KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LÄHISEUTUJEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LÄHISEUTUJEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS Loppuraportti 18.2.2010 Risto Hämäläinen 1

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTEISTYÖSELVITYS Kohteena lähiseutujen ammattikorkeakoulut 1. Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kajaanin ammattikorkeakoulun tavoitesopimusneuvottelussa keväällä 2008 kirjattiin tavoite yhteistyöselvityksestä: Kajaanin ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja muut lähiseutujen ammattikorkeakoulut sekä niiden ylläpitäjät selvittävät yhteistyössä opetusministeriön kanssa mahdollisuudet ammattikorkeakoulujen yhteistyön syventämiseen. Selvityksen kohteena olevat ammattikorkeakoulut: - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu - Savonia-ammattikorkeakoulu - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Rovaniemen ammattikorkeakoulu - Lisäksi selvitykseen otettiin mukaan syksyllä 2009 vielä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Selvityksen laatii selvitysmiestyyppisesti Kajaanin kaupungin kansliapäällikkö Risto Hämäläinen. Selvityksen kustannuksista vastasi Kajaanin ammattikorkeakoulu opetusministeriön myöntämän rahoituksen turvin. Aikataulutavoitteena oli saada selvitys valmiiksi marraskuussa 2009. Selvitysaineisto kerättiin: a) ammattikorkeakoulujen johtoryhmätapaamisissa b) ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien edustajien tapaamisissa/kyselyissä c) opetusministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa d) kohdeammattikorkeakoulujen kirjallisista materiaaleista Selvitysaineisto on dokumentoitu muistioina, keskustelumuistioina tai vastaavina asiakirjoina joko ammattikorkeakoulun tai selvitysmiehen toimesta. 2. Opetusministeriön lähtökohdat ja rooli selvityksessä Opetusministeriö asetti selvityksen yhteyshenkilöksi korkeakouluneuvos Ari Saarisen, jonka kanssa selvitysmies kävi lähtökohtaneuvottelun 3.2.2009 Helsingissä. Selvityksen toimintamalli todettiin neuvottelussa hyväksi ja samalla sovittiin OPM:n informoimisesta selvityksen kulusta sekä OPM:n asiantuntemuksen käyttämisestä tarvittaessa. Lähtökohtaneuvottelussa esille tulleet keskeiset asiat: - OPM toivoo, että ammattikorkeakoulujen keskinäisellä työnjaolla ja erilaisilla rooleilla ja painotuksilla saataisiin aikaan vahvoja koulutusohjelmarakenteita. 2

- OPM on tässä yhteydessä tuonut esille myös ylläpitäjärakenteiden kehittymisen kautta syntyviä vahvoja yksiköitä, ja tavoite on edelleen korkeakouluverkon kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja suurempiin yksiköihin. - OPM pitää kuitenkin hyvänä edistysaskeleena käytännön toiminnan kautta syntyvää työnjakoa ja yhteistyötä sekä koulutusohjelmien laajempaa aluevaikuttavuutta. Korkeakouluneuvos Saarinen tavattiin uudestaan Helsingissä 29.9.2009 rehtori Arto Karjalaisen kanssa, ja hänelle annettiin selvityksen etenemisestä ja loppuvaiheen askelluksesta tilannekatsaus. Ari Saarinen osallistui edelleen Vuokatissa 20.11.2009 pidettyyn Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaariin, jossa selvitys esiteltiin, ja esitti siellä ministeriön kannan selvitysmiehen esityksiin. 3. Johtoryhmätapaamiset Kajaanin ammattikorkeakoulun johtoryhmä tapasi selvityksen aikana kaikki lähiseutujen kohdeammattikorkeakoulujen johtoryhmät. Selvitysmies osallistui tapaamisiin kahta lukuun ottamatta. Tapaamiset pidettiin rehtorien johdolla ja niissä käytiin osa-alueittain läpi aiempi yhteistyö tuloksineen, mahdolliset uudet yhteistyöavaukset sekä sovittiin tarvittavista käytännön jatkotoimenpiteistä. Lisäksi perehdyttiin kunkin alueen rakenteellisen kehittämisen ratkaisuihin. Yhteistyön käytännön toteutustavat vaihtelevat, leimallista on kuitenkin joustavuus koulutuspaikkojen hyväksikäytössä alueiden koulutustarpeiden täyttämiseksi. Yhteistyömallit mahdollistavat mm. ylempien amk-tutkintojen toteuttamisen tarvelähtöisesti, ilman pysyvien rakenteiden luomista. T&K-toiminnassa yhteistyötä on runsaasti, mutta sen kehittämisessä on edelleen haasteita. EU-tukialueraja on suunnannut Kajaanin ammattikorkeakoulun hanketasoisen