.4 0.8 3.8 0. 0.2 0..3 0. 0.6 [0.007] [0.03] -.8. 2.2 0.2.. 3.0 Helsingin muista kaupungeista poikkeava asema tulee tässäkin taulukossa selvästi näkyviin. Ensimäistä kerrosta ylemmissä kerroksissa oli Helsingissä suhteellisesti tuntuvasti enemmän huoneita kuin muissa kaupungeissa; samoin maakerroksessa oli niiden luku edellisessä huomattavasti suurempi kuin jälkimäisissä, mikä johtuu siitä, että Helsingissä kivirakennuksilla on valtaasema. Ensimäisessä kerroksessa olevia huoneita oli sitävastoin Helsingissä suhteellisesti paljoa vähemmän kuin muissa kaupungeissa. Muuten pistää taulukosta erikoisesti silmiin se poikkeava asema, mikä Vaasalla oli vinttikerroksessa sijainneiden huoneiden suhteellisen paljouden takia. Noin prosenttia tämän kaupungin lämmitettävistä huoneista sijaitsi näet vinttikerroksessa, muissa kaupungeissa sitä vastoin l.i3.0 %. Maa- ja ensi kerroksessa sijaitsevat huoneet ovat eräässä suhteessa omansa herättämään erikoista mielenkiintoa. Hygieniseltä kannalta katsottuna on nimittäin näiden kerrosten huoneisiin nähden melkoinen ero, riippuen siitä onko niiden lattiapinta maanpinnan ylä- vai alapuolella. Tämän asianhaaran valaisemiseksi esitetään seuraavassa taulukossa, erikseen maa- ja ensimaiseen kerrokseen nähden, niiden huoneiden luku, joiden lattia oli maanpinnan alapuolella, huomioon ottaen ensiksi, millaisesta rakennusaineesta rakennetussa rakennuksessa ne sijaitsivat, ja toiseksi, kuinka suuren osan ne suhteellisesti muo-
8 dostivat vastaavan kerroksen koko huoneluvusta, sekä kolmanneksi, montako prosenttia niiden luku oli kunkin kaupungin koko huoneluvusta. Lämmitettäviä huoneita, joiden lattia oli maanpinnan alapuolella. Kivirakennuksissa. Kivi-puu- rakeuntik- Puursiken- nuksissa.! Yh teen sä. Kaupunki. : g ' CD pr* o pr» rrok ST S rrok en? ^! aker sess f H i! o! i! ^* ; <t> rrok» ; JO > o!*/ /o ^?r a c CP ti 0/ \ 9 ikki < f E " S- C o Helsinki i 264 503 65 207; 993 Turku.. 99 56! 2 9 9 Viipuri.. Tampere 478 378 53: 88; 7; 39 452 8j 239 595 Vaasa.. 3 39!! 9 67; Pori 62 2Î! 4 30J Oulu... 36? 0! 22' 97i 3 222 60.6 2 49 5.9 807 67 2.3 0.2 4 029 478 68 937 89.6! 540 2.2 477 98 8.3 457 2.0 438 98 64.3J 49 0.5 247 97.9. 0.4 09 l! 45 6I.2! 0.6! 204 4.4.4 4.2 5.0.7 0.9.9 Taulukosta näkyy, että maakerroksessa olevista huoneista enemmistö kaikissa kaupungeissa oli sellaisia, joiden lattia oli maanpinnan alapuolella. Suhteellisesti vähimmän oli niitä Helsingissä, Turussa, Vaasassa ja Oulussa eli noin a / 3 sanotun kerroksen koko huoneluvusta, sekä enimmän Porissa eli 97.9 %. Viimeksi mainittuun kaupunkiin nähden on kuitenkin huomattava, että tässä puheenaolevien huoneiden koko luku oli siellä ainoastaan 09, siis monta vertaa pienempi kuin muissa kaupungeissa. Ensimäisessä kerroksessa taas oli puheena olevia huoneita varsin vähän, vaihdellen eri kaupungeissa ainoastaan 0.22.3 % sanotun kerroksen huoneluvusta. Kaupunkien koko huonelukuun verrattuna oli puheena olevia huoneita suhteellisesti enimmän Tampereella sekä sitä lähinnä Helsingissä ja Viipurissa; näiden kaupunkien prosenttiluku vaihteli 5.0^4.2. Muiden kaupunkien vastaava prosenttiluku pysytteli 0.9.9 välillä. Lämmitettävien huoneiden käyttö sekä eri käyttötarkoitukset. Sen mukaan, olivatko huoneet laskun aikana käytettyjä vai käyttämättömiä, ryhmittyivät ne seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. l ) Prosenttia saman kerroksen koko huoneluvusta.
