TARJOUSPYYNTÖLUONNOS Liite 1 Palvelukuvaus. Tuki asumiseen ja elämiseen vammaisille henkilöille ympärivuorokautisesti asumisyksikössä

Transkriptio

1 1(17) Tuki asumiseen ja elämiseen vammaisille henkilöille ympärivuorokautisesti asumisyksikössä 1. Hankinnan kohde 2 2. Tuki asumiseen ja elämiseen vammaisille henkilöille ympärivuorokautisesti 2 3. Asumisyksikköä sekä asuntoa koskevat kelpoisuusehdot 7 4. Asiakkaat 8 5. Palvelut 6. Palvelun hinnoittelu Palveluprosessi Asumisen tuen suunnitelma Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Asiakkaan asema ja oikeudet Laadunhallinta ja kehittäminen Asiakasmaksut Palvelulainsäädäntö Muu palvelua koskeva lainsäädäntö Ohjeet 17

2 2(17) 1. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on ympärivuorokautinen tuki asumiseen ja elämiseen espoolaisille vammaisille henkilöille asumisyksikössä. Hankinnan kohteesta käytetään tässä palvelukuvauksessa käsitettä ympärivuorokautinen tuki. Ympärivuorokautisella tuella tarkoitetaan palvelua, josta on aiemmin käytetty autetun asumisen sekä palveluasumisen käsitteitä. Ympärivuorokautinen tuki järjestetään palveluntuottajan tarjoamassa, asiakkaalle soveltuvassa, esteettömässä asunnossa, joka sijaitsee asumisyksikössä. Henkilökunta on asumisyksikössä läsnä ympärivuorokautisesti asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti, myös yöaikaan. Ympärivuorokautinen tuki mahdollistaa yksilöllisen asumisen toteutumisen. Palvelu on luonteeltaan asiakkaan tarpeen mukaan muuntuvaa. Espoon kaupunki vastaa asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelusta ja järjestämisestä. Espoon kaupunki toteuttaa ympärivuorokautista tukea tämän hankinnan lisäksi kaupungin omana toimintana sekä erityistilanteissa laitoshoitona. Sopimuskauden aikana palveluntuottaja ja yksikkö valitaan kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisen tarpeen, harkinnan ja palvelun soveltuvuuden perusteella. Asiakkaan yksilöllinen tarve ja erityiset olosuhteet ratkaisevat, minkälaisia palveluja tilaaja kulloinkin järjestää. Mikäli asiakkaan palveluntarpeen kannalta soveltuvia palveluntuottajia on useampia, valitaan näistä kokonaistaloudellisesti edullisin. 2. Tuki asumiseen ja elämiseen vammaisille henkilöille ympärivuorokautisesti Hankinnan kohteena oleva ympärivuorokautinen tuki sisältää asiakkaan tarvitseman kokonaisvaltaisen yksilöllisen avun, tuen, ohjauksen sekä tarvittaessa hoidon ja valvonnan. Tuen sisältö perustuu asiakkaan yksilölliseen asumisen tuen suunnitelmaan ja palvelusopimukseen. Palveluntuottajan henkilöstöä on fyysisesti läsnä asumisyksikössä ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautinen tuki on asiakkaan käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakkaalla on oikeus saada apua henkilökunnalta välittömästi ympäri vuorokauden. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan turvallisuudesta. Ympärivuorokautinen tuki on pitkäaikaista, pysyvää ja asiakkaan tarpeen mukaan muuntuvaa. Tuki voi olla asiakkaan toimintakyvystä ja tilanteesta riippuen esimerkiksi puolesta tekemistä, yhdessä tekemistä, fyysistä avustamista, muistuttamista, valmentamista, arjen koordinointia, motivointia, saattamista, hoitoa, hoivaa tai valvontaa. Joustava, luova ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa on lähtökohta asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltaisessa tunnistamisessa. Toiminnassa toteutetaan toimintakykyä edistävää ja tukevaa työotetta, jolla tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja vahvistetaan omatoimisuutta kannustamalla ja tukemalla omien voimavarojen ja vahvuuksien käyttöä. Toimintakykyä edistävä ja tukeva työote toteutuu asiakkaan päivittäisiä toimintoja tukevana käytäntönä. Sen avulla esimerkiksi tuetaan ja ohjataan asiakkaan fyysistä suoriu-

