1(12) Palvelukuvausluonnos Lyhytaikainen hoito Sisällys 1. Hankinnan kohde 2 2. Lyhytaikainen hoito 2 3. Yksikköä ja huonetta koskevat kelpoisuusehdot 4 4. Asiakkaat 5 5. Alatuotteet Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6. Palvelun hinnoittelu 8 7. Palveluprosessi 8 8. Lyhytaikaisen hoidon suunnitelma 8 9. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 8 10. Asiakkaan asema ja oikeudet 9 11. Peruutuskäytäntö 9 12. Laadunhallinta ja kehittäminen 10 13. Asiakasmaksut 11 14. Palvelua koskeva lainsäädäntö 11 15. Ohjeet 12
2(12) 1. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on ympärivuorokautinen lyhytaikainen hoito espoolaisille vammaisille henkilöille. Lyhytaikaisella hoidolla tarkoitetaan vammaisen henkilön hoitamista oman kodin ulkopuolella säännöllisesti, mutta kerrallaan lyhytaikaisesti (pääsääntöisesti 1-7 vuorokauden jaksoissa). Lyhytaikainen hoito järjestetään kodin ulkopuolella, palveluntuottajan tarjoamassa, asiakkaalle soveltuvassa huoneessa, joka sijaitsee lyhytaikaisen hoidon yksikössä. Henkilökunta on yksikössä läsnä ympärivuorokautisesti asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti, myös yöaikaan. Espoon kaupunki vastaa asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelusta ja järjestämisestä. Espoon kaupunki toteuttaa lyhytaikaista hoitoa tämän hankinnan lisäksi perhehoitona sekä kaupungin omana toimintana omissa yksiköissään. Paljon apua tai hoitoa tarvitseville asiakkaille lyhytaikaista hoitoa voidaan erityistilanteissa järjestää laitosyksiköissä. Sopimuskauden aikana palveluntuottaja ja yksikkö valitaan kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisen tarpeen, harkinnan ja palvelun soveltuvuuden perusteella. Asiakkaan yksilöllinen tarve ja erityiset olosuhteet ratkaisevat, minkälaisia palveluja tilaaja kulloinkin järjestää. Mikäli asiakkaan palveluntarpeen kannalta soveltuvia palveluntuottajia on useampia, valitaan näistä kokonaistaloudellisesti edullisin. 2. Lyhytaikainen hoito Hankinnan kohteena oleva lyhytaikainen hoito sisältää asiakkaan tarvitseman kokonaisvaltaisen yksilöllisen avun, tuen, ohjauksen, huolenpidon sekä tarvittaessa hoidon ja valvonnan. Tuen sisältö perustuu asiakkaan yksilölliseen lyhytaikaisen hoidon suunnitelmaan. Palveluntuottajan henkilöstöä on fyysisesti läsnä yksikössä ympärivuorokautisesti. Asiakkaalla on oikeus saada apua henkilökunnalta välittömästi ympäri vuorokauden. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan turvallisuudesta. Lyhytaikainen hoito voi olla asiakkaan toimintakyvystä ja tilanteesta riippuen sisältää esimerkiksi puolesta tekemistä, yhdessä tekemistä, fyysistä avustamista, muistuttamista, valmentamista, arjen koordinointia, motivointia, saattamista, hoitoa, hoivaa tai valvontaa. Asiakas on tavallisesti arkipäivisin päivähoidossa, koulussa tai opinnoissa tai muun päiväaikaisen toiminnan piirissä. Viikonloppuisin asiakas on koko päivän hoidossa. Asiakkaalla voi olla avustamisen tai hoitotoimenpiteiden tarvetta myös öisin. Joustava, luova ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa on lähtökohta asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltaisessa tunnistamisessa. Toiminnassa toteutetaan toimintakykyä edistävää ja tukevaa työotetta, jolla tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja vahvistetaan omatoimisuutta kannustamalla ja tukemalla omien voimavarojen ja vahvuuksien käyttöä. Toimintakykyä edistävä ja tukeva työote toteutuu asiakkaan päivittäisiä toimintoja tukevana käytäntönä. Sen avulla esimerkiksi tuetaan ja ohjataan asiakkaan fyysistä suoriu-