9 Käytettyjä lämmitettäviä huoneita. Käyttämättömiä lämmitettäviä huoneita. 00 käytettyä huonetta kohti käyttämättömiä. K a n punk i. K. 2. Helsinki 70 725 Turku \ 27 493 Viipuri j 26 94 Tampere j Vaasa 23 364 408 Pori 0 496 I Oulu I 832 5 090 5 286 6 08 4 67 2 22 742 2 027 85 85 32 779 32 959 27 98 3629 2 238 059 4 329 004 542 392 374 234 575 593 34 296 58 32 5 05 Taulukosta käy ilmi, että käyttämättömiä huoneita oli suhteellisesti, s. o. käytettyjen huoneiden lukuun verraten, enimmin Oulussa eli joka 5:s huone, sekä sitä lähinnä Helsingissä ja Viipurissa. Suhteellisesti vähimmän oli tällaisia huoneita Tampereella ja Porissa. Kun vertaa asuin- ja muiden huoneiden ryhmiä toisiinsa, huomaa että Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa edellisten joukossa oli suhteellisesti enemmän käyttämättömiä huoneita kuin jälkimäisten, mutta Tampereella, Vaasassa ja Porissa päinvastoin. Käyttämättömiä lämmitettäviä huoneita on vielä tutkittu sen mukaan, olivatko ne vuokrattuja vai vuokraamattomia ja paljonko kummassakin ryhmässä oli asuinhuoneita ja muita huoneita sekä käytettiinkö asuinhuoneita, sekä vuokrattuja että vuokraamattomia, tarkoitukseensa koko vuoden vai ainoastaan kesällä. 4 922 38 838 550 506 285 680 6. 3.7 5.7.7 Käyttämättömistä lämmitettävistä huoneista oli: 3.3 2.2 7. 3.9 2.6 4.9 3.4 5.9 2.9 5.2 5.7 3.e 5.6 2.0 3.7 2.3 6.7 Kaupunki. Vuokrattuja '). Muita.. I Koko! vuoden Kesällä /o Vuokraamattomia. Asuinhuoneita. Asuinhuoneita. Muita. Koko vuoden Kesällä. _ pr Ht 2.3-» Helsinki 883! Turku 94j Viipuri 20 Tampere 04 Vaasa 39 Pori! 35 Oulu 237 234 38 33 89 34 230 50 55 38 07 48 28 30 267 25.7 467 4.0 652 35.5 322 58.5 76 34.8 97 34.0 73. 338 366 655 68 98 46 52 84 226 373 9 48 9 56 443 79 58 5 84 23 75 3 655 74.3 67 59.0 86 64.5 228 4.5 330 65.2 88 66.0 83 26.9 4.0 2.0 3.4 0.8 2.3.5.7 x ) Näihin on luettu myöskin omistajan omaan laskuun varatut huoneet.
20 Kuten taulukko osoittaa, oli käyttämättömistä lämmitettävistä huoneista muissa kaupungeissa, paitsi Tampereella ja Oulussa, enemmistö vuokraamattomia: Helsingissä noin ^\, Turussa noin 3 / 5, Viipurissa, Vaasassa ja Porissa noin 2 / 3 ; Oulussa oli vuokraamattomia ainoastaan noin ^4 j a Tampereella noin 3 / 5. Taulukon viimeisestä sarekkeesta käy ilmi, että vuokraamattomia huoneita, verrattuna lämmitettävien huoneiden koko lukuun, oli enimmin Helsingissä ja sen jälkeen Viipurissa, vähimmin Tampereella. Käytettyjen lämmitettävien huoneiden käyttötarkoitus käy lähemmin ilmi seuraavasta taulukosta. Kaupunki. Asuinhuoneita. Kauppa-, kout- Tehdas-, vers-l Ravintola- ja tori- ja varas-j tas- y. m. 3. kahvilahuoneita. tohuoneita. i huoneita. Huoneita ope-i tus- ja sivis- i tystarkoituksiin sekä virastoja varten. /o 0/ '0 0/ /o 0/ /o 0/ /o Helsinki Turku.. Viipuri.. Tampere Vaasa.. Pori... Oulu... 70725 82.4 27493 83.9 2694 8.7 23364 83. s 40883.7 0 496 85.8 8 32 80. 6 079 940 2 29 489 875 50 622 7.! 5.ö! 7.o! 5.3! 6.4j 4.2 6. 4465 227 226 2 079 738 790 928! 5.2 6.5 6.5 7 4 5.4 6.4 9. 