3 3(17) tumista esim. liikkuminen sängyssä, siirtyminen, kävelyharjoitukset (huoneessa, käytävällä, ulkona, portaikossa), pukeutuminen, ruokailu, henkilökohtainen hygienia. Ympärivuorokautinen tuki voi olla myös tavoitteellista esimerkiksi uusien taitojen opettelua sekä olemassa olevien taitojen käytön harjoittelua. Tuen toteutus edellyttää suunnitelmallisuutta. Ympärivuorokautinen tuki on lähtökohtaisesti yksilöllisesti toteutettava palvelu, mutta se voi sisältää myös ryhmämuotoista toimintaa (esim. retket). Palveluntuottajan on tarjouksessaan kuvattava, mikäli palvelu voi sisältää ryhmämuotoista, yhteisöllistä toimintaa. Tarkempi kuvaus hankittavan palvelukokonaisuuden sisällöstä 2.1 Ẏmpärivuorokautinen tuki sisältää asiakkaan yksilölliseen asumisen tuen suunnitelmaan ja palvelusopimukseen kirjatun tuen, avun ja ohjauksen seuraavissa asioissa: Tuki Kuvaus tuen sisällöstä Tukea täydentävät palvelut Tuki ruoan laittoon ja ruokailuun Sisältää tukea, apua ja ohjausta päivittäisessä ruokailussa. Palveluntuottajalla tulee olla valmius kattavan ateriapalvelun tarjoamiseen joko omana tuotantona tai alihankintana. Päivittäisellä ruokailulla tarkoitetaan aamiaista, lounasta, päivällistä ja iltapalaa ja tarvittaessa välipaloja. Asiakas voi valita, millaisen ateriapalvelukokonaisuuden hän ottaa. Lisäksi asiakkaalla on oikeus valmistaa yksittäisessä asunnossaan ruoka/välipalat itse tai palveluntuottajan henkilöstön avustamana ja ohjaamana. Omassa asunnossaan ruoan valmistaessaan asiakas vastaa itse ruoka-aineiden ja välineiden kustannuksista. Asiakasta tuetaan ja hänelle mahdollistetaan toimintakyvyn mukaisesti osallistuminen ruoanlaittoon ja keittiötöihin (esim. tiskaus). Ruokailun ja ravitsemuksen tuessa huomioidaan asiakkaan mieltymykset, Asiakas saattaa syödä arkisin lounaan esimerkiksi oppilaitoksessa, työpaikalla tai toimintakeskuksessa.

4 4(17) uskonto ja kulttuuri, erityisruokavalio ja allergiat sekä mahdolliset muut erityistarpeet (esim. peg-ravintoletku, vaikeus niellä). Tuki raha-asioiden ja talouden hoitamiseen Ruoan valmistukseen ja ruokailuun osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla suoritettuna hygieniapassit. Sisältää neuvontaa ja tukea rahankäyttöön liittyvissä asioissa. Asiakkaan raha-asioiden hoitaminen kuuluu lähtökohtaisesti hänelle itselleen. Asiakkaan päätösvaltaa rahojensa käyttämisessä tuetaan asiakkaan toimintakyky huomioiden. Asiakkaan tuki raha-asioiden ja talouden hoitamiseen järjestetään Espoon antaman ohjeistuksen periaatteiden mukaisesti. Tarvittaessa asiakkaan taloudellisista asioista huolehtii hänelle maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisten asioiden hoitamisesta päämiehensä lukuun. Tuki kodin puhtaanapitoon ja ylläpitoon Liite Ohje asiakasvarojen hoitamisesta asumisyksiköissä Sisältää tukea, apua ja ohjausta kodin puhtaanapitoon liittyvissä tehtävissä (esim. siivous, vaate- ja pyykkihuolto) sekä ylläpidossa (esim. korjaustarpeiden huomioiminen). Ei täydentäviä palveluita. Asiakasta tuetaan ja hänelle mahdollistetaan toimintakyvyn mukaisesti osallistuminen arkipäivän kodinhoidollisiin tehtäviin. Tarvittaessa asunnon siivous sekä pyykkihuolto toteutetaan kokonaan palveluntuottajan toimesta. Ylläpitosiivous sisältää mm. viikoittain lattioiden ja mattojen imuroinnin, lattioiden kosteapyyhinnän tarvittaessa, vapaiden pöytäpintojen pyyhinnän päivittäin, tiskipöydän siistimisen päivittäin sekä saniteettitilojen puhdistuksen viikoittain. Asunnoissa suoritetaan vuosittain perussiivous, joka sisältää muun muassa ikkunoiden pesun sekä muita

5 5(17) vastaavia asiakkaan kanssa yhteisesti sovittuja asioita. Palveluntuottajalla on kirjallinen siivoussuunnitelma, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja siivousaikataulu. Siivousta hoitavalla henkilökunnalla on riittävä osaaminen yksikön siisteyden ylläpitoon. Tuki henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa Asiakas kustantaa itse oman asuntonsa siivousvälineet ja -tarvikkeet. Sisältää tukea, apua ja ohjausta asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Asiakasta kannustetaan päivittäiseen hygienian hoitoon. Ei täydentäviä palveluita. Tuki lääkehoidossa ja terveyden ylläpidossa Asiakkaan mielipidettä, tottumuksia ja kulttuuria on kunnioitettava palvelua toteutettaessa. Henkilön toimintakyky otetaan tuessa, avussa ja ohjauksessa huomioon. Peseytymismahdollisuudet tulee järjestää joustavasti asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Sisältää tukea, apua ja ohjausta asiakkaan terveyden ylläpidossa ja lääkehoidon toteutumisessa (esim. lääkehoidon vaikuttavuuden ja haittavaikutusten seuraaminen). Asiakkaan toimintakyky otetaan tuessa, avussa ja ohjauksessa huomioon, esimerkiksi 1) asiakas voi itse jakaa ja ottaa lääkkeet tai 2) palveluntuottaja jakaa lääkkeet ja asiakas ottaa ne itse tai 3) henkilökunta jakaa lääkkeet ja tukee ja varmistaa, että asiakas ottaa lääkkeensä. Voi sisältää hoidollisia tehtäviä. Palveluntuottajalla tulee olla valmius vähintään sellaisiin hoidollisiin toimenpiteisiin, jotka asiakas tekisi kotioloissa itse, mikäli vamma ei rajoittaisi toimintakykyä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi Asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisvastuu on perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Asiakas käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita (esim. terveysasema). Tuki voi täydentyä kotisairaanhoidolla tai asiakkaan itse ostamilla terveyspalveluilla. Palveluntuottaja voi ohjata asiakkaan tarvittaessa ravit-