3(12) tumista esim. liikkuminen sängyssä, siirtyminen, kävelyharjoitukset (huoneessa, käytävällä, ulkona, portaikossa), pukeutuminen, ruokailu, henkilökohtainen hygienia. Yksikön tehtävänä on tarjota turvallinen ja kodikas ympäristö sekä kiireetön läsnäolo. Ammattitaitoinen henkilökunta on läsnä arjessa, jolloin arkipäivän erilaiset vuorovaikutustilanteet tarjoavat luonnollisen toimintaympäristön. Palvelu suunnitellaan aina asiakkaan iän, toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Palvelu tulee pyrkiä järjestämään siten, että hoidossa on samanaikaisesti samanikäisiä lapsia, nuoria tai aikuisia. 2.1. Tarkempi kuvaus hankittavan palvelukokonaisuuden sisällöstä Lyhytaikainen hoito sisältää asiakkaan yksilölliseen lyhytaikaisen hoidon suunnitelmaan kirjatun tuen, avun ja ohjauksen seuraavissa asioissa: Palvelun sisältö Ruokailu Kuvaus palvelun sisällöstä Sisältää tukea, apua ja ohjausta päivittäisessä ruokailussa. Palveluntuottajalla tulee olla valmius kattavan ateriapalvelun tarjoamiseen joko omana tuotantona tai alihankintana. Päivittäisellä ruokailulla tarkoitetaan aamiaista, lounasta, päivällistä ja iltapalaa ja tarvittaessa välipaloja. Asiakas saattaa syödä arkisin lounaan esimerkiksi koulussa, oppilaitoksessa tai toimintakeskuksessa. Ruokailun ja ravitsemuksen tuessa huomioidaan asukkaan mieltymykset, uskonto ja kulttuuri, erityisruokavalio ja allergiat sekä mahdolliset muut erityistarpeet (esim. peg-ravintoletku, vaikeus niellä). Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa Lääkehoito ja terveyden ylläpito Ruoan valmistukseen ja ruokailuun osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla suoritettuna hygieniapassit. Sisältää tukea, apua ja ohjausta asukkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Asiakkaan mielipidettä, tottumuksia ja kulttuuria on kunnioitettava palvelua toteutettaessa. Henkilön toimintakyky otetaan tuessa, avussa ja ohjauksessa huomioon. Peseytymismahdollisuus tulee järjestää joustavasti asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Sisältää tukea, apua ja ohjausta asiakkaan terveyden ylläpidossa ja lääkehoidon toteutumisessa (esim. lääkehoidon vaikuttavuuden ja haittavaikutusten seuraaminen). Voi sisältää hoidollisia tehtäviä (esim. asentohoito, insuliinilääkitys, katetrointi). Palveluntuottajan tulee noudattaa Valviran ohjetta lääkehoidon toteuttamisesta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä sekä sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -opasta. Palveluntuottajalla tulee olla lääkehoitosuunnitelma. Palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön on kirjattava hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi potilasasiakirja-asetuksen mu-
4(12) kaisesti ja tallennettava se erilliseen potilas/hoitotiedon rekisteriin. Asiakasta tuetaan kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja apuvälineiden käyttöön liittyvissä asioissa. Palveluntuottaja seuraa laatupoikkeamia (ml. henkilöstöön ja asiakkaisiin kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet, lääkepoikkeamat) ja kirjaa ne systemaattisesti. Asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisvastuu on perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Palvelu ei sisällä lääkäritai terapiapalveluita eikä niitä osteta lisäpalveluna. Kuntoutuksen