9 355 542 384 39 05 24!...6.4.0 0.9.2 3 635 864 059 665 469 337 353 4.2 2.6 3.2 2.4 3.5 2.7 3.5 Taulukosta näkyy, että asuinhuoneet olivat kuten luonnollistakin kaikissa kaupungeissa valtavana enemmistönä, ollen yli 4 / 5 kaikista käytetyistä lämmitettävistä huoneista. Suhteellisesti enimmin oli asuinhuoneita Porissa ja Turussa, vähimmin Oulussa. Kauppa-, konttori- ja varastohuoneita oli suhteellisesti enimmän Helsingissä ja Viipurissa, kuminassakin miltei täsmälleen yhtä paljon (n. 7 %); vähimmin oli tämän ryhmän huoneita Porissa. Tehdas-, verstas- y. m. s. huoneita taas oli suhteellisesti enimmin Oulussa eli noin / huoneiden luvusta, sen jälkeen Tampereella. Ravintola- ja kahvilahuoneet edustivat kaikissa kaupungeissa suhteellisesti vähäistä osaa käytettyjen huoneiden koko luvusta; niiden suhteellinen* luku oli korkein Viipurissa (.6%), alhaisin Porissa (0.9 %). Opetus-, valistus- ja varastotarkoituksiin käytettyjä huoneita oli kaikissa kaupungeissa enemmän kuin edellisen ryhmän huoneita, mutta kuitenkin vähemmän kuin muiden ryhmien. Käytettyjen lämmitettävien -huoneiden kerrosasema käyttötarkoituksen mukaan. Seuraavassa on eri kaupunkien käytetyt lämmitettävät huoneet ryhmitetty siten, että kerrosasema ja käyttötarkoitus on kombinoitu keskenään. Tässä ei
2 kuitenkaan oli otettu huomioon kaikkia edellä esitettyjä käyttötarkoituksia, vaan ainoastaan kaksi, nimittäin huoneiden käyttäminen asumis- tai muihin tarkoituksiin. Tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Helsinki. Turku. Viipuri. i Tampere.! Vaasa. Pori Oulu. Asuinhuoneita. Maakerros. kerros 2.» 3.» 4.» 5.» 6.» Vinttikerros Muita huoneita. Maakerros. kerros 2.» 3.» 4.» 5.» 6.» Vinttikerros 0/ /O 2 308 45.5! 3 4.4 8 263 86.7: 3 05 82.4 223 89.4! 88 8.3 7 693 94.6 48 90.8 2 942 96. 05:99. 300'85.4 48 278' 86. o/ /o 238 24.2i 497 43.2 3 520 8.7j 2 488 8.8 834! 85.6! 795 80.6 io! /o 87] 30.9j 2835.9 26 89 78.4J 22 443 85.2 9 096 82.é 9048 85.9 7 600J 8.8j 9 793 86. 7 044 8.7 2 047! 9j 505 83. 53Î 76.9 52 89.6 75 96.6! 330 85.9 68J 90.7-405! i 6596.5 :, 23 j ; ; i j 650 92.5J 4j65.li 453J 95.7! 8 97.5 5Î24.9! 62 74.5 ' 48 83.6; 28 93.4i 240 8.! 70 725,82.4 27 493Î 83.9 26 94! 8.7 23364J83.5 408! 83.7J0 496 85.8 832 80., 2 769 54.5; 44 58.6! 746! 75.8, j 653 56.8 95; 69. ooj64.ii 54j75. 7 398 2.6! 3 892J 4.8 4 080J 7.6 336 4. 685 8.2 580 3.9 573 8.3J 2 82 3.3; 33 0.6; 650 7.6 202 8.7 7å9 8.3; 308J 4.4 ; 9 9.4; 22 9.7 46! 23. 03 l6.9 60.4 23 25.5j 296.4J 436 20: 3.9! 0.9 2234.6 49 9.2 [ ; 45 3.9! 42 3.4 53! 7.5! 54 4.ll 6 3. 22 34.9 9.3 4.3 2! 6.6! 3 2.5 568.9 5 0907.6! 5 286 6. 6 08 8.3^ 4 676.5 2 22 6.3 7424.2 2 027:9.9! Taulukko antaa siinä esitetystä asiasta pääpiirteissään seuraavan kuvan: Maakerroksen huoneiden käyttäminen asuinhuoneina on voittanut jalansijaa, ei ainoastaan absoluuttisesti vaan myöskin suhteellisesti, enimmin Helsingissä ja Tampereella, joista edellisessä sanotun kerroksen huoneista yli 45 ja jälkimäisessä yli 43 % käytettiin asumistarkoituksiin. Turussa oli maakerroksen huoneista asuinhuoneita n. 2 / 5, Viipurissa ja Oulussa n. l, Vaasassa lähes / s ja Porissa jonkun verran yli l / 3. Ensimäisen kerroksen huoneista oli asuinhuoneita suhteellisesti vähimmin Helsingissä (n. 78 %) sekä enimmin Porissa (n. 86 %). Muiden kaupunkien vastaavat prosenttiluvut vaihtelivat 82-6 vaiheilla. Toisen kerroksen huoneisiin nähden on erikoisesti merkillepantavaa, että niistä muissa kaupungeissa, paitsi Helsingissä ja Vaasasssa, asuinhuoneina käytettiin suhteellisesti jonkun verran pienempi määrä kuin ensimäisen kerroksen huoneista.