6 6(17) asentohoito, insuliinilääkitys, katetrointi, pienten haavojen hoito ja voinnin seuranta. Palveluntuottajan tulee noudattaa Valviran ohjetta lääkehoidon toteuttamisesta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä sekä sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito - opasta. Palveluntuottajalla tulee olla lääkehoitosuunnitelma. Palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön on kirjattava hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi potilasasiakirja-asetuksen mukaisesti ja tallennettava se erilliseen potilas/hoitotiedon rekisteriin. semusterapeutin palveluiden piiriin. Hoitotarvikkeiden ja henkilökohtaisten apuvälineiden osalta asiakasta koskevat samat toimintatavat kuin muitakin kuntalaisia. Asiakkaalla voi olla oikeus hoitovälineiden ilmaisjakeluun, mikäli hän täyttää Espoon kaupungin kriteerit maksuttomia hoitovälineitä koskien. Asiakasta tuetaan sovittujen terveydenhoidon käyntien toteutumisessa. Lisäksi asiakasta tuetaan kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja apuvälineiden käyttöön liittyvissä asioissa. Palveluntuottaja seuraa laatupoikkeamia (ml. henkilöstöön ja asiakkaisiin kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet, lääkepoikkeamat) ja kirjaa ne systemaattisesti. Tuki kodin ulkopuolella Lääkkeet ja muut henkilökohtaiset hoitovälineet tai -aineet asiakas kustantaa itse. Tuki ei sisällä lääkäri- tai terapiapalveluita eikä niitä osteta lisäpalveluna. Sisältää tukea, apua ja ohjausta 1) kodin läheisyydessä liittyen asumisen perustoimintoihin kuten käynti lähikaupassa, lähikirjastossa, kioskilla, säännöllinen ulkoilu, terveydenhuollon asiointi. 2) liikkumiseen julkisilla kulkuneuvoilla esim. toistuvan reitin harjoittelu. Tukipalvelua voidaan täydentää kaupungin omalla lähiohjauksella tai henkilökohtaisella avulla (eri järjestämistapoja).

7 7(17) 3. Asumisyksikköä sekä asuntoa koskevat kelpoisuusehdot 3.1. Asiakkaan käyttöön tulee tarjota hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaava asunto. Asunnon tulee olla esteetön, turvallinen, viihtyisä ja tiloiltaan toimiva asiakkaalle ja hänen mahdollisille apuvälineilleen. Asunto vuokrataan asiakkaalle lähtökohtaisesti kalustamattomana. Asunto on asiakkaan koti. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tehdä asunnostaan omannäköisensä. Asiakas kalustaa omalla kustannuksellaan omassa käytössään olevat tilat ja vastaa oman asuntonsa osalta vakuutuksista (kotivakuutus). Asuntoon tulee voida tarvittaessa tehdä yksilöllisiä asunnonmuutostöitä (esim. kattonosturin asennus). Asunnon tulee sisältää vähintään kylpyhuone, makuutila, säilytystilaa ja mahdollisuus yksityisyyteen sekä olla kooltaan vähintään 20 m2. Espoon kaupunki ei sijoita asiakkaita palveluntuottajan tarjoamaan asuntoon, joka ei täytä näitä ehtoja. Asumisyksikkö voi olla erillinen asuinrakennus tai osa muuta asuinrakennusta, kuten kerrostaloa, johon on toteutettu ryhmämuotoista asumista. Kullakin asiakkaalla on oma asuintila, joiden lisäksi asumisyksikköön kuuluvat asiakkaiden arkea tukevat yhteiset tilat. Asumisyksikön asuintilat ovat kiinteässä yhteydessä yhteistiloihin. Asumisyksikössä tulee olla asiakkaan käytössä yhteisiä tiloja kuten keittiö, ruokatila, olohuone. Palveluntuottaja vastaa yhteisten tilojen kalustamisesta ja ylläpidosta. Yksikkö voi sijaita joko Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. Kiinteistön tulee sijaita tavallisella asuinalueella, josta asiakas saa tarvitsemansa lähipalvelut. Kiinteistön ulko-ovelle on päästävä kaikissa sääolosuhteissa invataksilla. Kiinteistön on oltava helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaan käteisvaroille, lääkkeille ja muille henkilökohtaisille tavaroille / vastaaville aineille on omat lukittavat, vaatimusten mukaiset säilytystilansa. Asiakkaan maksama vuokra ja elämiseen liittyvät kulut Asiakas tai hänen edunvalvojansa tekee asunnosta huoneenvuokralain (481/1995) mukaisen vuokrasopimuksen. Palveluntuottajan asiakkaalta perimä vuokra ei saa ylittää Kelan eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumiskustannuksia. Vuokrankorotukset tehdään huoneenvuokralain mukaisesti. Asiakas maksaa itse tavanomaiset elämiseensä liittyvät kulut, kuten vuokran, sähkön ja veden. Vuokran lisäksi asiakkaalta voidaan periä sähkö- ja vesimaksu. Sähkö- ja vesimaksun tulee lähtökohtaisesti perustua kulutukseen ja olla kohtuullisia. Palveluntuottaja voi vuokrasopimuksessa edellyttää asiakasta hankkimaan kotivakuutuksen, jonka asiakas maksaa itse. Asiakkaan vuokraan voidaan jyvittää hänen käyttämiensä yhteisten tilojen osuus. Vuokrasopimuksessa tulee mainita, kuinka paljon asiakas maksaa kunkin yhteisen tilan (esim. olohuone) käyttämisestä. Vuokrasopimukseen tulee kirjata, mistä asuntoon liittyvistä,