kehittämishankeyhteistyön enemmän Itä- Suomeen. Yhteisesti jaetaan kuitenkin se tavoitteellinen näkemys, että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kannattaisi etsiä ja luoda suurempia alueellisia kokonaisuuksia. Se mahdollistaisi ammattikorkeakoulujen tehokkaan hakeutumisen kilpaillun tutkimusrahoituksen piiriin myös kansainvälisellä tasolla. Uusista yhteistyöavauksista kannattaa nostaa esille Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kesken syntynyt kaivannaisalan koulutus-, tutkimus- ja T&K-toiminnan verkosto. Sillä kyetään eri toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen vastaamaan nopeasti kasvavan kaivosteollisuuden osaamistarpeisiin. Huomio: Johtoryhmätapaamisten perusteella voi arvioida, että yhteistyön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Parhaat aluevaikutukset ovat syntyneet koulutusohjelmatasoisesta yhteistyöstä, jossa ammattikorkeakoulut tuovat ja vievät tutkintoon johtavaa koulutustaan toisille alueille. 3

4. Ammattikorkeakoulukohtaiset yhteistyökuvaukset Selvitysmies kokosi Vuokatin yhteistyöseminaariin selvityksen aikana dokumentoidusta aineistosta tiivistetyt koosteet/listaukset Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnallisesta yhteistyöstä lähiseutujen ammattikorkeakoulujen kanssa. Ne eivät ole täydellisiä, niiden tehtävänä on ainoastaan kuvata yhteistyön volyymeja ja rakennetta eri ammattikorkeakoulujen osalta. Joukossa on sekä toteutuneita että suunniteltuja hankkeita sekä yhteistyöideointia. 4.1. Keski-Pohjanmaan AMK Teknologiaosaamisen johtaminen (ylempi amk), yhteistyö koulutuksessa toimii, sisässä jo kuudes ryhmä, suunnitellaan englanninkielisen koulutusohjelman hakemista yhdessä Koulutuspalvelut: KPAMK kanssa on suunniteltu ja toteutetaan yhdessä perioperatiivisen hoitotyön ammatilliset erikoistumisopinnot 24.9.2009-17.12.2010 (35 op) SOTELI, terveysalan johtaminen ja kehittäminen (ylempi amk), 2010 yhteistyötä pyritään käynnistämään yrittäjyysopinnoissa, yhteinen opinnäytetöihin liittyvä seminaari toteutui huhtikuussa 2009 ja seuraava suunniteltu keväälle 2010 Kaivannaispuoli etenee, ryhmä kokoontunut viimeksi Kokkolassa Matkailussa edelleen tavoitteena yhteisten englanninkielisten osioiden toteuttaminen Matkailun Pohjois-Suomen t&k-toiminnan koordinointi Alustavasti sovittu yhteistyöstä Aasian valintakokeiden järjestämisessä keväällä 2010 4.2. Oulun seudun AMK Kajaani toteuttaa matkailualan aikuiskoulutuksen syksyllä 2009 alkaen Oulussa; osa opettajista OAMK:sta ( erit. liiketoiminta, viestintä ja kielet) Keskustelu kliininen asiantuntijuus (ylempi amk) yhteistyöstä käynnistetty Ajoneuvotietojärjestelmiin liittyen yhteistyökeskustelu on käynnistetty energiatekniikan (BIO) tarveselvitys Kajaanissa, OAMK voisi kouluttaa, erikoistumisopinnot Kuusamon ja Koillismaan osaamisstrategian suunnittelu ja toteutus Kaivannaispuoli etenee Toteutunut röntgenhoitaja-koulutus Kajaanissa 2004-2007 ASIO opiskelijahallintojärjestelmän yhteistyö (järjestelmän kehittäminen, sähköinen opinto-opas, e-hops, kv-vaihdon sähköinen hakuprosessi lähteville ja tuleville) on hyvin toimivaa ja jatkuvaa Kirjastoyhteistyö (Pohjanportti alueellinen yhteisportaali toteutunut) 4.3. Pohjois-Karjalan AMK Pelikehitys ja sähköisen liiketoiminnan yhteistyökeskustelu Kieltenopettajien ammatillinen kielikoulutus yhteistyöesitys tekeillä Rakennustekniikassa on yhteisiä moduleja, tulossa syksyllä 2010 jo 5:s yhteinen opintojakso, jossa kv. toteutus 4

Adobe Connect Pro yhteistyö Moodle ja WebCT yhteistyö virtuaaliopetuksessa Venäjäyhteistyön koordinointi -> yhteistyöhankkeita Karjalaan Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Fysioterapeutti-koulutus meneillään Kajaanissa työvoimapoliittisena koulutuksena Team East yhteistyö (virtuaaliset kansainvälisyyteen valmentavat ohjelmat opiskelijoille ja henkilöstölle www.goabroad.fi) Kirjastoyhteistyö (ELEF-Electronic Library of Eastern Finland toteutunut) 4.4. Savonia AMK Aikuiskoulutuksen lisäpaikkoja haettiin yhdessä kätilökoulutus => ei saatu Adobe Connect Pro yhteistyö Matkailun (ylempi amk) koulutusyhteistyö Liiketalouden ylempi amk -koulutus on keskustelussa Puurakentamiseen liittyen OPS