Itäinen Järvi-Suomi, Lounais-Savon järviseutu

Samankaltaiset tiedostot
YM maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitto 1992, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

2.2. Maisematyyppi [Maakunnallinen maisemaselvitys] 2.3. Kuvailuteksti [Lyhyt kuvaus maisemamaakunnan ja -seudun tyypillisistä piirteistä]

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

TERVEISIÄ TARVAALASTA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Salon seudun maisemat

Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Historia muuttaa maisemaa

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

Maisemat Ruotuun - hanke

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Etelä-Karjalan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. päivitysinventointi Loppuraportti

Maisema-alueiden inventointi

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011


LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016


ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Ähtäri Moksunniemen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu Auli hirvonen

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Aura OK

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

Mansikkaniemen asemakaava

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Eurankoski-Kiukaistenkylä-Köylypolvi-Laihia-Harola -kulttuurimaisema ja Euran kirkonkylä ja

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

RANTAVYÖHYKKEEN MITOITUS: KIRMANJÄRVI LÄNSI : Rantavyöhykkeellä, ei rantaa.

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Transkriptio:

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Selänpään kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Verla Selänpään kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin 900 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit YM maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitto 1992, maakunnallisesti arvokas maisema-alue [tekijä, vuosi, arvo] 1.6. Päivitysinventoijan nimi Heli Vauhkonen 1.7. Päivitysinventoinnin pvm 24.1.2014, maastokäynti 13.9.2013 1.8. Arkistointipaikka Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. MAISEMAMAAKUNTA JA - SEUTU 2.1. Maisemamaakunta ja -seutu [Mietintö 66/1992] 2.2. Maisematyyppi [Maakunnallinen maisemaselvitys] 2.3. Kuvailuteksti [Lyhyt kuvaus maisemamaakunnan ja -seudun tyypillisistä piirteistä] Itäinen Järvi-Suomi, Lounais-Savon järviseutu Salpausselän järvialue Itäinen Järvi-Suomi on lähes yhtenäinen laakea alue, jonka maasto voi olla yksityiskohdissaan hyvinkin vaihtelevaa. Ruhjelaakson rikkoma kallioperä on mahdollistanut maakunnan lukemattomien matalien ja sokkeloisten järvien ja vesireitit synnyn. Korkokuvaltaan maakunta jyrkkenee pohjoista kohti luoteen tasaisimpia alueita lukuun ottamatta. Lähes koko maakunnan maaperää peittää moreenivaippa. I ja II Salpausselän jäävät viljavat savikkoalueet, joille keskittyvät myös laajimmat peltoalueet. Erityisesti maisemassa on selvästi havaittavissa Salpausselkien reunamuodostumat sekä niihin liittyvät pohjoisesta etelään ja luoteesta kaakkoon kulkevat harjumuodostumajaksot. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. Järvet ovat pienimuotoisempia kuin viereisellä Suur-Saimaan seudulla. 3. LUONNON OMINAISPIIRTEET 3.1. Maa- ja kallioperä Maaperä suurimmaksi osaksi moreenia, myös viljavia savialueita, kallioperä rapakiveä 3.2. Vesistöt ja ranta-alueet Alue kuuluu Kymijoen päävesistöalueeseen sekä Verlan valuma-alueseen ja Selänpää Torasjoen alaosan valuma-alueeseen. Verla sijoittuu Suolajärven ja Iso-Kamposen järvien yhdistävän Verlankosken eteläpuolelle. Iso-Kamposesta on laskujoki Pyhäjärveen. Selänpään kylän alueella ei ole suuria vesistöjä, alueen koillispuolella Likolampi, joka laskee Saanjärveen sekä peltoalueiden halki laskeva Ojamaanojaa lukuun ottamatta. 3.3. Luonnonhistorian erityspiirteet II Salpausselkä alueen pohjoispuolella ja sen reunalaajentuma, Selänpäänkangas sijaitsee alueen koillispuolella, maalajien huuhtoutumisen myötä Salpausselän eteläpuolella laaksojen lajittuneina maalajeina savi ja hiesu, sekä alueen länsiosan mäkien kalliopaljastumat 3.4. Kasvillisuustyypit Rehevät sekametsät, mustikkatyypin kuusikot ja puolukkatyypin mäntykankaat, harju ja hiekkamailla myös kanervaiset mäntynummet, savikot viljelykasvillisuutta 3.5. Arvokkaat luontokohteet Tukkulinlehto alueen eteläosassa 3.6. Eläimistö ja kasvilajisto Monipuolinen kasvillisuus maaperän vaihtelevuudesta ja kulttuurivaikutuksista johtuen 3.7. Ilmasto Edullinen paikallisilmasto, Salpauselän moreeniset etelärinteet lämmittävät, mutta laaja savikkotasanko tuulille ja hallalle otollinen 3.8. Maisemarakenne II Salpausselkä ja sen juurella oleva saviviljelytasanko 4. KULTTUURISET OMINAISPIIRTEET 4.1. Arkeologinen kulttuuriperintö Yksi muinaismuistomerkintä: Keskikylä (Selänpää) nro 1000011776, kylän keskustassa tien 369 varressa. Verlassa on joen rantakalliossa kivikautis-varhais-metallikautinen kalliomaalaus. 4.2. Maiseman kulttuurihistoria Hyvä liikenteellinen sijainti on maatalouden ohella muovannut alueen kulttuurimaisemaa