8 8(17) asiakkaan käyttämistä palveluista hän maksaa (esim. saunamaksu, internetyhteys, sanomalehti). Asiakas voi hakea Kelalta asumistukea asumiseensa. Palveluntuottajan on tarvittaessa neuvottava ja ohjattava asiakasta asumistuen hakemisessa. Asiakkaan poissaoloaikana vuokra määräytyy huoneenvuokralain ja vuokrasopimuksen mukaan. 4. Asiakkaat Espoon kaupunki hankkii ympärivuorokautista tukea espoolaisille, jotka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsevat toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti omassa kodissaan sekä sen lähiympäristössä. Asiakkaat, joille ympärivuorokautista tukea hankitaan, eivät selviydy kotiin tuotavien palveluiden avulla. Asiakkaat tarvitsevat vuorokauden eri aikoina runsaasti tukea esim. vaikean aivovamman, kehitysvamman tai autismin kirjon oireyhtymän takia. Heidän kognitiivinen, fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakykynsä on alentunut. Asiakkailla voi olla eriasteinen kuulo-, näkö- tai liikuntavamma tai muita sairauksia (esim. epilepsia). He tarvitsevat laaja-alaisesti ja runsaasti apua päivittäisissä toimissaan sekä paljon tukea oman näköisensä elämän toteutumisessa. Asiakkailla on tavallisesti käytössään sekä liikkumisen että kommunikoinnin apuvälineitä. Asiakkaiden tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti ja siksi heidän tarvitsemansa tuki vaihtelee määrällisesti, sisällöllisesti ja ajallisesti. Asiakkaiden tarvitsema tuki on pitkäaikaista. Palvelua hankitaan lähtökohtaisesti yli 18-vuotiaille vammaisille henkilöille. 5. Palvelut 5.1. Palveluntuottajan on tarjouksessaan ilmoitettava, onko tarjottu palvelu suunnattu erityisesti jollekin seuraavista asiakasryhmistä vai onko kyseessä kaikille kohdassa 4 kuvatuille asiakkaille suunnattu palvelu. Palveluntuottajan on tarjouksessaan selkeästi kuvattava, miten valitun kohderyhmän palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan (esim. tilaratkaisut, henkilöstön koulutus ja osaaminen, kielitaito, kokemus työstä). Ympärivuorokautinen tuki henkilöille, joilla on autismin kirjon oireyhtymä Henkilöstöllä on osaamista strukturoida asiakkaan arkea, helpottaa tilanteiden ennakointia, kommunikoida kuvin, huomioida aistiherkkyys (haju, kuulo, tunto) sekä puuttua haastavaan käyttäytymiseen. Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen ja niissä on otettu huomioon esimerkiksi seuraavia toimintakykyä edistäviä tekijöitä: Tilat ovat riittävän tilavat, mutta niissä ei ole suurta avointa tilaa.

9 9(17) Tiloja on rajattu väreillä tai niitä on mahdollista rajata ovilla tai siirrettävillä elementeillä. Tilat ovat mahdollisimman selkeät, mutta ne eivät silti ole virikkeettömiä. Liikkuminen eri toimintojen välillä on tehty mahdollisimman selkeäksi. Asiakkaalla on mahdollisuus rentoutua siihen varatussa tilassa (esim. aistihuone, allas). Valaistus on järjestetty pehmeällä valolla ja sitä voidaan säädellä. Tilat eivät kaiu ja niissä on riittävä äänieristys. Turvallisuusnäkökulma on huomioitu esim. ovien, ikkunoiden ja pintamateriaalien kestävyydessä. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden kokemus autismin kirjon henkilöille suunnatuista palveluista. Ympärivuorokautinen tuki henkilöille, joilla kehitysvamma tai autismin kirjon oireyh tymä sekä haastavaa käyttäytymistä Henkilöstöllä on osaamista strukturoida asiakkaan arkea, helpottaa tilanteiden ennakointia, kommunikoida kuvin, huomioida aistiherkkyys (haju, kuulo, tunto). Henkilöstöllä on koulutusta ja osaamista kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyden ongelmista sekä kyky toimia aggressiivisesti tai väkivaltaisesti itseään tai muita kohtaan käyttäytyvän asiakkaan kanssa. Henkilöstöllä on osaamista edistää asiakkaiden turvallisuutta myös ilman rajoitustoimenpiteitä Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen, ja niissä on otettu huomioon esimerkiksi seuraavia toimintakykyä edistäviä tekijöitä: Tilat ovat riittävän tilavat, mutta niissä ei ole suurta avointa tilaa. Tiloja on rajattu väreillä tai niitä on mahdollista rajata ovilla tai siirrettävillä elementeillä. Tilat ovat mahdollisimman selkeät, mutta ne eivät silti ole virikkeettömiä. Liikkuminen eri toimintojen välillä on tehty mahdollisimman selkeäksi. Asiakkaalla on mahdollisuus rentoutua siihen varatussa tilassa (esim. aistihuone, allas). Valaistus on järjestetty pehmeällä valolla ja sitä voidaan säädellä. Tilat eivät kaiu ja niissä on riittävä äänieristys. Turvallisuusnäkökulma on huomioitu esim. ovien, ikkunoiden ja pintamateriaalien kestävyydessä. Tilat mahdollistavat asiakkaan eriyttämisen tarvittaessa. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden kokemus autismin kirjon henkilöille suunnatuista palveluista. Ympärivuorokautinen tuki ikääntyneille henkilöille, joilla on kehitysvamma Henkilöstöllä on psykogeriatrista osaamista ja kyky ikääntyneiden tarpeiden huomioimiseen (esim. muistisairaudet, ravitsemus). Henkilöstöllä on tietoa ikääntyneiden

