Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu 2016. (20.9.2016), Oulun Seudun BiotalousLeader-hanke Esimerkkinä Mika Hämäläisen hevostallin Pollen Puhti Talli on rakennettu ja kompostointitoiminta aloitettu 1990-luvun puolivälissä. Hämäläinen omistajaksi myöhemmin. Talli tarjoaa täysihoitopalveluja yksityisten hevosille. Hevosen omistajille harrastus on tärkeä virkistys- ja vapaaajanpalvelu. Tallissa noin 15 hevosta. Heinä tallin hevosille viljellään itse, lisäksi peltoa laitumina. Kaikki tallilla syntyvä lanta kompostoidaan rumpukompostorilla. Noin puolet kompostituotteesta hyödynnetään omilla pelloilla ja puolet myydään Pollen Puhti tuotemerkillä puutarhaviljelijöille. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tuotteet voivat olla joko aineellisia tai aineettomia. Hevostalous sinällään on biotaloutta tarjotessaan virkistys- ja vapaa-ajanpalveluita, liikuntaa ja urheilua sekä nykyisin yhä useammin terapiaa ja hyvinvointipalveluita harrastajille ja palveluiden käyttäjille. Hevostalous käyttää maatalouden ja maaseudun tuotteita rehuina ja kuivikkeina sekä hyödyntää ympäristöä ja luontoa harrastuspaikkana. Hevonen myös hoitaa maisemaa ja laiduntava hevonen tuo usein maaseudun lähelle kaupunkeja. Hevosenlannan hyötykäyttö on keskeinen hevostalouden ympäristökysymys, joka voidaan ratkaista kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Hevostalli Mika Hämäläinen Hevostalli Mika Hämäläinen Pikkaralassa Oulussa tarjoaa täysihoitopaikkoja yksityishevosille, joiden omistajille hevosharrastus on tärkeä virkistys- ja vapaa-ajanpalvelu. Pikkaralan alueella ja tallin lähiseudulla on hyvät harrastusmahdollisuudet, mm. maastoreitit. Valaistua kuntoreittiä, jolla maastoillaan myös hevosilla hoidetaan talkoovoimin, missä työssä Hämäläinen on yksi aktiivisimpia. Asiakkaat ostavat maneesin ja kentän käyttöaikaa naapuritalleilta. Tilalla on omia peltoja, joilla tuotetaan heinä sekä laidunnetaan omia hevosia. Tallilla käytetään kuivikkeena korkealaatuista rahkaturvetta, joka tuotetaan Merijärvellä. Hevosen turvekuivikelanta kompostoidaan rumpukompostorilla ja noin puolet lantatuotteesta menee
omaan peltoon lannoitteeksi ja puolet myydään puutarhaviljelijöille "Pollen puhti"- tuotemerkillä. Lanta hevostallin ongelma vai sivutuote? Hevostallin materiaalikierrossa tallille saapuu ravinteita rehuissa ja kuivikkeissa ja ne poistuvat kuivikelannassa. Perinteisessä ja parhaassa tapauksessa ravinteet kiertävät oman tallin alueella eli rehut tuotetaan ainakin osittain omasta lannasta saatavien ravinteiden avulla. Nykyisin hevostalous on siirtynyt yhä lähemmäs kaupunkeja ja tallien asiakkaita eikä suurella osalla talleista enää ole omaa rehuntuotantoa eikä peltoja, missä lanta voitaisiin hyödyntää. Lannan ravinteiden hyödyntäminen kasvinviljelyssä tulee kuitenkin edelleen olla ensisijaisena tavoitteena ympäristön kannalta. Tällöin lanta luovutetaan tai myydään tallilta, jolla omaa peltoa ei ole, muualla hyötykäyttöön. Lainsäädäntö edellyttää jokaiselta tallilta toimivaa, järjestettyä lannankäsittelyä. Vastaavasti lannan jatkokäytölle sen tavasta riippuen on olemassa lakisääteisiä vaatimuksia. Tallin ja ravinnehyötykäytön kannalta keskeisimmät vaatimukset on esitetty ns. nitraattiasetuksessa, jonka uudistus astui voimaan keväällä 2015 (Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250). Nitraattiasetuksen mukaisesti jokaisella tallilla tulee olla 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle mitoitettu lannan varastointitila (lantala). Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Vähimmäistilavuudesta voidaan poiketa, jos lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 27 :n nojalla myönnetyn luvan perusteella tai jos lantaa luovutetaan toiselle tilalle varastoitavaksi lantalassa. Lisäksi, jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa enintään 25 m³ vuodessa tai jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m³ kuivalantaa, voidaan lanta varastoida lantalan sijaan tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on katoksessa tai joka kate-
taan peitteellä. Tämä ratkaisu on käytössä monilla kaupunkitalleilla, joilla on kohtalaisen pienet pihat ja lanta toimitetaan säännöllisesti muualle käsiteltäväksi. Lannan ensisijainen jatkohyödyntämistapa on siis lannoituskäyttö. Lannan levitys omaan tai vastaanottavan tilan peltoon tulee tehdä nitraattiasetuksen levittämisestä annettuja säädöksiä noudattaen. Pääsääntöisesti lannan levitys on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Jos talli itse tai muut toimija valmistaa lannasta myytävää lannoitetta tulee valmistusprosessille ja itse tuotteelle hakea Eviralta lannoitevalmistelain (539/2006) mukaiset hyväksynnät. Pollen Puhdilla puhtia puutarhaviljelyyn Hevostalli Mika Hämäläisen rumpukompostori tuottaa tallilla syntyvästä hevosen lannasta ja rahkaturpeesta erinomaista ja ravinnerikasta luonnon omaa lannoiteseosta. Kompostorin lämmössä (jopa noin 60 astetta) tuhoutuvat kaikki rikkaruohon siemenet ja taudinaiheuttajat, näin tuotteesta tulee hajuton sekä hygieeninen. Tuote ei sisällä puuperäisiä aineita kuten sahanpurua eikä kutteria, koska niitä ei tallilla kuivikkeena käytetä. Pollen Puhti on tutkittu sekä Eviran valvoma tuote. Pollen Puhti soveltuu joko sellaisenaan tai multaan sekoitettuna lannoitteeksi kaikenlaisille kasveille (kasvimaalle, kukkapenkkeihin, pensaille) sekä maanparannukseen. Pollen Puhtia voi käyttää myös ruukkukasveille parvekkeella ja sisällä. Pääosa Pollen Puhti asiakkaista on Oulun seudun omakotitaloasukkaita sekä siirtolapuutarhureita. Pollen puhti myydään säkeittäin tai peräkärryittäin suoraan tilalta. Siirtolapuutarhoihin Pollen Puhtia myös toimitetaan. Pollen Puhti on rekisteröity tavaramerkki.
Pollen Puhti pääravinteet: Typpi (N) 4,6 g/l Vesiliukoinen typpi (1+5) 1100 mg/l Fosfori (P) 0,7 g/l Kalium (K) 3,2 g/l PH (1+5) 6,1 Johtokyky (SFS 1+5) 26,8 ms/m PH arvo on 6,1 Vaihtoehtoja lannan hyötykäyttöön Oulun seudulla Kun tallilla ei ole omia peltoja eikä mahdollisuutta käsitellä lantaa itse tulee lannalle etsiä vastaanottaja. Hyväksyttäviä vastaanottajia ovat maatilat, jotka hyödyntävät lannan pelloillaan joko suoraan tai varastoituaan sitä asianmukaisessa lantalassa. Yhteistyö maatilojen kanssa on useimpien maaseudulla sijaitsevien tallien lantahuollon ratkaisu ja yleensä talleille myös kustannustehokkain vaihtoehto. Kuivikevalinta voi vaikuttaa merkittävästi tilojen halukkuuteen vastaanottaa lantaa. Puuperäisiä kuivikkeita, kuten kutteria tai sahanpurua, sisältävä lanta ei sovellu niin hyvin suoraan lannoitekäyttöön kuin turve- tai olkipellettikuivikelanta. Oulun seudulla toimii myös useita ympäristönsuojelulain mukaisen luvan omaavia mullan valmistajia, jotka ottavat vastaan hevosen lantaa. Hevosenlannasta valmistetaan kompostoimalla ja maa-aineksiin sekoittamalla multaa, jota hyödynnetään viherrakentamisessa. Tyhjennyssopimus mullanvalmistajan kanssa on useiden kaupunkitallien lantahuollon rat-