4.3. Maiseman kannalta merkittävät elinkeinot Monipuoliset maatalouselinkeinot, pelloilla sekä viljelyä että laidunnusta. Rautatie. Verlan kylä, jossa ollut puuhiomo ja pahvitehdas, joiden toiminta alkanut 1800-luvun lopulla. Nykyisin Unesco-kohteena tärkeä matkailukohde. 4.4. Rakennettu ympäristö Vanhoja ja hyvin säilyneitä maaseudun asuin- ja talousrakennuksia ja pihapiirejä eri vuosikymmeniltä. Verlassa puunjalostustehdasmiljöön hyväkuntoiset tiiliset tehdasrakennukset 1800-luvun lopulta. 4.4.1. Alueelle tyypillinen ja perinteinen asutustyyppi 4.4.2. Nykyisen asutuksen suhde muinaisjäännösten sijaintiin 4.4.3. Rakennetun ympäristön inventoinnit Maatilojen asutus, joka on sijoittunut teiden varsille kumpareille ja Salpausselän etelärinteille. Myös muutama rautatien ja aseman henkilökunnan rakennuksia. Verlassa tehtaan tuotantorakennusten ympärille rakennettu työntekijöiden asuntoja. Nykyinen asutus on sijoittunut samoille paikoille kuin muinaisjäännökset Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka1984 Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. Kotka 1992 Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008 Verlan oyk:n rakennusinventointi v.2010-11. 4.4.4. Muita maiseman kannalta merkittäviä rakennuksia ja rakenteita 4.5. Perinnemaisemat Ei arvokkaita perinnemaisemia. Selänpään rautatieasema, rakennettu 1887-1888, laajennus 1899, arkkitehti Bruno Granholm, asema toimi v.1890-1964 Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan lastausasemana. 4.6. Identiteettitekijät, symbolitekijät Hyvä liikenteellinen sijainti on maatalouden ohella muovannut alueen kulttuurimaisemaa. Verla Suomen tärkeimpiä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneitä puunjalostustuotannon tehdasmiljöitä. 4.7. Matkailu- ja virkistyskäyttö Liikenteellisesti solmukohdassa, motoristien suosiossa. Verla Unesco-kohteena tärkeä matkailukohde. Ratsastustoimintaa. 4.8. Kuvailu, kulttuuripiirteet Vanhoja ja hyvin säilyneitä maaseudun asuin- ja talousrakennuksia ja pihapiirejä eri vuosikymmeniltä. Verlassa puunjalostustuotantomiljöön hyväkuntoiset tiiliset tehdasrakennukset 1800-luvun lopulta. 5. MAISEMAKUVA Selänpään maisemakuvaa hallitsevat II Salpausselkä ja sen eteläpuollelle etelään päin levittäytyvä laaja viljelysavikko. Vanhat maatalouden rakennusryhmät ovat sijoittuneet risteävien teiden varsille. 6. RAJAUS Maisema-alueen rajaus säilyy nykyisenä Selänpään kylän itäpuolella, maisema-aluetta laajennetaan länsiosaltaan Hasulasta tienvarsipeltojen osalta ja liitetään Verlan puunjalostustehtaan miljöön alueeseen. 7. KUVAILUTEKSTI Selänpään kulttuurimaisemaa hallitsevat laajat viljelyaukeat ja niitä rajaavat Toisen Salpauselän harjumuodostumat sekä metsät. Verlan alue on merkittävimpiä puunjalostustehdasmiljöitä kosken rannalla ja se on Unescon maailmanperintöluettelossa. Verlan ja Selänpään välillä on peltoalueita ja alueita liittää kulttuurihistoriallinen yhteys, kun Selänpään aseman kautta on viety Verlan puuhiomon tuotteita maailmalle. Kulttuurimaisemaa on muovannut puunjalostuksen ja maatalouden lisäksi hyvä liikenteellinen risteyssijainti. Alueen kylämaisema on toisaalta laajaa ja suurpiirteistä viljelyaukeaa ja toisaalta pienipiirteistä ja monipuolista kumpuilevaa maisemaa, mikä tekee ympäristöstä jännittävän ja mielenkiintoisen. Kylässä risteävät vanhat, mutkittelevat tielinjat, joiden varrella on hienoa vanhaa rakennuskantaa. Savonrata kulkee kylän halki; vanha asemarakennus on juuri kunnostettu. Kylässä harjoitetaan monipuolisesti maataloutta; eläimiä: lehmiä, hevosia ja lampaita laiduntaa pelloilla. Kauniita näkymiä avautuu teiltä ja kukkuloiden päältä eri suuntiin. Kylä on vireä ja elinvoimainen. 8. ARVIOINTI 8.1. Arvoluokka Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