benchmarkkaus Matkailussa on yhteiskoulutusjaksoja, toteutus yhdessä paikassa, kaksi x kolme op Opettajavaihtoa matkailun koulutuksessa Venäjä-yhteistyön koordinointi -> yhteistyöhankkeita Karjalaan Kaivannaispuolen yhteistyöverkosto Sosionomi (AMK) koulutus toteutui Kajaanissa 2006-2009 Kätilökoulutus toteutui aikuiskoulutuksena 2003-4 (sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja opinnot omaaville), voimakas tarve koulutuksen toteuttamiseksi Kajaanissa jälleen Kirjastoyhteistyö (ELEF-Electronic Library of Eastern Finland) 4.5. Rovaniemen AMK Matkailun (ylempi amk) koulutusyhteistyö Matkailun OPS benchmarkkaus tulossa Matkailun Pohjois-Suomen t&k-toiminnan koordinointi -> uusia yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan Matkailun hanketoiminta: tuotekehityshankeyhteistyö, sähköisen liiketoiminnan ja ennakoinnin hankeyhteistyö Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Kirjastoyhteistyö (Pohjanportti alueellinen yhteisportaali toteutunut 4.6. Kemi-Tornion AMK Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Vanhustyön ja sosiaalialan koulutusyhteistyö, KTAMK:n alan koulutukselle ja osaamiselle perustuen Kajaanin pelialan ja KTAMK:n kulttuurialan koulutusyhteistyö, esimerkiksi erikoistumisopinnoissa Sähkötekniikan koulutus otetaan työn alle Hankeyhteistyö: opinpaja on saanut aikaan hyviä käytänteitä 5

5. Toiminnallisen yhteistyön arviointia Ammattikorkeakoulupaikkakuntien pitkät välimatkat (170 300 km) vaikuttavat siihen, että kullakin paikkakunnalla pyritään pitämään yllä alueen tarpeisiin riittävää koulutustarjontaa, kun valmistuneiden liikkuvuus on vähäistä. Tietoverkot mahdollistavat uudella tavalla järjestettävän opetuksen ja oppilaitokset kehittävät sitä voimakkaasti. Kajaanin ammattikorkeakoululla ja lähiseutujen ammattikorkeakouluilla on ollut hedelmällistä koulutusohjelmatasoista yhteistyötä sekä T&K-yhteistyötä. Yhteistyön määrä ja taso on toisten ammattikorkeakoulujen kanssa selvästi parempi kuin toisten kanssa. Keski-Pohjanmaan kanssa tehty yhteistyö tekniikan alan ylemmän amk-tutkinnon toteuttamisessa vaikuttaa onnistuneimmalta. Substanssilähtöiset koulutuksen, tutkimuksen ja T&K-toiminnan yhteistyöverkostot voivat olla ratkaisu uusiin koulutustarpeisiin, kuten esimerkiksi kaivannaisteollisuuden vahvan kasvun haasteisiin Itä- ja Pohjois- Suomen alueella vastaaminen osoittaa. Koulutusohjelmatasoisella yhteistyöllä ja joustavalla koulutuspaikkaresurssien käytöllä tutkintoon johtavan koulutuksen tuonnissa ja viennissä voidaan ratkaista monia tarvelähtöisiä, ei-pysyviä koulutustarpeita. Yhteenveto koulutusyhteistyöstä tilanteesta ja esille nousseista mahdollisuuksista: Oulu Koulutusohjelmataso, keskinäinen vaihto Restonomikoulutus aikuiskoulutuksena Oulussa Kätilökoulutus Kajaanissa Verkostotaso, monenkeskeinen Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Muu koulutuksen kehittäminen Energiatekniikan tarvelähtöinen aikuiskoulutus Kajaanissa (UPM) Keski- Pohjanmaa SOTE-alan yhteiset ylemmät amk-tutkinnot: kliininen asiantuntij. Teknologiaosaamisen yhteinen ylempi amk-tutkinto Tekniikan alan yhteinen englanninkielinen ylempi amk-tutkinto SOTE-alan yhteiset ylemmät amk-tutkinnot Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Perioperatiivisen hoitotyön amm. erikoistumisopinnot Verkko-opetuksen kehittäminen Matkailun alan yhteisten englanninkielisten opintojaksojen toteutus verkossa 6

Savonia Kätilökoulutus Kajaanissa aikuiskoulutuksen valta-kunn. lisäpaikoilla Yhteistyö matkailun ylemmässä amktutkinnossa, myös Rovaniemi Energiatekniikan koulutus Kajaanissa Pohjois- Karjala Rovaniemi Kemi-Tornio Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Yhteistyö matkailun ylemmässä amktutkinnossa, myös Savonia Rakennustekniikan yhteinen Venäjämoduli Vanhustyön ja sosiaalialan koulutusyhteistyö Lihavoitu: Toteutuksessa Tavallinen teksti: Suunnittelussa Kursivoitu: Kehitysidea 6. Suositukset toiminnallisesta yhteistyöstä Perustelut: - Kaikille alueille ei tuolla koskaan saamaan kaikkea tarvittavaa koulutusta, eikä se ole tarpeiden rajallisuuden, kuten opiskelijavolyymin takia perusteltuakaan. - Koulutusohjelmatasoisella yhteistyöllä ja joustavalla