10 10(17) yleisimmistä sairauksista ja niiden ilmenemismuodoista sekä osaamista havainnoida ja hoitaa näitä sairauksia (esim. diabetes, verenpainetauti, epilepsia, dementia). Henkilöstöllä on sairaanhoidollista osaamista ja kykyä arvioida asiakkaan lääkehoidon toteutumista sekä osaamista käyttää myös lääkkeettömiä keinoja toimintakyvyn tukemisessa (esim. unettomuus). Henkilöstö osaa luoda ymmärtävän ja kunnioittavan kohtaamistilanteen muistamattoman asiakkaan kanssa ja ennakoida mahdollisia ristiriitatilanteita asiakkaan kanssa. Henkilöstöllä on osaamista toimia rakentavasti ja luovasti haastavissa tilanteissa. Henkilöstö osaa toimia ahdistuneen tai levottoman asiakkaan kanssa ja tietää, miten voi auttaa pahanolon poistamiseksi tai vähentämiseksi (esim. kipu, pelko, turvattomuus). Henkilöstö osaa kohdata asiakkaan, jolla on mielenterveyden vaikeuksia. Henkilöstöllä on valmius toteuttaa kotisairaalan ohjeiden mukaisesti asiakkaan saattohoito. Yksikössä on valmius tarjota mielekästä virkistystoimintaa henkilöille, joiden kunto ei salli päivittäistä toimintaa kodin ulkopuolella. Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen. Tilat ovat esteettömät ja mahdollistavat liikkumisen pyörätuolilla. WC-tilat ovat esteettömät. Yksikössä on piha tai parveke Palvelusta vastaavalla henkilöllä on geriatrista osaamista ja vähintään vuoden kokemus ikääntyneiden vammaisten ihmisten palveluista. Ympärivuorokautinen tuki paljon hoitoa ja myös sairaanhoidollista apua tarvitseville vaikeavammaisille henkilöille Henkilöstöllä on osaamista erittäin runsasta hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan vammaisen henkilön tarpeisiin vastaamisesta. Henkilöstöllä on valmius käyttää erilaisia lääkinnällisiä laitteita (esim. lisähappi) ja apuvälineitä sekä suoriutua hoitotoimenpiteistä (esim. katetrointi, PEG-ruokinta, stoomat, liman tyhjennys). Henkilöstöllä on valmius toteuttaa kotisairaalan ohjeiden mukaisesti asiakkaan saattohoito Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen. Yksikössä on mahdollisuus myös vaativampiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin (mm. lisähapen käyttöön). Tilat ovat esteettömät ja mahdollistavat liikkumisen pyörätuolilla. WC-tilat ovat esteettömät. Yksikössä on piha tai parveke. Yksikössä on valmius tarjota mielekästä virkistystoimintaa henkilöille, joiden kunto ei salli päivittäistä toimintaa kodin ulkopuolella. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden kokemus runsaasti hoitoa tarvitsevien vaikeavammaisten ihmisten palveluista. Ympärivuorokautinen tuki vammaiset henkilöille, joilla on mielenterveyden tai päihteiden käytön ongelmia Henkilöstö osaa kohdata asiakkaan, jolla on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia.. Henkilöstöllä on osaamista toimia päihtyneen henkilön kanssa sekä tukea päihteet-