kaisu. Siirtolavan vuokra, tyhjennys- ja kuljetuskustannukset ovat kuitenkin talliyrittäjälle suhteellisen korkeat. Tulevaisuudessa ensin energia talteen Hevosenlannan polttoon energian tuottamiseksi sovelletaan jätteen poltosta annetun asetuksen ja ympäristönsuojelulain vaatimuksia, jolloin poltto on sallittua ns. jätteenpolttolaitoksissa jatkuvatoimisine päästömittauksineen. Laitteistojen investointi ja käyttökustannukset ovat niin suuret, että pienillä toimijoilla, kuten talleilla, ei ole varaa tällaisiin laitteisiin, ja saavutettava energiahyöty jäisi pieneksi. Helmikuussa 2013 voimaan tulleen jätteenpolttoasetuksen (Valtioneuvoston asetusjätteen polttamisesta 151/2013) mukaan kaasutus- ja pyrolyysilaitoksiin ei enää sovelleta jätteenpolton vaatimuksia, mikäli lämpökäsittelyssä syntyvä kaasu on puhdistettu niin, että sen polttaminen vastaa päästöiltään maakaasun polttamista. Hevosen lantaa voidaan siis nykyään käsitellä kaasutus ja pyrolyysilaitoksissa sekä hyödyntää kaasu puhdistuksen jälkeen ilman jatkuvia päästömittauksia. Pyrolyysistä syntyvästä kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä CHP-laitoksissa. Lannoitteeksi soveltuvan lopputuotteen volyymi jää alle 10%:n alkuperäisestä. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa. Osana hallitusohjelman ravinteiden kierrätyksen toimenpiteitä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen. Hanke on erityisesti neuvontaan ja tiedonjakamiseen painottuva hanke, missä kartoitetaan hevosenlannan hyötykäyttömahdollisuuksia ja etsitään hyviä toimintatapoja niin alueille, paikallisesti kuin myös toimijatasolle. Lisäksi hankkeen toteuttajaksi valitun Envitecpoliksen tehtävänä on toimijoiden ohjaus erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ja tarvittavien investointien valinnassa. Hevosen lannan energiahyötykäyttöön liittyviä selvityksiä ja esisuunnitelmia on tehty runsaasti eri puolilla Suomea. Myös kokeiluhankkeita on toteutettu tai käynnissä. Lähivuosina näemme varmasti toteutuvia laitoshankkeita. Oulun seudullekin suunnitellaan tällä hetkellä laitoksia, joissa voitaisiin hyödyntää myös hevosen lantaa energian tuotannossa. Teksti: Heini Iinatti Kuvat: Heini Iinatti
Lähteet: Hämäläinen, M., hevostalousyrittäjä, Hevostalli Mika Hämäläinen. Haastattelu 15.9.2016. Hevoset ja kunta rajapintoja, Anne Laitinen ja Sanna Mäki-Tuuri (toim.), 2014. www.hippolis.fi/userfiles/hippolis/file/2014/hevoset_ja_kunta_e.pdf Roininen Jonna, Hevosen lannan jatkokäsittelyn mahdollisuudet Virpiniemen hevosurheilualueella, opinnäytetyö, 2014. www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76358/roininen_jonna.pdf?sequence=1 Envitecpolis Oy toteuttamaan Sipilän hallituksen kärkihanketta, luettu 20.9.2016, envitecpolis.fi/2016/08/19/envitecpolis-oy-toteuttamaan-sipilan-hallituksen-karkihanketta/ Ajantasainen lainsäädäntö, www.finlex.fi/