koulutuspaikkaresurssien käytöllä tutkintoon johtavan koulutuksen tuonnissa ja viennissä voidaan ratkaista monia tarvelähtöisiä, ei-pysyviä koulutustarpeita. - Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus omien resurssiensa joustavaan käyttöön omilla päätöksillään. - Tietoverkot mahdollistavat uudella tavalla järjestettävän opetuksen ja oppilaitokset kehittävät sitä voimakkaasti. - Avainhenkilöt tuntevat toisensa yllättävän hyvin eri yhteyksistä. Myös verkostotoiminta on kantapään kautta opittu, ja se alkaa muuttua toimivaksi ja tulokselliseksi osaksi perustyötä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen johto näkee toiminnallisen yhteistyön lisäämisen tarpeelliseksi, on sitoutunut siihen, ja on valmis tukemaan yhteistyön käytännön toimenpiteitä. Suositus 1. PAINOALOJEN JA KOULUTUSOHJELMATASON KUMPPANUUS Kajaanin ammattikorkeakoulun on mahdollista määritellä painoalojen kautta, koulutusohjelmien tasolla itselleen kumppanit, joiden kanssa voidaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen ja T&K:n kehittämisessä. 7

Tärkeimmät yhteistyökumppanit painoalojen näkökulmasta osaamisen tuottajina ovat: Ajoneuvotietojärjestelmät: Peliteknologia: Matkailu: Oulun seutu Pohjois-Karjala Rovaniemi Suositus 2. VERKOSTOTOIMINNAN LISÄÄMINEN JA TUKEMINEN Korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen verkosto näyttäisi osoittautuvan toimivaksi verkostoksi. Uuteen opetusteknologiaan yhdistettynä substanssilähtöiset koulutuksen, tutkimuksen ja T&K-toiminnan yhteistyöverkostot ovat toimiva ratkaisu uusiin osaamistarpeisiin. 7. Ylläpitäjätapaamiset Kajaanin ammattikorkeakoulu on Kajaanin kaupungin liikelaitos. Sen johtokunnan puheenjohtaja edusti ylläpitäjää ylläpitäjätapaamisissa. Myös selvitysmies toimi näissä tapaamisissa kaupunginjohtaja Erkki Vähämaan selvitystehtävästä tekemän päätöksen nojalla Kajaanin kaupungin edustajana selvitysmiesroolina ohella. Ylläpitäjätapaamiset toteutettiin Oulun seudun ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa. Niissä olivat mukana ylläpitäjätahoina toimivien kuntayhtymien yhtymähallitusten puheenjohtajat ja yhtymäjohtajat, sekä Oulun seudun osalta myös Oulun kaupungin edustaja. Itä-Suomen osalta ylläpitäjätapaaminen hoidettiin sähköpostikyselynä. Molemmat ammattikorkeakoulut vastasivat yhteisellä, Savoniaammattikorkeakoulun tekemällä vastauksella. LIITE 1: Kyselylomake Rovaniemen ammattikorkeakoululle lähetettiin sovitun mukaisesti vastaava ylläpitäjäkysely sähköpostina, mutta vastausta siihen ei saatu. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osalta selvitysmies ei katsonut perustelluksi toteuttaa kyselyä, koska Kemi-Tornio ei ole ollut missään keskusteluissa tai suunnitelmissa esillä Kajaania koskevissa rakenteellisen kehittämisen ratkaisuissa. Ylläpitäjien osalta tapaamisissa ja kyselyissä käsiteltiin erityisesti rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja, jotka ovat kullekin alueelle omaleimaisia. Myös käytännön yhteistyön kehittämistä ja tukea sille pohdittiin. 8

8. Ammattikorkeakoulukohtaiset ylläpitäjäkuvaukset 8.1. Kajaani Keski-Pohjanmaa: - Molemmilla alueilla on samantyyppinen ammattikorkeakoulupolitiikka, jossa kärkenä on riittävän laaja-alainen koulutustarjonta alueen osaamistarpeisiin sekä sitä täydentävä osaamisen tarvelähtöinen tuonti. - Keski-Pohjanmaallakin tullaan jatkossa panostamaan alueellisena rakenteellisen kehittämisen ratkaisuna ammattikorkeakoulun ja paikallisen yliopistoyksikön tiivistyvään konsortioyhteistyöhön (Botnia-selvitys). - OPM:n kanssa sovitun mukaisesti Keski-Pohjanmaa käy läpi myös työnjakoa, päällekkäisyyksiä ja yhteistyön lisäämistä Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. - Koulutusohjelmatason yhteistyö Kajaanin kanssa on toiminut erittäin hyvin, parhaiten tekniikan alan ylemmän amk-tutkinnon toteuttamisessa, ja sen tyyppistä toimintaa on jatkettava. - Pohjoissuomalainen koulutusohjelmatasoinen foorumitoiminta on kannatettava ratkaisu jatkoyhteistyön tukena. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus ja avaa Kokkolankin osaamiselle väylän laajempaan asiakaskuntaan. 