Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset

Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset

file://c:\docume~1\velivh~1\locals~1\temp\744ux7j8.htm Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus Perho Natura 2000 -alueet Pohjoisneva Isoraivio ja Pilleskytö Linjalamminkangas Patanajärvenkangas Hangasneva-Säästöpiirinneva Hötölamminneva Linjasalmenneva Heikinjärvenneva Salamajärvi

Pohjoisneva - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=147213&lan=fi&clan=fi Sivu 1/2 Sisältödokumentti 22.8.2005 Länsi-Suomen ympäristökeskus Pohjoisneva Koodi FI0800012 Kunta Alajärvi, Kyyjärvi, Perho Pinta-ala 2341 ha Aluetyyppi SCI Alueen kuvaus: Suokokonaisuus koostuu useista hienoista aapasuoalueista. Pohjoisnevan eteläosaa hallitsee laaja rimpineva, jolla on runsaasti avovetisiä rimpiä. Sitä ympäröivät kalvakka- ja saranevat. Erityistä rehevyyttä tapaa Pohjoisnevan rimmistä alkunsa saavan puron latvaosilta. Suon pohjoisosa on pääosin karu, kehittyvä eksentrinen kermikeidas. Pohjoisnevan itäpuoliset kivennäismaat on suureksi osaksi avohakattu. Kuusikkosaari on aluekokonaisuuden harvoja yli 100-vuotiaita kuusivaltaisia havusekametsiä. Haapineva on valtaosin aapasuota; maisemaltaan hieno ja laaja avosuo, jossa esiintyy pienialaisesti rimpisyyttä. Suotyypit ovat pääosin oligotrofisia nevoja ja rämeitä sekä näiden yhdistelmiä. Reunoilla on muutamia korpirämeitä, joilla kasvaa mesotrofiankin ilmentäjiä. Rahkoittumista on paikoitellen, mutta ei runsaasti. Suoalue on laitoja lukuunottamatta säilynyt vesitaloudeltaan varsin luonnontilaisena. Ahvenlamminneva on tyypillinen Pohjanmaan karu aapa, pääosiltaan lyhytkortista kalvakkanevaa. Reunoilla on myös keidassuo-osia. Ahvenlammen pohjoispuolella on laaja eksentrinen keidassuo. Suon luoteisosassa sijaitsevassa metsäsaarekkeessa on n. 140- vuotiasta, jykeväpuustoista, puistomaista CT-männikköä. Ahvenlampi on humuspitoinen rakentamaton pikkujärvi. Ahvenlamminnevan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ylimmäisenneva. Tämä hyvin vetinen suo on laajaa eksentristä keidassuota ja lyhytkortista kalvakkanevaa, itäosa suursarakalvakkanevaa. Soilla pesii runsaasti vesilintuja, kahlaajia ja erämaiden lintuja. Ylimmäinen on alueen suurin humuspitoinen järvi. Järven itä- ja pohjoispuoliset suot on ojitettu. Järven itäpuolella sijaitsevassa koivusaaressa on vuosikymmenten takaisten harvennushakkuiden jälkeen luonnonmukaisesti kehittynyttä erirakenteista kuusivaltaista, noin 100-vuotiasta MT-havusekametsää. Kohteeseen kuuluu myös Valkeisnevan soidensuojelualue, joka käsittää suoalueen lisäksi karun ja kirkasvetisen Valkeisjärven. Vedenjakajalla sijaitseva Valkeisneva on muodostunut useista eri suuntiin viettävistä eksentrisistä keitaista. Suo on suurimmaksi osaksi puutonta rahkamättäistä ja lyhytkortista avonevaa. Suon reunamilla ja Valkeisjärven rannassa on kituliasta ja keloutuvaa isovarpuista rämemännikköä. Kohteen monipuolisuutta lisäävät Ristiharju ja Porasharju sekä Padonkangas-Palanutkangas- Hyytiäisenkangas, joka on geologisesti arvokas, useita kilometrejä pitkä harju- ja dyynimuodostuma. Porasharjun itäpäässä sijaitsevat Padonlammit ovat erikoisia, vahvasti umpeenkasvavia pieniä lampia, joissa kasvaa järvikortetta ja suursaroja. Lampien ympärillä on lyhytkorsinevaa. Suojelutilanne: Valtion luonnonsuojelualue 43 % Ei suojeltu 57 %