toteuttaminen Sujuva arki, vapaa-aika ja ulkoilu Lääkkeet ja muut henkilökohtaiset hoitovälineet tai -aineet asiakas kustantaa itse. Hoitotarvikkeiden ja henkilökohtaisten apuvälineiden osalta asiakasta koskevat samat toimintatavat kuin muitakin kuntalaisia. Asiakkaalla voi olla oikeus hoitovälineiden ilmaisjakeluun, mikäli hän täyttää Espoon kaupungin kriteerit maksuttomia hoitovälineitä koskien. Palvelussa on kuntouttava työote. Palvelu sisältää tarvittaessa asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan kirjatun kuntoutuksen toteuttamisen (esim. kotona suoritettavaksi tarkoitetut fysioterapiaharjoitteet, seisomateline, kävelylaitteet, kommunikoinnin apuvälineiden käyttö). Arki muodostuu kiireettömästä ja säännöllisestä päivärytmistä. Arkeen kuuluu esimerkiksi läksyjen tekemistä, ulkoilua, yhdessä olemista ja pelaamista. Palvelussa tulee varmistaa asiakkaalle mahdollisuus arkirytmin säilyttämiseen siten, että hänen koulunkäyntinsä, opiskelunsa tai työ- tai päivätoimintansa sujuu kuten hänen asuessaan kotonaan (ellei hoidon sisällöstä ole muuta sovittu). Yksilöllisen palvelun lisäksi palvelussa tuetaan yhteistä toimintaa. Yhteistä toimintaa ovat muun muassa yhteiset toimintatuokiot. Asiakkaiden toiveet ja tarpeet otetaan huomioon suunniteltaessa yhteistä tekemistä. 3. Yksikköä ja huonetta koskevat kelpoisuusehdot Asiakkaan käyttöön tulee tarjota hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaava huone. Huoneen tulee olla esteetön, turvallinen, viihtyisä ja tiloiltaan toimiva asiakkaalle ja hänen mahdollisille apuvälineilleen. Huoneen tulee sisältää vähintään makuutila, säilytystilaa ja mahdollisuus yksityisyyteen. Espoon kaupunki ei sijoita asiakkaita palveluntuottajan tarjoamaan yksikköön, joka ei täytä näitä ehtoja.
5(12) Yksikössä tulee olla asiakkaan käytössä yhteisiä tiloja kuten keittiö, ruokatila, olohuone. Palveluntuottaja vastaa kaikkien tilojen ja huoneiden kalustamisesta ja ylläpidosta. Yksikkö voi sijaita joko Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä tai Vantaalla. Kiinteistön ulko-ovelle on päästävä kaikissa sääolosuhteissa invataksilla. Yksikössä tai sen läheisyydessä on mahdollisuus ulkoiluun (esim. piha, terassi, puisto). Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaan käteisvaroille, lääkkeille ja muille henkilökohtaisille tavaroille / vastaaville aineille on omat lukittavat, vaatimusten mukaiset säilytystilat. Yksikön siivous sekä pyykkihuolto toteutetaan kokonaan palveluntuottajan toimesta. Asiakas osallistuu arjen toimintoihin kykyjensä ja voimavarojensa mukaan (esimerkiksi oman huoneen siivouksessa auttaminen). Asiakkaiden pyykkejä pestään vain tarvittaessa (eritteet). Ylläpitosiivous tulee suorittaa viikoittain ja aina asiakkaan vaihtuessa. Ylläpitosiivous sisältää mm. lattioiden ja mattojen imuroinnin, lattioiden kosteapyyhinnän sekä saniteettitilojen puhdistuksen. Lisäksi pöytäpinnat pyyhitään ja tiskipöytä siistitään päivittäin. Yksikössä suoritetaan vuosittain perussiivous, joka sisältää muun muassa ikkunoiden pesun. 