11 11(17) tömyyttä. Henkilöstöllä on valmiudet tukea asiakkaan mielenterveyttä sekä hoitosuunnitelman toteutumista. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden kokemus päihde- ja mielenterveyspalveluista. Ympärivuorokautinen tuki viittomakielisille henkilöille 5.6. Henkilöstö pystyy tarjoamaan palvelua suomalaisella viittomakielellä tai suomenruotsalaisella viittomakielellä tai kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmillä. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään kolmen vuoden kokemus viittomakielisille henkilöille suunnatuista palveluista. 6. Palvelun hinnoittelu Ympärivuorokautinen tuki hinnoitellaan vuorokausina (kalenteripäivä). Hinta koskee kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikkina viikonpäivinä tarjottavaa tukea. Hinnassa tulee olla huomioituna kaikki ympärivuorokautisen tuen tuottamiseen liittyvät kustannukset. Ympärivuorokautisen tuen hinnoittelun palveluluokat perustuvat asiakkaan tarvitsemaan keskimääräiseen avun, tuen tai ohjauksen tuntimäärän / vuorokausi riippumatta siitä, mitä annettu palvelu sisältää. Palveluluokka voi sisältää myös kahden ihmisen antaman tuen (esim. 1 tunnin palvelu 2 työntekijän toimesta = 2 tuntia palvelua). Palvelun sisältö on kuvattu kohdassa 2.1. Palveluluokka 1 Maksimihinta xx euroa Asiakas tarvitsee henkilökohtaista apua, tukea, ohjausta, hoitoa, valvontaa tai seurantaa yksilöllisen asumisen tukisuunnitelmansa mukaisesti arkisin keskimäärin enintään 4 tuntia päivässä. Palveluluokkaan kuuluvat myös asiakkaat, jotka eivät tarvitse henkilökohtaista palvelua, mutta jotka esimerkiksi epilepsiansa vuoksi tarvitsevat tilansa seurantaa. Palveluluokka 2 Maksimihinta xx euroa Asiakas tarvitsee henkilökohtaista apua, tukea, ohjausta, hoitoa, valvontaa tai seurantaa yksilöllisen asumisen tukisuunnitelmansa mukaisesti arkisin keskimäärin enintään 6 tuntia päivässä. Asiakas on tavallisesti arkipäivisin töissä tai opinnoissa tai muun päiväaikaisen toiminnan piirissä. Viikonloppuisin tai asiakkaan muuten ollessa koko päivän kotona, henkilökoh- Palveluluokka 3 Maksimihinta xx euroa Asiakas tarvitsee henkilökohtaista apua, tukea, ohjausta, hoitoa, valvontaa tai seurantaa yksilöllisen asumisen tukisuunnitelmansa mukaisesti arkisin keskimäärin enintään 9 tuntia päivässä. Asiakas on tavallisesti arkipäivisin töissä tai opinnoissa tai muun päiväaikaisen toiminnan piirissä. Viikonloppuisin tai asiakkaan muuten ollessa koko päivän kotona, henkilökoh-

12 12(17) Asiakas on tavallisesti arkipäivisin töissä tai opinnoissa tai muun päiväaikaisen toiminnan piirissä. Viikonloppuisin tai asiakkaan muuten ollessa koko päivän kotona, henkilökohtaisen avun tarve on keskimäärin enintään 6 tuntia. Asiakas voi tarvita myös henkilökohtaista yöaikaista apua, tukea, ohjausta tai hoitoa. Palveluluokka 1 ei koske alatuotteita 5.3 ja 5.4. taisen avun tarve on keskimäärin enintään 8 tuntia. Asiakas voi tarvita myös henkilökohtaista yöaikaista apua, tukea, hoitoa tai ohjausta. taisen avun tarve on keskimäärin enintään 12 tuntia. Asiakas voi tarvita myös säännöllistä henkilökohtaista yöaikaista apua, tukea, hoitoa tai ohjausta Ympärivuorokautinen tuki toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Palveluntuottajan tulee varautua tilanteisiin, joissa asiakkaan tuen tarve tilapäisesti tai pidempiaikaisesti lisääntyy tai vähenee. Lähtökohtana on, että asiakas voi asua kodissaan myös muuttuneissa tilanteissa. Asiakkaan tarvitsema avun, tuen, ohjauksen tai hoidon tuntimäärä voi vaihdella hieman päivittäin ja olla suurempi esim. päivinä, joihin sisältyy asiointia tai aikoina, jolloin asiakas on sairastunut. Tuntimäärä viittaa keskimääräiseen avuntarpeeseen. Avun tarpeen lisääntyessä tai vähentyessä merkittävästi ja pitkäaikaisesti määritellään asiakkaan palveluluokka uudelleen. Arkipäiville osuvien kotipäivien määrä on keskimäärin enintään 4 kuukaudessa. Ympärivuorokautisen tuen toteuttaminen voi edellyttää asiakkaan sosiaalityöntekijän, asiakkaan kuntoutuksesta vastaavan tahon tai muun yhteistyötahon konsultointia tai yhteispalaveria esimerkiksi laadittaessa tai päivitettäessä asiakkaan asumisen tuen suunnitelmaa. Näihin tehtäviin käytetty aika sisältyy palveluntuottajan ilmoittamaan kokonaishintaan eikä siitä voi laskuttaa erikseen. Asiakkaan poissaolot Sovitaan myöhemmin. 7. Palveluprosessi Tuki asumiseen ja elämiseen vammaisille henkilöille vastaa kunnan vammaispalvelulain (380/1987), kehitysvammalain (519/1977) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiseen asumisen järjestämisvelvollisuuteen.