Pohjoisneva - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=147213&lan=fi&clan=fi Sivu 2/2 Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Kohteeseen kuuluvat soidensuojelun perusohjelman alueet: Pohjoisneva-Haapineva, Ahvenlamminneva, Ylimmäisenneva ja Valkeisneva, harjujensuojeluohjelman alue: Ristiharju sekä seutukaavassa suojeltaviksi kohteiksi osoitetut: Ristiharju, Porrasharju, Palanutkangas ja Haapineva. Noin 43% alueesta on rauhoitettu valtion luonnonsuojelualueena. Yksityisomistuksessa olevat alueet hankitaan valtiolle ja liitetään luonnonsuojelualueeseen. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit 1 % Humuspitoiset lammet ja järvet 6 % Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta 0 % *Keidassuot 10 % Vaihettumissuot ja rantasuot 1 % *Aapasuot 45 % *Boreaaliset luonnonmetsät 2 % Harjumuodostumien metsäiset dyynit 0 % *Puustoiset suot 6 % * = priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit: Canis lupus Lutra lutra Lynx lynx Rangifer tarandus fennicus Ursus arctos *susi saukko ilves metsäpeura *karhu * = priorisoitu laji Lintudirektiivin liitteen I linnut: Asio flammeus Bonasa bonasia Circus cyaneus Cygnus cygnus Dryocopus martius Falco columbarius Gavia arctica Gavia stellata Lanius collurio Pernis apivorus Philomachus pugnax Pluvialis apricaria Tetrao urogallus Tringa glareola suopöllö pyy sinisuohaukka laulujoutsen palokärki ampuhaukka kuikka kaakkuri pikkulepinkäinen mehiläishaukka suokukko kapustarinta metso liro

Patanajärvenkangas - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=85879&lan=fi&clan=fi Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus Patanajärvenkangas Koodi FI1001003 Kunta Perho Pinta-ala 298 ha Aluetyyppi SCI Alueen kuvaus: Vanhojen metsien suojelualueena rauhoitettu luonnontilaisten soiden ja metsien alue. Metsät ovat melko karuja mäntyvaltaisia, osin kallioisia. Pääosa soista ovat suojelualueen länsiosassa. Itäosassa on vanhaa metsää ja sen itäpuolella on luonnontilassa oleva Sahin Niittunevan avosuoalue. Alue on tärkeää metsäpeurojen talvialuetta. Se on myöskin linnustollisesti arvokas. Kohteen kasvilajistoon kuuluu mm. leväkkö, mutasara, pitkälehtikihokki, raate ja valkopiirtoheinä. Suojelutilanne: Valtion luonnonsuojelualue 92 % Ei suojeltu 2 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Kohde kuuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Patanajärvenkangas on vuonna 1993 asetuksella rauhoitettu vanhojen metsien alue (92%). Suojelun ulkopuolella olevat alueet hankitaan valtiolle ja liitetään luonnonsuojelualueeseen. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho- Batrachiumkasvillisuutta 5 % *Aapasuot 55 % *Boreaaliset luonnonmetsät 30 % * = priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit: Lutra lutra Rangifer tarandus fennicus saukko metsäpeura * = priorisoitu laji Lintudirektiivin liitteen I linnut: Grus grus Tringa glareola kurki liro