8.2. Kajaani Oulun seutu: - Oulun seudun koulutuskuntayhtymän näkökulmasta Kajaanin paikallinen korkeakoulukonsortioratkaisu on hyvä ja vastaa parhaiten alueellisen innovaatioympäristön tarpeisiin. - Yhteistyön tiivistäminen nähdään tarpeellisena, mutta ylläpitäjätason rakennejärjestelyjä ei tarvita. - Oulun seudun ammattikorkeakoulun strateginen valinta rakenteellisessa kehittämisessä on Triple Helix-yhteistyö Oulun yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. - Kajaanin ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmatason yhteistyö nähdään tärkeimpänä, mallina siinä erityisesti joustava toistensa toimiluvilla työskentely. - Aikuiskoulutuksen lisääntyvät tarpeet ja mahdollisuudet otetaan jatkoyhteistyössä enemmän huomioon. - Koulutusohjelmatason yhteistyötä tukemaan voitaisiin luoda pohjoissuomalainen foorumitoiminta. - Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kärkenä on oltava monenkeskinen, laajoihin kokonaisuuksiin ja kilpailtuun tutkimusrahoitukseen tähtäävä yhteistyö. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus. 8.3. Kajaani Itä-Suomi (Savonia ja PKAMK): - Savonia-ammattikorkeakoulu jatkaa toimintaansa kolmella paikkakunnalla. Kuopiossa Savonia toimii monialaisimmin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintansa maakunnasta Joensuuhun. - Ammattikorkeakoulut ovat luomassa keskinäistä strategista kumppanuutta, jossa tarkastelu ulottuu aina koulutusohjelmatasoiseen työnjakoon. Mikkelin AMK:n kanssa ei ole käynnistetty vastaavaa keskustelua. - Molemmilla paikkakunnilla on tehty tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa, parhaiten on edetty tilaratkaisuissa. 9

- Sijoittuminen fyysisesti lähekkäin on viety pidemmälle Kuopiossa, jossa ratkaisut mahdollistavat myös tukipalvelujen yhteistyön. - Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun kesken ei ole perusteltua eikä tarpeellista tehdä ylläpitäjätason omistuksellisia rakennejärjestelyjä. - Monet koulutustarjonnat ja T&K-toiminnot ja projektit on varmasti järkevää toteuttaa sekä laajassa Itä-Suomi kontekstissa että useampien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Tällöin lähtökohtana on, että korkeakoulujen osaamiset täydentävät toisiaan. - Tukipalvelujen osalta PKAMK ja Savonia tulevat ensisijaisesti tarkastelemaan keskinäistä järkeistämistä ja yhteistyömahdollisuuksia Itä- Suomen yliopiston kanssa. - Kajaanin korkeakoulukonsortion voi arvioida tukevan Kajaanin ja Kainuun osaamis- ja kehittymistarpeisiin vastaamista. Konsortion onnistuminen edellyttää näkemystä siitä, miten suuremman Oulun seudun intressit suhteutetaan Kainuun kehittämisen ja tulevaisuuden intresseihin. - Kajaanin ammattikorkeakoulu on onnistunut viime vuosien aikana kehittämään hyvin vetovoimaansa ja ammattikorkeakoulutus on Kajaanissa koottu hyvin sekä fyysisesti että toiminnallisesti. 8.4. Kajaani Lappi (Rovaniemen ja Kemi-Tornion AMK:t) Rovaniemen ammattikorkeakoulun ylläpitäjältä ei tullut vastausta selvitysmiehen sähköpostilla esittämiin kysymyksiin. Kemi-Tornion osalta kysymyksiä ei esitetty. Tässä selvitysmies esittää oman henkilökohtaisen arvionsa todennäköisistä Lapin vastauksista: - Lapissa ammattikorkeakoulut ja Lapin yliopisto ovat luomassa keskinäistä strategista kumppanuutta, jossa tarkastelu ulottuu aina koulutusohjelmatasoiseen työnjakoon. - Yhteistyörakenteen nimi on Lapin korkeakoulukonserni. - Lapin ja Kajaanin AMK:n kesken ei ole perusteltua eikä tarpeellista tehdä ylläpitäjätason omistuksellisia rakennejärjestelyjä. - Monet koulutustarjonnat ja T&K-toiminnot ja projektit on varmasti järkevää toteuttaa sekä laajassa Pohjois-Suomi kontekstissa että useampien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Lähtökohtana oltava, että korkeakoulujen osaamiset täydentävät toisiaan. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus. Vuokatin yhteistyöseminaarissa 21.11.2009 Rovaniemen ammattikorkeakoulun rehtori Pentti Tieranta vahvisti epävirallisesti yllä olevan arvion oikeansuuntaiseksi. 9. Rakenteellisen yhteistyön arviointia Ylläpitäjätahot eivät nähneet tarpeellisina omistusrakenteiden yhdistämisiä, mutta ovat valmiit tukemaan koulutusohjelmatasoisten yhteistyörakenteiden kehittymistä. Rakenteelliselle kehittämiselle on Pohjois-Suomen alueella muodostumassa laaja yhteinen perusta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen paikallisista 10