13 13(17) Asiakas hakee palvelua Espoon kaupungin vammaispalveluista. Tilaajan sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan avun ja tuen tarpeen. Lisäksi asumispalvelujen järjestämistä koordinoi Espoon vammaispalveluissa SAS-työryhmä (Selvitä, Arvioi, Sijoita). Osana tarpeenarviointia asiakas voidaan ohjata esimerkiksi toimintaterapeutin tai sairaanhoitajan arvioon tai asumisvalmennukseen. Sosiaalityöntekijä tekee palvelun myöntämisestä palvelupäätöksen. Tuki asumiseen ja elämiseen järjestetään asiakkaalle yksilöllisenä palvelukokonaisuutena. Valittu palvelukokonaisuus perustuu vammaissosiaalityön yhteistyössä asiakkaan kanssa laatimaan palvelutarpeen arviointiin sekä sosiaalityöntekijän tekemään palvelupäätökseen annettavista palveluista. Palveluntuottaja laatii yhdessä asiakkaan kanssa asumisen tuen suunnitelman ja mahdollisen palvelusopimuksen. Palveluntuottaja tuottaa hankinnan kohteena olevaa palvelua Espoon kaupungin vammaispalvelujen osoittamille asiakkaille sovitulla tavalla. 8. Asumisen tuen suunnitelma Palveluntuottaja laatii yhdessä asiakkaan ja tilaajan kanssa yksilöllisen asumisen tuen suunnitelman. Suunnitelmassa tarkennetaan päätöksessä määriteltyjen palvelujen käytännön toteutus. Suunnitelma sisältää kuvauksen palveluntuottajan toimittamasta yksilöllisestä tuesta, avusta ja ohjauksesta. Suunnitelmassa määritellään palvelun toteutuksen työnjako ja vastuutahot. Palveluntuottaja nimeää asiakkaalle omatyöntekijän, jonka nimi kirjataan asumisen tuen suunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan asiakkaalle lähtökohtaisesti ennen palvelun aloittamista tai viikon sisällä palvelun aloittamisesta. Asumisen tuen suunnitelmaan kirjataan asiakkaan päivä- ja viikkorytmi. Päivä- ja viikkorytmi sekä siihen kirjattu tuki, apu ja ohjaus määräytyy asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa heräämis- ja nukkumaanmenoaikaansa sekä siihen milloin hän aterioi tai peseytyy. Palveluntuottajan toiminnan (ml. henkilöstömitoitus, työvuorosuunnittelu) tulee mahdollistaa asukkaiden yksilölliset valinnat ja yksilöllisten tarpeiden täyttäminen. Asumisen tuen suunnitelmasta tulee ilmetä, miten asiakkaan omat mielipiteet ja toiveet on huomioitu. Asumisen tuen suunnitelmaan tulee kirjata, miten asiakkaan kommunikointiin liittyvät tarpeet on huomioitu ja miten hänen kanssaan kommunikoidaan arjessa (esim. kommunikointikeinot, -menetelmät, apuvälineet). Asumisen tuen suunnitelman kokonaisuus muodostuu liitteessä xx kuvatun Palveluekosysteemin moduuleista. Moduulit sisältävät arjen toimintojen eri osa-alueet sekä tarvittavan tuen, ohjauksen tai avustamisen. Palveluntuottajan tulee arvioida ja seurata palvelukokonaisuuden moduulien otsikoiden mukaisten tavoitteiden toteutumista asiakkaalla. Seuranta tulee dokumentoida kirjallisesti.

14 14(17) Asumisen tuen suunnitelmat tarkistetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti, kuitenkin vähintään puolivuosittain. Palveluntuottaja on velvollinen tekemään muutoksia asiakkaan asumisen tukisuunnitelmaan asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn niin edellyttäessä. Jos palveluntuottajan käytäntönä on tehdä niin kutsuttu palvelusopimus asiakkaan ja palveluntuottajan välillä, tulee sopimus saattaa tiedoksi tilaajalle. Palveluntuottaja sitoutuu toimittamaan laaditun asumisen tuen suunnitelman vammaispalveluihin. Päivitetty suunnitelma toimitetaan pyydettäessä vammaispalveluihin. 9. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet sekä mahdollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Asiakkaiden tuen, avun ja ohjauksen tarve ja laajuus ratkaisevat, millaista osaamista henkilöstöllä tulee olla. Henkilöstön tehtävärakenteen on oltava tarkoituksenmukainen asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Palveluntuottaja varmistaa joustavalla henkilöstöresurssien käytöllä ja työvuorosuunnittelulla, että asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen sovitusti ja ilman tarpeettomia viivästyksiä. Palveluntuottajan tulee huolehtia alaa koskevien työturvallisuussäännösten noudattamisesta ja sovellettavan työehtosopimuksen määräysten huomioon ottamisesta sekä niiden asianmukaisesta valvonnasta. Henkilöstölle järjestetään tarvittaessa ulkoinen työnohjaus. Palveluntuottajan tulee luoda edellytykset sille, että henkilöstö saa työssään tarvittavan perehdytyksen ja että hän voi osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelliseen täydennyskoulutukseen. Henkilöstön perehdytys on suunnitelmallista ja perustuu kirjalliseen toimintamalliin. Henkilöstö perehdytetään tarvittaessa fyysiseen avustamiseen sekä apuvälineiden käyttöön asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palveluntuottajan toiminnan johtamisen vastuut ja valtuudet on kirjallisesti määritelty. Palveluntuottaja ei voi käyttää vuokratyövoimaa kuin poikkeustapauksissa kuten lyhyissä sijaisuuksissa (esim. sairastumiset). Pidempiaikaisten (yli 4 kk) sijaisten koulutustason on täytettävä samat vaatimukset kuin vakituisen henkilökunnan. Henkilöstöä koskevat vähimmäis- ja laatukriteerit on kuvattu liitteessä xx. 10. Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun. Asiakkaita kohtaan käyttäydytään kunnioittavasti. Itsemääräämisoikeuden kunnioitus, liikkumisvapaus, yksityiselämän ja omaisuuden suoja sekä oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ovat asiakkaan perusoikeuksia, joi-