4. Asiakkaat Espoon kaupunki hankkii lyhytaikaista hoitoa espoolaisille lapsille, nuorille ja aikuisille, jotka vammastaan tai pitkäaikaissairaudestaan johtuen tarvitsevat paljon enemmän hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa ikäisiinsä verrattuna. Hoidon tarve päivittäisissä toimissa on jatkuvaa. Lyhytaikaisella hoidolla tuetaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön vanhempien tai omaisten jaksamista sekä tuetaan sisarusten hyvinvointia. Asiakkaat tarvitsevat runsaasti tukea esim. vaikean aivovamman, kehitysvamman tai autismin kirjon oireyhtymän takia. Heidän kognitiivinen, fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakykynsä on alentunut. Asiakkailla voi olla eriasteinen kuulo-, näkö- tai liikuntavamma tai muita sairauksia (esim. epilepsia). He tarvitsevat laaja-alaisesti ja runsaasti apua päivittäisissä toimissaan sekä paljon tukea oman näköisensä elämän toteutumisessa. Asiakkailla on tavallisesti käytössään sekä liikkumisen että kommunikoinnin apuvälineitä. Asiakkaiden tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti ja tarvittava palvelu vaihtelee määrällisesti, sisällöllisesti ja ajallisesti. Alle 18-vuotiaiden henkilöiden ollessa asiakkaina, palveluntuottajan on vaadittava työntekijän rikostaustaote nähtäväksi. Rikostaustaotteen on oltava alle 6 kuukautta vanha. 5. Palvelut Palveluntuottajan on tarjouksessaan ilmoitettava, mille seuraavista asiakasryhmistä palvelu on tarkoitettu. Palveluntuottajan on tarjouksessaan selkeästi kuvattava, miten valitun
6(12) kohderyhmän palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan (esim. tilaratkaisut, henkilöstön koulutus ja osaaminen, kielitaito, kokemus työstä). 5.1. Lyhytaikainen hoito lapselle Lapsella tarkoitetaan noin alle 16-vuotiasta henkilöä. Lyhytaikaista hoitoa kodin ulkopuolella järjestetään pääsääntöisesti vasta kouluikäisille lapsille. 5.2. Lyhytaikainen hoito lapselle, jolla on autismin kirjon oireyhtymä tai kehitysvamma ja jolla voi esiintyä haastavaa käyttäytymistä Lapsella tarkoitetaan noin alle 16-vuotiasta henkilöä. Lyhytaikaista hoitoa kodin ulkopuolella järjestetään pääsääntöisesti vasta kouluikäisille lapsille. Henkilöstöllä on osaamista strukturoida asiakkaan arkea, helpottaa tilanteiden ennakointia, kommunikoida kuvin, huomioida aistiherkkyys (haju, kuulo, tunto) sekä puuttua haastavaan käyttäytymiseen. Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen ja niissä on otettu huomioon esimerkiksi seuraavia toimintakykyä edistäviä tekijöitä: Tilat ovat riittävän tilavat, mutta niissä ei ole suurta avointa tilaa. Tiloja on rajattu väreillä tai niitä on mahdollista rajata ovilla tai siirrettävillä elementeillä. Tilat ovat mahdollisimman selkeät, mutta ne eivät silti ole virikkeettömiä. Liikkuminen eri toimintojen välillä on tehty mahdollisimman selkeäksi. Asiakkaalla on mahdollisuus rentoutua siihen varatussa tilassa (esim. aistihuone, allas). Valaistus on järjestetty pehmeällä valolla ja sitä voidaan säädellä. Tilat eivät kaiu ja niissä on riittävä äänieristys. Turvallisuusnäkökulma on huomioitu esim. ovien, ikkunoiden ja pintamateriaalien kestävyydessä. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden kokemus autismin kirjon henkilöille suunnatuista palveluista. 5.3. Lyhytaikainen hoito lapselle, joka tarvitsee paljon hoitoa ja myös sairaanhoidollista apua Lapsella tarkoitetaan noin alle 16-vuotiasta henkilöä. Lyhytaikaista hoitoa kodin ulkopuolella järjestetään pääsääntöisesti vasta kouluikäisille lapsille. Henkilöstöllä on osaamista erittäin runsasta hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan vammaisen henkilön tarpeisiin vastaamisesta. Henkilöstöllä on valmius käyttää erilaisia lääkinnällisiä laitteita (esim. lisähappi) ja apuvälineitä sekä suoriutua hoitotoimenpiteistä (esim. katetrointi, PEG-ruokinta, stoomat, liman tyhjennys).