yhteistyömalleista, jotka vaihtelevat sisällöiltään ja muodoiltaan paikkakunnittain alueen resurssipohjasta riippuen: - Lapin korkeakoulukonserni - Oulun Triple Helix - Kajaanin korkeakoulukonsortio - Keski-Pohjanmaan Botnia-malli Itä-Suomen (Joensuu, Kuopio) ammattikorkeakoulujen keskinäisen strategisen kumppanuuden kehitys näyttää johtavan niiden keskinäiseen tiiviiseen yhteistoimintaan, joka ei kuitenkaan sulje pois käytännön tason toiminnallista yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Lapin yliopiston ja maakunnan ammattikorkeakoulujen ratkaisu rakenteelliseen kehittämiseen on Lapin korkeakoulukonserni. Sekin johtaa niiden tiiviiseen keskinäiseen yhteistoimintaan, mutta mahdollistaa edelleen Itä-Suomen tavoin käytännön tason toiminnallisen yhteistyön muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. 10. Suositus rakenteellisesta yhteistyöstä PERUSTELUT - Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa muodostavat jatkossa aluehallintouudistuksen mukaisen yhteistoiminta-alueen. Maakunnat ja kaupungit tulevat tiivistämään yhteistoimintaansa alueella. - Sama yhteistoiminta-alue tulee muodostamaan useissa eri palvelu- ja hallintorakenteissa käytettävän toiminta-alueen. - On perusteltua lisätä myös yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen strategisen tason yhteistyötä, se on vastaus OPM:nkin tavoitteisiin. - Oulun seudun merkitys yhteistoiminta-alueen kehitykselle on suuri. Osaamisen kentällä tarvitaan näkemystä siitä, miten ison ja vetovoimaisen Oulun seudun intressit ja resurssit sekä kahden pienemmän maakuntakeskuksen intressit ja resurssit suhteutetaan alueen kehittämiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. - Kajaanin AMK:n yhteistyösuhteet Ouluun eivät ole kovin laajat, mutta toisaalta yhteistoiminta-alueen toiseen ammattikorkeakouluun, Keski- Pohjanmaahan, on erittäin hyvät yhteistyösuhteet. - Yhteistoiminta-alueen maakuntakeskuksissa on muotoutumassa samankaltainen rakenne ammattikorkeakoulujen yhteistyösuhteessa yliopistoihin. Oulun yliopisto on jokaiselle YT-alueen ammattikorkeakoululle joko ensisijainen tai muuten keskeinen tiedekumppani. ROOLIT PAIKALLISESTI JA YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA - Ammattikorkeakoulujen fokus on oman alueensa kehittäminen järjestämällä paikallista ja alueellista koulutusta ja tarjoamalla erityisesti PK-yrityksille suunnattuja kehittämispalveluja. - Ammattikorkeakoulupaikkakuntien välinen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuus on vähäistä. Alueen koulutustarpeiden täyttäminen edellyttää jatkossakin riittävän monialaista koulutusta, joka on keskeinen tekijä ammattikorkeakoulujen alueellisessa vaikuttavuudessa. 11

- Oulun seutu on vetovoimainen keskus, ja OAMK:ssa on leimallisesti sellaisia koulutusohjelmia, joita ei ole muualla Pohjois-Suomessa. - Tarkoituksenmukaisesta työnjaosta kannattaa sopia, lähtien YT-alueen tarpeista sekä yhteistyöstä alueellisen toiminnan toteuttamisessa. - Ammattikorkeakoulujen yhteistyötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa kannattaa edelleen lisätä, myös alueellisessa toiminnassa. - Samassa pyöreässä pöydässä kannattaa olla mukana myös yliopiston toiminta, koska sen linjauksilla on vaikutusta ammattikorkeakoulujen valintoihin, ja päinvastoin. Suositus 3. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN STRATEGINEN YHTEISTYÖFOORUMI Selvitysmies esittää, että yhteistoiminta-alueelle luodaan sopimuksellisesti korkeakoulujen strateginen yhteistyöfoorumi. Foorumi on tässä yhteydessä yhteistyöelimen yleinen käsite, nimi tulee harkita ja sopia jatkovalmistelussa. - Foorumin tehtävät ja toimintatavat määritellään foorumin perustamissopimuksessa, joka voidaan nimetä esimerkiksi strategiseksi kumppanuussopimukseksi. - Sopimuksen malli kannattaa hakea jo tehdyistä vastaavista alueellisista ja paikallisista sopimuksista, kuten esimerkiksi Itä- Suomen ISAT-sopimuksesta. - Foorumilla on oltava vaikutusmahdollisuus mukana olevien korkeakoulujen strategiseen päätöksentekoon, kahvikerhoja ei tarvita. - Tehtävänä voivat olla mm. korkeakoulujen koulutusyhteistyön ja T&Kyhteistyön strategiset kysymykset, alueellinen toiminta, kansallisen koulutus- ja innovaatiopolitiikan linjaukset YT-alueella, tms. - Tehtävät ja teemat on oltava harvoja ja valikoituja, kaikkea korkeakoulukentän toimintaa ei foorumiin kannata tuoda. - Foorumin muodostavat rehtorit ja ylläpitäjien edustajat. - Oulun yliopisto pyydetään mukaan foorumiin jo perustamisvaiheessa. 