Tämä sama asianlaita on huomattavissa myöskin kolmannen kerroksen huoneisiin nähden Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Muissa kaupungeissa oli sitä vastoin asuinhuoneiden osuus puheena olevan kerroksen huoneluvussa suhteellisesti tuntuvasti suurempi kuin alempien kerrosten. Mitä kolmatta kerrosta ylempiin varsinaisiin asuntokerroksiin tulee, oli niissä asuinhuoneina käytettyjen huoneiden luku yleensä suhteellisesti sitä suurempi, kuta korkeammasta kerroksesta on kysymys. Vinttikerroksessa sijaitsevista huoneista oli asuinhuoneina käytettyjen luku suhteellisesti suurin Porissa (noin 97 %) ja Vaasassa (n. 95 %) sekä pienin Oulussa (n. 8 %) ja Helsingissä (n. 85 %). Seuraavassa esitetään vielä tietoja niiden maa- ja kellarikerroksen käytettyjen lämmitettävien huoneiden ryhmittymisestä käyttötarkoituksen mukaan, joiden lattia oli maanpinnan alapuolella. Tulokset näkyvät seuraavasta taulukosta: Kaupunki Asuinhuoneita. Kauppa-,! Tehdas-, konttori- ja verstasvarastohuo- j y. in. s. neita. ' huoneita. Ravintolaja kahvilahuoneita. Huoneita opetus- ja J sivistystar- j koituksiin sekä viras- j toja varten I. 0/ \ /o.) /o,' 0/ /o 0/ ) Helsinki 62 Turku 99 Viipuri j 436 Tampere 54 Vaasa \ 69 Pori 38 Oulu 4 2.3 0.4.6 2.3 0.6 0.4 0.5 927! 5.2 26 25.2 03 5.6 90 9. 290 48 2 79 6.7! 9.5 54 5.5 4. 2.7 498 23.4 2 5.2 22 58 24.7 2.8 6.2 84 9.2 25; 7.2 46 8.5 5j 3.9 3J 2.9 8.9 9 2 28 20 3 2 5 3.3 0.2 2.6 3.0 0.6 0.6.4 3 877 49 390 380 232 86 94 4.5; l.a 4.2J 4.9; l.tj 0.7 i.9; Taulukosta käy ilmi, että maa- ja ensimäisessä kerroksessa sijaitsevista asuinhuoneista oli kaikissa kaupungeissa suhteellisesti vähän sellaisia, joiden lattia oli maanpinnan alapuolella; Turussa, Vaasassa, Porissa ja. Oulussa vain nimeksi (0.40.6 %). Enimmin oli tällaisia huoneita Helsingissä ja Tampereella, kummassakin 2.3 %, sitä lähinnä Viipurissa (.6 %). Muihin taulukossa mainittuihin ryhmiin, paitsi viimeiseen, kuuluvista huoneista sitä vastoin toisissa kaupungeissa (Helsinki, Viipuri ja Tampere) oli varsin huomattava osa näitä hygienisesti vähemmän tyydyttäviä huoneita. *) Prosenttia saman ryhmän maa- ja. kerroksessa olevien huoneiden koko luvusta.