7(12) Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen. Yksikössä on mahdollisuus myös vaativampiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin (mm. lisähapen käyttöön). Tilat ovat esteettömät ja mahdollistavat liikkumisen pyörätuolilla. WC-tilat ovat esteettömät. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään kolmen vuoden kokemus runsaasti hoitoa tarvitsevien vaikeavammaisten ihmisten palveluista. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden kokemus runsaasti hoitoa tarvitsevien vaikeavammaisten ihmisten palveluista. 5.4. Lyhytaikainen hoito nuorelle Nuorella tarkoitetaan noin 16 25-vuotiasta henkilöä. 5.5. Lyhytaikainen hoito nuorelle, jolla on autismin kirjon oireyhtymä tai kehitysvamma ja jolla voi esiintyä haastavaa käyttäytymistä Nuorella tarkoitetaan noin 16 25-vuotiasta henkilöä. Muilta osin kuvaus vastaa palvelua 5.2. 5.6. Lyhytaikainen hoito nuorelle, joka tarvitsee paljon hoitoa ja myös sairaanhoidollista apua Nuorella tarkoitetaan noin 16 25-vuotiasta henkilöä. Muilta osin kuvaus vastaa palvelua 5.3. 5.7. Lyhytaikainen hoito aikuiselle Aikuisella tarkoitetaan noin yli 25-vuotiasta henkilöä. 5.8. Lyhytaikainen hoito aikuiselle, jolla on autismin kirjon oireyhtymä tai kehitysvamma ja jolla voi esiintyä haastavaa käyttäytymistä Aikuisella tarkoitetaan noin yli 25-vuotiasta henkilöä. Muilta osin kuvaus vastaa palvelua 5.2. 5.9. Lyhytaikainen hoito aikuiselle, joka tarvitsee paljon hoitoa ja myös sairaanhoidollista apua
8(12) Aikuisella tarkoitetaan noin yli 25-vuotiasta henkilöä. Muilta osin kuvaus vastaa palvelua 5.3. 6. Palvelun hinnoittelu Lyhytaikainen hoito hinnoitellaan vuorokausina (kalenteripäivä). Hinta koskee kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikkina viikonpäivinä tarjottavaa tukea. Hinnassa tulee olla huomioituna kaikki lyhytaikaisen hoidon tuottamiseen liittyvät kustannukset. Lyhytaikaisen hoidon toteuttaminen voi edellyttää asiakkaan sosiaalityöntekijän, asiakkaan kuntoutuksesta vastaavan tahon tai muun yhteistyötahon konsultointia tai yhteispalaveria esimerkiksi laadittaessa tai päivitettäessä asiakkaan asumisen tuen suunnitelmaa. Näihin tehtäviin käytetty aika sisältyy palveluntuottajan ilmoittamaan kokonaishintaan eikä siitä voi laskuttaa erikseen. 7. Palveluprosessi Espoon kaupunki järjestää lyhytaikaista hoitoa sosiaalihuoltolain (1301/2014) sekä kehitysvammalain (519/1977) mukaisena palveluna. Asiakas hakee palvelua Espoon kaupungin vammaispalveluista. Tilaajan sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan avun ja tuen tarpeen. Lisäksi hoidon järjestämistä koordinoi Espoon vammaispalveluissa SAS-työryhmä (Selvitä, Arvioi, Sijoita). Sosiaalityöntekijä tekee palvelun myöntämisestä palvelupäätöksen. Lyhytaikainen hoito järjestetään asiakkaalle yksilöllisenä palvelukokonaisuutena. Valittu palvelukokonaisuus perustuu vammaissosiaalityön yhteistyössä asiakkaan kanssa laatimaan palvelutarpeen arviointiin sekä sosiaalityöntekijän tekemään palvelupäätökseen annettavista palveluista. Palvelukokonaisuuteen voi kuulua myös omaishoitoa, kaupungin itse tuottamia palveluita tai kaupungin aiemmin kilpailuttamia palveluita. Palveluntuottaja tuottaa hankinnan kohteena olevaa palvelua Espoon kaupungin vammaispalvelujen osoittamille asiakkaille sovitulla tavalla. 