Hangasneva-Säästöpiirinneva - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=20994&lan=fi&clan=fi Sivu 1/2 Sisältödokumentti 17.10.2003 Länsi-Suomen ympäristökeskus Hangasneva-Säästöpiirinneva Koodi Kunta Pinta-ala Aluetyyppi FI1001010 Halsua, Perho 3550 ha SCI Alueen kuvaus: Kohde on erittäin monipuolinen ja laaja kokonaisuus. Pääosa soista on edustavia aapasoita. Hangasnevan-Säästöpiirinnevan soidensuojelualue on pääosin karuhkoa rämesarakkeiden ympäröimää aapasuota, jossa on havaittavissa keidassuomaisiakin piirteitä. Kasvillisuudeltaan Hangasnevan ja Säästöpiirinnevan keskusta on pääosin oligotrofista matalajänteistä rimpinevaa sekä kalvakka- ja saranevaa. Rehevämpiä neva- ja korpityyppejä on soidensuojelualueen itäosassa. Luolaneva on suurilta osin ojitettu. Ojittamaton alue on kuitenkin kasvistollisesti arvokas nevaosa, jossa kasvaa alueelliseti uhanalaisia tai muuten harvinaisia kasveja kuten ruskopiirtoheinä, punakämmekkä, vaaleasara, rimpivihvilä, mähkä, rätvänä ja äimäsara. Kohteen pohjoisimmalla suolla, Säästöpiirinnevalla esiintyy runsaasti matalia, kivennäismaapohjaisia rimpiä. Suotyypeistä vallitsevia ovat lyhytkortiset nevat, kalvakkanevat, siniheinäiset rimpinevat ja rahkanevat. Myös rämetyypit ovat karuja. Säästöpiirinnevan soista eteläiset ovat luonnontilaisia kun sen sijaan pohjoisosan on ojitettu runsaasti. Luoteisosassa sijaitseva Särkisenneva on runsasravinteisempi ja kasvistoltaan monipuolisempi kuin varsinainen Säästöpiirinneva. Särkisennevalla kasvaa mm. rimpivihvilä, ruskopiirtoheinä, hoikkavilla, punakämmekkä, vaaleasara, rentovihvilä, rätvänä ja äimäsara. Säästöpiirinnevan länsipuolella on lisätty alue, jolla asustaa uhanalainen lintulaji. Lisäysalueen suot ovat pääosin luonnontilaisia direktiivityyppiä. Alueen metsistä pääosa on nuoria viljelymetsiä. Arvokkaimmat vanhat metsät on Leskunkankailla ja Myllyjärven itäpuolella. Vanhoja karuhkoja männiköitä esiintyy muuallakin. Suojelutilanne: Valtion luonnonsuojelualue 39 % Ei suojeltu 61 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Leskunkankaat ja Ristirannankangas ovat mukana valtakunnallisessa vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Kohteesta on lailla rauhoitettu noin 39% valtionmaan luonnonsuojelualueena. Suojelun ulkopuolella olevat alueet hankitaan valtiolle ja liitetään luonnonsuojelualueeseen. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Humuspitoiset lammet ja järvet 4 % Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachiumkasvillisuutta 2 % *Keidassuot 10 %

Hangasneva-Säästöpiirinneva - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=20994&lan=fi&clan=fi Sivu 2/2 *Aapasuot 50 % *Boreaaliset luonnonmetsät 4 % * = priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit: Lutra lutra Rangifer tarandus fennicus saukko metsäpeura * = priorisoitu laji Lintudirektiivin liitteen I linnut: Asio flammeus Bonasa bonasia Cygnus cygnus Dryocopus martius Grus grus Pernis apivorus Picoides tridactylus Pluvialis apricaria Tetrao urogallus Tringa glareola suopöllö pyy laulujoutsen palokärki kurki mehiläishaukka pohjantikka kapustarinta metso liro uhanalainen laji