8.2. Arviointiteksti Verla on ainutlaatuinen maaseudun puunjalostustehdasmiljöö, joka on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Verlan koskimaisemat, järvet ja veteen rajautuvat kalliot ja kukkulat antavat maisemakokonaisuuteen rikkaan lisän. Verlan ja Selänpään kylien kulttuurihistoriassa on yhteneviä tekijöitä, sillä Selänpään rautatieasema on toiminut Verlan asemana. Verlan ja Selänpään alueet yhdistävät lähes katkeamattomat peltoalueet. Selänpään maaseutukylä on vireä ja elinvoimainen. Siellä harjoitetaan edelleen maataloutta monipuolisesti. Alueen maisemarakenne; II Salpausselkä sen eteläpuolinen savikkotasanko hahmottuvat maisemassa selkeästi. Kylän vanha rakennuskanta ja tielinjaukset ovat säilyneet alkuperäisillä paikoillaan ja rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Alueen maisemakuva on viehättävä ja monipuolinen. Kauniita näkymiä avautuu ympäri kylää. Alue täyttää valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kriteerit. 9. LIITTEET 9.1. Karttaliitteet Liite 1. 9.2. Valokuvat Liite 2.

LIITE 1. Kymenlaakson arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Verla - Selänpää kulttuurimaisema, Kouvola, 900 ha, 1:40 000 maisema-alueen raja 0 1km 2,5km 5km Maastokartta 1:100 000 Maanmittauslaitos 6/2013 LIITE 1.

Liite 2. N 61;3;15.4919 E 26;41;41.8230 N 61;3;5.5119 E 26;43;18.9429 N 61;3;15.4919 E 26;41;41.8230

Liite 2. Lentokuva Vallas Oy