8. Lyhytaikaisen hoidon suunnitelma Lyhytaikainen hoito perustuu asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa tehtyyn suunnitelmaan palvelun käytöstä. Vammaispalvelut, asiakasperhe ja palveluntuottaja sopivat yhdessä lyhytaikaisen hoidon toteuttamisesta viranhaltijan tekemän palvelupäätöksen mukaisella tavalla (liite lyhytaikaisen hoidon suunnitelma). Suunnitelmaan kirjataan myös perheen ja läheisten kanssa tehtävä yhteistyö (esim. reissuvihko). 9. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito
9(12) Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet sekä mahdollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Asiakkaiden tuen, avun ja ohjauksen tarve ja laajuus ratkaisevat, millaista osaamista henkilöstöllä tulee olla. Henkilöstön tehtävärakenteen on oltava tarkoituksenmukainen asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Palveluntuottaja varmistaa joustavalla henkilöstöresurssien käytöllä ja työvuorosuunnittelulla, että asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen sovitusti ja ilman tarpeettomia viivästyksiä. Palveluntuottajan tulee huolehtia alaa koskevien työturvallisuussäännösten noudattamisesta ja sovellettavan työehtosopimuksen määräysten huomioon ottamisesta sekä niiden asianmukaisesta valvonnasta. Henkilöstölle järjestetään tarvittaessa ulkoinen työnohjaus. Palveluntuottajan tulee luoda edellytykset sille, että henkilöstö saa työssään tarvittavan perehdytyksen ja että hän voi osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelliseen täydennyskoulutukseen. Henkilöstön perehdytys on suunnitelmallista ja perustuu kirjalliseen toimintamalliin. Henkilöstö perehdytetään tarvittaessa fyysiseen avustamiseen sekä apuvälineiden käyttöön asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palveluntuottajan toiminnan johtamisen vastuut ja valtuudet on kirjallisesti määritelty. Palveluntuottaja ei voi käyttää vuokratyövoimaa kuin poikkeustapauksissa kuten lyhyissä sijaisuuksissa (esim. sairastumiset). Pidempiaikaisten (yli 4 kk) sijaisten koulutustason on täytettävä samat vaatimukset kuin vakituisen henkilökunnan. Henkilöstöä koskevat vähimmäis- ja laatukriteerit on kuvattu liitteessä xx. 10. Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun. Asiakkaita kohtaan käyttäydytään kunnioittavasti. Itsemääräämisoikeuden kunnioitus, liikkumisvapaus, yksityiselämän ja omaisuuden suoja sekä oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ovat asiakkaan perusoikeuksia, joiden toteutuminen palveluntuottajan tulee huomioida. Asiakkailla on yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa oikeus turvallisuuteen ja vapauteen. Asiakkaan avustamisessa kunnioitetaan hänen yksityisyyttään sekä henkistä ja fyysistä koskemattomuuttaan. Palveluntuottajan on huomioitava asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. 11. Peruutuskäytäntö Lyhytaikaisen hoidon perumisen tulee tapahtua viimeistään kaksi vuorokautta ennen jakson alkua (klo 16 mennessä). Mikäli asiakas peruu hoitojakson edellä mainituin ehdoin,