11. Jatkotoimenpiteet ja niiden valmistelu joulukuu 2009 helmikuu 2010 11.1. Selvitysmiehen esitykset Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaarissa Vuokatissa Selvitysmies teki ehdotuksensa toiminnallisen ja rakenteellisen yhteistyön kehittämisestä Vuokatissa 20.11.2009 pidetyssä yhteistyöseminaarissa, jonne oli kutsuttu selvityksen kohteina olleiden lähiseutujen ammattikorkeakoulujen johtoryhmät ja ylläpitäjän edustajat sekä OPM:n selvityksen yhteyshenkilö, korkeakouluneuvos Ari Saarinen. Jatkotoimenpiteinä selvitysmies esitti suositusten jälkeen seuraavaa: - Korkeakoulujen johdon ja ylläpitäjien edustajien on pidettävä yhteinen tapaaminen korkeakoulujen strategisen yhteistyöfoorumin perustamisesta. 12

- Tapaamisessa tärkein käsiteltävä aihe on foorumin tehtävät ja vaikutusmahdollisuus kunkin korkeakoulun strategisen tason toimintaan ja päätöksentekoon. Ratkaisun ja yhteisymmärryksen löytyessä käynnistetään sopimusvalmistelu. - Kajaanin AMK:n on käynnistettävä painoalojen ja koulutusohjelmatason kumppanuuden yhteistyön valmistelu Oulun seudun, Pohjois- Karjalan ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen kanssa. - Epäonnistuneita verkostoja on Suomessa ollut useita korkeakoulujen kesken ja laajemminkin innovaatiotoimijoiden kesken. Selvitysmiehen mielenkiinnon kohteena, ja aikomuksena, oli hahmottaa selvityksen loppuvaiheessa onnistuneen verkostorakenteen keskeisimmät kriteerit. Esimerkkinä siinä olisi ollut selvitystehtävän aikana paljon kehuja saanut Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen verkosto. Selvitysmies esitti tätä tehtävää yhdeksi jatkotoimenpiteeksi. 11.2. Selvitysmiehen esitysten käsittely yhteistyöseminaarissa Paikalla olleet Oulun seudun ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen johdon edustajat (rehtori/vararehtori) ilmoittivat, että selvitysmiehen ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, ja että yhteistoiminta-alueen korkeakoulujen kesken on perusteltua järjestää neuvottelu foorumin muodostamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulun osalta samalle kannalle asettuivat sekä paikalla ollut johtokunnan puheenjohtaja että rehtori. Opetusministeriön yhteyshenkilö totesi, että selvitysmiehen ehdotus rakenteellisen yhteistyön kehittämiseksi vaikuttaisi täyttävän OPM:n omissa lähtökohdissaan asettaman tavoitteen ammattikorkeakoulujen keskinäisen työnjaon ja roolien/painotusten selkiintymisestä. Foorumimalli voi toimia hyvänä edistysaskeleena kohti käytännön toiminnan ja luottamuspääoman kautta syntyvää työnjakoa ja yhteistyötä sekä koulutusohjelmien laajempaa aluevaikuttavuutta. Varauksen ministeriön edustaja esitti siihen, syntyykö foorumissa riittäviä toimenpiteitä kohti vahvoja koulutusohjelmarakenteita, ja johtaako se esimerkiksi siihen, että koulutusohjelmarakenteita tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden päällekkäisyydet poistetaan. Foorumilla on oltava strategista päätöksentekokykyä ja otetta. 11.3. Foorumivalmistelun eteneminen ja OPM:n valmistelunäkemykset Kajaanin, Keski-Pohjanmaan ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen rehtorit sekä Oulun yliopiston rehtori tapasivat Oulussa 12.1.2010. Tapaamisessa oli käsittelyssä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun valmistelema Pohjois- Suomen aluehallintoalueella toimivien korkeakoulujen kumppanuussopimuksen luonnos. 13