Hötölamminneva - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=147210&lan=fi&clan=fi Sivu 1/2 Sisältödokumentti 22.8.2005 Länsi-Suomen ympäristökeskus Hötölamminneva Koodi FI1001011 Kunta Alajärvi, Perho Pinta-ala 1316 ha Aluetyyppi SCI Alueen kuvaus: Hötölamminnevan alue käsittää niminevan ohella kolme muuta erillistä neva-aukeaa, joita eristää toisistaan pääosin karut mäntyvaltaiset kankaat. Kangasmetsät on uudistettu liki kauttaltaan 30 vuoden sisällä. Vanhaa metsää löytyy vain pieniltä ja eristetyiltä suosarakkeilta, Saarenmaan korvelta sekä Hötölammin eteläpuoleiselta kankaalta. Saarenmaankorvella löytyy luonnontilaisia vanhoja mäntyvaltaisia, kuusivaltaisia sekä vanhoja sekametsiä. Sekametsiä esiintyy varsinkin reunaosilla. Alueella on kohtuullisesti keloja ja pökkelöitä, mutta maa- ja liekopuita on varsin vähän. Hötölammin eteläpuolinen kangas on erityisen näyttävä, kalliokkoinen ja vanhaa metsää kasvava. Puustossa on edellisen sukupolven puita ja keloja esiintyy myös yleisesti. Peruskalliopaljastumat ja suuret siirtolohkareet ovat kohteella yleisiä ja maisemallisesti näyttäviä. Avosuot ovat etupäässä karuja ja rahkaisia lyhytkorsinevoja sekä rimpinevoja. Mesotrofisempaa rimpinevaa esiintyy Kortenevalla ja Mittarinevalla, missä mm. siniheinä kasvaa runsaasti. Soiden reuna-alueet ovat laajalti rahkarämeitä. Hyvin arvokas sekä linnustollisesti että kasvistollisesti ja lajistoon kuuluu mm. rusko- ja valkopiirtoheinä, konnanlieko, rimpivihvilä, äimä- ja tähtisara, punakämmekkä, vaivero, laulujoutsen, kurki, palokärki, lapinharakka, tuuli-, hiiri-, kana- ja varpushaukka sekä uhanalainen laji. Suojelutilanne: Valtion luonnonsuojelualue 3 % Ei suojeltu 97 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Saarenmaankorpi on mukana valtakunnallisessa vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Kohde on toistaiseksi kokonaan suojelun ulkopuolella. Hankitaan valtiolle ja rauhoitetaan luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueena. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Humuspitoiset lammet ja järvet 1 % Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis 0 % ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta *Aapasuot 80 % *Boreaaliset luonnonmetsät 5 % * = priorisoitu luontotyyppi

Hötölamminneva - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=147210&lan=fi&clan=fi Sivu 2/2 Luontodirektiivin liitteen II lajit: Rangifer tarandus fennicus metsäpeura * = priorisoitu laji Lintudirektiivin liitteen I linnut: Bonasa bonasia Cygnus cygnus Dryocopus martius Grus grus Tringa glareola pyy laulujoutsen palokärki kurki liro uhanalainen laji

Heikinjärvenneva - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=85892&lan=fi&clan=fi Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus Heikinjärvenneva Koodi Kunta Pinta-ala Aluetyyppi FI1001014 Perho 313 ha SPA Alueen kuvaus: Heikinjärvenneva kuuluu osana Salamajärven kansallispuistoon ja sijaitsee puiston keskiosassa Heikinjärven luoteispuolella. Alue koostuu avorimpinevoista, sararimpinevoista ja kalvakkanevoista sekä näiden välillä esiintyviä metsäsarakkeita ja Tiaisten Tielammit. Heikinjärvenneva on yksi Salamajärven kansallispuiston laajimmista avosuoalueista, joka on linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokas. Kasvistoon kuuluu mm. hoikkavilla, rimpivihvilä, vaaleasara ja äimäsara. Suojelutilanne: Kansallispuisto 100 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Kohde sisältyy Salamajärven kansallispuistoon. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Humuspitoiset lammet ja järvet 2 % *Aapasuot 72 % * = priorisoitu luontotyyppi Lintudirektiivin liitteen I linnut: Cygnus cygnus Grus grus Phalaropus lobatus Philomachus pugnax Pluvialis apricaria Podiceps auritus Sterna hirundo Tringa glareola laulujoutsen kurki vesipääsky suokukko kapustarinta mustakurkku-uikku kalatiira liro