10(12) ei palveluntuottaja voi laskuttaa tilaajaa peruuntuneesta hoitopaikasta. Mikäli asiakas ei peruuta hoitojaksoa edellä mainituin ehdoin, palveluntuottajalla on oikeus laskuttaa tilaajaa kyseiseltä jaksolta täysimääräisesti. Palveluntuottajan tulee raportoida tilaajalle kuukausittain, montako hoitojaksoista on toteutunut ja montako on peruuntunut (liite suoriteseurantalomake). Palveluntuottajalla on oikeus neuvotella palvelun jatkamisen ehdoista tilaajan edustajan kanssa (pääsääntöisesti maksusitoumuksen myöntänyt sosiaalityöntekijä), jos asiakas peruu hoitojakson vähintään kolme kertaa ilman perusteltua syytä. 12. Laadunhallinta ja kehittäminen 12.1. Asiakaspalaute ja reklamaatiot Asiakkailla tulee olla mahdollisuus antaa välitöntä palautetta suoraan tuesta vastaavalle henkilölle. Palveluntuottajan tulee ohjeistaa asiakkaita mahdollisuudesta asiakaspalautteen antamiseen. Palveluntuottajan omaisyhteistyön tulee olla toimivaa ja avointa. Palveluntuottajan omaisyhteistyössä on selkeä toimintamalli yhteydenpitoon sekä sille, miten omaisia tuetaan ja miten he voivat tuoda esille havaitsemiaan asioita ja ideoita. Espoon kaupungin vammaispalvelut reagoi välittömästi kirjallisiin tai suullisiin asiakas- ja omaispalautteisiin, muistutuksiin ja kanteluihin. Vammaispalveluihin tulevat suulliset palautteet kirjataan. 12.2. Dokumentaatio, asiakirjahallinta, salassapito ja tietoturva Palveluntuottaja vastaa, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä. Asiakasta, hänen terveyttään tai asumistaan koskevat kirjaukset tehdään tarkoituksenmukaisesti ja asiallisesti. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta sekä opiskelijat sitoutuvat lainsäädännössä edellytettyyn salassapito- ja vaitiolovelvollisuuteen siten, etteivät he luovuta yksityisestä henkilöstä saamiaan tietoja ulkopuolisille. Sitoumus on voimassa senkin jälkeen, kun he eivät enää ole palveluntuottajan palveluksessa tai harjoittelussa. Asiakkaalle tulee kertoa, että hänestä kirjataan asiakastietoja. Asiakkaalla on oikeus halutessaan saada tietoa itseään koskevista merkinnöistä kirjaamisjärjestelmästä itselleen ymmärrettävässä muodossa. Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Palveluntuottaja huolehtii asiakirjojen asianmukaisesta säilytyksestä ja arkistoinnista salassapitovelvoitteiden mukaisesti tietosuoja huomioon ottaen. Tilaaja toimii tässä sopimuksessa tarkoi-
11(12) tettujen palveluiden osalta henkilötietolaissa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Tilaaja vastaa rekisteriselosteen laatimisesta. Palveluntuottaja toimii teknisenä rekisterinpitäjänä. 13. Asiakasmaksut Espoon kaupunki perii Espoon kaupunginhallituksen vahvistamat asiakasmaksut asiakkaalta. Palveluntuottaja ei voi periä asiakkaalta maksuja. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan tilaajan tarvitsemat seurantatiedot asiakasmaksujen perintää varten tilaajan kuvaamalla tavalla ja aikavälillä. 14. Palvelua koskeva lainsäädäntö Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009)
12(12) 15. Ohjeet Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2005:32. Lääkehoidon toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran esite 2/2012. Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä Valviran esite 2/2012: Lääkehoidosta ja lääkkeiden käsittelystä kotiin annettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Valviran ja Fimean ohje 4/2011. Lähihoitajien oikeus toteuttaa saattohoidossa tarvittavaa lääkehoitoa. Valviran kannanotto 14.2.2013. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014.