15 15(17) den toteutuminen palveluntuottajan tulee huomioida. Hankittavalla tuella edistetään vammaisen henkilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Asiakkailla on yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa oikeus turvallisuuteen ja vapauteen. Asiakkaan avustamisessa kunnioitetaan hänen yksityisyyttään sekä henkistä ja fyysistä koskemattomuuttaan. Asiakkaan kotiin ei mennä ilman lupaa. Asiakkaalla on oikeus päättää ihmissuhteistaan ja niiden ylläpidosta. Asiakkaalla on oikeus päättää asunnossaan vierailevista ihmisistä. Hänellä on mahdollisuus kutsua kavereitaan ja läheisiään kotiinsa. Asiakkaalla saa olla vieraita öisin. Asiakas voit turvautua läheisiinsä halutessaan. Palveluntuottajan on huomioitava asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Asiakasta on aina kuultava kaikissa häntä koskevissa asioissa. Palveluntuottajan on tukea toteuttaessaan taattava asiakkaalle todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. 11. Laadunhallinta ja kehittäminen Asiakaspalaute ja reklamaatiot Asiakkailla tulee olla mahdollisuus antaa välitöntä palautetta suoraan tuesta vastaavalle henkilölle. Palveluntuottajan tulee ohjeistaa asiakkaita mahdollisuudesta asiakaspalautteen antamiseen. Palveluntuottajan omaisyhteistyön tulee olla toimivaa ja avointa. Palveluntuottajan omaisyhteistyössä on selkeä toimintamalli yhteydenpitoon sekä sille, miten omaisia tuetaan ja miten he voivat tuoda esille havaitsemiaan asioita ja ideoita. Espoon kaupungin vammaispalvelut reagoi välittömästi kirjallisiin tai suullisiin asiakas- ja omaispalautteisiin, muistutuksiin ja kanteluihin. Vammaispalveluihin tulevat suulliset palautteet kirjataan. Dokumentaatio, asiakirjahallinta, salassapito ja tietoturva Palveluntuottaja vastaa, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä. Asiakasta, hänen terveyttään tai asumistaan koskevat kirjaukset tehdään tarkoituksenmukaisesti ja asiallisesti. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta sekä opiskelijat sitoutuvat lainsäädännössä edellytettyyn salassapito- ja vaitiolovelvollisuuteen siten, etteivät he luovuta yksityisestä henkilöstä saamiaan tietoja ulkopuolisille. Sitoumus on voimassa senkin jälkeen, kun he eivät enää ole palveluntuottajan palveluksessa tai harjoittelussa. Asiakkaalle tulee kertoa, että hänestä kirjataan asiakastietoja. Asiakkaalla on oikeus halutessaan saada tietoa itseään koskevista merkinnöistä kirjaamisjärjestelmästä itselleen ymmärrettävässä muodossa.

16 16(17) Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Palveluntuottaja huolehtii asiakirjojen asianmukaisesta säilytyksestä ja arkistoinnista salassapitovelvoitteiden mukaisesti tietosuoja huomioon ottaen. Tilaaja toimii tässä sopimuksessa tarkoitettujen palveluiden osalta henkilötietolaissa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Tilaaja vastaa rekisteriselosteen laatimisesta. Palveluntuottaja toimii teknisenä rekisterinpitäjänä. 12. Asiakasmaksut Espoon kaupunki perii Espoon kaupunginhallituksen vahvistamat asiakasmaksut asiakkaalta. Palveluntuottaja ei voi periä asiakkaalta maksuja lukuun ottamatta kohdassa xx määriteltyjä asumiseen liittyviä maksuja. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan tilaajan tarvitsemat seurantatiedot asiakasmaksujen perintää varten tilaajan kuvaamalla tavalla ja aikavälillä. 13. Palvelulainsäädäntö Hankinnan kohteena oleva tuki asumiseen ja elämiseen vammaisille henkilöille perustuu vammaispalvelulakiin, kehitysvammalakiin ja sosiaalihuoltolakiin. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutusja terveydenhuollon palvelut. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki 380/1987) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalveluasetuksen 10 :n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Kehitysvammalain (519/1977) mukaan asumisen järjestäminen on erityishuoltoon kuuluva palvelu. Lain mukaan yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan, mutta ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin. Erityishuoltoa annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.

17 17(17) 14. Muu palvelua koskeva lainsäädäntö Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) 15. Ohjeet Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2005:32. Lääkehoidon toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran esite 2/2012. Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä Valviran esite 2/2012: Lääkehoidosta ja lääkkeiden käsittelystä kotiin annettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Valviran ja Fimean ohje 4/2011. Lähihoitajien oikeus toteuttaa saattohoidossa tarvittavaa lääkehoitoa. Valviran kannanotto Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, valtakunnallinen valvontaohjelma