Salamajärvi - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=85889&lan=fi&clan=fi Sivu 1/2 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus Salamajärvi Koodi Kunta Pinta-ala Aluetyyppi FI1001013 Kinnula, Kivijärvi, Perho 9261 ha SCI Alueen kuvaus: Salamajärven alue sijaitsee Perhon, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueilla. Salamajärvi edustaa Suomenselän vedenjakajaseudun melko karua ja suovaltaista luontoa. Kallioperän muodostavat pääasiassa happamat granodioriittivaltaiset kivilajit, maaperä on enimmäkseen moreenia ja turvetta, paikoin harjusoraa. Avokallioita ja kalliopaljastumia on vähän, vaikka seutu on erittäin kivistä. Suuria avolouhikkoja on paikoin. Korkeuserot ovat pieniä, matalat kankaat, suot sekä pienet lammet ja järvet hallitsevat maisemaa. Järvet ja lammet ovat karuja ja tummavetisiä. Kankaat ovat suureksi osaksi kivisiä männiköitä. Suot ovat aapasoita ja siellä on monia eri suotyyppejä. Kohde sisältää erillinen SPA-alue, Heikinjärvenneva (FI1001014), joka on yksi Salamajärven kansallispuiston laajimmista avosuoalueista. Heikinjärvenneva on linnustollisesti arvokas. Alueella on merkitystä mm. erämaaeläimistön ja monien uhanalaisten kasvien kannalta. Alueella tavataan runsas linnusto, myös uhanalaisia lajeja. Soilla kasvaa useita alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltuja kasvilajia. Lajistosta voidaan mainita mm. ahma, karhu, susi, kaakkuri, kehrääjä, mustkurkku-uikku, pikkusieppo, pikkutikka, selkälokki, vesipääsky, uhanalainen laji, suovesimittari, korvayökkö, hentoneulajäkälä, hoikkavilla, kaarlenvaltikka, metsänemä, punakämmekkä ja ruskopiirtoheinä. Suojelutilanne: Metsähallituksen päätöksellä suojeltu 0 % valtion metsä Valtion luonnonsuojelualue 4 % Kansallispuisto 65 % Luonnonpuisto 14 % Ei suojeltu 17 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Kohde sisältää Salamajärven kansallispuiston, Salamaperän luonnonpuiston ja Kirkkonevan- Juurikkasuon soidensuojelualueen. Yhteensä nämä suojellut alueet kattavat noin 83% kohteen pinta-alasta. Suojelun ulkopuolella olevat alueet hankitaan valtiolle ja liitetään kansallispuistoon, luonnonpuistoon tai soidensuojelualueeseen. Kohde ehdotetaan liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet). Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae)0 % Niukka-keskiravinteiset järvet, joissa Littorelletea unifloraeja/tai Isoeto Nanojuncetae-kasvillisuus 0 % Humuspitoiset lammet ja järvet 3 % Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta 1 % *Keidassuot 1 %

Salamajärvi - http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=85889&lan=fi&clan=fi Sivu 2/2 Vaihettumissuot ja rantasuot 6 % Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0 % Letot 0 % *Aapasuot 36 % Kasvipeitteiset silikaattikalliot 0 % *Boreaaliset luonnonmetsät 17 % Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 2 % *Puustoiset suot 13 % * = priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit: Canis lupus Gulo gulo Lutra lutra Rangifer tarandus fennicus Ursus arctos *susi *ahma saukko metsäpeura *karhu * = priorisoitu laji Lintudirektiivin liitteen I linnut: Bonasa bonasia Bubo bubo Caprimulgus europaeus Circus cyaneus Cygnus cygnus Dryocopus martius Falco columbarius Ficedula parva Gavia arctica Gavia stellata Glaucidium passerinum Grus grus Lanius collurio Phalaropus lobatus Philomachus pugnax Picoides tridactylus Pluvialis apricaria Podiceps auritus Sterna hirundo Strix uralensis Tetrao urogallus Tringa glareola pyy huuhkaja kehrääjä sinisuohaukka laulujoutsen palokärki ampuhaukka pikkusieppo kuikka kaakkuri varpuspöllö kurki pikkulepinkäinen vesipääsky suokukko pohjantikka kapustarinta mustakurkku-uikku kalatiira viirupöllö metso liro uhanalainen laji