Rehtoritapaamisen jälkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun johto ja sen ylläpitäjänä toimivan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johto ovat tavanneet mm. opetusministeriön johtoa, ja keskustelleet yhteistyörakenteiden kehittämisestä. Keskustelujen tuloksena OAMK on ilmoittanut, etteivät he tässä vaiheessa halua sitoutua hallinnollisesti kumppanuussopimukseen, eivätkä liittää sitä osaksi sopimusmateriaalejaan. Samalla kuitenkin OAMK ilmoitti, että he haluavat kehittää toiminnallista ja strategista yhteistyötä. Oulun yliopiston johto on myös tavannut opetusministeriön johtoa. Käytyjen keskustelujen perusteella Oulun yliopisto on myös ilmoittanut, että kumppanuussopimuksen jatkovalmistelu ei ole perusteltua. Yliopiston osalta yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa tapahtuu bilateraalisesti ja on profiililtaan erilaista kunkin kanssa. Myös Kajaanin ammattikorkeakoulun johto on tavannut opetusministeriön johtoa rakenteellisen yhteistyön kehittämisten linjausten selventämiseksi. OPM kannustaa edelleen yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakouluja viemään eteenpäin rakenteellista kehittämistä. Tavoitteena tulisi olla mm. yhteinen strategisen tason päätöksenteko ja koulutuksellisen yhteistyön suuremmat resurssikeskittymät. Uusien rakenteiden on myös tuettava aluevaikuttavuutta Kainuussa, muuten ne eivät ole perusteltuja. 11.3. Selvitysmiehen jatkovalmistelusuositus Oulun yliopisto on profiloitunut kansainväliseksi tiedeyliopistoksi, ja se tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa paikallisesti eroavilla malleilla. Yliopiston mukanaolo yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen rakenteellisen yhteistyön kehittämisessä ei ole tarpeellista. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallitus on hyväksynyt rakenteellisen kehittämisen pohjaesityksen OAMK:n kevään 2010 sopimusneuvotteluihin opetusministeriön kanssa. Sen mukaan strateginen ja toiminnallinen yhteistyö, jopa mahdollinen hallinnollinen yhteen liittyminen Kajaanin sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa selvitetään ottaen huomioon toimintaympäristön ja ylläpitäjien tahtotilat sekä OPM:n linjaukset. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetusministeriön kanssa käytyjen keskustelujen mukaisesti asettama selvitystavoite on hyvin samankaltainen selvitysmiehen esittämän rakenteellisen kehittämisen suosituksen kanssa. Myös OPM:n Kajaanin ammattikorkeakoululle esittämät näkemykset ovat samansuuntaiset. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun nykyisessä tavoitesopimuksessa on myös samansuuntainen yhteistoiminta-alueen korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseen tähtäävä tavoite. Edellytykset rakenteellisen yhteistyön kehittämiselle ovat olemassa. 14

Jatkovalmistelusuositus: Kajaanin ammattikorkeakoulu ja sen ylläpitäjä, Kajaanin kaupunki, jatkavat Pohjois-Suomen aluehallinnon yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen strategisen ja toiminnallisen yhteistyörakenteen valmistelua Oulun seudun ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien kanssa. Tavoitteeksi on asetettava alueellista vaikuttavuutta parantavien koulutusyhteistyörakenteiden ja muiden toiminnallisten yhteistyörakenteiden syntyminen. Rakenteellisen yhteistyön toteuttaminen edellyttää strategisen tason päätöksenteon muotoutumista ja kykyä yhteiseen koulutustavoitteiden tarkasteluun pohjoissuomalaisessa toimintaympäristössä. Toimintamallien kehittämisessä hyvä benchmarkkaus-kohde on Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ISAT-yhteistyö, mutta kuitenkin sovellettuna yhteistoiminta-alueen erilaisiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tulisi saavuttaa asiasta yhteisymmärrys ja yhtenäiset esitykset kevään 2010 OPM-tavoitesopimusneuvotteluihin mennessä. LOPUKSI Saatuaan selvityksensä loppuraportin hieman viivästyneenä valmiiksi selvitysmies esittää kiitoksensa tuesta ja hyvästä yhteistyöstä Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnan puheenjohtajalle Esko Piipolle ja rehtori Arto Karjalaiselle sekä johtoryhmälle. Kiitokset kuuluvat myös lähiseutujen ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja johtoryhmille vieraanvaraisuudesta ja avoimuudesta yhteisissä tilaisuuksissa sekä Teija Sieväselle onnistuneista järjestelyistä vierailujen ja seminaarin yhteydessä. Kiitos kuuluu myös opetusministeriön yhteyshenkilölle korkeakouluneuvos Ari Saariselle selkeistä korkeakoulupoliittisista linjanvedoista. 15